TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus

Transkriptio

1 Merja Mannelin TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 TE-KESKUSENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMA SATAKUNNAN TE-KESKUS Merja Mannelin

3 Sisällys 1. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 2. Ennakointitietotarpeiden selvitys 3. Ennakoinnin alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen 4. Ennakointikoulutus TE-keskuksessa ja koulutustarve 5. Ennakoinnin kytkentä TE-keskuksen toimintaan 6. Suunnitelma TE-keskuksen ennakointijärjestelmäksi 7. Lopuksi

4 1. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin tarkoituksena oli käynnistää ennakoinnin kehittäminen Satakunnan TEkeskuksessa. Hanke liittyi valtakunnalliseen TE-keskusennakoinnin kehittämisprojektiin. Valtakunnallinen projekti käynnistettiin kesäkuussa 1998 ja se päättyy helmikuussa Satakunnan TE-keskuksen ennakoija on osallistunut alusta lähtien TE-keskusten valtakunnallisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektin järjestämään ennakointikoulutukseen ja Work-shop-työskentelyyn. Valtakunnallisessa projektissa oli varattuna mk määräraha kullekin 4-alueen TE-keskukselle ennakointitoiminnan käynnistyssuunnitelman laatimiseksi. Käynnistyssuunnitelman tekeminen Satakunnan TEkeskuksessa aloitettiin , jolloin työvoimaosaston tutkija irrottautui projektiin. Projektin piti alun perin kestää saakka, mutta sille anottiin jatkoaikaa asti. Projektin toteutukseen on osallistunut myös TE-keskuksen osastoja ja johtoa edustanut kymmenhenkinen ennakointiryhmä, joka on kokoontunut käynnistyssuunnitelman aikana yhteensä 3 kertaa. Ennakointiryhmä on toiminut suunnittelun tukena sekä tiedonkulun parantajana projektin ja osastojen henkilöstön välillä. Käynnistyssuunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa Satakunnan TE-keskuksen eri osastoilla ennakoinnin tietotarpeita, tietotuotantoa, työkäytäntöjä sekä organisoitumista. Tavoitteena oli myös verkottua alueen muiden ennakointihankkeiden ja sidosryhmien kanssa, jotta tiedettäisiin sidosryhmien tarpeet ja vältettäisiin päällekkäinen työ. Käynnistyssuunnitelman aikana pyrittiin TE-keskuksen johto ja henkilöstö sitouttamaan ennakointiin. Tavoitteena on kehittää Satakunnan TE-keskukseen helppokäyttöinen ennakointijärjestelmä. Tavoitteena on täydentää valtakunnan tasolla tuotettua ennakointitietoa omalla tiedolla. Valtakunnan tasolla ollaan kehittelemässä internet- ja infranetsivuja, jotka sisältävät ennakointitietoa. Nämä tiedot on tarkoitus liittää valtakunnalliseen Johdon tietojärjestelmään (jotiin). Ennakoinnin työkäytännöt pyritään saamaan sellaisiksi, että ne palvelevat johdon strategista suunnittelua ja henkilöstön päivittäistä päätöksentekoa. Kohderyhmänä ovat olleet TE-keskuksen henkilökunta sekä työvoimatoimistojen johtajat, jossain määrin myös työvoimatoimistojen virkailijat. TE-keskusennakoinnista ei ole järjestetty erillistä tiedotusta, vaan tietoa hankkeesta on annettu sekä talon sisäisissä että eri yhteistyötahojen ja alueen muiden ennakointiprojektien kokousten ja tilaisuuksien yhteydessä. 2. Ennakointitietotarpeiden selvitys TE-keskuksen sisällä haastateltiin 20 henkilöä. Johtajan lisäksi haastateltiin kaikki osastopäälliköt. Muut haastatellut olivat esittelijä- tai valmistelutehtävissä olevia henkilöitä. Työvoimaosastolta haastateltiin 7 henkilöä, yritysosastolta 8 henkilöä ja

