TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti"

Transkriptio

1 Ennakointi TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti Väliraportti II Petri Honkanen Jouni Marttinen

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Projektin tavoitteiden toteutuminen TE- keskusten käynnistyssuunnitelmat TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehittäminen Tieto, tietokannat ja ymmärtäminen Ennakoinnin menetelmät Ennakointianalyysit ja tulkinnat Ennakointisivut Top 15 tietokanta Ennakoinnin kytkentä valtakunnallisesti kehitettäviin suunnittelu-ja ohjausjärjestelmiin Ennakointitiedon integrointi johdon tietojärjestelmään Ennakointikoulutus Ministeriöiden ja TE- keskusten johdon informointi sekä palautteen hankinta TE- keskusten ennakointityön koordinointi ja ennakointihankkeiden verkottuminen Verkottuminen muiden ennakointihankkeiden kanssa Tiedotus Projektin budjetin toteutuminen Projektin jatkosuunnitelmat ja toimenpidesuositukset Lopuksi 23 Liitteet

3 3 1. Johdanto TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektin toiminta alkoi kesällä Projektia on sen alusta asti toteuttanut projektipäällikkö, ja sen toimintaa on ohjannut projektin ohjausryhmä. Projekti on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman ennakointiprioriteetista ja sen on asettanut työministeri. Projekti on hallinnollisesti kiinnittynyt selkeästi työministeriöön. Ennakointiprioriteetin mukaisesti toiminnan kohteena on ollut työelämän ja osaamistarpeiden muutosten ennakointi. Projektissa on kuitenkin pyritty aidosti kehittämään ennakointijärjestelmää, joka palvelee myös elinkeinoelämän ja maaseutuasioiden ennakointia. Projektissa mahdollisesti painottunut työelämän ja osaamistarpeiden tulokulma on merkinnyt hankaluuksia projektin ulottamisessa TE-keskusten yritys- ja maaseutuosastoihin sekä vastaaviin TE-keskusministeriöihin. Tämä siitä huolimatta, että projektin ohjausryhmässä on ollut aktiivinen edustus myös maa- ja metsätalousministeriöstä sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Myös projektin ESR-rahoitteisuus on aiheuttanut epätietoisuutta eri TEkeskusministeriöissä. Esimerkiksi TE-keskusten vastuuministeriössä eli KTM:ssä on ollut epäselvää se, kuinka projektin esittämiin hanke-esityksiin tulisi suhtautua ja kenen niitä pitäisi rahoittaa. Itse ennakointityöhön nämä epäselvyydet ovat vaikuttaneet niin, että joidenkin ennakointijärjestelmään kuuluvien hankkeiden toteuttaminen on viivästynyt. Kaikeksi onneksi ennakointi on kääntymässä pikku hiljaa kiinnostukseksi myös muilla osastoilla. Esimerkiksi maaseutuosastojen henkilökuntaa kokoontui varsin runsaasti alkusyksystä pidettyyn maaseutuosastojen ennakointiseminaariin. Alkuperäistavoitteittensa mukaisesti projektin työ on kohdistunut valtaosaltaan TEkeskusennakoinnin tukemiseen ja koordinointiin. TE-keskusten ennakointijärjestelmää on kehitetty tiiviissä yhteistyössä TE-keskusministeriöiden ja maan kaikkien 15 TEkeskuksen kanssa. Kehitystyön johtavana periaatteena on ollut bottom- up- toiminta. Keskeisenä yhteistyön ja vaikuttamisen foorumeina ovat toimineet ennakointiseminaarit ja workshopit. Helmikuun alussa projektiin palkattiin projektisuunnittelija. Projektin ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Kaikkiaan ohjausryhmä on pitänyt 16 kokousta. Projekti on osallistunut yli 50 seminaariin ja tilaisuuteen, joissa projektin lähtökohtia, tavoitteita ja tuloksia on esitelty. Kuulijoita näissä tilaisuuksissa on ollut lähes Projektin etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta on laadittu tammikuussa Välira-

4 4 portti I. Toukokuussa valmistui benchmarking- yhteenveto TE- keskusten käynnistyssuunnitelmista. TE- keskusennakoinnista on kirjoitettu useita artikkeleita eri lehtiin. Lokakuussa projektia esiteltiin Brysselissä, EU:n komission järjestämässä Euroopan ennakoinnin parhaita käytäntöjä käsittelevässä workshopissa. Suomen TE- keskusennakoinnin lähtökohdat, tavoitteet ja tulokset herättivät myönteistä kiinnostusta ja huomiota. Projektin todettiin kuuluvan EU:n ennakoinnin parhaisiin käytäntöihin. Projektin pyrkimyksenä on ollut aikaansaada aidosti avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Keskustelua projektin tavoitteista ja etenemisestä on käyty vilkkaasti. Viime keväänä niin TE- keskusten johtajat kuin TE- keskusennakoijatkin kohdistivat projektin tavoitteisiin ja toteuttamiseen melko voimakastakin kritiikkiä. Keskustelu on jatkunut syksylläkin - tosin toisin teemoin. Kritiikki on ollut pitkälti seurausta tiedon kulun ongelmista ja viestinnän puutteista. Tiedottamisesta ja projektin laajamittaisesta tavoitteiden esittelystä huolimatta tiedon perillemenossa olisi voinut olla toivomisen varaa. Muun muassa joidenkin TE- keskusten sisällä on ollut selviä puutteita tiedon kulussa. Projekti on tuottanut TE- keskusennakoinnin intranet- sivut, jonne on koottu linkkejä ennakoinnin tietokantoihin, ennakointimenetelmiin ja TE-keskuksissa työstettyihin ennakointianalyyseihin ja -dokumentteihin. Sivuilta löytyy myös keskustelufoorumi, jossa on mahdollisuus käydä keskustelua TE- keskusennakoinnista ja sen kehittämisestä. Näin ollen projekti onkin onnistunut luomaan valtakunnallisen perustan alueelliselle ennakoinnille ja ennakoijien verkottumiselle. Projekti ei luonnollisestikaan ole edennyt ongelmitta. Se, mikä projektin tavoitteista on jäänyt toteutumatta ja mihin projektin toiminnassa on jatkossa keskityttävä, on ennakoinnin kytkeminen päivittäiseen työhön TE-keskuksissa. Tätä voidaan perustella mm. TE-keskuksissa toteutettujen ennakoinnin käynnistyssuunnitelmaraporttien laihoilla tuloksilla arkipäivän kytkennöistä. Raporttien perusteella ongelmat liittyvät ennen muuta ennakoinnin kytkemiseen TE-keskusten tulosjohtamiseen, strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja palveluprosesseihin. Toisaalta sekä ennakointitoiminnan organisoiminen TE-keskuksissa ja työnjaon järjestäminen eri organisaatioiden välillä näyttävät tuottavan ongelmia. TE-keskusennakointiprojektin toisen väliraportin tarkoituksena on tehdä yhteenveto projektin tähänastisesta toiminnasta ja esittää perusteluja sille, miksi projektin jatkaminen on saavutettujen tulosten vakiinnuttamiseksi ja hyödyntämisen varmistamiseksi perusteltua. Vaikka raportissa ja siinä esitetyissä toimenpide-ehdotuksissa onkin annettu paljon painoarvoa erilaisten tietojärjestelmien kehittämiselle, ei kirjoittajien näkökulma ole kuitenkaan yksisuuntaisesti tietojärjestelmäpainotteinen. Samanaikaisesti kun on selvinnyt, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpitäminen ja päivittäminen on perusteltua järjestää valtakunnallisesti, on perusteltua antaa vastuu alueellisesta ennakoinnista alueille. Projektin rooliksi onkin muodostunut sellaisen ennakointidatan, informaation ja tiedon tuottaminen, jollaista TE- keskuksissa voidaan jalostaa kunkin omiin tarpeisiin - alueellisen ymmärryksen välineeksi. Projektin viimekätinen tarkoitus on siis muutoksen ymmärryksen lisääminen TE-keskuksen toiminnoissa.

