Työsuojelun yhteistoiminta

Transkriptio

1 Työsuojelupaneeli VIII Työsuojelun yhteistoiminta Minna Toivanen & Hanna Uusitalo Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 1

2 Työsuojelupaneeli VIII Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 1-2 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Kahdeksas paneeli on toteutettu maalis-huhtikuussa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 2

3 Johdon arvioidaan toteuttavan varsin hyvin työnantajan huolehtimisvelvoitetta Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 3

4 Työsuojeluvaltuutetut kriittisempiä johdon toimintaan kuin työsuojelupäälliköt Yli neljännes työsuojeluvaltuutetuista ei osaa sanoa käsitelläänkö työsuojeluasioita johtoryhmän kokouksissa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 4

5 Miten johto on toteuttanut työnantajan huolehtimisvelvoitetta? (252 avovastausta) Asioihin puuttuminen, työolosuhteiden parantaminen (70 mainintaa) Työsuojelutoimikunta ja ts-toimijoiden resursointi (47 mainintaa) Tehdyistä havainnoista huolehditaan, että niihin tehdyt toimenpiteet tulevat tehdyksi. Sähköpöydät, rollermouset, satulatuolit tms. jokaiselle oman toiveen mukaisesti. Sopimattomasta kiinteistöstä muutettiin pois. Työpaikalla on tehty muutoksia kun pahoinvointia on ilmennyt, esim. mukautettu henkilön työtehtäviä tai vaihdettu tiimiä tms. Meillä on aktiivinen työsuojelutoimikunta, johon kuuluu edustaja jokaisesta yksiköstä. Johto on toimikunnassa edustettuna. Kokouksiin kutsutaan mukaan myös varavaltuutetut ja asiamiehet. Työympäristömme sisäilmaongelmia varten on perustettu erillinen työryhmä. Asioiden esillä pito, tiedotus (32 mainintaa) Valvonta, seuranta (30 maininta) Työsuojelukoulutus (29 mainintaa) Riskinarvointi (28 maininta) Toimitusjohtaja pitää kvartaaleittain tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan nykytilanteesta, tulevasta ja myös työturvallisuusasioista. Toimitusjohtaja kirjoittaa blogia, jossa nostaa turvallisuusasioista esille. Työsuojelu on aina johtoryhmän kokousagendalla, samoin yksikönkokouksissa. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsenet tekevät kuukausittain työpaikolla johdon turvakierroksia, joilla he havainnoivat toimintaa, keskustelevat työntekijöiden ja esimiesten kanssa turvallisuudesta sekä tekemistään havainnoista. Työsuojelukierroksilla esiin tulleet asiat hoidetaan nopeasti pois Kaikki työsuojeluvaltuutetut saavat peruskoulutuksen. Työsuojeluasioita koulutetaan säännöllisesti, esim. työturvallisuus- ja työhyvinvointikortti. Joka koulutuspäivässä on varattu tunti tai kaksi työsuojeluaiheisiin. Henkilökunnasta on lain edellyttämä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Riskinarviointi tehdään säännöllisesti ja kaikissa työpisteissä. Riskinarviointi on jatkuvaa ja reaaliaikaista. Toimintaa ja toiminnallisuutta uudistettaessa riskit arvioidaan Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 5

6 Miten johto on toteuttanut työnantajan huolehtimisvelvoitetta? (252 avovastausta) Lisäksi mainintoja teemoista: Työterveyshuolto (23 mainintaa, esim. laajennettu työterveyshuolto, säännölliset terveystarkastukset) Henkilönsuojaimet (21 mainintaa, esim. käytössä tarvittavat suojavarusteet) Ohjeistus, perehdytys (17 mainintaa, esim. ohjeistukset ovat kunnossa ja uusi työntekijä perehdytetään) Tavoitteet, turvallisuusjohtamisen periaatteet (16 mainintaa, esim. tavoitteet ennakoivalle turvallisuustoiminnalle) Vähäisiä määriä mainintoja teemoista: Mittaaminen ja raportointi, henkilöstökyselyt, vaaratilainteiden ja/tai havaintojen ilmoitusjärjestelmä, kehityskeskustelut, virkistystoiminta, työkyvyn tuki ja korvaava työ, työsuojelu johtoryhmän agendalla Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 6

7 Esimiesten toiminnassa ja osaamisessa nähdään kehittämistarpeita Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 7

8 Erityisesti työsuojeluvaltuutetut näkevät esimiesten osaamisessa puutteita 43 % työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että esimiehet eivät käsittele työsuojeluun liittyviä asioita alaistensa kanssa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 8

9 Miten esimies on ollut aktiivinen työsuojelussa? (229 avovastausta) Asioiden käsittely yhdessä, palavereissa (56 mainintaa) Asioihin, epäkohtiin puuttuminen (54 mainintaa) Työympäristön tarkkailu (45 mainintaa) Yhteistyö työsuojelun kanssa (31 mainintaa) Palavereissa käydään läpi esim. turvallisuushavaintoja, jotta kaikki voivat oppia niistä ja niihin saadaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Esimiehet pitävät vähintään 12 turvavarttia vuodessa alaisilleen. Kuukausipalavereissa käsitellään ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita Jos jostain asiasta ilmoittaa, niin otetaan kyllä heti asia hoitaakseen. Eräs esimies hoiti heti kuntoon korjausta vaatineet telineet. Esimies on puuttunut epäasialliseen käyttäytymiseen. Esimies on huomauttanut puuttuvista / rikkinäisistä turvavarusteista ja näiden vaihtotarpeesta työntekijöille. Esimies tekee työsuojeluparinsa kanssa työturvallisuuskierrokset säännöllisesti. Työnjohtajat tekevät turvallisuushavaintoja. Nostovälineiden tarkastuksia seurataan. Suojainten käytön valvonta. On työsuojelutoimikunnan jäsen ja aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa. Valtuutettua on pyydetty vierailulle eri tiimeihin esimiesten toimesta. Esimies ottaa usein yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, miten asia tulisi hoitaa. Esimies on tuonut työsuojelutoimikunnan tietoon puutteita työolosuhteissa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 9

10 Miten esimies on ollut aktiivinen työsuojelussa? (229 avovastausta) Lisäksi mainintoja teemoista: Henkilönsuojaimet (16 mainintaa, esim. käytössä tarvittavat suojavarusteet ja niiden käyttöä valvotaan) Ohjeistus, perehdytys (15 mainintaa, esim. jokainen työntekijä perehdytetään tehtäväänsä, on lomakkeistoa, esim. kuinka teen häirintäilmoituksen, kerrataan turvallisuusasioita palavereissa) Koulutus (15 mainintaa, esim. esimies kouluttautuu itse, järjestää koulutusta ja antaa luvan mennä koulutukseen) Riskinarviointi (14 mainintaa, esim. valvotaan, että riskikartoitukset on tehty; esimiehet ovat päivittäneet osastojensa vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin, keikkatyössä talon ulkopuolella selvitetään kunkin kohteen olosuhteet etukäteen) Vähäisiä määriä mainintoja teemoista: jatkuva vuorovaikutus, sopivasta työkuormituksesta huolehtiminen, ensiapuvalmius, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, yhteistyö johdon kanssa, turvallisuussuunnitelmat Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 10

11 Henkilöstöllä arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työsuojeluasioihin Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 11

12 Työsuojeluvaltuutettujen ja päälliköiden arviot poikkeavat toisistaan jonkin verran Työsuojeluvaltuutetuista 15 % arvioi, ettei työsuojelu ole sisällytetty uuden työntekijän perehdyttämiseen, 5 % valtuutetuista ei osaa sanoa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 12

13 Miten henkilöstö on vaikuttanut työsuojeluasioihin? (224 avovastausta) Vaaroista ja puutteista ilmoittaminen (103 mainintaa) Parannusehdotusten tekeminen (73 mainintaa) Yhteinen kehittäminen ja suunnittelu (27 mainintaa) Riskinarviointi (21 mainintaa) Yhteistyö työsuojelun kanssa (17 mainintaa) Läheltä piti -havaintojen määrä on noussut huimasti. Epäkohtia havainnoidaan ja ilmoitetaan heti työnantajalle. Rikkoutuneista tai epäsopivista välineistä ilmoitetaan. Henkilöstöltä saadaan hyviä ideoita kysyttäessä. Keskustelemalla, puhelinsoitoilla ja sähköposteilla tuodaan ideoita. Hitsaajat halusivat kunnolliset kohdepoistoimurit, koko halliin uusittiin kohdepoistot hitsaajien toiveiden mukaisesti. Henkilöstön aloitteesta mm. korkeussäädettäviä työpöytiä on hankittu. Yhdessä mietitty ratkaisuja tehtyihin turvallisuushavaintoihin. Ohjeita ja perehdytyskansiota ollaan tehty yhdessä koko työyhteisön voimin. Kun muutettiin loppuvuonna maisemakonttoriin niin henkilöstö on saanut aktiivisesti kehittää työskentelyolosuhteita. Työtapojen ja -menetelmien kehitys. Virkistyspäivän suunnittelu. Kaikki osallistuvat jollakin tavalla riskien kartoitukseen ja arviointiin. Riskianalyysissä käytiin henkilöstön kanssa läpi mahdollisia puutteita ja tarpeita työsuojelun saralta. Ennen työsuojelutoimikunnan kokousta työntekijöiltä kartoitetaan, onko heillä asioita, joita toivoisivat toimikunnan käsittelyyn. Ilmoittamalla työsuojeluvaltuutetulle ongelmista ja pyytänyt viemään tietoja eteenpäin. Jonkin verran yhteydenottoja työntekijöiltä tulee työsuojeluvaltuutetulle. Henkilöstön työsuojeluun tuomat asiat käsitellään esimiehen kanssa (jos työntekijä antaa luvan) Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 13

14 Miten henkilöstö on vaikuttanut työsuojeluasioihin? (224 avovastausta) Lisäksi mainintoja teemoista: Henkilönsuojaimet (12 mainintaa, esim. turva- ja huomiovarusteiden käyttö työmailla, viiltosuojahansikkaiden käyttöön otto) Vähäisiä määriä mainintoja teemoista: Asioiden kuntoon hoitaminen, jos mahdollista; ohjeiden mukaan toimiminen; koulutukseen osallistuminen; siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen; aloitteellisuus apuvälinehankinnoissa; osallistuminen turvallisuuskierroksiin Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 14

15 Työterveyshuolto nähdään keskeisenä kumppanina työsuojelutyössä Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 15

16 Työsuojelupäälliköistä lähes 90 % arvioi, että yhteistoiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisesti Työsuojeluvaltuutetuista sen sijaan noin kolmannes katsoo, että yhteistoiminnan organisoinnissa ja yhteistyössä on vielä kehitettävää Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 16

17 Ajan puute haasteena työsuojelutyössä Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 17

18 Työsuojelupäällikön rooli näyttäytyy selkeämpänä ja aktiivisempana kuin työsuojeluvaltuutetun Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 18

19 Työsuojelutoiminta usein ongelmiin reagoivaa Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 19

20 Työsuojeluvaltuutetuista lähes puolet katsoo toiminnan olevan reagoivaa 45 % valtuutetuista arvioi, että eri osapuolten välillä ei ole riittävästi keskustelua ja 42 % pitää tiedon kulkua eri toimijoiden välillä riittämättömänä Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 20

21 Mikä työsuojelun yhteistoiminnassa toimii? (avovastaukset) Rakenteet kunnossa, säännöllisyys (71 mainintaa) Yhteistyö eri tahojen välillä (56 mainintaa) Keskustelu ja yhteydenpito (52 mainintaa) Toimikunnan toiminta (49 mainintaa) Asioihin puututaan, aktiivisuus (41 mainintaa) Yhteishenki ja avoimuus (29 mainintaa) Säännölliset kokoukset. Työsuojelu on tavoitteellista ja hyvin organisoitua. Toiminta on järjestelmällistä ja johdonmukaista. Rutiinit selvillä. Hyvä yhteistyö työsuojeluväen ja yrityksen turvallisuushenkilöstön välillä. Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Asioita kehitetään ja toteutetaan yhdessä koko henkilöstön kanssa. Yhdessä mietitään ratkaisuja ongelmiin. Keskusteluyhteys toimii ja esitetyt asiat otetaan tosissaan. Puhutaan asiat kuntoon. Pystymme keskustelemaan kaikista asioista rakentavasti. Hyvä porukka yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunta toimii hyvin. Työsuojelutoimikunta on aktiivinen ja kokoontuu säännöllisesti. Ongelmien tullessa ne otetaan heti käsittelyyn. Epäkohdista viestitään ja niihin pyritään reagoimaan niin nopeasti, kuin mahdollista. Aktiivinen turvallisuus asioiden ylläpito turvakävelyin ja palaverein. Keskustelu on avointa ja kaikkia kuunnellaan asioissa. Meillä on hyvä henki kehittää asioita yhdessä. Pystytään avoimesti tuomaan asioita esille Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 21

22 Mikä työsuojelun yhteistoiminnassa ei toimi? (avovastaukset) Tiedonkulku (44 mainintaa) Johdon toiminta/sitoutuminen (44 mainintaa) Suunnitelmallisuus puuttuu, toiminta reagoivaa (35 mainintaa) Epäselvä/toimimaton rakenne/työnjako (34 mainintaa) Resurssointi, ajan puute (33 mainintaa) Lisää avoimuutta ja parempaa tiedonkulkua henkilöstön ja esimiestason välille. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa esille nousseet asiat eivät siirry muiden työntekijöiden tietoon. Läheltä piti tapauksista tiedottaminen monesti unohdetaan. Ylemmän johdon mielestä työsuojelu ei ole kauhean tärkeää. Johto ei ymmärrä työsuojelun kokonaisuutta Ylin johto ei ole sitoutunut tai tiedosta työsuojelun merkitystä Kiinnitetään huomio sitten vasta ongelmiin, kun niitä tapahtuu. Suunnitelmallisuutta saisi olla enemmän. Nyt lähinnä toimitaan kun joku 'hälyttää'. Ennakoivaa yhteistyötä esimiesten kanssa, eikä vasta kun ongelma on päällä. Ei voi vaikuttaa kun ne päätetään konsernitasolla esim. työterveyteen liittyvät asiat. Työsuojelupäälliköillä on liian isot alueet, jolloin he eivät pysty osallistumaan kaikkeen mihin heidän olisi hyvä osallistua. Valtuutetuille yritetään saada sellaisia tehtäviä, jotka kuuluu työnantajalle. Suunnitelmalliseen toimintaan on liian vähän resursseja...aikaa työsuojeluasoihin tutustumiseen ei oikein ole ollut. Tuntuu, että tähän pitäisi olla enemmän aikaa.. Lisäksi tuotiin esiin mm. ongelmia asioiden toteutuksessa ja yhteistyössä, ymmärryksen puutetta toiminnan tarkoituksesta, kiinnostuksen puutetta ja kielteistä asennetta sekä esimiesten ja henkilöstön heikkoa osallistumista Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 22

23 Kehittämisideoita, hyviksi todettuja toimintatapoja (avovastaukset) Säännölliset tapaamiset (32 mainintaa) Aito yhteistyö, kaikki mukaan (29 mainintaa) Kohtaamisia ja keskustelua (28 mainintaa) Työsuojelu työn arkeen (27 mainintaa) Työsuojelu näkyväksi (19 mainintaa) Johto mukaan (16 mainintaa) Heti syksyllä lyödään lukkoon koko vuoden kokousajat Viikottaiset turvallisuustuokiot (15 min, koko henkilökunta) ovat hyvä keino viestiä turvallisuusasioista sekä ylläpitää turvallisuusaiheista keskustelua. Tietyin välein yhteisiä työsuojelupäiviä koko henkilöstön kanssa jossa yksittäinen työntekijä voi tuoda äänensä kuuluviin. Aitoa yhteistyötä eikä pelkkää sanelupolitiikkaa ylhäältä päin Työntekijöitä otettaisiin enemmän mukaan kehittämään omaa työtään. Enemmän keskustelua ja vuoropuhelua henkilöstön kanssa, muutenkin kuin 'virallisissa' kokouksissa. Työsuojeluvartti mahdollisuus jalkauttaa työsuojeluasiat kahvitauon yhteydessä. Työt tapahtuvat arjen kentällä ns ruohonjuuritasolla minne suosittelen laskeutumaan aidosti ja kuunnellen. Vastuun jakaminen enemmän, jolloin työsuojelusta tulisi osa arkea kaikille. Kerätään ns. niksejä kentältä ja laitetaan ne henkilöstön sivuille videoina tai kuvina. On tehty kaikille työntekijöille kansiot joihin on laitettu kirjallisia työsuojeluohjeita. Tietoiskuja työsuojeluasioihin liittyen Päättävät ja vastuussa olevat johtajat mukana työsuojelukokouksissa ja katselmuksissa. Työ tulee lähteä ylimmästä johdosta, muuten ei onnistuta. Työsuojeluvaltuutettujen pitäisi voida osallistua johtoryhmän kokouksiin Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 23

24 Kuinka toimivana työsuojelun yhteistoiminta tällä hetkellä nähdään? KOULU- ARVOSANA % % 8 41 % Työsuojelun yhteistoiminnan arvosana, kaikki (ka) 7, % 6 10 % % Työsuojelun yhteistoiminnan arvosana, työsuojelupäälliköt (ka) Työsuojelun yhteistoiminnan arvosana, työsuojeluvaltuutetut (ka) 8,0 7, Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 24

25 Vastaajat Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 514. Vastaajista 69 % toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 31 % työsuojelupäällikkönä. Vastaajista 56 % oli miehiä ja 44 % naisia. 43 % vastaajista kuului vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 56 & ja 1 % oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista 42 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 40 % naisvaltaisella ja 18 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. Valtaosa vastaajista (96 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 25

26 Lisätietoja Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p / kerttuli.harjanne@ttk.fi Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p / minna.toivanen@ttl.fi Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. xx/ hanna.uusitalo@ttl.fi Minna Toivanen & Hanna Uusitalo 26