5 maaseutuosastolta 4 henkilöä. Haastateltavat valittiin pääasiassa osastopäälliköiden esityksestä. Haastattelut tehtiin käyttäen apuna valmista kyselylomaketta, joka annettiin haastateltaville ennakolta. Ennen haastatteluja ennakoinnista annettiin tietoiskuja osastojen palavereissa, työkokouksissa jne. Haastatteluissa käytiin läpi: oman työn kuvaus (ydinprosessit), päätöksenteon tietoperusta, tietotarpeet suhteessa päätöksentekoon ja suunnitteluun, ennakoinnin kytkentä päätöksentekoon ja suunnitteluun, ennakointitiedon tuotanto ydinprosesseissa, tiedon hyödyntäminen sekä TE-keskuksen rooli ennakoinnissa. Päätöksenteon tietopohjana on lainsäädäntö, ohjelma-asiakirjat, alueohjelmat, ministeriöiden ohjauskirjeet jne. Keskeisimpiä tiedonlähteitä ovat internet, tiimifoorumi, tiedotusvälineet, rekisterit (osastoilla), tilastot ja seurantatiedot, tutkimukset, selvitykset, raportit, päätökset, erilaiset barometrit, suhdannetiedot, ennusteet, vientiasiamiesverkosto, yrityskontaktit, neuvottelu- ja koulutuspäivät, työryhmien kokoukset sekä asiakaspalautekyselyt ja henkilöstö/johtamisbarometrit. Kaikki haastattelut kertoivat saavansa runsaasti heikkoja signaaleja, joita sitten käytetään hyväksi päätöksenteossa. Monista eri tietolähteistä saaduista tiedoista päätöksentekijälle muodostuu kokonaisnäkemys. Tähän kokonaisnäkemykseen ja keskusteluihin esimiehen ja työtovereiden kanssa luotettiin päätöksenteossa paljon. Päätöksenteko ja suunnittelu tapahtuu pitkälti korvien välissä olevan tiedon varassa. Systemaattinen ennakointitiedon kerääminen oli useimmille vierasta. Ennakointia pidettiin pääsääntöisesti johdon strategisen suunnittelun välineenä. Ennakointi liitettiin selvimmin työvoimakoulutuksen suunnitteluun ja tutkijan työhön. Haastattelujen yhteydessä kuitenkin ennakoinnin merkitys oman työn kannalta tarkentui ja ennakointitietoa todettiin käytettävän jokapäiväisessä työssä nytkin. Ennakointitiedon käyttöä ei oltu tiedostettu, koska se ei ollut systemaattista. Ennakointitietoa tarvitaan joka osastolla päivittäisessä päätöksenteossa sekä suunnittelussa. Tiedon tarve ja käyttö vaihtelevat osastoittain jonkun verran. Kukin osasto käyttää omia perinteisiä tiedonlähteitään. Muiden osastojen tiedonlähteitä ei osata vielä hyödyntää. Maaseutuosastolla on käytössään runsas MMM:n tilastotuotanto, joka tosin on historiatietoa. Maaseutusuunnitelman laadinnan yhteydessä olisi tarvittu enemmän alueellista ennakointitietoa. Työvoimaosastolla ennakointitietoa käytetään työvoimapolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tiedon lähteinä käytetään enimmäkseen TM:n ja omia tilastoja sekä eri tutkimuslaitosten tekemiä ennusteita. Yritysosastolla KTM:n toimialaraportit ja pk-toimialabarometrit sekä eri tutkimuslaitosten ennusteet ovat keskeisiä ennakointitiedon lähteitä. Teknologiayksikkö käyttää Tekesin omia julkaisuja tiedonlähteenään. Tarvittavan tiedon pitäisi olla: Nykyiset tiedon ongelmat: aluekohtaista * valtakunnallista ajantasaista * tieto vanhaa helposti saatavilla * tieto hajallaan helposti hyödynnettävissä (muokattua) * tietoa muokattava ennen käyttöä yhdistelmätietoa, kärkitietoa * keskeisen tiedon löytäminen vertailutietoa * vertailutieto puuttuu

6 Päivittäisessä työssä tarvitaan paljon alueellista tietoa mutta sitä ei koettu saavan riittävästi. Toimintaympäristötuntemuksessa koettiin puutetta. Maakunnan erityispiirteistä tarvittaisiin enemmän tietoa. Esimerkkeinä puutteista mainittiin mm. seuraavia: yritysten taustatiedot, tiedot teknologiasta, investoinneista ja kansainvälistymisestä, globaalitalouteen liittyvät yritykset (riskiyritykset), tiedot työvoiman vähentämis/lisäämistarpeista aloittain, työvoiman osaamistarpeet, koulutustarpeet, ammattien kehitys. Vaikka erilaista tietoa tarvitaankin paljon, silti tiedontarpeet liittyvät enemmän tiedon helpompaan saatavuuteen ja hyödynnettävyyteen kuin tiedon tarjonnan lisäämiseen. Tarvittaisiin analyyttistä, toimintaympäristön muutoksen ymmärrystä lisäävää tietoa. Työvoimatoimistojen johtajista haastateltiin kaksikolmasosaa. Myös heille jaettiin ennakolta haastattelulomake, jossa kysyttiin mm. päätöksenteon tietoperustaa, tietotarpeita suhteessa päätöksentekoon ja suunnitteluun, ennakointitiedon tuotantoa ydinprosesseissa, tiedon hyödyntämistä ja toiveita TE-keskuksen suuntaan. Kaikilla toimistonjohtajilla tuntui olevan omat vakiintuneet tietolähteensä, joita käytetään ja joihin pääsääntöisesti oltiin melko tyytyväisiä. Varsinaista ennakointitietoa käytetään vähän joko tieto ei ollut helposti saatavilla tai se ei ollut riittävän alueellista. Erityisen paljon johtajat kertovat saavansa heikkoja signaaleja päivittäisessä työssään. Heikkoja signaaleja kuten muutakin ennakointitietoja käytetään oman käsityksen vahvistamiseen. Toimistonjohtajien haastatteluissa ilmeni, että työvoimatoimiston aluetta koskeva tieto ja ennakointitieto perustuvat paljolti yhteistyökumppaneilta saatuun tietoon. Keskeiset tiedonlähteet olivat kunnanjohtajat, kuntien elinkeinomiehet tai vastaavat sekä yrittäjäjärjestöt ja alueen suurimmat työnantajat. Moni toimistonjohtaja myönsi, että hänelle kertyy heikkoja signaaleja, joita ei osata aina hyödyntää. Osaamistarvebarometrista odotetaan uutta käyttökelpoista työvälinettä. Osaamistarvebarometri otetaan käyttöön jokaisessa työvoimatoimistossa. Mistään yhteisistä ennakointimenetelmistä työvoimatoimistojen kanssa ei sovittu, mutta jotkut toimistot olivat innostuneita kokeilemaan joitakin menetelmiä. Esimerkiksi Euran työvoimatoimistossa toimiston väki kokoontuu kerran viikossa yhteen kertomaan ja keskustelemaan kullekin virkailijalle viikon aikana kertyneistä heikoista signaaleista. Keskeisimmät asiat tullaan mahdollisesti kirjaamaan ylös. Ainakin Porin työvoimatoimisto aikoo kokeilla asiantuntijaraadin käyttöä ennakoinnissa. 3. Ennakoinnin alueellinen yhteistyö, työnjako sekä verkottuminen Satakuntaliiton kanssa on kiinteää yhteistyötä, erityisesti tilastolliset tietotarpeet ovat paljolti yhteneväisiä. Yhteistyön laajemmaksi esteeksi on tässä vaiheessa noussut Tilastokeskus, joka vaatii että kumpikin taho joutuu ostamaan omat tilastotietonsa. Sen

7 jälkeen kun saadaan TE-keskuksen johdon tietojärjestelmä tai kun tiedetään minkälainen siitä on muotoutumassa, Satakuntaliiton kanssa voidaan sopia tarkemmasta työnjaosta. Suurin osa yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa on tapahtunut Satakunnassa käynnissä olevien muiden ennakointiprojektien kautta. Satakunnassa meneillään olevia ennakointihankkeita ovat Koto-projekti, SataEnnakoijaa-hanke, Projekti Porin seudun työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen tiivistämiseksi, Osaamistarvebarometri sekä Monitaito-hanke. Porin kaupunki on mukana Suomen kuntaliiton Koto-projektissa. Koto-projekti on hanke, jossa kehitetään uutta toimintatapaa ammatillisen koulutustarpeen alueelliseen ja paikalliseen ennakointiin. Hankkeen tarkoituksena on ennakoida Porin kaupungin ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Ennakointihanke toteutetaan kahdessa osassa. Oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumisselvitys on tehty ja nyt asiantuntijaraati pohtii mm. seuraavia seikkoja. Mitä sijoittumistilastot kertovat elinkeinoelämän tarpeista? Mihin suuntaan koulutusta pitäisi kehittää? Mihin suuntaan yhteistyötä pitäisi kehittää? Mitä hyötyjä yhteistyöltä odotetaan? Koto-projektin puitteissa TE-keskuksen edustajat ovat olleet mukana hankkeeseen liittyvissä palavereissa. Myös hankkeen asiantuntijaryhmään kuuluu TE-keskuksen edustaja. SataEnnakoijaa on koulutushanke, joka lisää opettajien ennakointivalmiuksia ja ennakointitiedon hyväksikäyttöä. TE-keskuksen ennakoija ollut mukana SataEnnakoijien projektin kokouksissa syksystä lähtien. Ennakoinnista yleensä sekä Satakunnassa menossa olevista projekteista että erilaisista ennakointimenetelmistä on käyty puhumassa opettajille eri oppilaitoksissa eri puolella Satakuntaa. Yhteistyössä on valmisteltu posteri erilaisista ennakointimenetelmistä sekä suunniteltu että toteutettu viisi seminaarijaksoa kevään aikana. Yhden seminaarin aiheena oli TE-keskusennakointi. Seminaarien välitöinä olivat tutustumiset erilaisiin ennakointimenetelmiin ja niiden käyttäminen. Tavoitteena oli, että eri ryhmät kokeilisivat erilaisia menetelmiä ja niiden käyttökelpoisuutta opettajille. Osaamistarvebarometrin kautta ollaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Tällä hetkellä haastateltuja yrityksiä on noin 200. Yritysten määrä tulee lisääntymään selvästi nyt kun työvoimatoimistojen virkailijat ovat aloittaneet haastattelujen tekemisen. Yhteistyön tiivistymistä yrityksiin tapahtuu myös TE-keskuksen oman TOY-hankkeen kautta. TOYmalli sekä asiakasvastuu-systeemi käsitellään erikseen raportin lopussa. Porin työvoimatoimisto kokeilee asiantuntijaraadin käyttöä ennakoinnissa. Tarkoitus on, että raati kokoontuu elo-syyskuussa ja tammi-helmikuussa, jolloin tehdään tulostavoiteneuvotteluja varten alueen työmarkkina-analyysit. Toimistonjohtaja kokoaa alueen asiantuntijoista koostuvan raadin käsittelemään Porin alueen tulevaisuuden näkymiä ja TE-keskuksessa valmistellaan tausta-aineistoa alueen tilanteesta. Mahdollisesti jossain työvoimatoimistossa osaamistarvebarometrin tuloksia käydään läpi alueen asiantuntijoiden kanssa. Keskeinen osa verkottumista on TE-keskuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta. Sen tehtävänä on työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi hankintatoiminnan organisointi, tehtävien ja kohderyhmien tarkentaminen, tiedotus ja markkinointi sekä laadun arviointi ja seuranta.

8 TE-keskusten välinen yhteistyö ja verkottuminen on tapahtunut yhteisten seminaarien ja koulutusten kautta. Tiivis yhteistyö on pitänyt itse kunkin ajantasalla. Ennakointiin tutustumista on tapahtunut myös lukemalla alan kirjallisuutta. 4. Ennakointikoulutus TE-keskuksessa ja koulutustarve Ennakointia on esitelty jokaisen osaston koko henkilöstölle kunkin osaston nk. aamupalavereissa. Ennakointihankkeen esittely tapahtui heti projektin alussa ennen haastattelujen aloittamista. Ennakointihanketta on esitelty työvoimatoimistojen johtajille esimiespäivillä. Työvoimatoimistot pyritään pitämään ajantasalla jatkossakin. Seuraavan kerran ennakointia esitellään toimistonjohtajille kesäkuun esimiespäivillä. Lisäksi ennakoinnista on kerrottu eri työryhmien kokouksissa sekä yhteistyökomiteassa. Työvoimavirkailijoille järjestetyssä koulutuksessa ennakointi otettiin mukaan yhtenä teemana paneelikeskustelussa. Samantyyppinen tilaisuus järjestetään myös syksyllä. Toukokuun lopussa järjestettiin koko TE-keskuksen henkilöstölle puolen päivän koulutus. Koulutukseen osallistui noin puolet koko TE-keskuksen henkilöstöstä. Myönteistä oli, että tilaisuuteen osallistui TE-keskuksen johto kokonaisuudessaan sekä valtaosa esittelijöistä ja asiantuntijoista. Koulutuspäivällä käsiteltiin ennakoinnin järjestämistä Satakunnan TEkeskuksessa, esiteltiin osaamistarvebarometria ja TOY-mallia sekä käytiin läpi valtakunnallista ennakointitietoa. Muuten ennakointi sisällytetään tänä vuonna työkokouksiin ja teemakoulutuksiin. Ennakointi pyritään liittämään osaksi kehittämishankkeita (laatuhankkeita). Tavoitteena on, että ennakointi sisältyy osaksi joka päivästä toimintaa eikä sitä eroteta miksikään erilliseksi toiminnaksi. Yksi koulutuspäivä on järjestetty TOY-mallin ja asikasvastuu-systeemin kehittämisestä. Koulutukseen osallistui yli 20 henkeä eri osastoilta. Ko. systeemistä on kerrottu myöhemmin tarkemmin. Taina Hanhinen kouluttaa työvoimatoimistojen virkailijoita tekemään osaamistarvebarometrihaastatteluja, tallentamaan tiedot tietokantaan sekä ajamaan raportteja. Kustakin työvoimatoimistosta koulutetaan yksi henkilö. Koska TE-keskusten henkilöstöä sekä toimistojen johtajia pitäisi kouluttaa käyttämään osaamistarvebarometria, KTM-on-linea ja muitakin valtakunnallisia ennakointitietoja, suunnitelmissa on anoa työministeriöltä rahaa ennakointivalmiuksien kehittämiseen. Koulutus aloitettaisiin syksyllä.

9 5. Ennakoinnin kytkentä TE-keskuksen toimintaan Satakunnan TE-keskus ei ole tehnyt jatkohanketta ennakoinnille. Projektin päätyttyä ennakointi jatkuu siten, että nykyisen projektin vetäjä osallistuu edelleen valtakunnallisiin ennakointiseminaareihin. Myös ennakointiryhmä jatkaa toimintaansa. Jatkossa ennakointiryhmän tehtävänä tulee olemaan TE-keskuksen ennakointitoiminnan kehittäminen, henkilöstön ennakointikoulutuksen organisointi jne. Ennakointia ei nähdä erillisenä, vaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa pitäisi olla ennakointinäkökulma. Ennakointitietoa tarvitaan paitsi päätöksenteossa ja suunnittelussa myös asiakaspalveluprosesseissa ja tehtäessä strategisia linjauksia. Ennakointitiedon tuottaminen, käsittely, analysointi ja johtopäätösten tekeminen on kaikkien vastuuyksiköiden ja vastuuhenkilöiden tehtävä. Tämä edellyttää sitä, että ennakointitieto on helposti kaikkien saatavilla, käyttäjäystävällistä, valtakunnallisesti tuotettua, selkeää ja mahdollisimman pitkälle analysoitua. Ennakointi pyritään kytkemään TE-keskuksen johtamiseen, strategiseen suunnitteluun ja tulosjohtamiseen entistä enemmän. TE-keskuksen johto on laatinut ympäristöanalyysin, tavoitteet, toimintastrategiat ja painopisteet. Satakunnan kehitysnäkymät perustuvat maakunnan kehittämissuunnitelmaan. Maakunnan kehittämissuunnitelma on laadittu maakunnallisena yhteistyönä. Jatkossa on toivottavasti käytössä johdon tietojärjestelmä, josta saadaan helpommin tietoa alueen menneestä kehityksestä ja nykytilanteesta sekä valtakunnallisesti tuotetuista ennusteista. Tätä tietoa sekä itse kerättyä tietoa hyödynnetään ympäristöanalyysin tekemisessä, strategisessa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. 6. Suunnitelma TE keskuksen ennakointijärjestelmäksi Osan ennakointijärjestelmää muodostaa johdon tietojärjestelmä, josta saadaan tieto siitä, missä nyt mennään (nykyinen ja mennyt kehitys). Toisen osan muodostaa valtakunnallisesti tuotetut pitkän- ja lyhyentähtäimen ennakointitiedot (ETI, alue-ennusteet, KTM-on-line jne), jotka integroidaan johdon tietojärjestelmään. Osaamistarvebarometri tullaan ottamaan käyttöön niin työvoimaosastolla kuin työvoimatoimistoissa ja laajentamaan jatkossa mahdollisesti muillekin osastoille. Osaamistarvebarometria hyödynnetään erityisesti työvoimakoulutuksen suunnittelussa. Muutenkin työvoimakoulutuksen suunnittelua ollaan kehittämässä laatuhankkeena. Eräänlainen heikkojen signaalien keräämistapa on TE-keskuksessa kehitteillä oleva TOYmalli (T = teknologia / tuotekehitys, O = osaaminen / työyhteisö, Y = yhteistyö / kansainvälistyminen) yhdistettynä asiakasvastuu-systeemiin. Systeemi on tarkoitus ottaa käyttöön jokaisella osastolla. Yrityskäyntien yhteydessä kerätään tietoa yritysten nykytilanteesta sekä suunnitelmista että tarpeista teknologian, osaamisen ja yhteistyön

10 osalta. Teknologian / tuotekehityksen osalta kehittämistarpeet jaetaan seuraavasti: tuotteiden ja menetelmien kehittäminen ja tutkimus, investoinnit, innovaatioiden käyttöönotto, energiansäästö ja energialähteiden hyödyntäminen. Osaamisen / työyhteisön osalta kehittämistarpeet jaetaan seuraavasti: strategia, markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu, tuotanto, taloushallinto ja kustannustietous, työyhteisö, työorganisaatio, yhteistyötaidot ja motivaatio, tietotekniikka, kielitaidot sekä uuden työvoiman hankinta ja koulutus. Yhteistyön / kansainvälistymisen osalta kehittämistarpeet jaetaan yritysyhteistyön kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tiedot on tarkoitus tallentaa tietokantaan, niin että niistä voitaisiin ajaa tarvittaessa raportteja. Tietokanta-asiaa ei ole vielä ratkaistu, mutta tällä hetkellä selvitetään mahdollisuutta käyttää hyväksi osaamistarvebarometrin tietokantaa. Asiakasvastuu-systeemillä pyritään vähentämään yrityskäyntejä. Valitaan pilottiyrityksiä, joihin systeemiä sovelletaan. Kyseessä ei ole suuri järjestelmä vaan työkäytäntöjen muuttamista ennakoinnin suuntaan. Ennakoinnin kohteet: Menetelmät: Alueen yleistä kehitystä kuvaavat luvut Satakunnan tulevaisuusvisio Muiden tahojen tekemien ennusteiden hyväksikäyttö (Etla, TT, PT jne ) Osaamistarpeiden ennakointi Osaamistarvebarometri Teknologisen kehittymisen, osaamisen ja yhteistyön ennakointi yrityksissä TOY-malli 7. Lopuksi Haastatellut pitivät ennakointia erittäin tärkeänä. Osastojen välillä ei ollut tässä suhteessa eroja. Vaikka ennakointia pidetään tärkeänä, ennakointiin liittyvät näkemykset eri henkilöillä vaihtelevat erittäin paljon. Satakunnan TE-keskuksen ennakointijärjestelmää tullaan viemään eteenpäin pienin askelin osana muuta toimintaa. Johdon tietojärjestelmän kehittämistä pidetään erittäin tärkeänä. Olisi tärkeää saada valtakunnallisesti tuotettua tietoa menneisyydestä, nykyisyydestä sekä ennusteita tulevaisuudesta mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa. Myös TE-keskuksen sisällä eri osastojen pitäisi oppia hyödyntämään muiden osastojen tilastoja, raportteja, järjestelmiä ja yleensäkin käyttämään hyväkseen muiden osastojen tietämystä.