5 5 2. Projektin tavoitteiden toteutuminen 2.1. TE- keskusten käynnistyssuunnitelmat TE-keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektin yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ennakoinnin käynnistäminen TE-keskuksissa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi projektin yhteydessä on laadittu kaikissa Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelma 4-alueeseen kuuluvissa TE-keskuksissa erityiset ennakoinnin käynnistyssuunnitelmat. Näille käynnistyssuunnitelmille projektin ohjausryhmä on asettanut seuraavat vähimmäiskriteerit. 1. Ennakointi on kytkettävä kiinteäksi osaksi TE-keskuksen strategista suunnittelua, tulosjohtamista ja päätöksentekoa. 2. On selvitettävä TE-keskuksen omat ennakointiin liittyvät tietotarpeet. Samoin on selvitettävä sidosryhmien ennakointitiedon tarpeet ja odotukset 3. On esitettävä TE-keskusten ennakointijärjestelmävisio: ennakoinnin kohteet, tietosisällöt ja menetelmät 4. On selvitettävä ennakoinnin alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen. 5. On selvitettävä ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa. 6. On valmisteltava ennakoinnin koulutussuunnitelma, jolla johto ja muu henkilökunta saadaan sitoutumaan ennakointiin. 7. Projektista on laadittava loppuraportti. Käynnistyssuunnitelmaraportit on suurelta osin kirjoitettu suunnitelmille asetettujen kriteerien hengessä. Kaikilta osin näin ei kuitenkaan ole, ja useassa raportissa onkin kuvattu jossain määrin ylimalkaisesti vähimmäiskriteerien toteuttamista. Ongelmallista on se, että ne kohdistuvat etupäässä siihen kriteeriin (kriteeri1), joka muodostaa koko ennakoinnin perustan. Johtopäätöksenä käynnistyssuunnitelmista voidaankin vetää tältä osin se, että ennakointia ei ole kyetty kaikilta osin kytkemään TE-keskusten strategiseen suunnitteluun, tulosjohtamiseen, päätöksentekoon ja palveluprosesseihin. Ennakointi on siis käynnistyssuunnitelmaraporttien perusteella jäänyt suurelta osin irralliseksi toiminnaksi TE-keskuksissa. Myös ennakointitietotarpeiden määrittelyn osalta TE-keskuksissa olisi parantamisen varaa. Seuraavan raporttikoosteen tarkoituksena on esitellä sitä, kuinka vähimmäiskriteereistä on selviydytty käynnistettäessä ennakointia tai sen suunnittelua eri TE-keskuksissa. Kriteeri 1. - Ennakointi on kytkettävä kiinteäksi osaksi TE-keskuksen strategista suunnittelua, tulosjohtamista ja päätöksentekoa TE-keskusten perustamisargumentteja ja keskusten tehtäviä vasten käynnistyssuunnitelmien ensimmäinen kriteeri kokoaa yhteen oikeastaan kaiken sen, mikä oikeuttaa TE-keskusten olemassa olon. TE-keskukset ovat tulosvastuullisia yksiköitä tulosalueineen ja tulostavoitteineen. Tämä tulosvastuullisuus ohjaa strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Vaikka TE-keskuksilla onkin käytännössä myös sellaisia tehtäviä,

6 6 joissa tulosta ei suoranaisesti kyetä mittamaan, suurin osa tehtävistä kuuluu tulosjohtamisen alaan. Tulosjohtamisen keskeisyys TE-keskuksissa tarkoittaa sen ensisijaisuutta myös ennakointitiedon tuottamisen osalta. Ennakointitieto on käytettävissä ja hyödynnettävissä TE-keskuksissa vain tulosjohtamiseen, strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon kautta. Mikäli ennakointitiedolle ei ole paikkaa näissä toiminnoissa, ei sille ole paikkaa TE-keskusten toiminnassa. Ennakointitietoa ei kannata tuottaa sen itsensä vuoksi. Käynnistyssuunnitelmaraporttien perusteella ennakointitiedon kiinnittämisessä tulosjohtamiseen, strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja palveluprosesseihin on ollut TE-keskuksissa ongelmia. Raporttien perusteella on vaikeaa sanoa, kuinka paljon ennakointitietoa todellisuudessa voidaan tai halutaan em. toiminnoissa käyttää. Pohdiskeltu kuvaus ennakointitiedosta osana TE-keskusten tulosjohtamista puuttuu suurimmasta osasta raportteja: kriteeri on aktiivisesti unohdettu useimmista raporteista tai todettu lakonisesti, että kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa pitäisi olla ennakointinäkökulma. Näyttääkin siltä, että TE- keskukset eivät ole kovinkaan perusteellisesti analysoineet, miksi TE-keskuksissa ylipäätään pitäisi ennakoida. Myös koko TE- keskuskonseptin tuoreus ja osittainen jäsentymättömyys on aiheuttanut sen, että ennakoinnille on pitänyt etsiä paikkaa neitseellisestä ympäristöstä. Toisaalta kiinnittämisen on saattanut tehdä vaikeaksi myös se seikka, että TE-keskusennakoijat ja TE-keskusten johtoryhmät eivät ole olleet riittävästi yhteydessä toisiinsa. Ongelmallisinta kriteerin suhteen lienee se, mitä loppujen lopuksi tarkoittavat TEkeskuksen strateginen suunnittelu, tulosjohtaminen ja päätöksenteko. Vaikka TEkeskuksille onkin määritelty tehtävät, tulosalueet ja tulostavoitteet, ei ennakoinnin kytkemistä näihin ole voitu helposti toteuttaa. Ennakoinnin käynnistäminen olisikin ollut helpompaa, mikäli TE-keskustoiminnassa olisi niiden perustamisesta lähtien ollut kirkas konsepti, ja alun perin olisi esitetty tarkasti indikaattorit, joiden varassa ja joita vasten strategista suunnittelua, tulosjohtamista ja päätöksentekoa toteutetaan. Kaikki raportit eivät kuitenkaan olleet 1. kriteerin osalta puutteellisia. Niissä raporteissa, joissa 1 kriteeriä oli käsitelty, se oli kuitenkin tehty hyvin erilaisista näkökulmista, mikä ilmensi asian jäsentymättömyyttä TE-keskuksissa. Varsinais-Suomen TE-keskuksessa ennakoinnin käynnistäminen kytkettiin kiinteästi tietotarpeiden määrittelyyn: Ennakoinnin kytkeytymistä TE-keskuksen strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja asiakaspalveluun on käsitelty osittain edellisessä kappaleessa (tietotarvekartoitus). Nykytilan kartoitus liittyy kiinteästi toimintaympäristön analysointiin sekä avaintoimijoiden ilmoittamiin yleisiin tietotarpeisiin, joita voidaan tyydyttää erityyppisillä indikaattoreilla. Suurten trendien alueellisten vaikutusten tunnistaminen liittyy sekin vielä toimintaympäristön analyysiin, joka toteutetaan kevätkaudella tujo-prosessin rakennusaineeksi. Heikkojen signaalien asiantuntijaprosessointi liittyy henkilöstön ennakointivalmiuksien kehittämiseen ensivaiheessa käynnistyvän vuoden pituisen projektin välityksellä. Hanke kytkee TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen avaintoimijaa välittömästi ennakointitoiminnan pariin. Työelämän muutostasojen arviointi

7 7 sekä osaamis- ja koulutustarpeiden arviointi kytkeytyy TE-keskuksen päätöksentekotasolle, kuten koulutussuunnitteluun ja yrityskehitykseen. Yrityskehitys kytkeytyy mukaan esim. yritystukityöryhmän toiminnan välityksellä, joka on osastojen rajat ylittävää yhteistyötä yrityskehityksen ja siihen liittyvän rahoituksen parissa. Työryhmässä informoidaan myönnetyistä yritystuista (investointituet, kehitysaluetuet, kansainvälistymistuet yms.) Työryhmän toimintaan voisi liittää ennakoivan funktion siten, että ryhmä antaisi tiedotteen myönnettyjen tukien pohjalta nähtävissä olevasta kehityksestä yritysten investointimahdollisuuksien muutoksista, henkilöstötarpeen muutoksista jne. yritysten tietosuojaa loukkaamatta. TE-keskuksen skenaario- ja visioiden arviointiprosessi kytkeytyvät luonnollisesti johtoryhmien toimintaan. Johdon tietojärjestelmä toimii tiedon välittäjänä sekä formaalisen tiedon osalta että erilaisten menetelmien tuottaman tiedon osalta. Tiedon helppokäyttöisyyteen tulee kiinnittää riittävästi huomiota, jotta jalostettua tietoa todella myös käytettäisiin. (VSKS) Uudellamaalla ennakoinnin kytkeminen TE-keskuksen toimintaa tapahtuu suunnitteluprosessien kautta: Ennakointitoiminta on Uudellamaalla ollut alusta lähtien kiinteä osa suunnittelua. Näin mm. siksi, että TE-keskuksen yhteistä suunnittelujärjestelmää lähdettiin kehittämään samanaikaisesti ennakointityön aloittamisen kanssa. Keskukseen on perustettu suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on suunnittelun yleinen kehittäminen, yhteisten suunnitteluja tulosohjausasiakirjojen laadinnan koordinointi sekä strategiapäivien ja suunnittelupäivien valmistelu. Ryhmä on kartoittanut keskuksen eri osastoilla vallitsevat käytännöt toiminta- ja taloussuunnittelussa, vuosisuunnittelussa, toimintakertomuksen laadinnassa ja tulos-ohjauksessa. Suunnittelun organisointia on päätetty tehostaa niin, että tulossuunnittelusta tehdään TE-keskuksen suunnittelun pääväline. Myös strategiset pohdinnat liitetään sen yhteyteen, ja vuosittaisesta strategiapäivästä tehdään jatkuva käytäntö. Suunnittelujärjestelmä on aikataulutettu sekä koko TE-keskuksen että kaikkien kolmen osaston osalta. Kukin osasto sopeuttaa omaa suunnitteluaan yhteiseen järjestelmään niin, että päällekkäiseltä työltä vältytään. Muutoin osastojen ominaisluonne suunnittelussa säilyy. Ennakointi tuottaa suunnittelutyöhön keskeistä materiaalia erityisesti seuraavissa kohdin: - toimintaympäristön analyysissa - strategisten tavoitteiden asettamisessa ja painopisteiden määrittelyssä - menetelmällistä apua strategioiden käsittelyssä ja niiden kytkemisessä lyhyemmän tähtäyksen suunnitteluun Jo tähänastinen ennakointityö tarjoaa toimintaympäristön analyysiin oleellisesti aiempaa paremmat lähtökohdat, kun käytettävissä on useita valtakunnallisen ennakointiprojektin toimesta hankittuja määrällisiä alue-ennusteita taloudesta, työllisyydestä jne. Strategisten tavoitteiden asettamiseen on edellä olevan lisäksi saatu pohjaa ennakoinnin tietotarvekartoituksilla, joiden yhteydessä on tullut esiin varsinaisten tietotarpeiden lisäksi useita toiminnallisia kysymyksiä. Menetelmällistä apua strategioiden käsittelyyn saadaan ennakoinnin laadullisista menetelmistä (skenaariot, swot-analyysit jne.) Ennakointia on Uudellamaalla käsitelty TE-keskuksen johtoryhmässä useita kertoja sekä suunnitteluasiakirjojen yhteydessä että omana kysymyksenään. Ennakointiryhmä ja johtoryhmä ovat pitäneet yhteisen puolen päivän ennakointiseminaarin. Johdon sitoutuminen ennakointiin on vahva. Ajankohtainen asia on tietotarvekartoituksen tulosten käsittely johtoryhmässä ja johtopäätösten tekeminen ainakin seuraavista asioista: - tarvittavasta tietoaineistosta - sisällöllisistä suoraan toiminnan painopisteisiin liittyvistä kysymyksistä (mm.

8 8 muuttoliike ja maahanmuutto, yritysten kansainvälistyminen, uudet toimialat kuten sisältötuotanto, kolmas sektori) - TE-keskuksen sisäisen yhteistyön tiivistämisestä (mm. yhteiset asiakasrekisterit; yritysosaston ja työvoimatoimistojen työnantajapalvelujen yhteistyö; koulutuksen, yritysneuvonnan ja yritystukien kytkentä) (UKS) Myös Kaakkois-Suomen käynnistyssuunnitelmassa ennakoinnin kytkemistä TEkeskustoimintaan oli pohdittu, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueellisen ennakoinnin suunnitelmassa on ennakointi nähty kiinteänä osana keskuksen strategista suunnittelua, päätöksentekoa ja tulosjohtamista (vrt. Marttinen 1999, 8). Ennakoinnin sisällöllinen ja rakenteellinen kehittämistyö on osoittautunut suunnitteluhankkeen edetessä entistä selvemmin tiedon hallinnan kysymykseksi. Te-keskuksen toimintaympäristöä ja omaa toimintaa ja sen tuloksellisuutta koskeva tieto on pirstaleista, eri tiedon tuottajien aikaansaamaa ja ylläpitämää heterogeenista tietomassaa. Ohjauksen, strategisen suunnittelun ja tulosjohtamisen välttämätön tietoaines on työläästi poimittavissa ja tapahtuu poikkileikkauskoonoksina tulosjohtamisprosessin aikataulutuksen mukaan, eikä palvele päivittäistä päätöksentekoa. Yhteistä tiedon hallinnan käyttöliittymää ei ole vaan kukin yksikkö kokoaa erillisesti omaan substanssiinsa liittyvän tietoaineksen, jota käsitellään manuaalisesti paperitulosteina. Toisaalta tulosjohtamiskonsepti on TE-keskusten organisaatiouudistuksen myötä koko ajan kehitysprosessissa ja toimintaympäristöä kuvaavien tietomassa on vielä varsin järjestymättömässä muodossa. TE-keskusten avaintulosalueiden määrittely on kuitenkin edennyt jo siihen vaiheeseen, että keskeisistä toiminnan tavoitteista ja painopisteistä on saavutettu kohtalainen yksimielisyys (Strategiapäivät 1999). Edellisestä seuraa, että ennakointityön kehittäminen voi kiinnittyä entistä enemmän ja konkreettisemmin 'aitoon' kontekstiinsa, joka muodostuu toiminnan ohjauksen, strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen edellyttämien tietojen kokonaisuudesta. Näin ollen ennakoinnin lähtökohdat on johdettavissa suoraan TE-keskusten tulosalueiden uudistusehdotuksen (Strategiapäivät 1999) ja tulossuunnitelmaohjeen (Tulossuunnitelmaohje 2000) mukaisista määrityksistä seuraavien kuuden avaintulosalueen mukaisesti: Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen Työpaikkoja yrittäjyydellä ja yritystoiminnan kehittämisellä Työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman kehittäminen Maatalouden elinvoimaisuuden kehittäminen Kansallisen ja EU:n yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan täytäntöönpano TE-keskuksen toimivuuden edistäminen Vaikka uusien tulosalueiden määritys on jatkuvassa kehitysprosessissa ja kattaa nykyisellään vain osan TE-keskusten toiminnasta, niin edellä todetun viiden tulosalueen määrityksen edellyttämä ennakointityön sisällön yleinen viitekehys voidaan esittää. Tällöin lähtökohtana on kehittämis- ja tukiprojektin seminaarien, workshop:ien, TE-keskuksen eri osastojen kanssa yhteistyössä työstettyjen sekä Kaakkois-Suomen TE- keskuksen laatupäivän yhteydessä tuotettujen ryhmätöiden tuotokset (liite 7). Tällöin ennakointi nähdään strategian määrittelyn, päätöksenteon prosessien, tietotarpeiden määrittelyn, tiedon hankinnan, jalostuksen ja luokituskysymyksien kokonaisuutena. Tavoitteena on TE-keskusten käyttämän tietopohjan kytkeminen konkreettisesti (muuttujatasolla) strategisen suunnittelun, päätöksenteon, ohjauksen ja tulosjohtamisen konseptiin (Mäkelä & Turtiainen 1999). ) (KaSKS) Edellisistä katkelmista käy varsin hyvin selville se, millaisissa tapauksissa ennakointia on raporteissa katsottu TE-keskuksissa tarvittavan. Samalla kuitenkin paljastuu se karu tosiasia, että ennakointitietoa ei ole voitu kovinkaan tehokkaasti voitu hyödyntää TEkeskustoiminnassa, koska keskuksilla ei ole ollut käytössään tarkkaa kuvaa siitä, mitä ja millaisessa muodossa olevia ennakointitietoja TE-keskusten strategisessa suunnittelussa, päätöksenteossa, tulosjohtamisessa ja palveluprosesseissa tarvitaan.

9 9 Kriteeri 2 -On selvitettävä TE-keskuksen omat ennakointiin liittyvät tietotarpeet. Samoin on selvitettävä sidosryhmien ennakointitiedon tarpeet ja odotukset Ennakointiseminaareissa ja workshopeissa on korostettu sitä, että ennakointitietotarpeet on kytkettävä TE-keskuksen ydinprosesseihin: suunnittelu- ja palvelu ja päätöksentekoprosesseihin. Lähtökohtana on pidettävä myös keskusten strategisia linjauksia ja ydintulosalueita. Ongelmana on ollut, ettei näitä TE-keskuksen ydinprosesseja ole vielä missään määritelty ja täsmennetty. Tietotarvekartoitusten menetelmänä on yleisesti käytetty haastattelua. Kaikkiaan on haastateltu noin 300 TE-keskuksen virkamiestä, asiakasta ja yhteistyökumppania. Ydinprosessianalyysejä on tehty joitakin. Varsinais-Suomessa jatkuu mm. ESR-tukien päätöksentekoprosessien analyyttinen tarkastelu. Mukana on myös ennakointitiedon määrittely. Useimmissa käynnistyssuunnitelmaraporteissa on ilmoitettu, että omassa TEkeskuksessa on tietotarpeet kartoitettu. Käytännössä tietotarpeiden kartoittamisesta ei ole kuitenkaan raportoitu kovinkaan systemaattisesti. Ongelmallista tietotarvekartoituksissa oli lisäksi se, että ne eivät perustuneet niinkään tarvitun vaan tarjotun tiedon tuotantoon. Tietotarpeiden selkeän ilmaisemisen sijaan käynnistyssuunnitelmista olikin monilta osin luettavissa kuvauksia valtakunnallisesti tuotettavien ja yleisesti tiedossa olevien tietokantojen sisällöistä. Toki käynnistyssuunnitelmista oli poimittavissa myös aitoja TE-keskuksissa tarvittavia tietoja. Tällaisia tietoja olivat esimerkiksi vientiä koskevat tiedot, tiedot kolmannesta sektorista jne. Tärkeimmät huomiot käynnistyssuunnitelmissa liittyivät kuitenkin muuhun kuin varsinaisiin muuttujiin tai indikaattoreihin, joiden avulla ennakointia toteutetaan. Huomionarvoista TE-keskusennakoinnin järjestämisessä olisikin ensinnäkin kerätä kunkin TE-keskuksen osalta tiedot siitä, kuka TEKissä tietää mitäkin. Toiseksi, raporttien perusteella olisi todellakin kiinnitettävä huomiota tietojen päivittämisen ajankohtaisuuteen. Tietojen perusteella tulisi voida ennakoida, ei vain katsoa mennyttä kehitystä. Kolmanneksi, tietojen tulisi olla helppokäyttöisessä muodossa. Yhtenä keskeisenä teemana käynnistyssuunnitelmissa olikin TE-keskuksen tietojärjestelmän luominen: Olisi luotava mahdollisimman pian TE- keskusten JOTIjärjestelmä, johon ennakointitieto integroidaan. Kriteeri 3

10 10 -On esitettävä TE-keskusten ennakointijärjestelmävisio: ennakoinnin kohteet, tietosisällöt ja menetelmät kohteet Kahtena keskeisenä TE- keskusennakoinnin teemana ennakointijärjestelmän osalta vilahtelevat käynnistyssuunnitelmaraporteissa toimiva TE-keskuskohtainen johdon tietojärjestelmä sekä toisaalta valtakunnallinen ennakoinnin tietojärjestelmä. Näiden lisäksi raporteissa otettiin esiin paikallisesti toteutetut erillishankkeet kuten esimerkiksi yrityskyselyt, klusterianalyysit jne. sekä muiden saman alueen toimijoiden kanssa verkottuminen. Useissa raporteissa on ennakointi haluttu nähdä läpäisyperiaatteella toimivaksi osaksi TE-keskusta. Ennakoinnin tulisi kuulua kaikkeen toimintaan. Kuten kahden ensimmäisenkin kriteerin osalta ja pitkälti niihin liittyen, ennakointijärjestelmävisio jää useissa käynnistyssuunnitelmissa irrallisen oloiseksi. Koska TEkeskusten toiminta kärsii edelleen synnytystuskista ja on jossain määrin hahmottumatonta, on vaikeaa sanoa mitään kestävää ennakoinnin kohteista, tietosisällöistä tai menetelmistä. Muutamat TE- keskukset ovat pitäneet tukiprojektin esityksiä TE- keskusennakoinnin kohteista, tietosisällöistä ja menetelmistä hyvinä lähtökohtina. Kriteeri 4 -On selvitettävä ennakoinnin alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen. Käynnistyssuunnitelmaraporttien perusteella verkottumista eri alueellisten toimijoiden kanssa on ollut. Verkottumisen, yhteistyön ja alueellisen työnjaon merkitystä on pohdittu vain muutamassa raportissa. Oleellista olisi kuitenkin ollut miettiä sitä, kuka alueilla tekee mitäkin, eikä ainoastaan luetella yhteistyökumppaneita, joiden olemassaolo perustuu lähinnä lainsäädännön asettamiin velvollisuuksiin. Suunnitelmissa on esitetty vain muutamia esimerkkejä siitä, mikä on paras tapa verkottua ja tehdä yhteistyötä. Omaa verkottumis- ja yhteistyökuviota ei ole pohdittu tavoitteiden toteuttamisen ja työnjaon synergiaetujen näkökulmasta. Esimerkiksi maakuntaliittojen ja TE-keskusten työnjakoa ei ole kovinkaan seikkaperäisesti selvitelty missään suunnitelmassa. Tämä saattaa kuitenkin johtua siitä, että näiden kahden tahon työnjakoa ei ole pohdittu yleiselläkään tasolla kovin perusteellisesti. Pohdittavaksi jää viimeksi mainitun tosiasian osalta mm. aluekehityslain toteuttamisen tila. Käytännössä TE- keskukset eivät ole siis pystyneet täysin konkretisoimaan alueellista työnjakoa keskeisten yhteistyökumppaneiden, oppilaitosten, maakuntaliittojen ja alueellisten kehittämiskeskusten kanssa. Perusteluja tiettyjen käytäntöjen valitsemiseen verkottumisen ja yhteistyön osalta ei ole esitetty.

11 11 On toisaalta hyvä, että yhteistyötä on ollut. Käynnistyssuunnitelmaraporttien osalta on edelleen huomattava se, että niitä kirjoittaneet ennakoijat eivät välttämättä ole olleet mukana TE-keskusten suunnittelutoiminnassa. Kriteeri 5 -On selvitettävä ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa. Ennakoinnin järjestämisessä ja koordinoinnissa keskeinen rooli on ollut kaikkialla sekä ennakoijalla että ennakointiryhmällä, jonka toiminnasta on raporteissa kerrottu lähes kaikkien käynnistyssuunnitelman tehneiden TE-keskusten osalta. Lisäksi ennakoinnissa on ollut mukana muita TE-keskuksen työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut työvoimaosaston tutkijoiden ennakointipanosta. Tulevasta ennakointityöstä käynnistyssuunnitelmaraportit tarjosivat erilaisia näkemyksiä. Toisaalla painotettiin enemmän läpäisyperiaatteella toimivaa ennakointitoimintaa, jossa vastuu on toimintaansa jatkavalla ennakointiryhmällä. Toisaalla taas ennakointitoiminnan nähtiin lamaantuvan, mikäli ennakointia ei ole hoitamassa pääasiallisesti ennakointiin keskittyvä ennakoija tai analyytikko, joka on suoraan TE-keskuksen johtajan alaisuudessa koordinoimassa osastojen ennakointia. Ennakoinnin jatkamisen turvaaminen on tuonut myös paineita uudenlaisten työtapojen ja yhteistyön kehittämiselle TE-keskusosastojen (sekä työvoimatoimistojen) henkilöstön osalta. Kriteeri 6 -On valmisteltava ennakoinnin koulutussuunnitelma, jolla johto ja muu henkilökunta saadaan sitoutumaan ennakointiin. Ennakointikoulutusta oli järjestetty kaikissa TE-keskuksissa. Koulutusta oli annettu joissain keskuksissa enemmän ja suuremmalle määrälle työntekijöitä kuin toisissa, mikä onkin perusteltua, sillä tarpeet keskuksissa ovat hyvin erilaisia. Jossain oli järjestetty ennakoinnin koulutuspäivä TE-keskuksen johdolle sekä esittelijä- ja valmistelijatehtävissä oleville, toisaalla taas suuremmalle joukolle TEkeskuslaisia. Myös työvoimatoimistojen johtajille, ammatinvalinnan ohjaajille ja tietopalvelun hoitajien ennakointikoulutusta pidettiin tarpeellisena. Jossain koulutusta oli jo järjestetty, toisaalla asia oli suunnitteluasteella. Erilaisille ennakointia tukeville hankkeille oltiin järjestetty erilliskoulutusta, mm. Vaasan mallin ja osaamistarvebarometrin käyttöönotto on vaatinut ja tulee vaatimaan tietyn määrä koulutusta niille, jotka ovat vastuussa kyselyistä.

12 12 Useimmissa TE-keskuksissa on tarkoitus syksyn aikana käynnistää ennakoinnin koulutusohjelmat TE- keskuksen eri virkailijaryhmille. Ohjelmissa henkilöstölle kerrotaan ennakoinnin lähtökohdista ja menetelmistä sekä opastetaan ennakoinnin valtakunnallisille tietolähteille ja neuvotaan niiden käyttöä. Eräässä TE-keskuksessa haluttiin ottaa vastuuta myös TE-keskuksen sidosryhmien kouluttamisesta. Kriteeri 7 -Projektista on laadittava loppuraportti. Kaikkien tavoite 4 alueen TE-keskusten tuli laatia loppuraportti TE-keskuksen käynnistämisestä. Yhtä lukuunottamatta kaikki raportit on myös saatu. Pohjois-Savon TEkeskus toimittaa oman raporttinsa vuoden 2000 tammikuun loppuun mennessä. Nelosalueen ulkopuolelta käynnistyssuunnitelma raportteja on tehty kaksi: Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Käynnistyssuunnitelmista yleisesti Käynnistyssuunnitelmien keskeinen funktio on ollut käynnistää jokaisessa TEkeskuksessa ennakointiprosessi eli yhteinen keskustelu siitä, mitä ennakoinnilla tarkoitetaan, mitkä ovat sen tavoitteet ja kuka ennakointia tekee tai kenen sitä pitäisi tehdä. Käynnistyssuunnitelmilla on samalla ollut syvempi TE-keskusten toimintaan vaikuttava funktio: niiden kautta on lisätty TE-keskusosastojen välistä vuoropuhelua. Tärkeänä on pidettävä sitä, että ennakointiprosesseissa edetään kaikissa TEkeskuksissa TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehittäminen TE- keskusten ennakointijärjestelmän keskeinen tehtävä on palvella TE- keskuksien ydintehtäviä ja ydinprosesseja. TE- keskusten ennakoinnin käynnistyssuunnitelmissa tehdyillä ennakointitietotarvekartoituksilla on pyritty määrittelemään keskeiset ennakoinnin tietoalueet TE- keskuksiin kehitettävän ennakointijärjestelmän tavoitteena on: 1. Kasvavien /supistuvien toimialojen, ammattien, kvalifikaatioiden, teknologioiden jne. tunnistaminen. 2. Tuottaa TE- keskuksen ydinprosesseja - suunnittelu-, päätöksenteko- ja palveluprosesseja - palvelevaa dataa, informaatiota ja tietoa elinkeino- ja työelämän sekä maaseutuasioiden kehitysnäkymistä. 3. TE- keskuksen toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja laadun parantaminen.

13 13 4. Ennakointitietojen laatua ja saatavuutta parantamalla lisätä työprosessien sujuvuutta ja kohentaa näin työtyytyväisyyttä. 5. Vahvistaa TE- keskusten alueellista asiantuntijaroolia. 6. Lisätä proaktiivisuutta kaikessa TE- keskusten toiminnassa. 7. Parantaa elinkeino- ja työelämän sekä osaamistarpeiden muutosten ymmärtämistä TE- keskuksissa. TE- keskusennakoinnin systeeminen rakenne on esitetty liitteessä Tieto, tietokannat ja ymmärtäminen Tietoyhteiskuntakehityksen myötä tiedon merkitys välittömänä tuotannontekijänä ja raaka-aineena lisääntyy jatkuvasti. Entistä tärkeämmäksi nousee myös tiedon hallinta (knowledge management). Tärkeää onkin tunnistaa kulloinenkin tiedonintressi; miksi TE- keskustoiminnassa tarvitaan tietoa ja mihin sitä käytetään, miten tieto määritellään, miten sitä jäsennetään jne. Käsite tieto voidaan jakaa dataksi, informaatioksi ja itse tiedoksi. Datalla tarkoitetaan merkkejä tai merkkijonoja. Informaatio on pidemmälle jalostettua dataa. Tieto puolestaan on määritelty jo antiikin filosofiassa hyvin perustelluksi tosi uskomukseksi. Jos meillä on dataa, informaatiota, tietoa sekä lisäksi kokemusta, voimme ymmärtää idean/substanssin olemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ymmärryksestä voimme yltää vielä viisauteen, jolla puolestaan voidaan ymmärtää kokonaisuutta yhdistävän tekijän eli eräänlaisen punaisen langan oivaltamista. Tämä ei tietysti tarkoita ettemme aina ymmärtäisi asioita jollain tavoin. TE- keskusennakoinnissa ei pidä tyytyä pelkästään muutoksen ymmärtämiseen, vaan ymmärryksestä on päästävä strategioihin, toimintaan ja tekoihin. Teoilla vaikutetaan substanssiin ja mittaaminen alkaa alusta. Näin syntyy hermeneuttinen kehä ja spiraalikehitys. Oikeita tekoja tekemällä (strategiat) voimme saavuttaa haluamamme tahtotilan (visio). Ks. Liite 2. Projektin alkuvaiheessa tarkoituksena oli yhteishankintana tuottaa ja koota yhteen paikkaa TE- keskusennakoinnissa tarvittavaa tietoa. Erilaisten tietokantojen hyödynnettävyys ja käyttäjäystävällisyys on kuitenkin lisääntynyt nopeasti tämän vuoden aikana (mm. Statfin). Niinpä projektissa on päädytty ratkaisuun, jossa ennakoinnin sivuilta on tehty linkit näihin tietokantoihin. Tällainen ratkaisu on edullisempi ja vaivattomampi tapa TE- keskusten kannalta varmistaa tietojen saatavuus. Vältytään tietojen siirroilta ja tietokantojen ylläpidolta. Tukiprojektissa on tehty linjaus siitä, että erillisiä mittavia tietohankintoja ei suoriteta tilastokeskuksesta vaan hyödynnetään jo olemassa olevia tietokantoja. Näistä tietokannoista käytetään niitä aikasarjoja, jotka nähdään tarpeellisiksi. Projekti on hyödyntänyt muissa ESR- ennakointihankkeissa kehitettyjä ennakoinnin menetelmiä ja niillä aikaansaatuja tietokantoja.

14 14 Liitteessä 3 on esitetty luettelo ja kuvaus TE- keskusennakoinnissa hyödynnettävistä tietokannoista. TE- keskusennakoinnissa hyödynnettävät tietokannat voidaan jäsentää seuraavan kaavion mukaisesti: Historia Määrällinen KTM OnLine Statfin ETLA TOS:n JOTI Senaattori ISA Eurostat Maaseututietokanta Laadullinen TM:n, KTM:n ja MTTL:n tutkimustietokannat Toimintaympäristöananlyysit MOS:n maaseutusuunnitelmat Klusterianalyysit KTM:n toimialaraportit ja barometrit Tulevaisuus PT- Malli, 2010 Ammattirakenne, 2010 ETLAkonsortio ETI TKTT TOS:jen ja työvoimatoimistojen työttömyyden rakenne Klusterianalyysit Asiantuntijaraadit/TANA (SWOT) Teknologia/ Foresight TE- keskusten toimintaympäristöanalyysit MOS:ien maaseutusuunnitelmat KTM:n toimialaraportit ja - barometrit Ennakoinnin dokumentit Tavoite 1- ja 2- suunnitelmat rakennerahastosuunni- Alueelliset telmat Maakuntien kehittämisohjelmat Tietokannat ovat suurelta osin valmiita, mutta niissä on edelleen kehittämistä. Kiireellisintä olisi maaseutubarometrin kehittäminen. TE- keskusten tietohuollon kannalta on jatkossa tärkeintä se, että kehitettyjen tietokantojen ylläpito ja päivitys varmistetaan. Taloudellisin tapa olisi, että tietokantojen ylläpito ja päivitys voitaisiin hoitaa valtakunnallisesti yhdestä paikasta Ennakoinnin menetelmät Projektin alkuvaiheessa keskityttiin kvantitatiivista ennakointitietoa tuottavien ennakoinnin menetelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kesällä ja alkusyksystä käynnistyi TE- keskuksissa ennakointiprojekteja, joilla kehitetään laadullisia ennakointimenetelmiä TE- keskusten käyttöön. Erityisesti panostetaan klusterianalyysien kehittämiseen.

15 15 Tukiprojekti on osallistunut aktiivisesti ennakoinnin menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Projektin aikana on muodostettu visio TE- keskusennakoinnin menetelmistä. Tätä visiota kuvataan tarkemmin liitteessä 4. Menetelmähankkeita, joiden kehitystyössä projekti on ollut mukana tai joita on otettu käyttöön, ovat esimerkiksi seuraavat: 1, Työvoima- ja koulutustarvetutkimus, TKTT/TANA (Vaasan malli) TKTT:n avulla lähinnä työvoimatoimistot keräävät yrityksistä tietoja niiden työvoimaja koulutustarpeista. Lisäksi menetelmään sisältyy asiantuntijaraatityöskentelyä, jolla pyritään samaan selville esimerkiksi jonkin toimialan tulevaisuuden näkymät tietyllä alueella. Asiantuntijaraadit tekevät SWOT-analyysejä Projekti organisoi maaliskuussa menetelmän koulutustilaisuuden, johon osallistui kahdentoista TE- keskuksen edustajia. Kevään ja syksyn aikana TKTT:N on kokeiltu ja käytetty kahdeksassa TE- keskuksessa. Käytöstä ja kokemuksista on tehty yhteenveto. (Liite 5) Vuonna 2000 menetelmää on tarkoitus hyödyntää ainakin kymmenessä TE- keskuksessa. Enimmillään haastatellaan yli 500 yritystä. 2. Osaamisbarometri Projekti on osallistunut osaamisbarometriprojektin ohjausryhmän työskentelyyn ja seurannut mallin käyttöönottoa. Hanketta on toteutettu Satakunnan TE- keskuksen alueella, jossa työvoimatoimistot ovat haastatelleet yrityksiä ja selvittäneet kvalifikaatioiden muutoksia. Kehitetyssä tietokannassa on tällä hetkellä 3200 kvalifikaatiota. Tukiprojekti on rahoittanut kehitystyön, jossa tehdään osaamisbarometrin demoversio ennakointisivuille. Myös Kaakkois-Suomen TE- keskus harkitsee menetelmän käyttöönottoa ensi vuonna. 3. ETI- tietokanta ETI- tietokannasta löytyvät työmarkkinajärjestöjen ja ministeriöiden yrityskyselyiden keskeiset tulokset. Syksyn aikana on valmistunut tietokannan ensimmäinen 0- versio, jossa riittää edelleen kehittämistä. Tässä vaiheessa tietokantaan on liitetty: 1. Keskuskauppakamari 2. Kunnallinen työmarkkinalaitos 3. Palvelutyönantajat - Suhdannebarometri - Työvoimatiedustelu 4. Teollisuuden työnantajat - Suhdannebarometri - Työvoimatiedustelu - Osaamistarveluotain 5. Työministeriö

16 16 Tiedon tuottajille on järjestetty neuvottelutilaisuus, jossa on sovittu mm. tietojen käyttöoikeudesta. Lisäksi on käyty keskusteluja muun muassa SAK:n kyselyn liittämisestä mukaan ETI:in. TT:n kanssa on käyty keskusteluja siitä, että TT alkaisi ylläpitää omien kyselyiden keskeisiä tuloksia itsenäisesti. Näin voitaisiin siirtää ylläpitovastuu varsinaiselle tiedon tuottajalle. 4. Delfoi- menetelmä Projekti on järjestänyt workshopin, jossa perehdyttiin Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimusyksikössä kehitettyyn ProDelfiScan- menetelmän toimintaan ja hyödyntämiseen. Tarkoituksena on ottaa menetelmä pysyvästi TE- keskusten käyttöön. Menetelmää on tarkoitus hyödyntää muun muassa heikot signaalit - hankkeessa sekä klusterianalyyseissä. Myös KTM OnLinen käyttötutkimus on tarkoitus toteuttaa tällä menetelmällä. Delfoi- menetelmää voidaan hyödyntää myös laadun ja palveluiden kehittämistyössä. 5. TOOLBOX TOOLBOX:iin sisältyvä alueellisen PT- mallin ja ammattianalyysin kehitystyö on vielä kesken. Näillä menetelmillä TE- keskukset voisivat laatia omia toimiala- ja ammattirakenne- ennusteitaan Ennakointianalyysit ja tulkinnat Lähinnä ne TE- keskukset, jotka ovat toteuttaneet TKTT/TANA- menetelmällä omia yrityskyselyitään, ovat laatineet erillisiä ennakoinnin dokumentteja eli lähinnä tiivistelmiä näistä kyselyistä. Tulokset on esitetty sekä määrällisesti että laadullisesti eri toimialoilta ja alueilta. TE- keskusennakoinnin ymmärrys ja viisaus pitäisi saada koottua ja tiivistettyä ennakointianalyyseihin ja/tai ennakointidokumentteihin. Dokumenteissa voidaan esittää TE- keskusennakoinnin ydin esimerkiksi niin, että keskeisistä ennakointimuuttujista (TOP15) on esitetty alueellisesti ja toimialoittain jäsennettynä historiatiedot sekä tulevaisuuskehitys eri aikajänteellä. Lisäksi tarvitaan näiden keskeisten muuttujien kehityskulkujen tulkinnat. Projektin loppuvaiheen aikana keskitytään mm. ennakoinnin dokumentin sisällön määrittämiseen Ennakointisivut TE- keskusennakoinnissa hyödynnettävät tietokannat, menetelmät ja ennakoinnin dokumentit on koottu yhteen paikkaan TE- keskusten intranetiin. Ennen projektin päät-

17 17 tymistä on tavoitteena tehdä ratkaisu siitä, miten TE- keskusennakoinnin tulokset esitetään internetissä. TE- keskusennakoinnin sivujen uudet osa-alueet on esitetty liitteessä TOP 15- tietokanta Tähänastisessa TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehitystyössä on ennakointisivuille koottu linkkejä tietokantoihin, jotka sisältävät niin määrällistä kuin laadullista historia- ja ennakointitietoa. Uhkana on infoähky. Tietoa on niin paljon, ettei kaivattua tietoa löydy. Tiedon hallinnan knowledge management- merkitys on nousemassa entistä tärkeimmäksi tietoyhteiskunnassa. Myös TE- keskusennakoinnissa on oltava välineet, jolla haluttu tieto löytyy ja sitä voidaan yhdistellä sekä prosessoida eri tavalla. Kuten jo aiemmin on todettu, TE- keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelmien perusteella ei pystytty määrittelemään TE- keskusennakoinnissa tarvittavia muuttujia. Määrittelytyötä on jatkettu syksyn aikana niin, että kaikille TE- keskuksille on esitetty toivomus tuottaa itsenäisesti 15 tärkeintä ennakoinnissa tarvittavaa muuttujaa. Lähtökohtana on tällöin TE- keskusten strategiset linjaukset ja ydintulosalueet. Toisin sanoen muuttujien pitäisi heijastaa näiden prosessien tietotarpeita. Yhtä ydintulosaluetta voidaan kuvat useammallakin indikaattorilla. Esimerkiksi strategista painoaluetta työllisyyden edistäminen voidaan indikoida työllisyysasteella ja työttömyysasteella. Tiedon siirto ja koonti perustietokannosta esimerkiksi tällaiseen TOP15- metatietokantaan voidaan periaatteessa tehdä ainakin kolmella eri tavalla: 1. DataWareHouse- ratkaisut 2. ISA (Information System Analysis)-menetelmä 3. Balance Score Card (QPR- ohjelma) TE- keskusennakoinnin tietokannan ja tiedonhallinnan vaihtoehtoiset ratkaisumallit on esitetty liitteessä 7. Tiedon hallinta- ja hakujärjestelmän avulla voitaisiin kehittää myös erilaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä ja tuottaa TE- keskuksen toimintaa ja toimintaympäristön kehitystä kuvaavaa tietoa mittaristo - tietokantaan Ennakoinnin kytkentä valtakunnallisesti kehitettäviin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiin Tukiprojektin toimesta on oltu yhteydessä ja käyty keskusteluja mm. TE- keskusministeriöiden TUJO- kehitystyöstä vastaavien kanssa (Koskinen/Skog). Projekti onkin esittänyt, että seuraavalla TUJO- kierroksella hyödynnettäisiin Pohjois- Pohjanmaan TE- keskuksessa kehitettyä sähköistä lomaketta, jolle toimintaympäristö/työmarkkinaanalyysit laaditaan. Sähköinen lomake helpottaa toimintaympäristöanalyysien tekemistä ja tehostaa tiedonhallintaa. Projektiin syksyllä palkattu Kai Karp on kehittänyt

18 18 hakurobottia, jolla TUJO- lomakkeesta voidaan tehdä alueellisia tai aihekohtaisia hakuja Ennakointitiedon integrointi johdon tietojärjestelmään Projektin aktiivisella myötävaikutuksella käynnistettiin elokuussa 1998 työvoimaosastojen JOTI- projekti. Järjestelmä saatiin valmiiksi viime keväänä ja se toimii moitteettomasti. Kerran kuudessa tehtävällä atk-ajolla päivitetään koko maan työvoimatoimistojen TUJO- seurannat ja työstetään maan jokaisesta TE- keskuksesta noin 20 työllisyystilannetta, avoimia työpaikkoja ja työhallinnon toimenpiteitä kuvaavaa grafiikkataulua. Pelkästään TUJO- seurannan automatisoinnilla on rationalisoitu ja säästetään noin kolme lähinnä toimistosihteeritason virkailijan henkilötyövuotta (noin mk). Lisäksi tutkijatason työtä on voitu säästää hyödyntämällä uutta atk- tekniikkaa. Projektin ohjausryhmän puheenjohtajan esityksestä on käynnistynyt TE- keskusten johdon tietojärjestelmän kehitystyö. Kaakkois- Suomen TE- keskuksen johdolla toteutettavassa pilottiprojektissa on määritelty TE- keskuksen osastojen tietotarpeita. Tämän pilottivaiheen jälkeen käynnistyy TE- keskusten tietohallintastrategian mukaisesti vuoden 2000 huhtikuussa kahden vuoden mittainen varsinainen TE- keskusten JOTI- projekti Ennakointikoulutus Projektin toimesta on järjestetty viisi ennakointiseminaaria. Seminaareissa on aihealueina käsitelty mm: - Ennakoinnin ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä - Ennakoinnin käynnistyssuunnitelmia - Ennakointitietotarpeiden määrittelyä - Alueellisia innovaatiojärjestelmiä - Ennakoinnin alueellista yhteistyötä Projektin järjestämässä 7 workshopissa teemoina on ollut - Johdon tietojärjestelmät ( 2kpl) - Heikot signaalit - Ennakoinnin menetelmät (mm. skenaariot) - TE- keskusten uusien ennakointihankkeiden koordinointi - Delfoi menetelmä - Klusterianalyysit Lähes kaikki TE- keskukset ovat käynnistäneet TE- keskuksen eri osastojen ja työvoimatoimistojen henkilökunnan ennakointikoulutusohjelmat.

19 Ministeriöiden ja TE- keskusten johdon informointi sekä palautteen hankinta TE- keskusministeriöiden yhteistyöryhmälle (ns. kansliapäällikkö- ryhmä) on raportoitu säännöllisesti tukiprojektin etenemisestä, tuloksista ja tarpeista. Projektipäällikkö on käynyt esittelemässä ryhmälle projektin lähtökohtia, tavoitteita ja tuloksia. TE- keskusten johdolle on järjestetty erillinen ennakointiseminaari. Projektin etenemisestä on tiedotettu myös johtajien neuvottelupäivillä. Projektipäällikkö on esitellyt projektia maan kaikissa TE- keskuksissa. Tilaisuuksiin ovat yleensä osallistuneet keskuksen johtajan lisäksi osastopäälliköt. TE- keskusennakoijille on teroitettu ennakointiseminaareissa, että nämä välittäisivät keskuksissa eteenpäin seminaareissa ja workshopeissa saatua uusinta ennakointitietoa TE- keskusten ennakointityön koordinointi ja ennakointihankkeiden verkottuminen Projektin toimesta on käynnistetty TE- keskuksissa koordinoidusti seuraavat, lähinnä laadulliseen ennakointiin liittyvät erillisprojektit: I Klusterianalyysit Klusterianalyysien tarkoituksena ja tavoitteena on klusterin sisäisen toimintalogiikan ymmärtäminen. Analyysillä pyritään selvittämään ja tunnistamaan nousevat/supistuvat klusterin sisäiset toiminnot, tuotteet, ammatit. kvalifikaatiot, teknologiat jne. Analyysien avulla pyritään verkottamaan yhteen yritysten strateginen suunnittelu, alueellinen päätöksenteko sekä oppilaitosten koulutussuunnittelu. Tavoitteena on myös näiden toimijoiden välillä vallitsevien kielellisten lukkojen avaaminen, ts. yhteisen kielen oppiminen. Tärkeintä on, että toimijat ovat alueellisessa vuorovaikutuksessa ja prosessissa keskenään, ei niinkään prosessin tulokset. Prosesseissa tarvitaan avoimutta, luottamusta ja tiedon jakamista. TE- keskuksissa on käynnistynyt seuraavia klusterihankkeita: 1. Business to business - projekti, tietointensiiviset yrityspalvelut, ns. KIBSyritykset. Uudenmaan TE-keskus. 2. Kaupan klusterianalyysi. Pirkanmaan TE- keskus. 3. Logistiikkaklusteri. Kaakkois- Suomen TE- keskus. 4. Rakennustuoteteollisuus. Keski- Suomen TE- keskus 5. Informaatioteknologian klusterianalyysi. Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois- Savon TEkeskukset. 6. Ohjelmistotuotanto. Pohjois-Pohjanmaa. 7. Hyvinvointipalvelut. Pohjois- Karjala.

20 20 8. Maakunnan klusterianalyysi. Etelä- Savo. 9. Sähköteknisen klusterin ammatit. Skenaariotyöskentelyn käyttöönotto TE- keskuksen työvälineenä. Pohjanmaan TE- keskus. 10. II Muut projektit 1. Heikot signaalit ja TE- keskusennakointi. Varsinais- Suomen TE- keskus. 2. Osaamisbarometri. Satakunnan TE- keskus. 3. Maaseutubarometri. Kaakkois- Suomen TE- keskus Verkottuminen muiden ennakointihankkeiden kanssa TE- keskusennakointijärjestelmää kehitettäessä on hyödynnetty muissa ESR- ennakointiprojekteissa kehitettyjä menetelmiä ja tietokantoja. Erityisesti yhteistyötä on tehty KTM:n OnLine -projektin, kuntaliiton KOTO- projektin ja Etelä- Suomen lääninhallituksen AKE- projektin kanssa Tiedotus Projektin lähtökohtia, tavoitteita, etenemistä ja tuloksia on esitelty noin 50 eri seminaarissa tai muussa tilaisuudessa, joissa on ollut kuulijoita yhteensä 1063 henkilöä. (Liite 8.)Tämän lisäksi projektista on kirjoitettu lehtiartikkeleita ministeriöiden ja TEkeskusten sisäisiin tiedotuslehtiin sekä myös tieteellisiin julkaisuihin. Projektia on esitelty ESR- ennakointihankkeiden Turun alueellisessa tiedotustilaisuudessa syyskuussa. Ennakoinnin kansainvälisiä näkökulmia ja yhteyksiä tukiprojekti on saanut Ennakoijien EU- matkalla, teknologiaennakonnin Foresight- seminaarissa Hampurissa sekä EU:n komission Ennakoinnin parhaat käytännöt - workshopissa Projektin budjetin toteutuminen Projekti on pysynyt hyvin budjetissaan. Käytännössä projektille osoitettuja rahoja tulee jäämään käyttämättä joitakin satoja tuhansia, mikäli projektia ei jatketa sen päättyessä helmikuussa 2000.

21 21 3. Projektin jatkosuunnitelmat ja toimenpide-esitykset Projektissa vielä jäljellä olevan noin kolmen kuukauden aikana keskitytään siihen, että kehitettyjen tietokantojen ylläpito ja päivitys pystyttäisiin turvaamaan. Tärkeää olisi saada aikaiseksi myös esitys ennakoinnin dokumentin sisällöksi. Toisin sanoen, ennakoinnin vakiinnuttaminen ja jatkuvuuden turvaaminen osaksi kaikkien TE- keskusten toimintaa on jatkossa yksi projektin keskeisimpiä tehtäviä. Ennakoinnin vakiinnuttamiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi TE-keskuksissa TEkeskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti esittää seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Maaseutubarometrin kehittäminen TE- keskusten maaseutuosastojen työvälineeksi. Alustava kehitystyö on tehty Kaakkois- Suomen ennakointiprojektissa, jossa on yhdessä MMM:n ja kolmen TE- keskuksen kanssa kehitetty barometrin kyselykaavaketta. Maaseutuasiat ovatkin yksi barometrikyselyiden katvealue. Maaseutubarometri olisi TE- keskuksen maaseutuosaston ainoa ennakoinnin työväline. Tilastokeskuksen ylläpitämän ja Valtioneuvoston kanslian sekä eduskunnan tilaaman Senaattori- tietokannan käyttöoikeuden hankkiminen TE- keskusten käyttöön. Käyttöoikeuden kustannuksia ei ole tilastokeskuksessa pystytty vielä määrittelemään. Varmistetaan TE- keskusennakoinnin sivujen käytettävyys KTMssä ja MMMssä sekä sivujen siirto internetiin kaikkien alueellisten toimijoiden ja keskushallinnon hyödynnettäviksi. KTM:llä ja MMM:llä ei ole vieläkään pääsyä TE- keskusten intranetiin. On myös selvitettävä Internetpalvelin asia ja varmistettava sen tekninen toteutus. KTM:n pk- barometrin ja TM:n työvoimatiedustelun yhdistämismahdollisuuksien selvittäminen. KTM:n pk- barometrin toteuttaa yksityinen konsultti ja työministeriö työvoimatiedustelun tekee tilastokeskus. Edellisessä otoksen lukumäärä on 4000 ja jälkimmäisessä Molemmat kyselyt sisältävät päällekkäisiä kysymyksiä muun muassa työvoiman käytön muutoksista, rekrytointiongelmista jne. TOP15- muuttujien määrittely ja kytkentä johtamisjärjestelmiin TOP-15 määrittelytyö on vielä käynnissä TE-keskuksissa. Tämän ohella tulisi selvittää TOP-15 muuttujien suhde TE-keskusten mittaristoprojektin tuloksiin ja niiden kytkennät kehitettäviin johtamisjärjestemiin.

22 22 Tehdä selvitys hakumoottoriksi, jolla TOP15 muuttujan ylläpito ja päivitys turvataan TOP15 muuttujien metatietokannan ylläpitoa varten tarvitaan palvelin, käyttöliittymä, ylläpito ja päivitys. TOOLBOX II- vaiheen toteuttaminen TOOLBOX- on työkalupakki, joka sisältää erilaisia ennakoinnin menetelmiä. Edelleen on kuitenkin ns. PT- mallin ja ammattianalyysimallin kehitystyö kesken. Erillishankkeena TOOLBOX:iin pitäisi viedä TE- keskuskohtaiset historiadatat, jotta TE- keskukset voisivat itse laatia omia pitkän tähtäimen työvoima- ja ammattirakenneennusteita. Tiivistetyssä muodossa projektin tekemä ehdotus sisältää seuraavat osat: Kehitettyjen menetelmien jatkon ja ylläpidon turvaaminen TE- keskusennakoinnin www/intranet- sivujen ylläpito ja päivitys Työvoima- ja koulutuksen tarvetutkimuksessa tarvittavan palvelimen ja tietokantojen ylläpito ja päivitys Osaamisbarometrin palvelimen ja tietokantojen ylläpito ETI- tietokannan ja palvelimen ylläpito ja päivitys KTM OnLine- tietokannan ylläpito ja päivitys Maaseututietokannan kehittäminen ja päivitys Projektiryhmä esittää, että TE- keskusennakoinnissa tarvittavien em. menetelmien ja tietokantojen ylläpito varmistetaan ensi vuonna TE- keskusministeriöiden kansallisilla määrärahoilla.

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA Jouni Marttinen 18.5.1999 2 1. Johdanto Osana TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektia on 4- alueen TE- keskuksille

Lisätiedot

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Merja Mannelin TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. TE-KESKUSENNAKOINNIN

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan foorumi 15.2.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Taustatiedot Projektin nimi: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakoinnin käynnistäminen Yhteystiedot: Jorma Höykinpuro, ennakointiryhmän puheenjohtaja (vetovastuu)

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Uudenmaan TE-keskus Raportti ennakoinnin käynnistyssuunnitelmasta Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. UUDENMAAN TE-KESKUS RAPORTTI

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Esityksen sisältö: 1. Alueellisesta ennakoinnista

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Laadullinen ennakointi JEDU

Laadullinen ennakointi JEDU Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS. Jukka Varelius

TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS. Jukka Varelius TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS Jukka Varelius TE-KESKUSTEN ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KEHITTÄMIS- JA TUKIPROJEKTI TYÖMINISTERIÖ 9.1.2001 Sisällysluettelo Johdanto 1

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Vielä Satakunnan mailla miehet vakaiset tuntee esi-isäin lailla luonnon tuottehet Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Yksikön päällikkö Juhani Sundell

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.2.2017 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuusfoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - keskeinen alueellinen ennakointikäytäntö EU-komission evaluoinnissa Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen EU-komission

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla 2010 Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Ennakoinnin haasteita Hajanaisuus, koordinaation ja yhteisten foorumien puute, niukka resursointi, jaksollisuus

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016 ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016 Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 17.3.2017 Pohjanmaalta löytyy pohjoismaiden merkittävimmät energiateknologian ja kemian teollisuuden keskittymät. Pohjanmaata leimaa monipuolinen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Talousteemaryhmän väliraportti

Talousteemaryhmän väliraportti Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Jouko Nieminen (toim.) Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. TIIVISTELMÄ Jouko

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

ELY-keskusten raportointi vuoden 2016 toiminnasta - yhteenvetoa

ELY-keskusten raportointi vuoden 2016 toiminnasta - yhteenvetoa ELY-keskusten raportointi vuoden 06 toiminnasta - yhteenvetoa Jaana Kettunen & Raimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitos 8.6.07 Alueellisten ELO-ryhmien toiminnan seurantaa 0-7 Teema 4, alustavia tuloksia:

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2011 Marko Mäkinen Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne Lähestymistapa SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot