Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto:"

Transkriptio

1 Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto: Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan työterveyshuoltojen verkostoyhteistyökokeilu LOPPURAPORTTI Hannu Virokannas ja Maiju Österman Yhteystiedot Hannu Virokannas työterveyshuollon professori puh Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL OULUN YLIOPSTO Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos OULUN YLIOPISTO 2005

2 2 Sisältö Sivunro Tiivistelmä 1. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Seitsemän kunnan työterveyshuollot hankkeen alussa Työterveyshuoltojen perustiedot Toiminnan kartoitus Hankkeen toteutus Hankkeen organisointi Hankkeen kulku Työterveyshuollot v Koulutus ja hankeyhteistyö Hankkeen talous v Alueellinen työterveyshuolto Järjestämistavat Alueellisen toiminnan mahdollisuuksia ja kriittisiä kohtia Alueellisen työterveyshuollon toimintamalli hankkeessa Alueellisen työterveyshuollon talous Verkostoyhteistyö Verkostoituminen ja sen yleisiä hyötyjä Verkostoitumisen periaatteita hankkeessa Verkostoyhteistyön organisointi Verkostoyhteistyön sisältöä ja toimintaa Verkoston kehittäminen Valtakunnallisen aluemallin kehittäminen Hankkeen arviointi Jatkosuunnitelmat Lähteet

3 3 Liitteet Liite 1. Yhteenveto työterveyshuoltojen peruskartoituksista v Liite 2. Työterveyshuoltojen itsearviointi XI / 2003 Liite 3. Hankkeen ohjausryhmä Liite 4. Tapahtumaluettelo v Liite 5. Työterveyshuoltojen itsearviointi X/2004 Liite 6. Työterveyshenkilöstön jaksamiskysely Liite 7. Työterveyshuollon yritysasiakkaiden tyytyväisyyskysely Liite 8. Työterveyshuollon henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskysely Liite 9. Utajärven ja Vaalan työterveyshuoltojen vertailu Liite 10. Pientyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan kehittäminen Liite 11. Työyhteisön kehittäminen, pilottiprojekti Liite 12. Työterveyshuollon ja muun kansanterveystyön yhteistyömahdollisuuksia Liite 13. Työterveyshuolto ja kuntoutus Liite 14. Intranet ja video Liite 15. Lähipalvelukokeilu Iin lohkossa Liite 16. Verkosto lähitulevaisuudessa Liite 17. Työterveyshenkilöstön arviointi hankkeesta Liite 18. Johtavien viranhaltijoiden arviointi hankkeesta Liite 19. Hankkeen esitelmät ja julkaisut II / 2005 mennessä

4 4 Tiivistelmä Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto -hankeen avulla luotiin pohja alueelliselle työterveyshuoltotoiminnalle Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella ja samalla saatiin arvokkaita kokemuksia verkostoyhteistyön mahdollisuuksista ja toimintamalleista valtakunnalliseen käyttöön. Kehityshankkeen päätavoitteena oli perusterveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistaminen työterveyshuollon osalta. Alueellisena tavoitteena oli rakentaa Oulunkaaren seutukunnan sekä Vaalan kunnan yhteistyöhön perustuvia alueellisia työterveyspalveluja. Valtakunnallisena tavoitteena oli kehittää alueelliselle työterveyshuollolle toimintamallia. Oulunkaaren seutukunta koostuu kuudesta kunnasta: Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli- Ii ja Ylikiiminki. Seutukunnan väkiluku on noin henkeä. Vaalan kunnassa on alle 4000 asukasta. Yhteensä suunnittelualueella asuu n asukasta. Hankkeeseen kuuluvista työterveyshuolloista suurimman huollossa oli n työntekijää ja muiden kuuden yksikön huollossa oli yhteensä n työntekijää. Yksin toimiessaan ko. pienet yksiköt ovat haavoittuvaisia ja palvelujen tuottaminen on rajallista ja vaihtelevaa. Työterveyshoitajia oli alueen työterveyshuolloissa kohtuullisesti, mutta puutetta oli työterveyslääkäreistä ja muista erikoisosaajista. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi projektille rahoitusta kansallisena terveydenhuoltohankkeena vuosina 2003 ja Hankkeen hakijana oli Utajärven kunta, Oulunkaaren seutukunta vastasi hankkeen toteutuksesta ja sen vetäminen tehtiin yhteistyösopimuksen nojalla Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä samalla alueella menossa olleen sosiaali- ja terveystoimen Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2003 luotiin pohja uudelle, alueelliselle toimintamallille. Alueen työterveyshuoltojen kartoituksissa kävi ilmi, että työterveyshuoltojen perustoiminnat ja toimintavalmiudet kaipasivat runsaasti tukea ja rakentamista. Hankkeen taholta tehdyt informointikierrokset kunnissa ja konsultoinnit työterveysasemilla sekä työterveyshenkilöstön koulutus olivat ensimmäisen osan keskeisiä asioita. Suunniteltu työterveyshuollon alueellinen toimintamalli perustui kolmelle asiakokonaisuudella 1) työterveyshuollon perusvalmiuksien tukeminen, 2) toiminta verkostoyhteistyönä ja 3) pientyöpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistoimintamallin kehittäminen sopivammaksi.

5 5 Ilman perustan vahvistamista eivät yksiköt olleet valmiita verkostoitumaan. Hankkeessa tuli usein esille pienen työterveysyksikön vaikeudet tuottaa asiakaskunnalleen työterveyslain mukaiset palvelut, erityisesti kun toimittiin muun perusterveydenhuollon seassa. Työterveyshuoltojen pienen koon vuoksi alue jaettiin kolmeen lohkoon, jolla pyrittiin lohkojen välisten verkostosuhteiden luomiseen, koska monet yksiköt olivat yksin siihen liian pieniä. Keskeisiä haasteita projektissa olivat ohjata työterveysyksiköitä suunnittelemaan omaa toimintaansa ja rakentamaan verkostoyhteistyötä työterveyshuoltojen kesken. Verkostoyhteistyö lähti vähitellen käyntiin, kun yksiköiden valmiudet kehittyivät. Verkoston yhteistyötä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat vetäjien lisäksi lohkokoordinaattorit. Koordinaattorit muodostivat hankkeen vetäjien kanssa projektin kehitys- ja ohjausryhmän, jossa sovitulla tavalla koordinaattorit rakensivat osaltaan verkostoa ja veivät kentälle käytäntöön uusia malleja. Verkoston henkilöstölle järjestettiin yhteistä seminaarityöskentelyä ja koulutusta, laadittiin yhteisiä ohjeita, apuvälineitä ja lomakkeita sekä tehtiin kehitysrenkaana pilottihankkeita. Hankkeessa kokeiltiin useita verkostotyön muotoja. Alueelliseen työhön soveltuivat mm. kehitysrenkaan toiminta, yhteispalaverit ja vertaistukitoiminta. Keskitetyistä palveluista olisi ollut odotettavissa hyötyä kaikille, mutta alue ja sen yksiköt eivät vielä olleet valmiita tähän. Verkostoyhteistyötä koordinoitiin pääasiassa virtuaaliorganisaation periaatteilla, jolloin toiminta oli asiantuntijakeskeistä. Iin lohkossa kokeiltiin hyvällä menestyksellä työterveyslääkärin ostopalveluun perustunutta lähipalvelumallia. Työterveyslääkäri toimi silloin asiantuntijan roolissa neljässä kunnassa. Palvelut tapahtuivat teknisesti ostopalveluna, mutta sisällöllisesti ne tukivat työterveysverkoston syntyä. Neljän kunnan työterveyshuoltojen piiriin kuului n työntekijää. Lohkopalavereissa tarkasteltiin koko aluetta. Mallilla on mahdollisuus löytää alueellisia synergiahyötyjä. Kunnat päättivät jatkaa ko. mallilla palveluja hankkeen jälkeenkin. Utajärvi-Vaalan lohkossa tuettiin näiden kuntien välillä alkanutta sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisprosessia tekemällä kahden työterveyshuollon yhdistämiselle strategia vertailumenetelmällä. Pudasjärven työterveyshuolto puolestaan veti pientyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin vientiä kentälle. Työterveyshuoltojen asiakkaisiin verkostoyhteistyöllä on ollut paikkakunnasta riippuen vaikutusta siten, että työterveyshuollot ovat saaneet peruspalveluita kuntoon ja ovat siten kyenneet palvelemaan entistä paremmin. Verkostohanke on tuonut yhteisiä ohjeita, lomakkeita ja

6 6 apuvälineitä käyttöön. Asiantuntijuuden lisääntymisen ja vertaistuen hyöty tulee viime kädessä asiakaskunnalle. Lisäksi sopivan toiminnan kehittäminen pienyritysten työterveyshuoltoon on parantanut työterveyshuollon ja pientyöpaikkojen yhteistoimintaa. Hankkeen tulokset osoittivat, että jo lyhyellä ohjatulla verkostoyhteistyöllä voidaan saada huomattavaa lisäarvoa kunnallisille työterveyspalveluille. Hanke on lisännyt tietoa ja antanut näkemystä työterveyshuoltopalvelujen merkityksestä alueella ja tuonut lisätietoa kunnallisten palvelujen tuottamisen mahdollisuuksiin. Se käy esimerkistä myös muulle perusterveydenhuollolle. Vastaavanlaisesta verkostoyhteistyöstä ei maassamme terveydenhuollossa ole juurikaan ollut kokemusta. Monet verkostoyhteistyön muodot näyttävät sopivan hyvin kunnalliseen työterveyshuoltoon, ja ilmeisesti ne sopisivat myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Nyt alkuun saatu kehitys pitäisi saattaa kestävälle pohjalle. Pienet työterveysyksiköt alueella tarvitsevat välttämättä tukea. Jatkossa on aloitettu selvitykset verkoston pitkäaikaisesta tukemisesta kumppanuussopimuksella ison työterveyshuollon palvelujen tuottajan kanssa. Jatkoneuvottelut ovat kesken. Asian eteenpäin vienti vaatii seitsemältä kunnalta yhteistyötä ja yksimielisyyttä. Alueella on alkamassa laaja sosiaali- ja terveydenhuollon verkostohanke, jonka sisällä myös työterveyshuollon tilannetta on tarkoitus selvittää edelleen. Hanke toimi työterveyshuoltojen verkostotyössä valtakunnallisena pilottina. Siinä saatuja kokemuksia on tarkoitus välittää sekä lehtikirjoituksilla että uusien verkostohankkeiden tukemisella. Hankkeen tulosten perusteella voi ennustaa, että erilaiset alueelliset verkostoyhteistyöhön perustuvat toimintamallit tulevat leviämään haja-asutusalueiden kunnallisten työterveyshuoltojen yleiseksi toimintatavaksi. Alueellisen työterveyshuollon organisoinnissa on kuitenkin vielä paljon miettimistä ja kokeiluja erilaisten järjestelyjen toimivuudesta tarvitaan lisää. Tästä hankkeesta on pidetty ko. alueella tiedotustilaisuuksia ja kirjoitettu tiedotteita. Esitelmiä on pidetty useissa valtakunnallisessa koulutustilaisuudessa ja yhdessä kansainvälisessä kongressissa. Useita lehtiartikkeleita on työstettävänä parasta aikaa. Hanke vahvisti käsitystä siitä, että pienten kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden on käytännössä vaikea yksin toimien kyetä toteuttamaan nykyistä työterveyshuoltolakia. Minityöterveyshuoltoja tulisi jatkossa yhdistää isompiin kokonaisuuksiin ja kunnalliselle työterveyshuollolle tulisi rakentaa kehitysohjelmia. Verkostoyhteistyön koulutus tulisi käynnistää terveydenhuollossa toimiville ja ottaa mukaan koulujen opetusohjelmiin.

7 7 Kunnallisen työterveyshuollon kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueellisille kunnallisille työterveyshuolloille tarjottaisiin lainsäädännön puolesta mahdollisuus monimuotoiseen yhteen liittymiseen. Lainsäädäntöä on viime aikoina kehitettykin juuri tähän suuntaan. Pitemmän ajan tavoitteena on Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella kehittää lähivuosien aikana sellaiset alueelliset työterveyspalvelut, jotka kykenevät tukemaan ja tuomaan lisäarvoa alueen elinkeinoelämälle. Tällöin tarvitaan yksikkö, jonka koko on riittävä, toimintamalli monikeskustoimintaan sopiva, ja jonka henkilökunta on kykenevä tuottamaan tulosvastuullisella toiminnalla alueensa työpaikoille kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut.

8 8 1. Hankkeen tausta Työterveyshuolto on tarkoitettu työelämän tukijärjestelmäksi, jonka avulla työnantajat saavat asiantuntija-apua työolojen, työn tekemisen ja työntekijöidensä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen (Valtioneuvoston periaatepäätös 2004). Asiaa on pidetty yhteiskunnallisesti tärkeänä, niin että ko. palvelujen järjestäminen on määrätty työterveyshuoltolailla työnantajia velvoittavaksi. Työnantajilla on mahdollisuus järjestää lakisääteiset työterveyspalvelut itse tai hankkia ne yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Palvelujen saatavuus on turvattu koko maassa säätämällä niiden tuottaminen kansanterveyslailla kunnallisten terveyskeskuksien yhdeksi lakisääteiseksi tehtäväksi. Terveyskeskusten tulee tarvittaessa tuottaa työterveyspalveluja oman alueensa työpaikoille. Yksityiset työterveyspalvelut keskittyvät kaupunkeihin ja isoihin asutuskeskuksiin tai suuriin teollisuuslaitoksiin. Terveyskeskusten työterveyshuolloissa on nykyisin yli 60 % maamme työpaikoista ja noin kolmannes työntekijöistä (Räsänen 2002). Maaseudulla kunnalliset työterveyspalvelut ovat yli 100 kunnassa ainoa mahdollisuus ko. palveluihin. Kunnallisten työterveyspalvelujen asiakaskuntaan kuuluu runsaasti kuntien henkilöstöä, paljon pieniä työpaikkoja ja maatalousyrittäjiä. Pientyöpaikkojen palvelumallit ovat vielä olleet huonosti toimivia ja työterveyshuollon laadukas järjestäminen niille on ollut työläämpää kuin isoille työpaikoille. Koko maan kattava työterveyshuoltojärjestelmä on rakennettu ja 1980-luvuilla, mutta sen kehittäminen on ollut epätasaista. Kunnallisten työterveyspalvelujen taso ja palvelujen saatavuus vaihtelevat paljon eri paikkakunnilla. Terveyskeskuksista löytyy hyvin kehittyneitä ja palveluvalmiita työterveysyksiköitä, mutta monilla, erityisesti pienillä terveyskeskuksilla on ollut vaikeuksia tuottaa tarvittavat palvelut. Suuria vaikeuksia on mm. pienten maaseutukuntien terveyskeskuksilla, joissa työterveyspalvelut tuotetaan osa-aikaisen työterveyshenkilöstön voimin. Näillä paikkakunnilla ei yleensä ole tarjolla myöskään yksityisiä työterveyshuollon palveluja. Pienten työterveysyksiköiden toimintaan aiheuttavat ongelmia mm. pieni yksikkökoko, vähäiset resurssit työkenttään nähden, lääkäreiden huono saatavuus ja erikoisosaamisen puutteet (Virokannas ja Jokelainen 2004). Edellisistä johtuen palvelut jäävät niukoiksi ja helposti haavoittuviksi. Alueellinen yhteistyö tarjoaa teoriassa mahdollisuuksia maaseudulla ja haja-asutusalueella korjata monia edellä mainituista ongelmista. Parin viime vuoden aikana on kiinnostus alueel-

9 9 lisia toimintamalleja kohtaan kasvanut voimakkaasti ja useita kokeiluja on aloitettu tai suunnitteilla eri puolilla maatamme (Pulkkinen-Närhi ym. 2004). Pääperiaatteena näyttää olevan eriasteisten yhdistymisten tai yhteistyöverkostojen avulla kasvattaa toimintayksikön kokoa niin, että moniammatilliset ja monialaiset työterveyspalvelut pystyttäisiin tuottamaan. Tämä hanke tehtiin Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella. Oulunkaaren seutukunta koostuu kuudesta kunnasta Oulun pohjois- ja itäpuolella: Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Vaalan kunta toimii seutukunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen osalta. Alueen kunnat ovat harvaanasuttuja maaseutumaisia kuntia, joiden keskuksien etäisyydet ovat pitkiä. Esim. Kuivaniemeltä Vaalaan on yli 150 km. Ko. seutukunnan ja Vaalan kunnan väkiluku oli v yhteensä n asukasta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan kuntien työttömyysaste vaihteli v välillä 15,6 % (Yli-Ii) ja 20,2 % (Vaala). Hankkeen tarkoituksena oli osaltaan selvittää pienten terveyskeskusten välisiä alueellisen työterveystoiminnan mahdollisuuksia. Hanke toimi erityisesti verkostoyhteistyön rakentamisessa terveyskeskusten työterveyshuoltojen välille. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi hankkeen kansalliseksi terveydenhuollon hankkeeksi ja rahoitti kehityshanketta vuosina 2003 ja Hankkeen tavoitteet Hankeen avulla oli tavoitteena luoda pohja alueelliselle työterveyshuoltotoiminnalle kokeilualueella ja saada kokemuksia sekä tuottaa ehdotuksia alueellisen työterveyshuollon mahdollisuuksista ja toimintamalleista valtakunnalliseen käyttöön. Koko hankkeen päätavoitteet olivat: 1. Kehittää alueellisen työterveyshuollon toimintamalleja (valtakunnallinen tavoite) 2. Rakentaa seitsemälle kunnalle verkostoyhteistyöhön perustuvia alueellisia työterveyspalveluja (alueellinen tavoite)

10 10 Hankkeen ensimmäisessä osassa vuonna 2003 laadittiin alueelliselle työterveyshuollolle alustava toimintamalli, suunniteltiin verkostoyhteistyötä, aloitettiin henkilökunnan lisäkoulutus ja valmisteltiin kokeilutoiminnan aloittaminen (Virokannas ja Österman 2004). Tässä raportoitavan, vuonna 2004 tehdyn hankeen toisen osan tavoitteena oli toteuttaa käytännössä edellä suunnitellun alueellisen työterveyshuollon verkostokokeilu. Osatavoitteita olivat - seitsemän työterveysaseman verkostoyhteistyön koordinointi ja kehittäminen, - työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen, erityisesti parantamalla pientyöpaikkojen työterveyshuollon toteutusta - pienen työterveyshuoltojen uuden lähipalvelumallin toimivuuden kokeilu ja - alueella tehtävän työterveystyön tukeminen konsultaatioilla, yhteisellä sähköisellä toimintaympäristöllä ja henkilöstökoulutuksella Hankkeen keskeinen idea oli alunperin se, että muodostamalla suurempia yksikköjä palvelutuotantoon, saataisiin yksintyöskentelyyn ja pienten työterveysasemien toimintaan liittyviä ongelmia hallintaan. Alkuvaiheessa, kesällä 2003 kävi ilmi, että hallinnollisesti yhtenäisen, seutukunnallisen työterveyshuollon luominen ei ollut mahdollista. Pahimman ongelman muodostivat kansanterveyslaki ja maatalousyrittäjien tilakäyntikorvaukset. Tällöin päädyttiin siihen, että työterveyshuollot jäivät tämän hankkeen ajaksi kunkin terveyskeskuksen omistukseen ja organisaatioon niin kuin ennenkin ja verkostoyhteistyö rakennettiin toiminnallisella tasolla. Yhteisen hallinnon puuttuminen rajoitti jatkohankkeessa tehtävää kehitystyötä, mutta myös johti uudenlaisen verkostoyhteistyön pohtimiseen ja kokeiluun. 3. Seitsemän kunnan työterveyshuollot hankkeen alussa 3.1 Työterveyshuoltojen perustiedot Ennen hanketta Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta olivat järjestäneet työterveyshuoltopalvelut kuntansa alueelle itse lukuun ottamatta Kuivaniemeä, joka osti palvelut Simon kunnalta. Työterveyspalvelut tuotettiin terveyskeskuksissa muun perusterveydenhuollon joukossa pienimuotoisesti usein osa-aikaisen henkilöstön toimesta. Poikkeuksen muodosti

11 11 Pudasjärvi, jossa työterveyshuolto toimi omana toimintayksikkönään. Oulunkaaren seutukunnan alueella ei ollut yksityisiä työterveyspalvelujen tuottajia, mutta muutamat työpaikat lähinnä Iin alueelta ostivat ko. palvelut Oulusta. Alueen kunnallisten työterveyshuoltojen välinen yhteistyö oli ollut vähäistä. Alueen terveyskeskusten työterveyshuollot ovat pieniä yksiköitä. Suurimman työterveyshuollon piirissä Pudasjärvellä oli hankeen alussa n työntekijää ja pienimmän Kuivaniemellä n. 250 työntekijää (taulukko 1). Taulukko 1. Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan työterveyshuollon asiakaskunta v Kunta/ kaupunki Kunnan asukasluku v Kunnallisen työterveyshuollon piirissä olevien työntekijöiden määrä (arvio) Ii Kuivaniemi*) Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Ylikiiminki Vaala YHT *) Työterveyshuolto ulkoistettu Simon kunnalle vuoden 2003 loppuun Kunnallisten työterveyshuoltojen piiriin kuului alueella yli 600 yritystä. Suurimpia työpaikkoja olivat kunnat, joiden palveluksessa oli yhteensä noin 2200 työntekijää. Suurin osa asiakaskunnasta oli pientyöpaikkoja. Lisäksi maatalousyrittäjiä oli monessa kunnassa huollon piirissä merkittävä määrä. Sairaanhoitosopimus koski vähän alle puolta kaikista huollon piirissä olevista työntekijöistä. Kahdessa kunnassa ei ollut tehty lainkaan sairaanhoitosopimuksia. Taulukko 2. Työterveyshuoltoon käytössä olleet työaikaresurssit vuoden 2003 alussa (arvioitu työaika). Lääkäri Työterveyshoitajat Tk-avustaja Fysioterapeutti Ii 1 pv / vk 1 (70 % työajasta) 1 (20 %) 1 (10 %) Kuivaniemi 1 t / vk 1 (10-20 % työajasta) Pudasjärvi 5 pv / vk 3 hoitajaa (100 %) 1 (100 %) 1 (50 %) Utajärvi 0,5-1 pv / vk 1 (90 % työajasta) Yli-Ii 1-2 t / vk 1 (20 % työajasta) 1 (10 %) Ylikiiminki 2 t / vk 1 (50 % työajasta) Vaala 1 pv / vk 1 (80 % työajasta)

12 12 Pudasjärvellä toimi kokopäiväinen työterveyslääkäri. Hän oli myös alueen ainoa työterveyshuollon erikoislääkäri. Muissa terveyskeskuksissa joku terveyskeskuslääkäri tai ulkopuolinen ostolääkäri käytti osan työajastaan työterveyshuoltoon. Alueen terveyskeskuksissa oli käytössä työterveyshuoltoon yhteensä alle 2 lääkärityövuotta (taulukko 2). Kaikissa kunnissa oli hankkeen alkaessa osa-aikainen tai kokopäiväinen työterveyshoitaja, suurimmassa kunnassa (Pudasjärvellä) jopa kolme. Alueen kuntien työterveyshuolto toimi koulutettujen ja pääosin kokeneiden työterveyshoitajien varassa. Hankkeen alussa kahdessa kunnassa (Utajärvi ja Ylikiiminki) työterveyshuollossa oli sijaisina toimivat terveydenhoitajat. Pudasjärvellä toimi lisäksi terveyskeskusavustaja ja ½ -päiväinen fysioterapeutti työterveyshuollossa. Terveyskeskuksen fysioterapeutti osallistui vähän työterveyshuoltoon myös Iissä ja Yli-Iissä. Työterveyshuollot olivat parilla paikkakunnalla käyttäneet satunnaisesti terveyskeskuksen psykologia apuna, mutta käyttö oli ollut hyvin vähäistä. Kaikissa terveyskeskuksissa oli työterveyshuollon käytössä atk -potilastietojärjestelmä: viidellä kunnalla Effica ja kahdella Pegasos. Kuuden työterveyshuoltopalveluja järjestäneen työterveyshuollon (ilman Kuivaniemeä) myyntitulot olivat vuonna 2000 yhteensä 0,223 m eli 43 / huollossa ollut työntekijä. Ennen hanketta tehdyn arvion mukaan alueen työterveyshuoltojen tulot kattoivat n. 60 % niiden käyttömenoista. 3.2 Toiminnan kartoitus Hankkeen alussa kartoitettiin seitsemän kunnan työterveyshuoltoyksiköiden toiminta. Tulokset osoittivat, että pienet työterveyshuollot tarvitsivat aluksi ydintoimintojen vahvistamista ja perusasioiden kuntoon saattamista. Kun perusta ei ollut kunnossa, vaikeutti se myös verkostoyhteistyön rakentamista. Lähtötilanteessa työterveyshuollon merkitys oli Pudasjärveä lukuun ottamatta vähäinen. Tyypillistä oli, että työterveyshuollon suunnittelu oli vähäistä ja se kulutti runsaasti veroeuroja. Kirjanpidossa tulojen ja menojen kohdentaminen oli puutteellista, eikä kellään ollut työterveyshuollon todellisista talousvaikutuksista tietoa. Työterveyshuollon asema oli kansanterveystyön joukossa näkymätön. Toiminta oli voimakkaasti järjestelmälähtöistä. Työn tekemisen suunnittelu oli satunnaista ja palvelut epävakaita ja suppeita. Työterveyshuollon merkitystä työelämälle ei ollut mietitty.

13 13 Työterveyshuoltojen käytäntöjen kartoitus osoitti, että mm. henkilökuntapula, työskentelyn yksinäisyys sekä työterveyslääkärin puute olivat osaltaan rajoittaneet monipuolisempien palvelumallien kehittymistä. Verkostoyhteistyölle näytti olevan tilausta. Löydökset vahvistivat käsitystä siitä, että uuden työterveyshuoltolain mukaista palvelua ei kohtuudella pystytä järjestämään käytettävissä olevilla resursseilla nykyisellä toimintatavalla. Kuten yhteenvedosta (liite 1) käy ilmi, ongelmia oli runsaasti (kts. alla oleva luettelo). Työterveyshuoltojen toiminnan kartoituksissa ilmenneitä ongelmia Työterveyshuoltolain mukaisten palvelujen toteuttaminen pienessä yksikössä vaikeaa Työterveyshuollon toimintaedellytyksissä parantamista mm. toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa, henkilöstöhallinnon käytännöissä ja henkilöstökoulutuksessa Kentällä tehdään päällekkäistä työtä mm. lomakkeiden ja sopimusmallien laadinnassa sekä toimintaohjeiden ja menetelmien suunnittelussa Työterveyshuollon käytännöt eivät sovellu kovin hyvin pientyöpaikkojen palveluun Pienten kuntien ja työterveyshuoltoyksiköiden mahdollisuudet rajallisia Työterveyshuollon viitekehys kohtaa vaikeuksia perusterveydenhuollossa Työterveysasemien omat toiminta- ja kehityssuunnitelmat puuttuvat Edellä mainittujen ongelmien lisäksi mm. henkilöstön vaihtuvuus aiheutti ongelmia ja vaikeuksia oli myös taloushallinnossa, sopimusten solmimisessa ja työterveyshuollon atk-järjestelmien käytössä. Perehdytys ei ole ollut riittävää. Työterveyshuollot pyrkivät tekemään työn omalla palkatulla henkilökunnalla, ostopalvelua tai alihankintaa käytettiin vähän. Pienessä yksikössä oli näin toimien hankala toteuttaa uuden työterveyshuoltolain mukaista moniammatillista palvelua. Ongelmat eivät näyttäneet rajoittuvan yksin palvelun tuotantojärjestelmään. Kartoitus vahvisti käsitystä, että valtakunnallisesti opetettavat työterveyshuollon käytännöt eivät sovellu sellaisenaan pientyöpaikkojen työterveyshuoltoon. Koska pienyritykset ovat terveyskeskuksien työterveyshuoltojen keskeinen asiakasryhmä, päätettiin hankkeen yhteydessä aloittaa kokeiluna työterveyshuollon ja pienyrityksen yhteistyön kehittäminen.

14 14 Työterveyshenkilöstö teki työterveyshuollon toimivuuden itsearvioinnin, jossa tarkasteltiin sekä sisäisiä että työpaikkojen työterveyspalveluun liittyviä asioita. Arvioinnin kootut perustulokset ovat kuvassa 1 ja yksityiskohtaisemmat tulokset liitteenä 2. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIVUUDEN ITSEARVIOINTI XI/ Sairaanhoito tth:ssa 6 1. Työterveyshuollon hallinto ja suunnittelu 8. Työhön liittyvä kliininen toiminta Resurssit Ii Ylikiiminki Yli-Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 7. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy 0 3. Työterveysaseman sisäistä toimintaa 6. Työhyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 4. Yhteistyö ja asiakassuhteet 5. Työn ja työpaikan terveellisyyden edistäminen 10. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Kuva 1. Työterveyshenkilöstön tekemä toiminnan itsearviointi marraskuussa Jokaisesta kohdasta arvioitiin lomakkeen avulla kolme piirrettä ja niistä laskettiin keskiarvo. Arviointi tehtiin asteikolla 0 6: 0-2 = kiireellistä parantamisen tarvetta, 3-4 tyydyttävä taso ja 5-6 toiminta hyvällä tasolla. Arvioinnissa oli runsaasti tuloksissa, jotka osittivat kiireellistä parantamisen tarvetta, suurin osa oli tyydyttävällä tasolla, mutta hyvälle tasolle ei juurikaan päästy (kuva 1 ja liite 2). 4. Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen organisointi Hanke organisoitiin samoin sekä sen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2003 että jatkohankkeessa v Hankkeen hakijana toimi Utajärven kunta, joka teki yhteistyösopimukset Oulunkaaren seutukunnan kanssa hankeen toteuttamisesta. Oulunkaaren seutukunta puolestaan teki yhteistyösopimuksen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteenlaitoksen (KTTYL) kanssa hankkeen vetämisestä. Vastuullisena vetäjänä toimi työterveyshuollon pro-

15 15 fessori Hannu Virokannas ja toisena vetäjänä TtM Maiju Österman. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä samalla alueella käynnissä olleen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen ja Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön kanssa. Hankkeen ohjausryhmä oli yhteinen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen kanssa ja siihen kuuluivat edustajat Oulunkaaren seutukunnasta, seutukunnan kunnista sekä Vaalan kunnasta ja Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiöstä, Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta ja Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä (liite 3). Hankkeeseen perustettiin projektiryhmä, jossa toimivat hankkeen vetäjän lisäksi aluekoordinaattorina TtM Maiju Österman (KTTYL, Oulun yliopisto) sekä kuhunkin kolmeen lohkoon nimetyt koordinaattorit: Iin lohkossa työterveyslääkäri Paula Kemppainen (Iin tk), Pudasjärven lohkossa työterveyshoitaja Elmi Kouva (Pudasjärven tk) ja Utajärvi-Vaalan lohkossa v.2004 työterveyshoitaja Bertta Ratava (Vaalan tk) ja v HTM Jaana Kumpulainen- Lallukka (Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö). Oulunkaaren seutukunnan ja muiden osapuolten välille solmittiin sopimukset koordinaattoreiden toiminnasta. Toimintaa tehtiin kolmessa lohkossa: 1) Iin lohko: Iin, Kuivaniemien, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnat 2) Pudasjärven lohko: Pudasjärven kunta 3) Utajärvi-Vaalan lohko: Utajärven ja Vaalan kunnat Lohkojen koordinaattoreiden tehtävänä oli edistää verkostoyhteistyötä, toimia lohkonsa työterveyshuoltojen yhdyshenkilöinä, pitää yhteyttä lohkossaan ja osallistua hankeen kehitystyöhön. Lohkojen koordinaattorin työajasta sovittiin 20 % käytettävän projektin yhteiseen työhön, joka sisälsi mm. projektipalaverit, suunnittelu ja kehitystyötä koko verkoston hyväksi. Heidän tehtävänä oli myös olla mukana valmistelemassa verkoston toiminnan yhteisiä ohjeita. Pääosa työskentelystä suunnattiin omassa lohkossa ja omassa työterveyshuollossa tehtävään projektin myötä uudistettuun ja uudistettavaan työterveyshuoltotoimintaan. Tällä toimintamallilla haluttiin varmistaa uusien toimintamallien käyttöön otto, pysyvän hyödyn tuottaminen työterveyshuoltoon ja palautteen saanti asioiden edelleen kehittämiseksi. Jokaisella lohkolla oli myös oma sovittu kehityskohde, jonka vetäjänä toimi lohkon koordinaattori. Projektin vetäjän päätyönä oli projektin suunnittelu ja johtaminen, yhteistyöverkoston rakentaminen, projektiryhmän toiminnan ohjaaminen, projektikoordinaattoreiden työn ohjaaminen sekä alueen terveyskeskusten työterveyshuoltojen tilanteen kartoittaminen ja konsultointi.

16 Hankkeen kulku Hankkeen kulkua ja käytännön toimintaa vuonna 2004 on kuvattu tapahtumaluettelossa, joka on liitteenä 4. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2004 viisi kertaa. Kokouksista tehtiin pöytäkirjat. Kuntien terveyskeskuksissa pidettiin 13 neuvottelua, joiden aikana pidettiin neuvottelutilaisuuksia työterveyshenkilöstölle ja johtaville viranhaltijoille sekä luottamusmiesten johdolle. Kenttäkierrokset tehtiin sekä alkuvuoden että syksyn aikana. Projektiryhmä piti vuoden aikana 20 kokousta, joista 6 toteutettiin videon avulla. Muistiot toimitettiin ohjausryhmän puheenjohtajille, seutukuntajohtajalle ja työterveyshenkilöstölle sähköpostilla. Lisäksi ne ovat olleet luettavissa seitsemän kunnan alueelliselle työterveyshuollolle hankkeessa rakennetussa intranetissä. Projektiryhmässä käsiteltiin mm. työterveyshuollon toiminnan suunnittelua ja verkoston kehittämistä, palvelujen keskitettyä toteuttamista, erikoispalvelujen mahdollisuuksia, työjärjestelyjä, palvelujen hinnoittelua ja tarvittavia resursseja. Lisäksi hankkeen aikana on pidetty useita neuvotteluja Oulunkaaren seutukuntajohtaja Tapani Turpeisen ja Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen vetäjän erityisasiantuntija Kirsti Ylitalon kanssa. Työterveyshuollon hankkeesta tiedotettiin myös useissa edellä mainitun laajemman projektin päättäjille ja johtaville viranhaltijoille järjestämissä tilaisuuksissa. Onnistumisia ja positiivisia asioita hankkeen kulussa Kunnilla ja terveyskeskuksilla halukkuutta saada palvelut kuntoon Eri osapuolilla hyvää yhteistyökykyä Työterveyshenkilöstön halu kehittää toimintaansa Tavoite toiminnallinen ei organisatorinen Valmiutta uusien asioiden kokeiluun Sisältä päin rakentamista ei ulkopuolelta määrättyä yhtä mallia Luottamusta alkoi syntyä verkostossa Kaikki osapuolet säilyivät mukana Alueellisen työterveyshuollon tilannetta ja organisointimahdollisuuksia vuoden 2004 jälkeen käsiteltiin syksyn kuntakierroksella ja loppuvuonna ohjausryhmässä. Alueellista työterveyshuoltoa esiteltiin myös kuntien edustajille seutukuntahallituksen kokouksessa päätöksen teon pohjaksi.

17 17 Kokeiluvuoden aikana alkoi työterveyshuoltojen välille muodostua luottamusta, joka on verkostoyhteistyölle erittäin arvokasta. Sekä kunnilla että työterveyshuolloilla oli halua kehittää toimintaa, vaikka alueellisesta organisoinnista ei vielä kokeiluvuotena löytynyt yksimielisyyttä. 4.3 Työterveyshuollot v Työterveyshuoltojen SWOT -analyysi Alla on taulukossa 3 hankkeessa tehdyn swot analyysin päätulokset. Mm. verkostotoiminnan alkaminen ja paikallistuntemus olivat vahvuuksia ja pienten yksikköjen haavoittuvuus ja toiminnan vaikeus terveyskeskusympäristössä vastaavasti heikkouksia. Verkostoon nähtiin liittyvän paljon mahdollisuuksia ja uhkana mm. verkostotyön loppuminen ja paluu vanhaan. Taulukko 3. SWOT analyysin päätulokset v Vahvuuksia - kokenut hoitajakunta - Iin lohkon yhteistyö - vakiintunut asiakaskunta - perusvalmiudet kehittymässä - verkostotoimintaa aloitettu - paikkakunnan ja yritysten tuntemus Mahdollisuuksia - verkoston yhteinen tietopääoma - vertaistuki - keskitetyt palvelut - verkoston yhteiset erikoispalvelut - ulkoistaminen ja irti tk:sta - moniammatillisten palvelujen kehittäminen - tietojen pitäminen ajan tasalla Heikkouksia - haavoittuvuus, pienet yksiköt - eri paikoissa erilaiset hallinnolliset tavat - tth maksullisena, sopimuksenvaraisena palvelutoimintana ei pääse nousuun tk:ssa - pula työterveyslääkäreistä ja psykologista - palvelujen saatavuus vaihtelevaa Uhkia - ulkoistaminen ja irti tk:sta - hinnat / kustannukset nousevat jatkossa, koska toiminta ei nykyisin ole kustannusvastaavaa - paluu vanhaan, aluetyö kuihtuu - verkoston vertaistuki loppuu ja täytyy siirtyä pienissä yksiköissä takaisin yksintyöskentelyyn - jos työnantaja vaihtuu, jatkuvatko työt? Työterveyshuoltojen toimivuus Työterveyshuoltojen toimivuutta jokainen yksikkö arvio samalla lomakkeella kuin marraskuussa 2003 (kuva1 ja liite 2). Asiaryhmien keskiarvotulokset ovat kuvassa 2. ja yksityiskohtaisemmat tulokset liitteenä 5.

18 18 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIVUUDEN ITSEARVIOINTI XI/2004 käyrät piirretty kunkin aihealueen kolmen vastauksen keskiarvoista 9. Sairaanhoito tth:ssa 6 1. Työterveyshuollon hallinto ja suunnittelu 8. Työhön liittyvä kliininen toiminta Resurssit Ii Ylikiiminki Yli-Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 7. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy 0 3. Työterveysaseman sisäistä toimintaa 6. Työhyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 4. Yhteistyö ja asiakassuhteet 5. Työn ja työpaikan terveellisyyden edistäminen 10. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Kuva 2. Työterveyshenkilöstöjen tekemät toimivuuden itsearvioinnit lokakuussa Jokaisesta kohdasta arvioitiin lomakkeen avulla kolme piirrettä ja niistä laskettiin keskiarvo. Arviointi tehtiin asteikolla 0 6: 0-2 = kiireellistä parantamisen tarvetta, 3-4 tyydyttävä taso ja 5-6 toiminta hyvällä tasolla. Kiireellistä parantamisen tarvetta olevien kohtien määrä oli vähän vähentynyt ja hyvää tasoa osoittavat arviot olivat jonkin verran lisääntyneet verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Lohkojen toiminta Seitsemän kunnan alue jaettiin hankkeessa kolmeen lohkoon, joista jokaisessa toimi projektikoordinaattori. Lohkojen keskuspaikkoina toimivat Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi. Tämän järjestelyn tarkoituksena oli saada aikaan lähialueyhteistyötä pienten työterveysyksiköiden välille. Lohkojen keskuspaikkoihin oli tarkoitus tulevaisuudessa hankkia erikoisosaamista jaettavaksi koko lohkon hyväksi. Kaikki alueen kunnat olivat valmiita etenemään työterveyspalveluidensa kehittämisessä, mutta niiden tilanteet olivat kovin erilaisia. Työterveyshuoltojen toimintaedellytysten parantumista tapahtui näkyvimmin Iin lohkossa. Iissä työterveyshuolto sai vuoden 2004 alkupuolella lisää henkilökuntaa ja pystyi muodostamaan oman toimintayksikön, jossa oli työssä 6 henkilöä, joista 4 osa-aikaisena. Kokeiluvuoden aikana Iin terveyskeskuksen työterveyshuollosta muodostui lohkonsa keskuspaikka. Ii:n

19 19 työterveyslääkäri Paula Kemppainen toimi tässä lohkossa projektikoordinaattorina puolet työajastaan. Samalla Iissä aloitettiin kokonaisvaltaisten (sis. myös sairaanhoidon) työterveyshuoltosopimusten teko, jolloin päästiin työterveyshuollonkin kannalta tuloksellisempaan toimintamalliin (Peltomäki ym. 2000). Iin lohkossa kehitettiin ja kokeiltiin uutta lähipalvelumallia, joka on kuvattu verkostoyhteistyön kohdalla tässä raportissa myöhemmin. Siihen kuului Iin työterveyslääkärin asiantuntemuksen myynti Kuivaniemelle, Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin aluksi 1 pv / 2 vk ja lisäksi työterveyshoitajan palvelua Kuivaniemelle. Pudasjärven terveyskeskuksen työterveyshuolto oli hankkeen alussa alueen kehittynein ja se muodosti toimintayksikön jo silloin. Sen henkilökunta lisääntyi vuoden alussa osa-aikaisella työterveyslääkärillä, jolloin yksikössä työskenteli 7 henkilöä (2 osa-aikaisesti). Pudasjärvi nimettiin yhdeksi lohkoksi, koska sillä oli parhaat valmiudet edelleen kehittää tarvittavia uusia toimintamuotoja hankkeessa ja esim. aloittaa kokeilut verkostossa myytävien keskitettyjen palvelujen suhteen. Lohkon koordinaattorina toimi työterveyshoitaja Elmi Kouva. Lohkon kehitystehtävänä oli uuden pientyöpaikkojen työterveyshuoltomallin jalkauttaminen kentälle. Vuoden 2004 alkupuoliskolla työterveyshuollon tilanne Pudasjärvellä kuitenkin muuttui, kun yksikkö menetti molemmat lääkärinsä, eikä sijaisia saatu. Yksikkö jatkoi sitkeästi hyvin vähin lääkäriresurssein vuoden loppuun. Takaisku vaikutti heikentävästi verkostoyhteistyön kehittymiseen koko alueella. Utajärven ja Vaalan muodostamassa lohkossa myös oli kehittämishalukkuutta, mutta mm. lääkäripulasta ja ko. kuntien koko sosiaali- ja terveystoimien yhdistämishankkeesta johtuen työterveystoiminnan järjestelyt olivat muutoksessa koko hankkeen ajan. Projektikoordinaattorina lohkossa toimi työterveyshoitaja Bertta Ratava. Lohkon kehitystehtävänä oli tehdä työterveyshuoltojen vertailu, joka tukisi käynnissä olevaa muutosvaihetta ja kuntaparin työterveyshuollon kehittymistä. Tilanne v lopussa Seitsemän työterveyshuollon piirissä oli yhteensä n työntekijää (taulukko 4). Sairaanhoitosopimus koski 61 %:a asiakkaista ja sen suosio oli kasvussa. Sairaanhoidon kysyntää oli enemmän kuin ko. yksiköt pystyivät tarjoamaan.

20 20 Alueen työterveyshuolloissa työskenteli vuoden 2004 lopussa vain yksi kokopäiväinen työterveyslääkäri (Iissä). Lääkärityötä oli käytettävissä n. 2 henkilötyövuotta (taulukko 5). Tilanne oli tilapäinen, koska Pudasjärvellä oleva työterveyslääkärin virka oli ilman viranhoitajaa ja se oli parasta aikaa haettavana. Taulukko 4. Seitsemän kunnan työterveyshuoltojen piiriin kuuluvat asiakkaat v Työpaikkaryhmä Tth:n piirissä yht. Sairaanhoitosopimukset Työpaik. Työntek. Työpaik. Työntek. Kuntien henkilöstö Muut työpaikat Maatalousyrittäjät + muut yrittäjät YHT Vaalassa ja Utajärvellä hankittiin lääkärityötä ostopalveluna. Iin lohkossa Kuivaniemen, Yli- Iin ja Ylikiimingin terveyskeskuslääkäreiden osallistuminen tth:n kliiniseen työhön kuului kokeiltavana olevaan lähipalvelumalliin. Kokopäiväisiä työterveyshoitajia oli 6. Tk avustajatyötä oli käytössä 1,5 hlötyövuotta. Taulukko 5. Työterveyshuoltoon käytössä olleet työaikaresurssit vuoden 2004 lopussa (arvioitu työaika). Lääkäri Työterveyshoitajat Tk-avustaja Fysioterapeutti Iin lohko 1,7 2,3 0,5 0,3 Pudasjärvi 0, ,5 (virka avoinna) Utajärvi-Vaala 0,2 2,5 0 0,1 YHT. 2,0 7,8 1,5 0,9 Työterveyshuoltojen käytössä oli yhteensä n. 1 fysioterapeutin työvuosi 3-4 fysioterapeutin tekemänä. Psykologipalveluja oli asiakaskunnalle tuotettu ko. alueella terveyskeskuksien psykologien toimesta vain hyvin vähän. Työterveyshuollot eivät myöskään olleet tehneet alihankintasopimuksia. Ostopalveluina oli tavallisimmin välitetty agrologin toimintaa maatalousyrittäjien työpaikkakäynteihin liittyen.

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto:

Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto: Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto: Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan työterveyshuoltojen verkostoyhteistyökokeilu LOPPURAPORTIN LIITTEET 15.3.2005 Hannu Virokannas ja Maiju Österman

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä BotniaSEITTI 2011-2014 Projektipäällikkö Hanna Hakulinen Pohjanmaa kohdealueena kunnallisen työterveyshuollon kehittämisohjelma 2011-2014 tth toimijoita n. 250 henkilöasiakkaita n.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mytky työterveyshuollon palveluksessa koulutamme, neuvomme, tutkimme ja autamme maatalousalan työterveyshuoltoon ja työympäristöön liittyvissä asioissa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Asiakkuuksien hoitaminen Ajatuksia Karviaisesta

Asiakkuuksien hoitaminen Ajatuksia Karviaisesta Asiakkuuksien hoitaminen Ajatuksia Karviaisesta Tommi Komulainen Työterveyshuollon ylilääkäri Perusturvakuntayhtymä Karviainen Työterveyshuolto 17.11.2011 Ptky Karviaisen työterveyshuolto taustaa Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen PSHP:N ALUETYÖ MRSA-EPIDEMIAN TALTUTTAMISEKSI ALOITETTU 4.2.2009

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Koulutuspaikkasopimus

Koulutuspaikkasopimus Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot