TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

Transkriptio

1 Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1

2 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. Kysely toteutetaan paneelimuotoisena: samalle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 2-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Kolmas paneeli on toteutettu huhti-toukokuussa 2

3 Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa jaksaminen, yt-neuvottelut ja muut muutokset (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Hyvinvointi ja jaksaminen (91 mainintaa) Yt-neuvottelut, lomautukset (89 mainintaa) Muutokset työpaikalla (fuusiot, organisaatiomuutokset ym) ( 84 mainintaa) Tulevaisuus, epävarmuus ja töiden jatkuminen (54 mainintaa) Työturvallisuus ja työsuojelu (53 mainintaa) Kiire, työajan venyminen, tehostuminen ja työn tiivistyminen (46 mainintaa) Sisäilmaongelmat (45 maininta) Huono ilmapiiri ja epäasiallinen kohtelu (43 mainintaa) Lomat ja työajat (42 mainintaa) Töiden organisointiin liittyvät haasteet (34 mainintaa) Työtilat ja ergonomia (27 mainintaa) 3

4 Työsuojelutoiminnan suunnittelu ja raportointi (%) Työsuojelutoiminnasta laaditaan useimmiten vuosisuunnitelma. Noin kolmannes arvioi, ettei pidemmän tähtäimen suunnitelmia laadita, eikä toiminnasta laadita raporttia säännöllisesti. 4

5 Onko työsuojelulle asetettu konkreettisia tavoitteita? (%) Työsuojeluhenkilöstöstä lähes kolme neljästä arvioi, että työpaikalla asetetaan konkreettisia tavoitteita vuositasolla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteita asetetaan harvemmin. 5

6 Työsuojelulle asetettuja tavoitteita (%) Turvallisuushavaintojen määrän seuranta, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen tavoitteena enemmistöllä työpaikoista. Kyselyssä mainittujen tavoitteiden lisäksi tavoitteena oli mm. työhyvinvoinnin parantaminen, riskien arviointi, turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja työkyvyn parantaminen. 6

7 Työsuojelu toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä (%) Työpaikkaselvitys, työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma ja turvallisuushavainnot yleisimpiä työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnettäviä tietolähteitä. 7

8 Työsuojelutoiminnan seurannassa käytettäviä mittareita (%) Sairauspoissaolot, tapaturmat työpaikalla ja vaaratilanneilmoitukset tavallisimpia käytössä olevia seurannan mittareita. Kyselyssä mainittujen mittareiden lisäksi hyödynnettiin mm. työhyvinvointikyselyjä, ylityöraportteja ja turvavarttien määrää. 8

9 Verkostomainen toiminta työpaikalla (%) Työpaikalla työskentelee muidenkin kuin oman yrityksen/organisaation ihmisiä (%) Kyllä, jatkuvasti Kyllä, satunnaisesti Toimimme itse alihankkijana Ei Ei osaa sanoa Työsuojeluhenkilöstöstä noin kaksi viidestä arvioi, että omalla työpaikalla työskentelee vähintään satunnaisesti myös muiden kuin oman yrityksen tai organisaation työntekijöitä. 9

10 Millaisia töitä muiden yritysten/organisaatioiden työntekijät tekevät (%) Jos omalla työpaikalla työskentelee myös muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, tekevät he tavallisimmin siivoustyötä (45 %), vartiointia (24 %), rakentamista (23 %) ja ruokala/catering toimintaa (22 %). 10

11 Jos työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, miten toimitaan (%) 11

12 Tuoko muiden yrityksen/organisaation työntekijät etuja vai haittoja? (%) Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla tuo haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle, työturvallisuudelle, johtamiselle ja työn organisoinnille. Työtovereiden välisiin suhteisiin ja ilmapiiriin taas muut työntekijät tuovat tavallisemmin etuja kuin haittoja. 12

13 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden käytön useimmkin mainitut hyödyt ja edut (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Keskittyminen ydinosaamiseen, kun tietty erityisosaaminen ostetaan ulkoa (64 mainintaa) Asiantuntija-apu on alallamme merkittävä: ilman asiantuntijayrityksen henkilöitä jäisi tehtävät tekemättä. Siivous tai kiinteistöhuolto ei ole yrityksemme ydinliiketoimintaa Jokinen osapuoli voi keskittyä vain siihen minkä parhaiten osaa ja kehittää sitä. Jonkun spesifin osaamisalueen ulkoistaminen vapauttaa omia voimavaroja keskittymään ydinbisnekseen Joustotyövoima, kiirehuippujen tasaaminen (54 mainintaa) Henkilöstön poissaolojen paikkaaminen onnistuu helposti. Joustavuus säätää resursseja kuormituksen mukaan. Äkillisten ruuhkatilanteiden purkaminen helpottuu. Uudet näkökulmat, tietojen jakaminen (28 mainintaa) Taloudelliset syyt (20 mainintaa) Uusien hyvien toimintatapojen ilmeneminen. Tiedon saanti ja jakaminen, kehitystyö. Taloudellista tulosta tällä ryhmällä haetaan. Halvemmat työvoimakustannukset. 13

14 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden käytön yleisimmin mainitut haasteet (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Töiden organisointi, yhteiset toimintatavat (41 mainintaa) Paljon sovittavia asioita, kuka hoitaa mitäkin. Byrokratian tahtoo kasvaa ja toiminta hidastua, kun sopijapuolia on tullut lisää Tiedonkulku (39 mainintaa) Turvallisuuden varmistaminen ( 25 mainintaa) Perehdytys, ohjaus (25 mainintaa) Henkilöstön vaihtuvuus (15 mainintaa) Työn laatu ja osaaminen (15 mainintaa) Sitoutumattomuus, asenneongelmat (12 mainintaa) Epätasa-arvo, osallisuus (12 mainintaa) Kehittämistoiminta (5 mainintaa) " tieto ei kulje yritysten välillä tarpeeksi alas asti " Turvallisuus, etenkin satunnaisten alihankkijoiden huoltoseisokkien jne. aikaan Muistaa aina kertoa ja perehdyttää työpaikkamme kaikkiin käytänteisiin vaihtuvat työntekijät, jotka eivät tunne talon tapoja" Työn jälki ei vastaa tavoitetasoa Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista Heikommat työaikamääräykset alihankintatyössä. Aiheuttaa kitkaa, koska heikoimmilla ehdoilla työskentelevien halu joustaa on joskus kortilla Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista 14

15 Jos työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, millaiset mahdollisuudet heillä on verrattuna omiin työntekijöihin (%) 15

16 Käytössä olevia keinoja ja välineitä, jotka tukevat yhteistyötä muiden yritysten organisaatioiden työntekijöiden kanssa palaverit ja muu säännöllinen yhteydenpito (53 mainintaa) Yhteiset palaverit muiden organisaastioiden työsuojeluhenkilöstön kanssa. Tiedon jakaminen ja asioiden yhdessä pohtiminen. perehdytys, ohjeistus, koulutus (46 mainintaa) Yhteiset pelisäännöt käytännöistä. Opastetaan aina uusi firma kun tulee tontille. yhteinen toiminta, yhteiset tilat (37 mainintaa) Matala organisaatio. Ei pidetä kiinni hierarkioista. Keskusteleva ilmapiiri. Yhteinen pääsy käytettäviin tietokoneohjelmiin. Osittain yhteinen päivittäinen työnjohto. 16

17 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden olo omalla työpaikalla koetaan useammin myönteisenä kuin kielteisenä asiana Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisempiä muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden oloon omalla työpaikalla. 17

18 Yhteenveto: Työsuojelutoiminta ja sen tavoitteellisuus Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa jaksaminen, yt-neuvottelut ja muut muutokset. Työsuojelutoiminnasta laaditaan useimmiten vuosisuunnitelma. Noin kolmannes arvioi, ettei pidemmän tähtäimen suunnitelmia laadita, eikä toiminnasta laadita raporttia säännöllisesti. Työsuojeluhenkilöstöstä lähes kolme neljästä arvioi, että työpaikalla asetetaan konkreettisia tavoitteita vuositasolla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteita asetetaan harvemmin. Turvallisuushavaintojen määrän seuranta sekä sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen työsuojelulle asetettuja tavoitteita enemmistöllä työpaikoista. Työpaikkaselvitys, työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma ja turvallisuushavainnot yleisimpiä työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnettäviä tietolähteitä. Sairauspoissaolot, tapaturmat työpaikalla ja vaaratilanneilmoitukset tavallisimpia työsuojelutoiminnan seurannassa käytettäviä mittareita. 18

19 Yhteenveto: Verkostomainen toiminta työpaikoilla 1/2 Työsuojeluhenkilöstöstä kaksi viidestä (40 %) arvioi, että omalla työpaikalla työskentelee vähintään satunnaisesti myös muiden kuin oman yrityksen/organisaation työntekijöitä. Tavallisimmin he tekevät siivoustyötä. Kun työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, on yhteisissä toimintatavoissa paljon kehitettävää: työpaikoista vain vajaassa kolmanneksessa seurataan heidän työtapaturmiaan säännöllisesti, ja enemmistössä työpaikoista ei keskustella muiden yritysten työsuojeluasioista vastaavien henkilöiden kanssa yhteisistä toimintatavoista. Yhteistoimintaa edistetään palavereiden ja säännöllisen yhteydenpidon sekä perehdytyksen, ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Myös yhteinen toiminta ja yhteiset työtilat auttavat hallitsemaan yhteistä toimintaa. Se, että muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä työskentelee omalla työpaikalla, edesauttaa mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseen, lisää työvoiman joustavuutta, tuo uusia näkökulmia ja on taloudellisesti edullista. 19

20 Yhteenveto: Verkostomainen toiminta työpaikoilla 2/2 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla tuo haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle, työturvallisuudelle, johtamiselle ja työn organisoinnille. Työtovereiden välisiin suhteisiin ja ilmapiiriin taas muut työntekijät tuovat tavallisemmin etuja kuin haittoja. Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöillä on varsin usein heikommat mahdollisuudet kuin omilla työntekijöillä osallistua työpaikan henkilöstökoulutukseen (44 %), kuulua työyhteisöön (23 %), saada perehdytystä työoloihin ja työsuojelutoimenpiteisiin (23 %), saada tietoa turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista (20 %) ja työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä (20 %). Työsuojelupäälliköt arvioivat selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisemmin muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden olemassaolon omalla työpaikalla. 20

21 Vastaajat Kyselyyn vastasi yhteensä 558 henkilöä, joista 395 toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 159 työsuojelupäällikkönä. (Vastausprosentti 17 %) Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. 46 % vastaajista kuului vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 50 %. Noin 3 % oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista 39 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja 17 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. Valtaosa vastaajista (93 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. 21

22 Lisätietoja Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p / kerttuli.harjanne@ttk.fi Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p / minna.toivanen@ttl.fi Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p / minna.janhonen@ttl.fi Anne Alvesalo, Työterveyslaitos, p / anne.alvesalo-kuusi@ttl.fi 22