Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto:"

Transkriptio

1 Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto: Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan työterveyshuoltojen verkostoyhteistyökokeilu LOPPURAPORTTI Hannu Virokannas ja Maiju Österman Yhteystiedot Hannu Virokannas työterveyshuollon professori puh Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL OULUN YLIOPSTO Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos OULUN YLIOPISTO 2005

2 2 Sisältö Sivunro Tiivistelmä 1. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Seitsemän kunnan työterveyshuollot hankkeen alussa Työterveyshuoltojen perustiedot Toiminnan kartoitus Hankkeen toteutus Hankkeen organisointi Hankkeen kulku Työterveyshuollot v Koulutus ja hankeyhteistyö Hankkeen talous v Alueellinen työterveyshuolto Järjestämistavat Alueellisen toiminnan mahdollisuuksia ja kriittisiä kohtia Alueellisen työterveyshuollon toimintamalli hankkeessa Alueellisen työterveyshuollon talous Verkostoyhteistyö Verkostoituminen ja sen yleisiä hyötyjä Verkostoitumisen periaatteita hankkeessa Verkostoyhteistyön organisointi Verkostoyhteistyön sisältöä ja toimintaa Verkoston kehittäminen Valtakunnallisen aluemallin kehittäminen Hankkeen arviointi Jatkosuunnitelmat Lähteet

3 3 Liitteet Liite 1. Yhteenveto työterveyshuoltojen peruskartoituksista v Liite 2. Työterveyshuoltojen itsearviointi XI / 2003 Liite 3. Hankkeen ohjausryhmä Liite 4. Tapahtumaluettelo v Liite 5. Työterveyshuoltojen itsearviointi X/2004 Liite 6. Työterveyshenkilöstön jaksamiskysely Liite 7. Työterveyshuollon yritysasiakkaiden tyytyväisyyskysely Liite 8. Työterveyshuollon henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskysely Liite 9. Utajärven ja Vaalan työterveyshuoltojen vertailu Liite 10. Pientyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan kehittäminen Liite 11. Työyhteisön kehittäminen, pilottiprojekti Liite 12. Työterveyshuollon ja muun kansanterveystyön yhteistyömahdollisuuksia Liite 13. Työterveyshuolto ja kuntoutus Liite 14. Intranet ja video Liite 15. Lähipalvelukokeilu Iin lohkossa Liite 16. Verkosto lähitulevaisuudessa Liite 17. Työterveyshenkilöstön arviointi hankkeesta Liite 18. Johtavien viranhaltijoiden arviointi hankkeesta Liite 19. Hankkeen esitelmät ja julkaisut II / 2005 mennessä

4 4 Tiivistelmä Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto -hankeen avulla luotiin pohja alueelliselle työterveyshuoltotoiminnalle Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella ja samalla saatiin arvokkaita kokemuksia verkostoyhteistyön mahdollisuuksista ja toimintamalleista valtakunnalliseen käyttöön. Kehityshankkeen päätavoitteena oli perusterveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistaminen työterveyshuollon osalta. Alueellisena tavoitteena oli rakentaa Oulunkaaren seutukunnan sekä Vaalan kunnan yhteistyöhön perustuvia alueellisia työterveyspalveluja. Valtakunnallisena tavoitteena oli kehittää alueelliselle työterveyshuollolle toimintamallia. Oulunkaaren seutukunta koostuu kuudesta kunnasta: Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli- Ii ja Ylikiiminki. Seutukunnan väkiluku on noin henkeä. Vaalan kunnassa on alle 4000 asukasta. Yhteensä suunnittelualueella asuu n asukasta. Hankkeeseen kuuluvista työterveyshuolloista suurimman huollossa oli n työntekijää ja muiden kuuden yksikön huollossa oli yhteensä n työntekijää. Yksin toimiessaan ko. pienet yksiköt ovat haavoittuvaisia ja palvelujen tuottaminen on rajallista ja vaihtelevaa. Työterveyshoitajia oli alueen työterveyshuolloissa kohtuullisesti, mutta puutetta oli työterveyslääkäreistä ja muista erikoisosaajista. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi projektille rahoitusta kansallisena terveydenhuoltohankkeena vuosina 2003 ja Hankkeen hakijana oli Utajärven kunta, Oulunkaaren seutukunta vastasi hankkeen toteutuksesta ja sen vetäminen tehtiin yhteistyösopimuksen nojalla Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä samalla alueella menossa olleen sosiaali- ja terveystoimen Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2003 luotiin pohja uudelle, alueelliselle toimintamallille. Alueen työterveyshuoltojen kartoituksissa kävi ilmi, että työterveyshuoltojen perustoiminnat ja toimintavalmiudet kaipasivat runsaasti tukea ja rakentamista. Hankkeen taholta tehdyt informointikierrokset kunnissa ja konsultoinnit työterveysasemilla sekä työterveyshenkilöstön koulutus olivat ensimmäisen osan keskeisiä asioita. Suunniteltu työterveyshuollon alueellinen toimintamalli perustui kolmelle asiakokonaisuudella 1) työterveyshuollon perusvalmiuksien tukeminen, 2) toiminta verkostoyhteistyönä ja 3) pientyöpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistoimintamallin kehittäminen sopivammaksi.

5 5 Ilman perustan vahvistamista eivät yksiköt olleet valmiita verkostoitumaan. Hankkeessa tuli usein esille pienen työterveysyksikön vaikeudet tuottaa asiakaskunnalleen työterveyslain mukaiset palvelut, erityisesti kun toimittiin muun perusterveydenhuollon seassa. Työterveyshuoltojen pienen koon vuoksi alue jaettiin kolmeen lohkoon, jolla pyrittiin lohkojen välisten verkostosuhteiden luomiseen, koska monet yksiköt olivat yksin siihen liian pieniä. Keskeisiä haasteita projektissa olivat ohjata työterveysyksiköitä suunnittelemaan omaa toimintaansa ja rakentamaan verkostoyhteistyötä työterveyshuoltojen kesken. Verkostoyhteistyö lähti vähitellen käyntiin, kun yksiköiden valmiudet kehittyivät. Verkoston yhteistyötä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat vetäjien lisäksi lohkokoordinaattorit. Koordinaattorit muodostivat hankkeen vetäjien kanssa projektin kehitys- ja ohjausryhmän, jossa sovitulla tavalla koordinaattorit rakensivat osaltaan verkostoa ja veivät kentälle käytäntöön uusia malleja. Verkoston henkilöstölle järjestettiin yhteistä seminaarityöskentelyä ja koulutusta, laadittiin yhteisiä ohjeita, apuvälineitä ja lomakkeita sekä tehtiin kehitysrenkaana pilottihankkeita. Hankkeessa kokeiltiin useita verkostotyön muotoja. Alueelliseen työhön soveltuivat mm. kehitysrenkaan toiminta, yhteispalaverit ja vertaistukitoiminta. Keskitetyistä palveluista olisi ollut odotettavissa hyötyä kaikille, mutta alue ja sen yksiköt eivät vielä olleet valmiita tähän. Verkostoyhteistyötä koordinoitiin pääasiassa virtuaaliorganisaation periaatteilla, jolloin toiminta oli asiantuntijakeskeistä. Iin lohkossa kokeiltiin hyvällä menestyksellä työterveyslääkärin ostopalveluun perustunutta lähipalvelumallia. Työterveyslääkäri toimi silloin asiantuntijan roolissa neljässä kunnassa. Palvelut tapahtuivat teknisesti ostopalveluna, mutta sisällöllisesti ne tukivat työterveysverkoston syntyä. Neljän kunnan työterveyshuoltojen piiriin kuului n työntekijää. Lohkopalavereissa tarkasteltiin koko aluetta. Mallilla on mahdollisuus löytää alueellisia synergiahyötyjä. Kunnat päättivät jatkaa ko. mallilla palveluja hankkeen jälkeenkin. Utajärvi-Vaalan lohkossa tuettiin näiden kuntien välillä alkanutta sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisprosessia tekemällä kahden työterveyshuollon yhdistämiselle strategia vertailumenetelmällä. Pudasjärven työterveyshuolto puolestaan veti pientyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin vientiä kentälle. Työterveyshuoltojen asiakkaisiin verkostoyhteistyöllä on ollut paikkakunnasta riippuen vaikutusta siten, että työterveyshuollot ovat saaneet peruspalveluita kuntoon ja ovat siten kyenneet palvelemaan entistä paremmin. Verkostohanke on tuonut yhteisiä ohjeita, lomakkeita ja

6 6 apuvälineitä käyttöön. Asiantuntijuuden lisääntymisen ja vertaistuen hyöty tulee viime kädessä asiakaskunnalle. Lisäksi sopivan toiminnan kehittäminen pienyritysten työterveyshuoltoon on parantanut työterveyshuollon ja pientyöpaikkojen yhteistoimintaa. Hankkeen tulokset osoittivat, että jo lyhyellä ohjatulla verkostoyhteistyöllä voidaan saada huomattavaa lisäarvoa kunnallisille työterveyspalveluille. Hanke on lisännyt tietoa ja antanut näkemystä työterveyshuoltopalvelujen merkityksestä alueella ja tuonut lisätietoa kunnallisten palvelujen tuottamisen mahdollisuuksiin. Se käy esimerkistä myös muulle perusterveydenhuollolle. Vastaavanlaisesta verkostoyhteistyöstä ei maassamme terveydenhuollossa ole juurikaan ollut kokemusta. Monet verkostoyhteistyön muodot näyttävät sopivan hyvin kunnalliseen työterveyshuoltoon, ja ilmeisesti ne sopisivat myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Nyt alkuun saatu kehitys pitäisi saattaa kestävälle pohjalle. Pienet työterveysyksiköt alueella tarvitsevat välttämättä tukea. Jatkossa on aloitettu selvitykset verkoston pitkäaikaisesta tukemisesta kumppanuussopimuksella ison työterveyshuollon palvelujen tuottajan kanssa. Jatkoneuvottelut ovat kesken. Asian eteenpäin vienti vaatii seitsemältä kunnalta yhteistyötä ja yksimielisyyttä. Alueella on alkamassa laaja sosiaali- ja terveydenhuollon verkostohanke, jonka sisällä myös työterveyshuollon tilannetta on tarkoitus selvittää edelleen. Hanke toimi työterveyshuoltojen verkostotyössä valtakunnallisena pilottina. Siinä saatuja kokemuksia on tarkoitus välittää sekä lehtikirjoituksilla että uusien verkostohankkeiden tukemisella. Hankkeen tulosten perusteella voi ennustaa, että erilaiset alueelliset verkostoyhteistyöhön perustuvat toimintamallit tulevat leviämään haja-asutusalueiden kunnallisten työterveyshuoltojen yleiseksi toimintatavaksi. Alueellisen työterveyshuollon organisoinnissa on kuitenkin vielä paljon miettimistä ja kokeiluja erilaisten järjestelyjen toimivuudesta tarvitaan lisää. Tästä hankkeesta on pidetty ko. alueella tiedotustilaisuuksia ja kirjoitettu tiedotteita. Esitelmiä on pidetty useissa valtakunnallisessa koulutustilaisuudessa ja yhdessä kansainvälisessä kongressissa. Useita lehtiartikkeleita on työstettävänä parasta aikaa. Hanke vahvisti käsitystä siitä, että pienten kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden on käytännössä vaikea yksin toimien kyetä toteuttamaan nykyistä työterveyshuoltolakia. Minityöterveyshuoltoja tulisi jatkossa yhdistää isompiin kokonaisuuksiin ja kunnalliselle työterveyshuollolle tulisi rakentaa kehitysohjelmia. Verkostoyhteistyön koulutus tulisi käynnistää terveydenhuollossa toimiville ja ottaa mukaan koulujen opetusohjelmiin.

7 7 Kunnallisen työterveyshuollon kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueellisille kunnallisille työterveyshuolloille tarjottaisiin lainsäädännön puolesta mahdollisuus monimuotoiseen yhteen liittymiseen. Lainsäädäntöä on viime aikoina kehitettykin juuri tähän suuntaan. Pitemmän ajan tavoitteena on Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella kehittää lähivuosien aikana sellaiset alueelliset työterveyspalvelut, jotka kykenevät tukemaan ja tuomaan lisäarvoa alueen elinkeinoelämälle. Tällöin tarvitaan yksikkö, jonka koko on riittävä, toimintamalli monikeskustoimintaan sopiva, ja jonka henkilökunta on kykenevä tuottamaan tulosvastuullisella toiminnalla alueensa työpaikoille kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut.

8 8 1. Hankkeen tausta Työterveyshuolto on tarkoitettu työelämän tukijärjestelmäksi, jonka avulla työnantajat saavat asiantuntija-apua työolojen, työn tekemisen ja työntekijöidensä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen (Valtioneuvoston periaatepäätös 2004). Asiaa on pidetty yhteiskunnallisesti tärkeänä, niin että ko. palvelujen järjestäminen on määrätty työterveyshuoltolailla työnantajia velvoittavaksi. Työnantajilla on mahdollisuus järjestää lakisääteiset työterveyspalvelut itse tai hankkia ne yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Palvelujen saatavuus on turvattu koko maassa säätämällä niiden tuottaminen kansanterveyslailla kunnallisten terveyskeskuksien yhdeksi lakisääteiseksi tehtäväksi. Terveyskeskusten tulee tarvittaessa tuottaa työterveyspalveluja oman alueensa työpaikoille. Yksityiset työterveyspalvelut keskittyvät kaupunkeihin ja isoihin asutuskeskuksiin tai suuriin teollisuuslaitoksiin. Terveyskeskusten työterveyshuolloissa on nykyisin yli 60 % maamme työpaikoista ja noin kolmannes työntekijöistä (Räsänen 2002). Maaseudulla kunnalliset työterveyspalvelut ovat yli 100 kunnassa ainoa mahdollisuus ko. palveluihin. Kunnallisten työterveyspalvelujen asiakaskuntaan kuuluu runsaasti kuntien henkilöstöä, paljon pieniä työpaikkoja ja maatalousyrittäjiä. Pientyöpaikkojen palvelumallit ovat vielä olleet huonosti toimivia ja työterveyshuollon laadukas järjestäminen niille on ollut työläämpää kuin isoille työpaikoille. Koko maan kattava työterveyshuoltojärjestelmä on rakennettu ja 1980-luvuilla, mutta sen kehittäminen on ollut epätasaista. Kunnallisten työterveyspalvelujen taso ja palvelujen saatavuus vaihtelevat paljon eri paikkakunnilla. Terveyskeskuksista löytyy hyvin kehittyneitä ja palveluvalmiita työterveysyksiköitä, mutta monilla, erityisesti pienillä terveyskeskuksilla on ollut vaikeuksia tuottaa tarvittavat palvelut. Suuria vaikeuksia on mm. pienten maaseutukuntien terveyskeskuksilla, joissa työterveyspalvelut tuotetaan osa-aikaisen työterveyshenkilöstön voimin. Näillä paikkakunnilla ei yleensä ole tarjolla myöskään yksityisiä työterveyshuollon palveluja. Pienten työterveysyksiköiden toimintaan aiheuttavat ongelmia mm. pieni yksikkökoko, vähäiset resurssit työkenttään nähden, lääkäreiden huono saatavuus ja erikoisosaamisen puutteet (Virokannas ja Jokelainen 2004). Edellisistä johtuen palvelut jäävät niukoiksi ja helposti haavoittuviksi. Alueellinen yhteistyö tarjoaa teoriassa mahdollisuuksia maaseudulla ja haja-asutusalueella korjata monia edellä mainituista ongelmista. Parin viime vuoden aikana on kiinnostus alueel-

9 9 lisia toimintamalleja kohtaan kasvanut voimakkaasti ja useita kokeiluja on aloitettu tai suunnitteilla eri puolilla maatamme (Pulkkinen-Närhi ym. 2004). Pääperiaatteena näyttää olevan eriasteisten yhdistymisten tai yhteistyöverkostojen avulla kasvattaa toimintayksikön kokoa niin, että moniammatilliset ja monialaiset työterveyspalvelut pystyttäisiin tuottamaan. Tämä hanke tehtiin Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan alueella. Oulunkaaren seutukunta koostuu kuudesta kunnasta Oulun pohjois- ja itäpuolella: Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Vaalan kunta toimii seutukunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen osalta. Alueen kunnat ovat harvaanasuttuja maaseutumaisia kuntia, joiden keskuksien etäisyydet ovat pitkiä. Esim. Kuivaniemeltä Vaalaan on yli 150 km. Ko. seutukunnan ja Vaalan kunnan väkiluku oli v yhteensä n asukasta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan kuntien työttömyysaste vaihteli v välillä 15,6 % (Yli-Ii) ja 20,2 % (Vaala). Hankkeen tarkoituksena oli osaltaan selvittää pienten terveyskeskusten välisiä alueellisen työterveystoiminnan mahdollisuuksia. Hanke toimi erityisesti verkostoyhteistyön rakentamisessa terveyskeskusten työterveyshuoltojen välille. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi hankkeen kansalliseksi terveydenhuollon hankkeeksi ja rahoitti kehityshanketta vuosina 2003 ja Hankkeen tavoitteet Hankeen avulla oli tavoitteena luoda pohja alueelliselle työterveyshuoltotoiminnalle kokeilualueella ja saada kokemuksia sekä tuottaa ehdotuksia alueellisen työterveyshuollon mahdollisuuksista ja toimintamalleista valtakunnalliseen käyttöön. Koko hankkeen päätavoitteet olivat: 1. Kehittää alueellisen työterveyshuollon toimintamalleja (valtakunnallinen tavoite) 2. Rakentaa seitsemälle kunnalle verkostoyhteistyöhön perustuvia alueellisia työterveyspalveluja (alueellinen tavoite)

10 10 Hankkeen ensimmäisessä osassa vuonna 2003 laadittiin alueelliselle työterveyshuollolle alustava toimintamalli, suunniteltiin verkostoyhteistyötä, aloitettiin henkilökunnan lisäkoulutus ja valmisteltiin kokeilutoiminnan aloittaminen (Virokannas ja Österman 2004). Tässä raportoitavan, vuonna 2004 tehdyn hankeen toisen osan tavoitteena oli toteuttaa käytännössä edellä suunnitellun alueellisen työterveyshuollon verkostokokeilu. Osatavoitteita olivat - seitsemän työterveysaseman verkostoyhteistyön koordinointi ja kehittäminen, - työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen, erityisesti parantamalla pientyöpaikkojen työterveyshuollon toteutusta - pienen työterveyshuoltojen uuden lähipalvelumallin toimivuuden kokeilu ja - alueella tehtävän työterveystyön tukeminen konsultaatioilla, yhteisellä sähköisellä toimintaympäristöllä ja henkilöstökoulutuksella Hankkeen keskeinen idea oli alunperin se, että muodostamalla suurempia yksikköjä palvelutuotantoon, saataisiin yksintyöskentelyyn ja pienten työterveysasemien toimintaan liittyviä ongelmia hallintaan. Alkuvaiheessa, kesällä 2003 kävi ilmi, että hallinnollisesti yhtenäisen, seutukunnallisen työterveyshuollon luominen ei ollut mahdollista. Pahimman ongelman muodostivat kansanterveyslaki ja maatalousyrittäjien tilakäyntikorvaukset. Tällöin päädyttiin siihen, että työterveyshuollot jäivät tämän hankkeen ajaksi kunkin terveyskeskuksen omistukseen ja organisaatioon niin kuin ennenkin ja verkostoyhteistyö rakennettiin toiminnallisella tasolla. Yhteisen hallinnon puuttuminen rajoitti jatkohankkeessa tehtävää kehitystyötä, mutta myös johti uudenlaisen verkostoyhteistyön pohtimiseen ja kokeiluun. 3. Seitsemän kunnan työterveyshuollot hankkeen alussa 3.1 Työterveyshuoltojen perustiedot Ennen hanketta Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta olivat järjestäneet työterveyshuoltopalvelut kuntansa alueelle itse lukuun ottamatta Kuivaniemeä, joka osti palvelut Simon kunnalta. Työterveyspalvelut tuotettiin terveyskeskuksissa muun perusterveydenhuollon joukossa pienimuotoisesti usein osa-aikaisen henkilöstön toimesta. Poikkeuksen muodosti

11 11 Pudasjärvi, jossa työterveyshuolto toimi omana toimintayksikkönään. Oulunkaaren seutukunnan alueella ei ollut yksityisiä työterveyspalvelujen tuottajia, mutta muutamat työpaikat lähinnä Iin alueelta ostivat ko. palvelut Oulusta. Alueen kunnallisten työterveyshuoltojen välinen yhteistyö oli ollut vähäistä. Alueen terveyskeskusten työterveyshuollot ovat pieniä yksiköitä. Suurimman työterveyshuollon piirissä Pudasjärvellä oli hankeen alussa n työntekijää ja pienimmän Kuivaniemellä n. 250 työntekijää (taulukko 1). Taulukko 1. Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan työterveyshuollon asiakaskunta v Kunta/ kaupunki Kunnan asukasluku v Kunnallisen työterveyshuollon piirissä olevien työntekijöiden määrä (arvio) Ii Kuivaniemi*) Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Ylikiiminki Vaala YHT *) Työterveyshuolto ulkoistettu Simon kunnalle vuoden 2003 loppuun Kunnallisten työterveyshuoltojen piiriin kuului alueella yli 600 yritystä. Suurimpia työpaikkoja olivat kunnat, joiden palveluksessa oli yhteensä noin 2200 työntekijää. Suurin osa asiakaskunnasta oli pientyöpaikkoja. Lisäksi maatalousyrittäjiä oli monessa kunnassa huollon piirissä merkittävä määrä. Sairaanhoitosopimus koski vähän alle puolta kaikista huollon piirissä olevista työntekijöistä. Kahdessa kunnassa ei ollut tehty lainkaan sairaanhoitosopimuksia. Taulukko 2. Työterveyshuoltoon käytössä olleet työaikaresurssit vuoden 2003 alussa (arvioitu työaika). Lääkäri Työterveyshoitajat Tk-avustaja Fysioterapeutti Ii 1 pv / vk 1 (70 % työajasta) 1 (20 %) 1 (10 %) Kuivaniemi 1 t / vk 1 (10-20 % työajasta) Pudasjärvi 5 pv / vk 3 hoitajaa (100 %) 1 (100 %) 1 (50 %) Utajärvi 0,5-1 pv / vk 1 (90 % työajasta) Yli-Ii 1-2 t / vk 1 (20 % työajasta) 1 (10 %) Ylikiiminki 2 t / vk 1 (50 % työajasta) Vaala 1 pv / vk 1 (80 % työajasta)

12 12 Pudasjärvellä toimi kokopäiväinen työterveyslääkäri. Hän oli myös alueen ainoa työterveyshuollon erikoislääkäri. Muissa terveyskeskuksissa joku terveyskeskuslääkäri tai ulkopuolinen ostolääkäri käytti osan työajastaan työterveyshuoltoon. Alueen terveyskeskuksissa oli käytössä työterveyshuoltoon yhteensä alle 2 lääkärityövuotta (taulukko 2). Kaikissa kunnissa oli hankkeen alkaessa osa-aikainen tai kokopäiväinen työterveyshoitaja, suurimmassa kunnassa (Pudasjärvellä) jopa kolme. Alueen kuntien työterveyshuolto toimi koulutettujen ja pääosin kokeneiden työterveyshoitajien varassa. Hankkeen alussa kahdessa kunnassa (Utajärvi ja Ylikiiminki) työterveyshuollossa oli sijaisina toimivat terveydenhoitajat. Pudasjärvellä toimi lisäksi terveyskeskusavustaja ja ½ -päiväinen fysioterapeutti työterveyshuollossa. Terveyskeskuksen fysioterapeutti osallistui vähän työterveyshuoltoon myös Iissä ja Yli-Iissä. Työterveyshuollot olivat parilla paikkakunnalla käyttäneet satunnaisesti terveyskeskuksen psykologia apuna, mutta käyttö oli ollut hyvin vähäistä. Kaikissa terveyskeskuksissa oli työterveyshuollon käytössä atk -potilastietojärjestelmä: viidellä kunnalla Effica ja kahdella Pegasos. Kuuden työterveyshuoltopalveluja järjestäneen työterveyshuollon (ilman Kuivaniemeä) myyntitulot olivat vuonna 2000 yhteensä 0,223 m eli 43 / huollossa ollut työntekijä. Ennen hanketta tehdyn arvion mukaan alueen työterveyshuoltojen tulot kattoivat n. 60 % niiden käyttömenoista. 3.2 Toiminnan kartoitus Hankkeen alussa kartoitettiin seitsemän kunnan työterveyshuoltoyksiköiden toiminta. Tulokset osoittivat, että pienet työterveyshuollot tarvitsivat aluksi ydintoimintojen vahvistamista ja perusasioiden kuntoon saattamista. Kun perusta ei ollut kunnossa, vaikeutti se myös verkostoyhteistyön rakentamista. Lähtötilanteessa työterveyshuollon merkitys oli Pudasjärveä lukuun ottamatta vähäinen. Tyypillistä oli, että työterveyshuollon suunnittelu oli vähäistä ja se kulutti runsaasti veroeuroja. Kirjanpidossa tulojen ja menojen kohdentaminen oli puutteellista, eikä kellään ollut työterveyshuollon todellisista talousvaikutuksista tietoa. Työterveyshuollon asema oli kansanterveystyön joukossa näkymätön. Toiminta oli voimakkaasti järjestelmälähtöistä. Työn tekemisen suunnittelu oli satunnaista ja palvelut epävakaita ja suppeita. Työterveyshuollon merkitystä työelämälle ei ollut mietitty.

13 13 Työterveyshuoltojen käytäntöjen kartoitus osoitti, että mm. henkilökuntapula, työskentelyn yksinäisyys sekä työterveyslääkärin puute olivat osaltaan rajoittaneet monipuolisempien palvelumallien kehittymistä. Verkostoyhteistyölle näytti olevan tilausta. Löydökset vahvistivat käsitystä siitä, että uuden työterveyshuoltolain mukaista palvelua ei kohtuudella pystytä järjestämään käytettävissä olevilla resursseilla nykyisellä toimintatavalla. Kuten yhteenvedosta (liite 1) käy ilmi, ongelmia oli runsaasti (kts. alla oleva luettelo). Työterveyshuoltojen toiminnan kartoituksissa ilmenneitä ongelmia Työterveyshuoltolain mukaisten palvelujen toteuttaminen pienessä yksikössä vaikeaa Työterveyshuollon toimintaedellytyksissä parantamista mm. toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa, henkilöstöhallinnon käytännöissä ja henkilöstökoulutuksessa Kentällä tehdään päällekkäistä työtä mm. lomakkeiden ja sopimusmallien laadinnassa sekä toimintaohjeiden ja menetelmien suunnittelussa Työterveyshuollon käytännöt eivät sovellu kovin hyvin pientyöpaikkojen palveluun Pienten kuntien ja työterveyshuoltoyksiköiden mahdollisuudet rajallisia Työterveyshuollon viitekehys kohtaa vaikeuksia perusterveydenhuollossa Työterveysasemien omat toiminta- ja kehityssuunnitelmat puuttuvat Edellä mainittujen ongelmien lisäksi mm. henkilöstön vaihtuvuus aiheutti ongelmia ja vaikeuksia oli myös taloushallinnossa, sopimusten solmimisessa ja työterveyshuollon atk-järjestelmien käytössä. Perehdytys ei ole ollut riittävää. Työterveyshuollot pyrkivät tekemään työn omalla palkatulla henkilökunnalla, ostopalvelua tai alihankintaa käytettiin vähän. Pienessä yksikössä oli näin toimien hankala toteuttaa uuden työterveyshuoltolain mukaista moniammatillista palvelua. Ongelmat eivät näyttäneet rajoittuvan yksin palvelun tuotantojärjestelmään. Kartoitus vahvisti käsitystä, että valtakunnallisesti opetettavat työterveyshuollon käytännöt eivät sovellu sellaisenaan pientyöpaikkojen työterveyshuoltoon. Koska pienyritykset ovat terveyskeskuksien työterveyshuoltojen keskeinen asiakasryhmä, päätettiin hankkeen yhteydessä aloittaa kokeiluna työterveyshuollon ja pienyrityksen yhteistyön kehittäminen.

14 14 Työterveyshenkilöstö teki työterveyshuollon toimivuuden itsearvioinnin, jossa tarkasteltiin sekä sisäisiä että työpaikkojen työterveyspalveluun liittyviä asioita. Arvioinnin kootut perustulokset ovat kuvassa 1 ja yksityiskohtaisemmat tulokset liitteenä 2. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIVUUDEN ITSEARVIOINTI XI/ Sairaanhoito tth:ssa 6 1. Työterveyshuollon hallinto ja suunnittelu 8. Työhön liittyvä kliininen toiminta Resurssit Ii Ylikiiminki Yli-Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 7. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy 0 3. Työterveysaseman sisäistä toimintaa 6. Työhyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 4. Yhteistyö ja asiakassuhteet 5. Työn ja työpaikan terveellisyyden edistäminen 10. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Kuva 1. Työterveyshenkilöstön tekemä toiminnan itsearviointi marraskuussa Jokaisesta kohdasta arvioitiin lomakkeen avulla kolme piirrettä ja niistä laskettiin keskiarvo. Arviointi tehtiin asteikolla 0 6: 0-2 = kiireellistä parantamisen tarvetta, 3-4 tyydyttävä taso ja 5-6 toiminta hyvällä tasolla. Arvioinnissa oli runsaasti tuloksissa, jotka osittivat kiireellistä parantamisen tarvetta, suurin osa oli tyydyttävällä tasolla, mutta hyvälle tasolle ei juurikaan päästy (kuva 1 ja liite 2). 4. Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen organisointi Hanke organisoitiin samoin sekä sen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2003 että jatkohankkeessa v Hankkeen hakijana toimi Utajärven kunta, joka teki yhteistyösopimukset Oulunkaaren seutukunnan kanssa hankeen toteuttamisesta. Oulunkaaren seutukunta puolestaan teki yhteistyösopimuksen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteenlaitoksen (KTTYL) kanssa hankkeen vetämisestä. Vastuullisena vetäjänä toimi työterveyshuollon pro-

15 15 fessori Hannu Virokannas ja toisena vetäjänä TtM Maiju Österman. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä samalla alueella käynnissä olleen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen ja Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön kanssa. Hankkeen ohjausryhmä oli yhteinen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen kanssa ja siihen kuuluivat edustajat Oulunkaaren seutukunnasta, seutukunnan kunnista sekä Vaalan kunnasta ja Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiöstä, Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta ja Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä (liite 3). Hankkeeseen perustettiin projektiryhmä, jossa toimivat hankkeen vetäjän lisäksi aluekoordinaattorina TtM Maiju Österman (KTTYL, Oulun yliopisto) sekä kuhunkin kolmeen lohkoon nimetyt koordinaattorit: Iin lohkossa työterveyslääkäri Paula Kemppainen (Iin tk), Pudasjärven lohkossa työterveyshoitaja Elmi Kouva (Pudasjärven tk) ja Utajärvi-Vaalan lohkossa v.2004 työterveyshoitaja Bertta Ratava (Vaalan tk) ja v HTM Jaana Kumpulainen- Lallukka (Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö). Oulunkaaren seutukunnan ja muiden osapuolten välille solmittiin sopimukset koordinaattoreiden toiminnasta. Toimintaa tehtiin kolmessa lohkossa: 1) Iin lohko: Iin, Kuivaniemien, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnat 2) Pudasjärven lohko: Pudasjärven kunta 3) Utajärvi-Vaalan lohko: Utajärven ja Vaalan kunnat Lohkojen koordinaattoreiden tehtävänä oli edistää verkostoyhteistyötä, toimia lohkonsa työterveyshuoltojen yhdyshenkilöinä, pitää yhteyttä lohkossaan ja osallistua hankeen kehitystyöhön. Lohkojen koordinaattorin työajasta sovittiin 20 % käytettävän projektin yhteiseen työhön, joka sisälsi mm. projektipalaverit, suunnittelu ja kehitystyötä koko verkoston hyväksi. Heidän tehtävänä oli myös olla mukana valmistelemassa verkoston toiminnan yhteisiä ohjeita. Pääosa työskentelystä suunnattiin omassa lohkossa ja omassa työterveyshuollossa tehtävään projektin myötä uudistettuun ja uudistettavaan työterveyshuoltotoimintaan. Tällä toimintamallilla haluttiin varmistaa uusien toimintamallien käyttöön otto, pysyvän hyödyn tuottaminen työterveyshuoltoon ja palautteen saanti asioiden edelleen kehittämiseksi. Jokaisella lohkolla oli myös oma sovittu kehityskohde, jonka vetäjänä toimi lohkon koordinaattori. Projektin vetäjän päätyönä oli projektin suunnittelu ja johtaminen, yhteistyöverkoston rakentaminen, projektiryhmän toiminnan ohjaaminen, projektikoordinaattoreiden työn ohjaaminen sekä alueen terveyskeskusten työterveyshuoltojen tilanteen kartoittaminen ja konsultointi.

16 Hankkeen kulku Hankkeen kulkua ja käytännön toimintaa vuonna 2004 on kuvattu tapahtumaluettelossa, joka on liitteenä 4. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2004 viisi kertaa. Kokouksista tehtiin pöytäkirjat. Kuntien terveyskeskuksissa pidettiin 13 neuvottelua, joiden aikana pidettiin neuvottelutilaisuuksia työterveyshenkilöstölle ja johtaville viranhaltijoille sekä luottamusmiesten johdolle. Kenttäkierrokset tehtiin sekä alkuvuoden että syksyn aikana. Projektiryhmä piti vuoden aikana 20 kokousta, joista 6 toteutettiin videon avulla. Muistiot toimitettiin ohjausryhmän puheenjohtajille, seutukuntajohtajalle ja työterveyshenkilöstölle sähköpostilla. Lisäksi ne ovat olleet luettavissa seitsemän kunnan alueelliselle työterveyshuollolle hankkeessa rakennetussa intranetissä. Projektiryhmässä käsiteltiin mm. työterveyshuollon toiminnan suunnittelua ja verkoston kehittämistä, palvelujen keskitettyä toteuttamista, erikoispalvelujen mahdollisuuksia, työjärjestelyjä, palvelujen hinnoittelua ja tarvittavia resursseja. Lisäksi hankkeen aikana on pidetty useita neuvotteluja Oulunkaaren seutukuntajohtaja Tapani Turpeisen ja Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen vetäjän erityisasiantuntija Kirsti Ylitalon kanssa. Työterveyshuollon hankkeesta tiedotettiin myös useissa edellä mainitun laajemman projektin päättäjille ja johtaville viranhaltijoille järjestämissä tilaisuuksissa. Onnistumisia ja positiivisia asioita hankkeen kulussa Kunnilla ja terveyskeskuksilla halukkuutta saada palvelut kuntoon Eri osapuolilla hyvää yhteistyökykyä Työterveyshenkilöstön halu kehittää toimintaansa Tavoite toiminnallinen ei organisatorinen Valmiutta uusien asioiden kokeiluun Sisältä päin rakentamista ei ulkopuolelta määrättyä yhtä mallia Luottamusta alkoi syntyä verkostossa Kaikki osapuolet säilyivät mukana Alueellisen työterveyshuollon tilannetta ja organisointimahdollisuuksia vuoden 2004 jälkeen käsiteltiin syksyn kuntakierroksella ja loppuvuonna ohjausryhmässä. Alueellista työterveyshuoltoa esiteltiin myös kuntien edustajille seutukuntahallituksen kokouksessa päätöksen teon pohjaksi.

17 17 Kokeiluvuoden aikana alkoi työterveyshuoltojen välille muodostua luottamusta, joka on verkostoyhteistyölle erittäin arvokasta. Sekä kunnilla että työterveyshuolloilla oli halua kehittää toimintaa, vaikka alueellisesta organisoinnista ei vielä kokeiluvuotena löytynyt yksimielisyyttä. 4.3 Työterveyshuollot v Työterveyshuoltojen SWOT -analyysi Alla on taulukossa 3 hankkeessa tehdyn swot analyysin päätulokset. Mm. verkostotoiminnan alkaminen ja paikallistuntemus olivat vahvuuksia ja pienten yksikköjen haavoittuvuus ja toiminnan vaikeus terveyskeskusympäristössä vastaavasti heikkouksia. Verkostoon nähtiin liittyvän paljon mahdollisuuksia ja uhkana mm. verkostotyön loppuminen ja paluu vanhaan. Taulukko 3. SWOT analyysin päätulokset v Vahvuuksia - kokenut hoitajakunta - Iin lohkon yhteistyö - vakiintunut asiakaskunta - perusvalmiudet kehittymässä - verkostotoimintaa aloitettu - paikkakunnan ja yritysten tuntemus Mahdollisuuksia - verkoston yhteinen tietopääoma - vertaistuki - keskitetyt palvelut - verkoston yhteiset erikoispalvelut - ulkoistaminen ja irti tk:sta - moniammatillisten palvelujen kehittäminen - tietojen pitäminen ajan tasalla Heikkouksia - haavoittuvuus, pienet yksiköt - eri paikoissa erilaiset hallinnolliset tavat - tth maksullisena, sopimuksenvaraisena palvelutoimintana ei pääse nousuun tk:ssa - pula työterveyslääkäreistä ja psykologista - palvelujen saatavuus vaihtelevaa Uhkia - ulkoistaminen ja irti tk:sta - hinnat / kustannukset nousevat jatkossa, koska toiminta ei nykyisin ole kustannusvastaavaa - paluu vanhaan, aluetyö kuihtuu - verkoston vertaistuki loppuu ja täytyy siirtyä pienissä yksiköissä takaisin yksintyöskentelyyn - jos työnantaja vaihtuu, jatkuvatko työt? Työterveyshuoltojen toimivuus Työterveyshuoltojen toimivuutta jokainen yksikkö arvio samalla lomakkeella kuin marraskuussa 2003 (kuva1 ja liite 2). Asiaryhmien keskiarvotulokset ovat kuvassa 2. ja yksityiskohtaisemmat tulokset liitteenä 5.

18 18 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIVUUDEN ITSEARVIOINTI XI/2004 käyrät piirretty kunkin aihealueen kolmen vastauksen keskiarvoista 9. Sairaanhoito tth:ssa 6 1. Työterveyshuollon hallinto ja suunnittelu 8. Työhön liittyvä kliininen toiminta Resurssit Ii Ylikiiminki Yli-Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 7. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy 0 3. Työterveysaseman sisäistä toimintaa 6. Työhyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 4. Yhteistyö ja asiakassuhteet 5. Työn ja työpaikan terveellisyyden edistäminen 10. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Kuva 2. Työterveyshenkilöstöjen tekemät toimivuuden itsearvioinnit lokakuussa Jokaisesta kohdasta arvioitiin lomakkeen avulla kolme piirrettä ja niistä laskettiin keskiarvo. Arviointi tehtiin asteikolla 0 6: 0-2 = kiireellistä parantamisen tarvetta, 3-4 tyydyttävä taso ja 5-6 toiminta hyvällä tasolla. Kiireellistä parantamisen tarvetta olevien kohtien määrä oli vähän vähentynyt ja hyvää tasoa osoittavat arviot olivat jonkin verran lisääntyneet verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Lohkojen toiminta Seitsemän kunnan alue jaettiin hankkeessa kolmeen lohkoon, joista jokaisessa toimi projektikoordinaattori. Lohkojen keskuspaikkoina toimivat Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi. Tämän järjestelyn tarkoituksena oli saada aikaan lähialueyhteistyötä pienten työterveysyksiköiden välille. Lohkojen keskuspaikkoihin oli tarkoitus tulevaisuudessa hankkia erikoisosaamista jaettavaksi koko lohkon hyväksi. Kaikki alueen kunnat olivat valmiita etenemään työterveyspalveluidensa kehittämisessä, mutta niiden tilanteet olivat kovin erilaisia. Työterveyshuoltojen toimintaedellytysten parantumista tapahtui näkyvimmin Iin lohkossa. Iissä työterveyshuolto sai vuoden 2004 alkupuolella lisää henkilökuntaa ja pystyi muodostamaan oman toimintayksikön, jossa oli työssä 6 henkilöä, joista 4 osa-aikaisena. Kokeiluvuoden aikana Iin terveyskeskuksen työterveyshuollosta muodostui lohkonsa keskuspaikka. Ii:n

19 19 työterveyslääkäri Paula Kemppainen toimi tässä lohkossa projektikoordinaattorina puolet työajastaan. Samalla Iissä aloitettiin kokonaisvaltaisten (sis. myös sairaanhoidon) työterveyshuoltosopimusten teko, jolloin päästiin työterveyshuollonkin kannalta tuloksellisempaan toimintamalliin (Peltomäki ym. 2000). Iin lohkossa kehitettiin ja kokeiltiin uutta lähipalvelumallia, joka on kuvattu verkostoyhteistyön kohdalla tässä raportissa myöhemmin. Siihen kuului Iin työterveyslääkärin asiantuntemuksen myynti Kuivaniemelle, Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin aluksi 1 pv / 2 vk ja lisäksi työterveyshoitajan palvelua Kuivaniemelle. Pudasjärven terveyskeskuksen työterveyshuolto oli hankkeen alussa alueen kehittynein ja se muodosti toimintayksikön jo silloin. Sen henkilökunta lisääntyi vuoden alussa osa-aikaisella työterveyslääkärillä, jolloin yksikössä työskenteli 7 henkilöä (2 osa-aikaisesti). Pudasjärvi nimettiin yhdeksi lohkoksi, koska sillä oli parhaat valmiudet edelleen kehittää tarvittavia uusia toimintamuotoja hankkeessa ja esim. aloittaa kokeilut verkostossa myytävien keskitettyjen palvelujen suhteen. Lohkon koordinaattorina toimi työterveyshoitaja Elmi Kouva. Lohkon kehitystehtävänä oli uuden pientyöpaikkojen työterveyshuoltomallin jalkauttaminen kentälle. Vuoden 2004 alkupuoliskolla työterveyshuollon tilanne Pudasjärvellä kuitenkin muuttui, kun yksikkö menetti molemmat lääkärinsä, eikä sijaisia saatu. Yksikkö jatkoi sitkeästi hyvin vähin lääkäriresurssein vuoden loppuun. Takaisku vaikutti heikentävästi verkostoyhteistyön kehittymiseen koko alueella. Utajärven ja Vaalan muodostamassa lohkossa myös oli kehittämishalukkuutta, mutta mm. lääkäripulasta ja ko. kuntien koko sosiaali- ja terveystoimien yhdistämishankkeesta johtuen työterveystoiminnan järjestelyt olivat muutoksessa koko hankkeen ajan. Projektikoordinaattorina lohkossa toimi työterveyshoitaja Bertta Ratava. Lohkon kehitystehtävänä oli tehdä työterveyshuoltojen vertailu, joka tukisi käynnissä olevaa muutosvaihetta ja kuntaparin työterveyshuollon kehittymistä. Tilanne v lopussa Seitsemän työterveyshuollon piirissä oli yhteensä n työntekijää (taulukko 4). Sairaanhoitosopimus koski 61 %:a asiakkaista ja sen suosio oli kasvussa. Sairaanhoidon kysyntää oli enemmän kuin ko. yksiköt pystyivät tarjoamaan.

20 20 Alueen työterveyshuolloissa työskenteli vuoden 2004 lopussa vain yksi kokopäiväinen työterveyslääkäri (Iissä). Lääkärityötä oli käytettävissä n. 2 henkilötyövuotta (taulukko 5). Tilanne oli tilapäinen, koska Pudasjärvellä oleva työterveyslääkärin virka oli ilman viranhoitajaa ja se oli parasta aikaa haettavana. Taulukko 4. Seitsemän kunnan työterveyshuoltojen piiriin kuuluvat asiakkaat v Työpaikkaryhmä Tth:n piirissä yht. Sairaanhoitosopimukset Työpaik. Työntek. Työpaik. Työntek. Kuntien henkilöstö Muut työpaikat Maatalousyrittäjät + muut yrittäjät YHT Vaalassa ja Utajärvellä hankittiin lääkärityötä ostopalveluna. Iin lohkossa Kuivaniemen, Yli- Iin ja Ylikiimingin terveyskeskuslääkäreiden osallistuminen tth:n kliiniseen työhön kuului kokeiltavana olevaan lähipalvelumalliin. Kokopäiväisiä työterveyshoitajia oli 6. Tk avustajatyötä oli käytössä 1,5 hlötyövuotta. Taulukko 5. Työterveyshuoltoon käytössä olleet työaikaresurssit vuoden 2004 lopussa (arvioitu työaika). Lääkäri Työterveyshoitajat Tk-avustaja Fysioterapeutti Iin lohko 1,7 2,3 0,5 0,3 Pudasjärvi 0, ,5 (virka avoinna) Utajärvi-Vaala 0,2 2,5 0 0,1 YHT. 2,0 7,8 1,5 0,9 Työterveyshuoltojen käytössä oli yhteensä n. 1 fysioterapeutin työvuosi 3-4 fysioterapeutin tekemänä. Psykologipalveluja oli asiakaskunnalle tuotettu ko. alueella terveyskeskuksien psykologien toimesta vain hyvin vähän. Työterveyshuollot eivät myöskään olleet tehneet alihankintasopimuksia. Ostopalveluina oli tavallisimmin välitetty agrologin toimintaa maatalousyrittäjien työpaikkakäynteihin liittyen.

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot