Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Jouko Nieminen (toim.) Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 TIIVISTELMÄ Jouko Nieminen (toim.) Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Tähän raporttiin on koottu kuvauksia menetelmistä, joita on käytetty alueellisissa ennakointihankkeissa. Raportin tarkoituksena on luoda katsaus alueellisissa ennakointihankkeissa käytettyihin ja kehitettyihin ennakointimenetelmiin. Menetelmäkuvaukset ovat laatineet projektit itse vakiomuotoisen raportointimallin avulla. Menetelmäkuvaukset ovat tiiviitä tietopaketteja, joilla pyritään kuvaamaan ennakointimenetelmän rakennetta ja menetelmän soveltamista käytännössä. Kuvauksissa esitellään siis ennakointimenetelmää eikä kuvauksen tarkoituksena ole toimia projektiesittelynä. Raporteista käy ilmi menetelmän soveltamiseen liittyvät olennaiset seikat, joiden avulla menetelmän käyttöönottoa ja soveltamista voidaan arvioida. Raportissa esitellyt 21 menetelmäkuvausta antavat kattavan kuvan alueellisen ennakoinnin menetelmistä. Menetelmäkuvaukset on luokiteltu järjestelmäkuvauksiin, kyselyihin ja haastatteluihin, asiantuntijamenetelmiin, liiketoiminta-analyyseihin sekä klusterianalyyseihin. Tyypillisimmin toteutettuja ennakointimenetelmiä ovat yrityksiin kohdistetut kyselyt ja haastattelut sekä erilaiset asiantuntijaraadit ja tiimit. Klusterianalyysien avulla pyritään ennakoimaan työelämän muutosta tutkimalla yritysten liiketoimintaympäristöä sekä yritysverkostoja. Kattava ja ajantasainen luettelo ESR-ennakoinnin menetelmistä, myös muista kuin aluehankkeiden menetelmistä, on internetissä, työministeriön ennakointisivuilla (www.mol.fi/esf/ennakointi). Avainsanat: ennakointi, ennakointimenetelmät, alueellinen ennakointi, työelämän muutos, yrityskyselyt, yritysanalyysit, asiantuntijaraadit, klusterianalyysit

3 JOHDANTO...1 ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄT JA KÄYTÄNNÖT Markku Viita: Faktat ja visiot...5 Esa Storhammar: Henkilöstön koulutus-ja osaamistarpeet Keski-Suomen pk-yrityksissä...10 Jouni Marttinen: TE-keskusennakointi...14 KYSELYT JA HAASTATTELUT Jorma Höykipuro: Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus...21 Raija Pennanen: Etelä-Savon työnantajabarometri...25 Ritva Alatalo: Ammatillisen koulutuksen tarpeen ennakoiminen Helsingin seudulla...29 Jouko Nieminen: Ennakointitiedon integrointi, ETI...32 Juhani Turtiainen: Työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi...35 Merja Soosalu: Yrityslähtöisten osaamistarpeiden kartoitusmenetelmä, TOSKA...38 Taina Hanhinen: Satakunnan osaamistarvebarometri...40 ASIANTUNTIJAMENETELMÄT Ari Hyyryläinen: Tulevaisuuspajatyöskentely...45 Soili Makkonen: Ennakointitiimit Pohjois-Karjalassa...53 Jorma Höykinpuro: Toimiala-asiantuntijaraadit...56 YRITYSANALYYSIT JA KLUSTERIANALYYSIT Mika Akkanen: Turun seudun pk-yritysten kehittämisryhmä, SMEDEG...60 Seppo Tuominen: Alueellinen klusteri- ja teknologia-analyysi...64 Seppo Tuominen: PK-yritysten henkilöstön osaamistarpeen kartoitusmenetelmä...70 Mika Mannermaa: Dynaaminen timanttimalli (Porter-sovellus)...76 Mika Mannermaa: Työelämän ennakoinnin työkalupakki, Toolbox...79 Veijo Halonen: Arvoketjuanalyysi...83 Keijo Mäkelä: Top10-klusterianalyysi...93 Keijo Mäkelä, Mika Mannermaa: Ammattianalyysi- malli...97 LIITE...100

4 JOHDANTO Alueelliset ennakointihankkeet palvelevat tietyn alueen ennakointia. Näillä hankkeilla on yleensä suorat yhteydet tulosten hyödyntäjiin, joita ovat TE-keskukset, maakuntaliitot, alueelliset kehittämiskeskukset, lääninhallitukset ja oppilaitokset. Alueellisten ennakointihankkeiden tavoitteet ovat yleensä käytännönläheisiä, ennakoinnin avulla pyritään tukemaan päätöksentekoa esim. aikuiskoulutuksen suunnittelussa. Aluehankkeissa käytetyt menetelmät voidaan ryhmitellä seuraavasti lähinnä tietojen hankintatavan perusteella: alueelliset ennakointijärjestelmät, kyselyt ja haastattelut, asiantuntijamenetelmät, liiketoiminta-analyysit, klusterianalyysit sekä ekonometriset laskentamallit. Käytännössä useissa hankkeissa on käytetty useampaa kuin yhtä menetelmää, pelkästään yrityskyselyn tuloksia käytetään harvoin sellaisenaan ennakointitiedon tuottamiseen vaan kyselyjen tuloksia syvennetään jollain asiantuntijamenetelmällä. Alueelliset ennakointijärjestelmät Joissakin ennakointihankkeissa eri menetelmien käyttö on sulautunut toisiinsa niin tiiviisti, että erillisten menetelmien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Menetelmäkuvausten perusteella näitä voidaan kutsua alueellisiksi ennakointijärjestelmiksi tai ennakointikäytännöiksi. Keskeisenä tietolähteenä on näissäkin käytetty usein yrityskyselyjä. Alueellisia ennakointijärjestelmiä, joissa on yhdistetty useita eri menetelmiä, on kehitetty mm. Pohjois-Savossa (Faktat ja Visiot) ja Keski-Suomessa (HENKOOSTA). Työvoima- ja elinkeinokeskuksiin ollaan rakentamassa ennakointijärjestelmää, joka hyödyntää eri ennakointitietolähteitä ja menetelmiä. Kyselyt ja haastattelut Yleinen ennakointimenetelmä on koulutustarpeiden ja henkilöstömuutosten tiedustelu alueen yrityksiltä kyselyiden tai haastatteluiden avulla. Kyselyillä ja haastatteluilla saadaan esille lähinnä yritysten akuutit tarpeet. Vaikka ennakoinnin aikajänne ei kyselymenetelmällä ulotukaan kovin pitkälle, palvelee se esim. aikuiskoulutuksen suunnittelua. Kyselyjen ja haastattelujen etuna on myös niiden helppo toteutus sekä toistettavuus. Kyselyjen suorittamiseen ei tarvita välttämättä ennakoinnin asiantuntijaa. 1

5 Säännöllisesti toistettavien kyselyjen avulla pyritään määrälliseen ennakointiin mm. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus), Etelä- Savossa (Etelä-Savon työnantajabarometri). Pääkaupunkiseudulla yrityskysely on olennainen osa ennakointihanketta (ammatillisen koulutuksen määrän ja laadun ennakointi). ETIhankkeessa hyödynnetään säännöllisesti toteutettuja valtakunnallisten järjestöjen työnantajakyselyjä. Koulutustarpeiden ennakoinnissa on olennaista, että kvalifikaatiot on riittävän hyvin luokiteltu ja tunnistettavissa. Kvalifikaatioiden määrittely on keskeisessä roolissa Kaakkois- Suomen TE-keskuksen hankkeessa (työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi). Satakunnan osaamistarvebarometrissä luodaan jäsentynyt kvalifikaatioluokitus osana määrällistä tiedonhankintaa. Tulevaisuutta luotaaviin koulutustarve- ja työvoimatiedusteluihin on usein kohdistettu kritiikkiä. Kyselyillä hankitun tulevaisuustiedon luotettavuus ei ole välttämättä parasta mahdollista, koska yritykset eivät itsekään aina tiedä lähitulevaisuuden työvoimatarpeitaan. Koulutustarpeiden tunnistaminen edellyttää myös, että yrityksessä on laadittu koulutusstrategia ja että yrityksessä pidetään osaamista yhtenä tuotannontekijänä. Asiantuntijamenetelmät Varsin yleinen ennakointimenetelmä alueellisessa ennakoinnissa on asiantuntijoiden hyödyntäminen raadeissa tai vastaavissa ryhmissä. Myös delfoi -tekniikkaa käytetään lähinnä kyselyjen täydentäjänä. Asiantuntijamenettely sopii luontevasti aluehankkeiden menetelmäksi siinä mielessä, että useissa hankkeissa on tavoitteeksi asetettu alueellisten päätöksentekijöiden ja organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Asiantuntijamenetelmien käyttäminen mahdollistaisi periaatteessa ennakoinnin ulottamisen pidemmällekin aikavälille kuin mitä aluehankkeissa on toteutettu. Pohjanmaan asiantuntijaraadit prosessoivat kvantitatiivisesti kerättyä aineistoa ja tarkentavat sitä tai pyrkivät tuottamaan käytännön toimenpidesuosituksia. Jyväskylän tulevaisuuspajatyöskentely -menetelmässä yrittäjät ja kouluttajat visioivat yhdessä palvelualojen tulevaisuutta. Pohjois-Karjalan ennakointitiimit toteuttavat maakunnallista ennakointia. 2

6 Yritysanalyysit ja klusterianalyysit Työvoiman käytön muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin lähtökohtana voi olla yritysten liiketoimintastrategia. Tällöin ajatellaan, että yrityksen henkilöstötarpeet riippuvat siitä, minkälaisia tuotteita tai palveluita yritys tuottaa, minkälaisille markkinoille tai asiakkaille niitä valmistetaan, minkälaisella teknologialla ne valmistetaan jne. Vasta yrityksen strategian analyyttisen tarkastelun perusteella yritys itse voi arvioida henkilöstötarpeitaan tulevaisuudessa. Yritysanalyysien toteuttamiseen tarvitaan asiantuntijoita, jotka tuntevat sekä yritysten toimintaa että toimintaympäristöä. Mistään jokamiehen menetelmistä ei siis ole kyse. Klusterianalyysit ovat ennakointimenetelmiä, joiden avulla saadaan laveaa tietoa työelämän muutoksesta tai laajemmin ymmärrettynä, elinkeinoelämän muutoksesta. Klusterianalyyseissä päästään keskipitkän aikavälin, n. 2-5 vuoden ennakointiin. Yhteistä klusterianalyyseille ja yritysanalyyseihin perustuvissa ennakointimenetelmissä on, että ne korostavat yrityksen liiketoiminnan muutosten ja yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistamisen merkitystä ennakoinnissa. Klusterianalyysit ovat yleensä riippuvaisia asiantuntijoista, koska yritysten liiketoiminnan ja toimialan substanssituntemus on edellytyksenä klusterianalyysin toteuttamiselle. Yritysstrategioiden analyysissä ja klusterianalyysissä etuna on, että ennakoinnin kohdetta voidaan laventaa koskemaan yritysten rahoitus- tai muita kehittämistarpeita. Klusterianalyysiin pohjautuvalla ennakoinnilla on laajemmat hyödyntämismahdollisuudet kuin menetelmillä, jotka keskittyvät henkilöstötarpeiden tunnistamiseen. Klusterianalyysejä sovelletaan esim. alueellisissa kehittämisstrategioissa. Laskentamallit Tässä raportissa kuvattujen menetelmien lisäksi alueellisessa ennakoinnissa sovelletaan myös ekonometrisia laskentamalleja. Sisäministeriön hankkeessa alueellistetaan työministeriön tuottamat valtakunnalliset työvoiman kysyntä ja tarjontaennusteet maakuntatasolle. ETLA:n, PT:n ja PTT:n yhteishankkeessa kehitetään alueellisia talousennusteita. Hankkeessa 3

7 arvioidaan maakuntien tuotannon, työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä muuttoliikkeen ja väestön kehitystä vuosina

8 MARKKU VIITA: FAKTAT JA VISIOT Asiasanat: työvoiman kysyntä, työvoiman tarjonta, kysynnän ja tarjonnan tasapaino, osaamistarve, ydinosaaminen 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Faktat ja visiot 2. Sovelluksen kehittäjät Hankkeen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, jolla on apunaan konsulttisuhteessa aluetutkimusta harjoittava aluetutkimussäätiö FAR sekä yritystutkimuksiin erikoitunut ASM-tutkimus Oy ja tiedotustoiminnan osalta Heinomark Oy. Hankkeen yhteystiedot: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu PL Iisalmi: Markku Viita, 3. Kehysprosessi Faktat ja visiot projekti on Savon liiton ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toteuttajana on Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. 4. Käyttötarkoitus Kaksivuotisen projektin tavoitteena on ollut ennakoida yritysten osaamis- ja kehittymistarpeiden suuntaa sekä rakentaa elinkeinoelämän, viranomaisten ja oppilaitosten välille vuorovaikutteinen järjestelmä, jonka avulla ennakointitoimintaa projektin jälkeen Pohjois-Savossa jatketaan. Ennakoinnin kohteena on 12 toimialaa, joiden valinnassa on perusteena ensinnäkin työllistävyys. Valitut toimialat edustavat 53 % Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta. Toisena valinnan kriteerinä on maakuntastrategian tukeminen. Yritysten osaamistarpeita on ennakoitu seuraavilla toimialoilla: kone- ja metalliteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, mekaaninen metsäteollisuus, vaatetusteollisuus, elintarviketeollisuus, bioteknologia, talonrakennus, maatalous, vähittäiskauppa, majoitus- ravitsemis- ja matkailuala, liike-elämän palvelut ja sosiaali- ja terveysala. 5

9 5. Käyttäjät Pohjois-Savon ennakointiyhteistyötä hahmoteltaessa on lähtökohtana ollut alueellisen synergian lisääminen ja niukkojen toimintaresurssien säästäminen. Pyrkimyksenä on yhtäältä vähentämään eri osapuolien turhaa päällekkäistä toimintaa, mutta myös lisätä yhteistyötä ennakointitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä sekä tilastoaineistojen hankinnassa. Ennakointiryhmä täydentyy alkuvuodesta vielä muutamilla kuntaorganisaatioilla samoin kuin yritysten osallistumista helpottavalla, toimiala-asiantuntijoina toimivien yritysjohtajien ennakointipanosta täydentävällä ratkaisuilla. Ennakointiryhmän tämän hetkinen kokoonpano on: Teollisuus ja työnantajat, SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskus Metallityöväen liitto; Savo-Karjalan aluekeskus, Palvelutyönantajat ry. Itä-Suomen toimisto, Savon Liitto, Itä- Suomen lääninhallitus, Pohjois-Savon TE-Keskus: koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta. Kuopion kaupunki, Varpaisjärven kunta, Tuusniemen kunta, Kuopion yliopisto, Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Keski-Savon aikuiskoulutuskeskus, Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yritysten tarpeita ennakoidaan sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Määrällinen ennakointi pyrkii löytämään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miten toimialat ja niiden kyky työllistää kehittyy lähitulevaisuudessa? Millainen on toimialojen nykyinen koulutuspääoma ja ikärakenne? Miten suuri on toimialan koulutetun työvoiman tarjonta, ja onko se tasapainossa vallitsevan kysynnän kanssa? Laadullisen ennakoinnin avulla pyritään löytämään ja kuvaamaan kärkiyritysten strategisia osaamistarpeita. Osaamistarpeita tarkastellaan sekä toimialatasolla että yrityksissä, niiden johdon ja avaintehtävissä toimivien työntekijöiden näkökulmasta (ydinosaaminen). Tiedonhankinnassa on käytetty lomakekyselyä (2x1000), yrityshaastatteluja (3x100), tilastoanalyysiä (12 toimialaa) sekä ongelmanratkaisussa yritysjohtajista koostuvien toimialaasiantuntijoiden (12 toimialaa) tulevaisuustauluanalyysejä. Toimiala-asiantuntijoiden tehtävänä on ns. päätöksenteko- delfoin tapaan etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ennakointitiedon analyysissä formuloituihin ongelmiin ja niistä nouseviin kehityksen uhkiin. Alkuperäisestä prosessikuvauksesta poiketen, oppilaitosten ja alueviranomaisten tehtäväksi jäävä ratkaisuehdotusten hankkeistus on siirretty tammikuussa 1999 aloittavan ennakoinnin yhteistyöryhmän tehtäväksi. 6

10 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Hankkeen yhteydessä on tuotettu varsin mittava tietovaranto, joka on joulukuun 1998 loppupuolella kaikkien sitä tarvitsevien käytössä helppokäyttöisenä internet-versiona ammattikorkeakoulun kotisivuilla osoitteessa: Vuonna 1997 alkanut Faktat ja visiot -projekti päättyy kuluvan vuoden lopussa. Virkamies- ja konsulttityönä rakennettu ennakointimallin ylläpitäminen ja sen jatkuva kehittämistyö edellyttää mahdollisimman laajaa, eri hyödynsaajatahojen välistä yhteistyötä. Ammattikorkeakoulu tulee vastaamaan nettijulkaisun vuosittaisesta päivityksestä osana ennakointia toteuttavaa yhteistyöverkkoa Ennakointiyhteistyötä hahmoteltaessa on lähtökohtana ollut melko löyhäsidoksinen ja epämuodollinen verkostomalli. Tällä ratkaisulla pyritään välttämään turhaa byrokratiaa ja tarvetta rakentaa uusia organisaatioita. Mallissa varsinainen yhteistyö konkretisoituu ennakointiryhmässä, joka muodostuu käytännön ennakointityötä omissa organisaatiossaan tekevistä henkilöistä. Nämä henkilöt myös muodostavat yhteistyön edellyttämän ryhmän ja oman taustaorganisaationsa välisen linkin, jota kautta ennakointiryhmään välittyy sekä ko. organisaation ennakointitarpeet että toiminnan vaatimat joko taloudelliset tai toiminnalliset resurssit. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Projektilla on pyritty ennakointitiedon tuottamiseen ja siihen liittyvän osaamisen synnyttämiseen Pohjois-Savossa. Tavoite on saavutettu varsin hyvin. Erityisesti siksi, että toiminnassa ei ole rajoituttu pelkän tiedon tuottamiseen. Tietovarannon tuottamisenkin tavoitteena on ollut kehittää ennakointikäytäntöjä ja -työkaluja. Ennakointiyhteistyön piiriin on varsin kiinteästi saatu oppilaitoksia, alueviranomaisia ja löyhemmin yrityksiä. Vuoden vaiheen jälkeen käynnistyvän ennakointiryhmän toiminnan organisointiin liittyvä keskeisin kehittämisen kohde tuleekin olemaan juuri yritysten äänen vahvistaminen elinkeinoelämän kehittämistyössä. Ennakointiyhteistyö tulee toimintatavoiltaan ja tietojärjestelmältään perustumaan projektissa kehiteltyyn ja koeteltuun metodiikkaan. Myös kehittämiskohteet ovat hankkeen myötä käyneet varsin hyvin selville. Lomakekyselyssä tulee postitus korvata puhelinhaastattelulla. Nyt toimialoittain toteutettu ennakointi tapahtunee seuraavassa vaiheessa klustereittain edeten 7

11 ja haastattelut kohdennetaan tarkemmin ja syvemmin näiden osaamiskeskittymiin. Jos visiopohjaista tietoa ennakoinnissa aiotaan käyttää, tullaan sen tuottamiseen käyttämään enemmän resursseja ja tarkasti harkittuja asetelmia. 9. Dokumentointi Faktat ja visiot hankkeesta on valmistunut väliraportti joulukuussa Varsinainen ennakointitieto jaetaan internetin välityksellä viikolta 52 vuonna 1998 eteenpäin ositteessa Toimialan yrityskentän rakennetta, toimintatapaa ja osaamistarpeita kuvaava taulukkoraportti valmistuu tammikuussa Hankkeen varsinainen loppuraportti valmistuu niin ikään tammikuussa

12 Faktat ja Visiot metodi: Tiedonhankinta Lomakekysely 2*1000 kpl Yrityshaastat telu 3*100 kpl Tilastoanalyysi Toimialojen kehitysnäkymät, koulutusnäkymät Toimialataso Ennakointijärjestelmä Yritystoim. taso Ammattientaso Analyysi: kehittämisongelmien formulointi Toimiala-asiantuntijoiden ennakointi (delfoi) 1. Kierros Kehittämisongelmien tarkentaminen ja ratkaisuehdotukset 2. Kierros Ratkaisuvaihtoehtojen tarkentaminen ja priorisointi Ennakointiriihi Ratkaisuvaihtoehtojen analyysi ja hankkeistaminen Toimiala-asiantuntijat, lääninhallitus, TE-keskus, Savon liitto, oppilaitokset 9

13 ESA STORHAMMAR: HENKILÖSTÖN KOULUTUS-JA OSAAMISTARPEET KESKI-SUOMEN PK-YRITYKSISSÄ Asiasanat: ennakointi, osaamistarpeet, pk-yritykset, henkilöstökoulutus, ennakointimenetelmät, Keski-Suomi 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeet Keski-Suomen pk-yrityksissä, HENKOOSTA 2. Sovelluksen kehittäjät Tutkija Jari Ritsilä ja tutkija Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto, taloustieteellinen osasto/tutkimuskeskus 3. Kehysprosessi Alueellisella koulutus- ja osaamistarpeiden selvityksellä ja ennakoinnilla on alueellisen kehityksen kannalta erittäin suuri merkitys. Tämä hanke pyrkii vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät alueelliseen kehitykseen, osaamisen kehittämiseen, osaamistarpeiden ennakoinnin problematiikkaan ja yleiseen tulevaisuuden tutkimuksen metodologiaan. Tarkastelua ohjaavat kolme perusteemaa: osaamistarpeiden määrittyminen henkisen pääoman markkinoilla, verkottumisen merkitys osaamistarpeiden ennakoinnissa ja ennakoinnin aikadimensionaalinen luonne. Projektin rahoitus: ESR ja opetusministeriö 4. Käyttötarkoitus Analysoinnin kohteena ovat alueen pk-yritysten osaamistarpeet: nykyisen henkilöstön osaamistarpeet ja tulevien vuosien henkilöstötarpeet. Keskeisinä osaamisaloina nousevat kyselyn perusteella esiin laatujärjestelmät, ammatillinen erityisosaaminen, tietotekniikan yleis- ja erityistaidot ja markkinointi. Käyttötilanteet Koulutuksen suunnittelun apuväline alue-, paikallis- ja oppilaitostasolla. Tuotettu informaatio parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja vaikuttaa järjestettävään koulutukseen. Pilottikoulutusta pyritty järjestämään kunkin yrityksen esittämien tarpeiden pohjalta. 10

14 Menetelmän/käytännön siirrettävyys Tuotettua alueellisen osaamistarpeen ennakointijärjestelmän tai sen osien soveltaminen/monistaminen on mahdollista hyvinkin erilaisilla alueilla. 5. Käyttäjät Soveltajat Projektin asiantuntijatyöryhmässä ovat edustettuina alueellisesta kehityksestä vastaavien tahojen edustajat (Keski-Suomen Liitto, TE-keskuksen työvoima- ja yritysosasto, Kauppakamari, Lääninhallitus) Tulosten hyödyntäjät Koulutuksen suunnittelijat, oppilaitokset ja yritykset. Muut ESR-hankkeet, ennakoinnin kokonaisuus. Tarvittava asiantuntijatuki Verkostoituneessa ennakointijärjestelmässä asiantuntijatahot mukana (Asiantuntijatyöryhmä) 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus Päätavoitteena on kehittää alueellisen osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnin menetelmiä ja järjestelmiä Keski-Suomessa. Tähän liittyen projektissa pyritään kehittämään alueellisen ennakointitiedon hyödynnettävyyttä ja lisäämään tarjotun koulutuksen ja osaamistarpeiden vastaavuutta erityisesti pk-yritysten osalta sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Tavoite liittyy kiinteästi alueellisen kehityksen ja osaamisen kehittämisen kysymyksiin. Menetelmä-/käytäntöryhmä Työssäoppiva Keski-Suomi -hanke (sateenkaarihanke); Työelämäosaamisen suuntaviivat - hanke (TEOS) Rakenne Perusajatuksena hankkeessa on se, että alueellisen osaamistarpeen arviointiin tarvittavan ennakointitiedon tuottamiseen on käytettävä useita erilaisia informaatiolähteitä, joilla on oma 11

15 aika- ja tietotasollinen funktionsa. Tarkastelua ohjaavat näin kolme perusteemaa: osaamistarpeiden määräytyminen henkisen pääoman markkinoilla; verkottumisen merkitys osaamistarpeiden ennakoinnissa; osaamistarpeiden ennakoinnin aikadimensionaalinen luonne. Tilastojen avulla on aluksi kartoitettu Keski-Suomen koulutusmarkkinoiden ja osaamisen nykytasoa sekä tuotettu ennakkotietoja osaamisen kehitykseen vaikuttavista taloudellisista muutoksista alueella. Tilastojen ja suhdanne-ennusteiden lisäksi lähiajan muutosten ennakoinnissa on hyödynnetty alueellisia kehityssuunnitelmia sekä sovellettu alueellisesti kansallisia skenaarioita. Varsinaisen ennakointitiedon lähteinä ovat olleet pk-yritykset sekä koulutuksen ja työelämän asiantuntijat. Luokitukset, jäsennykset, näkökulmat, rajoitukset Pk-yritykset, toimialat, osaamistarpeiden aikadimensio, alueellisuus (Keski-Suomi) Tarvittavat syöttö-/lähtötiedot Tilastot: työvoima- ja opetushallinnon rekisterit, Tilastokeskuksen tilastot; Dokumentit: suhdanne-ennusteet, skenaariot, aluelliset kehittämisohjelmat Oma aineisto: yrityskysely ja -haastattelut, työelämän ja koulutuksen asiantuntijoilta kerätty kysely- ja haastatteluaineisto. Asiantuntijoiden rooli Asiantuntijatyöryhmä ja asiantuntijahaastattelut: tietojen, visioiden ja näkemysten tuottaminen, tulosten arvioiminen alueellisen kehittämisen ja koulutuksen näkökulmasta, tulosten välittäminen ja hyödyntäminen Tulokset Tilastojen ja dokumenttien analyysien tulokset. Oman tiedonhankinnan tulokset: Yrityskyselyn tulokset, Pilottikoulutukseen osallistuneiden yritysten haastattelut, Asiantuntijoiden delfi-haastattelujen tulokset. (=tuloksia pk-yritysten osaamistarpeista eri aikavälillä) Raportointi Henkoosta-hankkeen väliraportti: Jari Ritsilä, Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta, ESR-julkaisut 23/98. WWW-sivut: 12

16 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Käyttöönotto Ennakointimenetelmän/käytännön toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat TE-keskus ja Keski-Suomen Liitto Muuta hyvä tietää TE-keskusten roolin vahvistuminen ennakoinnissa on otettava huomioon hankkeen tuottamien tulosten hyödyntämisessä ja menetelmien jatkuvuuden varmistamisessa. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Monipuolinen pohja koulutuksen suunnitteluun (erilaiset informaatiolähteet, ajalliset perspektiivit), yhteistyöverkosto ennakoinnissa luo pohjan tehokkaalle ja koordinoidulle toiminnalle. Mikä huonoa? Ennakointitiedon keruun työläys, jos ei vakiintunutta järjestelmää ja yhteistyöverkostoa. Laatu-hinta -suhde Tuottaa monipuolista tietoa ja kustannukset voidaan pitää oikein toteutettuna kohtuullisina (verkottuminen: yhteistyö ja koordinointi). Muita huomioita Yritysnäkökulma, ennakoinnissa monipuolisesti eri asiat otettu huomioon: eri informaatiolähteet, ajallinen perspektiivi. 9. Dokumentointi Henkoosta-hankkeen väliraportti: Jari Ritsilä, Alueellisen osaamistarve-ennakoinin kolme ulottuvuutta, ESR-julkaisut 23/98. WWW-sivut: Loppuraportti vuoden 1999 alussa. 13

17 JOUNI MARTTINEN: TE-KESKUSENNAKOINTI Asiasanat: ennakointi, ennakointijärjestelmä, työvoima- ja elinkeinokeskus 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi TE-keskusennakointi 2.Sovelluksen kehittäjät Projektipäällikkö Jouni Marttinen, työministeriö, puh , Projektisihteeri (Aloittaa ) Ohjausryhmä: Puheenjohtaja Raimo Harjunen, Etelä- Pohjanmaan TE- keskus 3. Kehysprosessi Suomeen perustettiin vuoden 1997 syksyllä Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joihin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n yrityspalvelut, työministeriön työvoimapiirit sekä maa- ja metsätalousministeriön maa-, metsä- ja kalataloustalouspiirit. TE- keskusten toiminnan käynnistymistä suunniteltiin viidessä eri jaostossa. Jaosto V asetti erillisen työryhmän suunnittelemaan TE- keskusten ennakointijärjestelmää (ns. Harjusen työryhmä). Tämä työryhmä julkaisi väliraportin ja loppuraportin, jossa esitettiin mm. erillisen ennakointiprojektin asettamista kehittämään TE- keskusten ennakointijärjestelmää. Vuoden 1998 kesäkuussa aloitti toimintansa TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti. ESR:n tavoite 4 -alueen TE-keskuksissa ovat käynnistyneet suunnitteluhankkeet ennakointijärjestelmän kehittämiseksi. Myös tavoite ESR:n 6-alueen TEkeskuksissa on käynnissä ennakoinnin kehittämishankkeita. 4. Käyttötarkoitus Projektin tavoitteena on kehittää TE- keskusten ennakointijärjestelmä, jonka kehittämisessä edetään seuraavia vaiheita: 14

18 1. TE-keskusten ennakointitiedon tarpeiden määrittely 2. TE-keskusten asiakkaiden/sidosryhmien odotusten määrittely TE-keskusten tuottamasta ennakointitiedosta 3. TE-keskusten ja ministeriöiden nykyisen tietotuotannon analyysi ja tietotuotantosuunnitelma 4. Integroitujen johtamis- ja tietojärjestelmien kehittäminen 5. Ennakoinnin menetelmät 6. Ennakoinnin työnjako 7. TE- keskusten ennakointijärjestelmä. Kehittämisvaiheet etenevät osin päällekkäin ja samanaikaisesti. TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektin tavoitteina on: - Rakentaa TE- keskuksiin alueellinen ennakointijärjestelmä, joka voidaan sisällyttää osaksi keskusten normaalia tiedonhankintaa ja sisällyttää ennakointi TE- keskusten suunnitteluja johtamisprosesseihin. - Koordinoida TE- keskusten ennakointityötä tavoitteena välttää päällekkäinen kehitystyö. - Tukea TE- keskusten ennakointihankkeiden alueellista verkottumista. - Käynnistää TE- keskusten ennakointijärjestelmää tukevia alueellisia ennakointihankkeita. - Kehittää ennakointia sisällöllisesti ja menetelmällisesti. - Välittää ja alueellistaa eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen keskitetysti hankkimaa ennakointitietoa (ETI). - Kytkeä ennakointitieto valtakunnallisesti kehitettäviin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiin. - Kehittää aluetason ennakointia siten, että aluetason tietoja voidaan hyödyntää myös valtakunnallisessa työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa Ennakoinnin kohteena ovat 1. Työvoiman kysyntä- ja tarjonta 2. Työttömyys 3. Osaamistarpeiden/kvalifikaatioiden muutokset 4. Aluetalous 5. Yritysten kannattavuusnäkymät 6. Ulkomaankauppa 15

19 7. Teknologia 8. Maa-, metsä- ja kalatalous Ennakointitieto kytketään osaksi TE- keskusten johdon tietojärjestelmää (JOTI). Työvoimaosaston JOTI- kehitystyössä on valmistunut ensimmäinen vaihe. Yritysosaston ja maaseutuoston JOTI:ien suunnittelutyö on parhaillaan menossa. Johdon tietojärjestelmiin liitetään myös ns. ETI- tietokanta (Ennakointitiedon integrointi, menetelmäkuvaus s. 34), josta löytyvät lähinnä työmarkkinajärjestöjen jäsenyrityksilleen tekemien kyselyiden tulokset. Ennakointijärjestelmän rakentamisessa kehitettävät menetelmät ovat helposti siirrettävissä ja monistettavissa muihin maihin. Ennakointijärjestelmän tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään TE- keskuksen - strategisessa suunnittelussa - toimintaympäristöanalyysien teossa - TUJO- tavoitteiden asetannassa - Yritystukipäätöksissä - Työvoimakoulutuksen hankintapäätöksissä - ESR- tukipäätöksissä - Yritysneuvonnassa - Työnvälityksessä - Ammatinvalinnanohjauksessa - Tietopalvelussa, jne 5. Käyttäjät Soveltajat TE- keskusten eri osastot; yritysosasto, työvoimaosasto ja maaseutuosasto, TE- keskuksen johto, työvoimatoimistot, TE- keskusennakoijat/analyytikot. Tulosten hyödyntäjät Kehittävän ennakointijärjestelmän tuloksia voivat hyödyntää muut alueelliset toimijat kuten oppilaitokset, maakunnalliset liitot, kuntien kehittämiskeskukset ja kunnat. Myös keskushallinto ja eri ministeriöt voivat hyödyntää valtakunnallisessa toiminnassa TEkeskusten tuottamaa alueellista ennakointitietoa. 16

20 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus TE- keskusennakoinnissa käytettävät menetelmät voidaan aikajänteen ja menetelmän laadun mukaan luokitella seuraavasti: AIKAJÄNNE KVANTITATIIVISET MENETELMÄT KVALITATIIVISET MENETELMÄT 5-15 VUOTTA Pitkän tähtäimen- malli Skenaariot Työvoimatase delfi Aluetuotanto topten Ammattianalyysimalli, tulevaisuustaulukot ammattirakennemalli 2-5 VUOTTA ETLAkonsortio KLUSTERIANALYYSIT Työvoimatase Ostoskorimalli Aluetuotanto Yritysanalyysit Muuttoliike Klusteridelfi Osaamistarvebarometri Paikalliset klusterit Arvoketjuanalyysi TOP-klusterianalyysi ½- 2 VUOTTA ETI HEIKOT SIGNAALIT Teollisuuden Työnantajat ASIANTUNTIJARAADIT TM:n pk-barometri Palvelutyönantaja Suomen Yrittäjät, SAK Vaasan malli; koulutustarvekysely Tavoite 4- ohjelma-alueen TE- keskuksille on myönnetty erillinen projektirahoitus ( mk), jolla keskukset laativat työohjelman ennakointitoiminnan käynnistämiseksi kussakin keskuksessa. Tavoite 6- alueella sijaitsevat TE- keskukset ovat käynnistäneet omat ennakointiprojektinsa. 17

21 Valtakunnallisen TE- keskusennakointiprojektin ohjausryhmä on edellyttänyt TE- keskusten ennakoinnin käynnistyssuunnitelmilta seuraavia kriteereitä: 1. Ennakoinnin kytkentä johtamiseen, strategiseen suunnitteluun ja tulosjohtamiseen 2. Ennakoinnin tietotarpeiden kartoitus; TE- keskusten omat tietotarpeet, asiakkaiden tarpeet ja odotukset 3. TE- keskusten ennakointijärjestelmävisio; ennakoinnin kohteet, tietosisällöt ja menetelmät 4. Alueellinen yhteistyö/ verkottuminen 5. TE- keskusten ennakoinnin organisointi 6. Ennakoinnin koulutussuunnitelma; johdon ja muun henkilökunnan sitoutuminen ennakointiin 7. Loppuraportti TE- keskusennakoijille/analyytikoille järjestetään projektin aikana kahdeksan ennakointiseminaaria, jossa käsitettään tietotarpeiden määrittelyä, perehdytään ennakointimenetelmiin jne. Samalla TE- keskuksiin koulutetaan työelämän ja osaamistarpeiden muutosten ennakoinnin asiantuntijoita. Menetelmä-/käytäntöryhmä TE- keskusennakoinnilla on kiinteä yhteys muun muassa oppilaitosten ennakointiin. Tarkoituksena on hyödyntää TE- keskusennakoinnin tuloksia oppilaitosten koulutussuunnittelussa ja päinvastoin. Samoin TE- keskusennakointi yhteensovitetaan muun alue- ja paikallistason ennakoinnin kanssa. Rakenne TE- keskusennakoinnissa hyödynnetään jo olemassa olevia tieteellisiä ennakoinnin menetelmiä soveltuvin osin. Samanaikaisesti kehitetään uusia menetelmiä yli 100 erillisessä tavoite 4-ohjelman ennakointiprojektissa. Luokitukset, jäsennykset, näkökulmat, rajoitukset Ennakointitietoa tuotetaan lyhyellä (1/2-2 vuotta), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (5-15 vuotta). Tarvittavat syöttö-/lähtötiedot TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehitystyössä hyödynnetään TE- keskusten ja ministeriöiden operationaalisia tietojärjestelmiä. Samoin hyödynnetään ulkopuolisten tiedon 18

22 tuottajen, niin historia- kuin ennakointitietotuotantoa. Tämä sisäinen ja ulkoinen historia- ja ennakointitieto yhdistetään TE- keskuksen JOTI:ään (datawarehouse). Tulokset ja raportointi Projektin tuotokset ja tulokset löytyvät TE- keskusennakoinnin www- sivuilta osoitteesta Näiltä sivuilta löytyvät mm. - TE- keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelmat - Tietotarvekartoitusten väliraportit - Ennakointijärjestelmää kuvaavat muistiot - Raportit projektin etenemisestä - Ohjausryhmän pöytäkirjat - jne. 7. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Ennakointijärjestelmästä pyritään kehittämään mahdollisimman avointa. Ennakointitieto kerätään yhteen paikkaan yhden napin alle, josta kaikki alueelliset toimijat voivat sitä hyödyntää. Ennakointijärjestelmä tuottaa niin määrällistä kuin laadullista ennakointitietoa. Mikä huonoa? Ennakoinnin menetelmien ja käytäntöjen oppiminen on pitkä prosessi joka vie vuosia. Tärkeintä ennakoinnissa on muutoksen ymmärtäminen. Tässä vaiheessa TE- keskusennakoinnin organisointi ja resurssointi on vielä kesken. Laatu-hinta suhde ETI- tiedon tuotanto on lähes ilmaista, kustannuksia syntyy vain TE- keskusten itse tekemistä ja teettämistä kyselyistä. Kustannussäästöjä saavutetaan yhteishankinnalla ulkopuolisilta tiedon tuottajilta hankittavista tiedoista. 19

23 8. Dokumentointi Menetelmän/käytännön dokumentit WWW- osoitteesta löytyy seuraavia muistioita : - TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehittämisen ja ennakointitietotarpeiden määrittelyn lähtökohtia. Jouni Marttinen - TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti. Jouni Marttinen. 20

24 JORMA HÖYKIPURO: TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN TARVETUTKIMUS Asiasanat: työvoiman määrällinen muutos, internet, työvoimatoimistot 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus, intranet-malli, versio 1998 (TKTT) nk. Vaasan malli 2. Sovelluksen kehittäjät Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen suunnitteluryhmä ja ennakoinnin työryhmä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla puh.joht. Jorma Höykinpuro, puh atk-tekniikka: Tom Hedman, puh ja Kaj Karp, puh toteutus: alueen 20 työvoimatoimistoa 3. Kehysprosessi TKTT-mallin kehittely aloitettu v pohjoismaisena Työmarkkinoiden pullonkaulat-projektina. Mallia kehitetty vuosittain lähinnä teknisesti. Vuoden 1997-versio toteutettiin ESR-varoilla Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksessa. Vuonna 1998 TE-keskus yksinkertaisti mallia ja otti käyttöön välittömästi päivitettävän ja raportoitavan intranet-version. Parhaillaan mallia laajennetaan muutamalla kysymyksellä ja toimialakohtaisia raportteja parannetaan. Mallia ollaan levittämässä laajempaan käyttöön yhdessä työministeriön kanssa. 4.Käyttötarkoitus TKTT-mallin perustana on työnantajahaastattelut, joiden avulla hankitaan ennakkotietoa koulutuksen suunnitteluun. Lisäksi tiedustellaan toimialojen työvoiman käyttöön liittyvistä asioista, verkostoitumisesta, alihankinta- ja yritysideoista, rekrytointiongelmista, ja v versiossa vientinäkymistä ja niiden esteistä. Tietojen perusteella työvoimatoimistot tekevät koulutusehdotuksia työvoimaosastolle. Mallista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esim. starttirahapäätöksissä.. Toimialoittaisia työvoiman määrällisä kehitysnäkymiä hyödynnetään ympäristöanalyysien tekemisessä ja muissa ennakointiarvoinneissa. Malli edistää työvoimatoimistojen työnantajayhteyksiä.

25 5. Käyttäjät Soveltajat Työvoimatoimistot, TE-keskus Tulosten hyödyntäjät Työvoimatoimistot, TE-keskus, kouluttajat, työnantajapalaute, tiedottajat intranet-versiona tietojen hyödyntäjinä voisivat olla kouluttajat, opinto-ohjaajat, yhteistyökumppanit, elinkeinoasiamiehet jne. Tarvittava asiantuntijatuki Laajempi käyttö edellyttää teknisiä resursseja (toimii nyt TE-keskuksen palvelimessa ja mikrossa), työvoimatoimistojen kouluttamista ja tietojen hyödyntämisen kouluttamista. 5. Menetelmän/käytännön kuvaus Työvoimatoimistot haastattelevat työnantajia maalis-toukokuussa, tiedot käytettävissä kesäkuussa. Aikatauluja on pyritty sovittamaan TE-keskusten hallinnonalojen toiminnan suunnitteluprosessin mukaan. Tärkeitä antia on monimuotoiset raportit, graafiset kuvaukset, tehdyt esitykset, toimenpideehdotukset, eri toimialojen alueellisten erojen ja erikoispiirteiden havaitseminen, SWOT-analyysit. Tiedot syötetään työvoimatoimistoissa intranet-järjestelmään. Järjestelmän tiedot ovat reaaliaikaisia. Graafiset esitykset on tehtävä erikseen. Tietokannat ovat yhteensopivia Windowsohjelmien (esim. Excel ja Word) kanssa. 6. Menetelmän/käytännön soveltaminen Käyttöönotto Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskusten alueiden työvoimatoimistot toimivat käyttövoimana. Käyttöönotolla on jo niin pitkä perinne eli mallista on tullut melkein toimintatapa. Työvoimatoimistojen esimiehiä ja/tai haastattelijoita on koulutettu vuosittain, joissa sisältöinä on ollut mm. uusi tekniikka, uuden toimintamallin esittely, toimialakoulutus: ammattien ja työpaikkojen tuntemus. Työnantajahaastatteluun kuluu aikaa n. 2-3 tuntia 22

26 Ylläpito Seuraavassa karkeita arvioita. TE-keskus: tutkija ja suunnittelutyöryhmä n. 4-5 viikon työpanos. ATK-asiantuntijat: 2 krt n. 4-8 viikon työpanos. Työvoimatoimistot: isot toimistot n työnantajahaastattelua, pienet toimistot: n. 20 haastattelua. Atk-laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset Nykyinen ympäristö: palvelin 233 MHz prosessori, 64 RAM, 2 Gigan kovalevy, Windows NT 4.0 käyttöjärjestelmä + Windows NT 4.0 Option pack Tekijänoikeudet Pohjanmaan TE-keskus Kustannukset Vuosien kuluessa tullut normaaleiksi työmalleiksi työvoimatoimistoissa. Kustannukset lähinnä työnantajakäyntien matkakustannuksia ja yhteydenotoista kirjeitse tai puhelimitse. Asiantuntijaraadeille ei ole maksettu kokouspalkkioita. Raportteihin ja yhteenvetojen tekemiseen kulunut paperia ehkä noin 2000 kopiota. intranet-järjestelmän tietoliikennekustannuksia ei ole arvioitu. Koulutuskustannukset n. 2 koulutuspäivää/vuosi 40 henkilölle. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Saadaan ajankohtaista, monipuolista tietoa työvoiman käytöstä, toimialoista ja alueellisista erityispiirteistä. Työvoimakoulutuksen suunnittelun perusteeksi on esittää faktaa. Lyhyen aikavälin (noin vuosi) toimialakohtaiset ennusteet ovat osuneet melko oikeaan. intranet-tekniikka on onnistunut ratkaisu. Aineistoa olisi mahdollisuus analysoida tarkemminkin, mitä Pohjanmaalla on tehty. Mikä huonoa? Saatuja tietoja olisi opittava hyödyntämään paremmin ja laajemmin TE-keskuksessa. Tietokantojen käyttö ja selaaminen internet-maailmassa tuntuu vieraalta käytännön työssä. Saatujen tietojen käytettävyys on suhteessa siihen, miten hyvin työnantajat suunnittelevat tulevaisuuttaan, miten hyvin tietoja on saatu irti ja miten hyvin tiedot tulevat järjestelmään kirjatuksi. 23

27 Toimintamalleissa on ajoitusongelmia hallinnon suunnittelujärjestelmään. 9. Dokumentointi Menetelmän/käytännön dokumentit (paperilla, sähköisesti) - tietokannat, raportit, yhteenvedot 10. Muuta intranet-osoite: + salasana 24

28 RAIJA PENNANEN: ETELÄ-SAVON TYÖNANTAJABAROMETRI Asiasanat: alueelliset koulutustarpeet, asiantuntijaryhmät, koulutusohjaajat 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Etelä-Savon työnantajabarometri 2. Sovelluksen kehittäjät Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston toteuttama Etelä-Savon työmarkkinat ja koulutustarpeet projekti projektipäällikkönä Raija Pennanen ( saakka), ja suunnittelijana Matti Lappalainen ( saakka). Projektin ohjausryhmänä toimii Etelä-Savon TE-keskuksen neuvottelukunnan alainen koulutus- ja ennakointijaosto puheenjohtajanaan työvoimaosaston osastopäällikkö Markku Turkia. Yhteystiedot: Etelä-Savon TE-keskus / työvoimaosasto, Porrassalmenkatu 29, Mikkeli Osastopäällikkö Markku Turkia, Etelä-Savon TE-keskus/työvoimaosasto, puh Projektipäällikkö Raija Pennanen, puh ( , alk.) Suunnittelija Matti Lappalainen, puh ( saakka) 3. Kehysprosessi Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston ennakointitoiminta käsittää seuraavat neljä elementtiä: 1. Työnantajabarometri 2. Toimiala- / klusteriselvitystyö 3. Alueellisen maakuntatietopalvelun (ennakointitietokanta) järjestäminen 4. Työvoiman tarjonnan analysointi Työnantajabarometri on Etelä-Savon työvoimatoimistojen vuosittain haastattelumenetelmällä toteuttama Etelä-Savon elinkeinoelämän katsaus, jonka avulla kerätään tietoa yritysten/yhteisöjen henkilöstön kehittämis- ja rekrytointitarpeista, ammatillisten vaatimusten muutoksista, työvoiman saatavuuden ongelmista ja organisaatioiden toiminnasta ja toimintaympäristöstä sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Toimialaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa työllisten jakautumisesta, toimipaikkojen lukumääristä ja kunkin toimialan osuudesta alueen kansantuotteesta. Jaottelu on 25

29 TOL-95 luokituksen mukainen pääryhmätaso, josta selvitetään kaikki pääryhmät. Aikaperspektiivinä on kuluva vuosikymmen. Toisessa vaiheessa tarkastelu kohdistetaan klustereihin, ja selvitetään mikä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimesta määriteltyjen kansallisten klustereiden rakenne Etelä-Savossa hahmottaen samalla etelä-savolaisia klustereita. Alueellista ennakointitietokantaa varten tehdään yhteistyössä Maakuntaliiton kanssa. Keskeisistä indikaattoreista on jo laadittu matriisi. Tavoitteena on maakunnallinen tietopankki, josta eri tahot saisivat monipuolista ja havainnollista tietoa Etelä-Savon kehityksestä ja tilanteesta. Työvoiman tarjonnan analysointia on tehty Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan työvoimatoimistoissa pilottiluonteisina työnhakijoiden osaamiskartoituksina tietyillä toimialoilla ko. toimialaa edustavien ammattihenkilöiden ja työvoimaneuvojien yhteistyönä. 4. Käyttötarkoitus Etelä-Savon työnantajabarometriin haastatellaan vuosittain 300 etelä-savolaista yritystä/yhteisöä. Haastattelujen aineisto kootaan erilliseen analysointi- ja raportointiohjelmaan 5. Käyttäjät Soveltajat ja hyödyntäjät Haastattelut suoritetaan työvoimatoimistojen virkailijoiden toimesta. Haastattelujen tulokset käsitellään seutukunnittain perustetuissa asiantuntijaryhmissä, joissa ovat edustettuina työantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, kunnalliset elinkeinopalvelut, oppilaitokset, yrittäjäyhdistykset ja työvoimaviranomaiset. Seutukuntakohtaiset asiantuntijaryhmät ovat vielä jakautuneet toimialakohtaisiin ryhmiin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. (menetelmän käyttäjät ja osallistujat kuten asiantuntijaryhmät) 26

30 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus Etelä-Savon työnantajabarometri on kehitetty ns. Vaasan mallista. Haastattelulomakkeen pohjana on ollut Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen kehittämä lomake, joka on muutettu Etelä-Savon tarpeisiin soveltuvaksi. Rakenne Perusmenetelmänä yritysten/yhteisöjen haastattelut. Tulokset Julkaisut: Etelä-Savon työnantajabarometri 1997 Etelä-Savon työnantajabarometri 1998 Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuudet selvitys Etelä-Savon matkailuyritysten koulutustarpeista selvitys Raportointi Etelä-Savon työnantajabarometri julkaistaan vuosittain. Barometrin tuottamat erilliset raportit siirretään tällä hetkellä Etelä-Savon työmarkkinat ja koulutustarpeet - projektin Internet-sivuille (projektin päättymisen jälkeen Etelä-Savon ennakointitietokantaan) osoitteeseen: 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Työnantajabarometrin haastattelut, aineiston käsittely ja asiantuntijaryhmien toiminta tulee projektin päättymisen jälkeen kuulumaan työvoimatoimistojen päivittäiseen toimintaan. Atk-laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset Työnantajabarometrin toteuttaminen edellyttää erillistä ATK-ohjelmaa, joka on jo käytössä. 27

31 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Työnantajabarometri tuottaa jatkuvaa tietoa maakunnan elinkeinoelämästä, työvoimasta, ammateista sekä niiden ja muutoksista koulutuksen määrän ja laadun kehittämiseksi. Näin luodaan pohjaa etelä-savolaisen inhimillisen pääoman tehokkaammalle käytölle ja parannetaan työvoiman ammatillisia valmiuksia suhteessa elinkeinoelämän uudentuviin tarpeisiin. Alueellisten koulutustarveselvitysten heikkoutena on saatavan tiedon lyhyt tulevaisuusperspektiivi, jolloin tällaista ennakointia on vaikea käyttää strategisen suunnittelun apuna. Toimialaselvitysten yhdistäminen vuosittaiseen työnantajabarometriin tuottaa kuitenkin pidemmän aikavälin ja perusteellisempaa ennustetietoa suunnittelua varten. 28

32 RITVA ALATALO: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARPEEN ENNAKOIMINEN HELSINGIN SEUDULLA Asiasanat: ammatillinen koulutus, ennakointi, määrällinen, laadullinen, seudullinen hanke 1. Ennakointimenetelmän nimi Ammatillisen koulutuksen määrän ja laadun ennakointi 2. Sovelluksen kehittäjät Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki Ritva Alatalo Vantaan sivistystoimi, Asematie 6 A, Vantaa Sähköposti puh (09) Irene Surakka Espoon opetustoimi, Kamreerintie 7, Espoo puh (09) Kristiina Holopainen Helsingin opetusvirasto, Hämeentie 11 A, Helsinki puh (09) Kehysprosessi Keskitetyn ohjauksen vähentyminen, elinkeinoelämän nopea muutos ja tekninen kehitys edellyttävät ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen tarpeen ennakoimista pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Helsingin seutu muodostaa työssäkäyntialueen, jonka osalta ammatillisen koulutuksen tarpeiden ennakoiminen on järkevää. Espoo, Helsinki ja Vantaa päättivät hakea ennakointiprojektilleen ESR rahoitusta opetusministeriön kautta. Hankkeen rahoittajat ovat em. kolme kaupunkia sekä opetusministeriö. 29

33 4. Käyttötarkoitus Ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmän käyttötarkoituksena on saada alueellista tietoa elinkeinoelämän koulutustarpeista. Toisena pyrkimyksenä on luoda koulutuksen suunnittelun käyttöön laskennallinen alueellinen koulutustarveanalyysimalli, jotta määrällisen suunnittelun pohjaksi saadaan tietoa. 5. Käyttäjät Analyysimallin käyttäjiä ovat Helsingin seudun kunnat sekä mahdollisesti TE -keskus, Uudenmaanliitto jne. kaikki, jotka osallistuvat ammatillisen koulutuksen suunnitteluun seudulla. Järjestelmää varten kaupunkien tulee luoda pysyvä asiantuntijaelin mallin käytön tueksi. 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Projekti jakautuu kolmeen osaan. Yritysten kyselytutkimus suoritettiin keväällä Kyselytutkimusta täydentävät haastattelut suoritetaan aikana joulukuu tammikuu Haastattelut suorittavat toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat. Maaliskuussa 1998 on aloitettu tilastollisen mallin luominen määrällisen ennakoinnin osalta. Projekti on tehnyt yhteistyötä muiden ESR ennakointihankkeiden kanssa. Projektin seurantaryhmässä ovat edustettuina kunnat, TE keskus, Uudenmaanliitto, työnantajien ja yrittäjien järjestöt sekä työntekijöiden järjestöt. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin: 1. yritysten näkemystä työmarkkinoiden kehittymisestä vuoteen 2005, 2. kvalifikaatiotarpeista ja niiden muutoksista vuoteen 2005 sekä 3. yritysten näkemyksiä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyömuodoista. Tuloksia käsitellään parhaillaan. Kyselylomakkeita lähetettiin 2000 kpl. Haastattelut, joilla tarkennetaan kyselyn tuloksia, valmistuvat tammikuun 1999 loppuun mennessä, jolloin tulosten raportointi voidaan aloittaa. 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Projektin tuottaman mallin hyödyntäminen kuntien koulutuksen suunnittelussa on kuntien sovittava asia. Tämä edellyttää resursointia atk- järjestelmään ja sitä pyörittävään henkilöön. Mallin käyttämien perustietojen muuttaminen vuosittain ajantasaisiksi edellyttää asiantuntijaa. 30

34 9. Dokumentointi Projektin loppuraportti valmistuu vuoden 1999 loppuun mennessä. 31

35 JOUKO NIEMINEN: ENNAKOINTITIEDON INTEGROINTI, ETI Asiasanat: Yrityskyselyt, barometrit, työvoiman tarve, suhdannenäkymät 1. Ennakointimenetelmän nimi Ennakointitiedon integrointi, ETI 2. Sovelluksen kehittäjät Tutkija Jouko Nieminen Uudenmaan TE-keskus PL Helsinki Tutkija Juha Pusila, Varsinais-Suomen TE-keskus Projektipäällikkö Jouni Marttinen, Työministeriö 3. Kehysprosessi Yrityksiltä kerätään eri tahojen toimesta säännöllisesti työvoiman käyttöä, suhdannenäkymiä ja koulutustarpeita koskevia tietoja. Näitä kyselyjä toteuttavat mm. työnantajajärjestöt ja eri viranomaistahot. Erityisesti alueellistettavien kyselyjen hyödyntäminen on ollut puutteellista ja tähän kehitetty menetelmä, ETI pyrkii tuomaan parannuksen. Menetelmän kehitys on toteutettu työministeriön rahoittamissa ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosaston hallinnoimissa ESR-ennakointiprojekteissa: Ennakointitiedon Integrointi ja Alueellisten ennakointihankkeiden koordinointi 4. Käyttötarkoitus ETI hyödyntää valtakunnallisesti toteutettuja, alueellistettavia, säännöllisesti toistuvia yrityskyselyjä, joissa tiedustellaan yritysten tulevaisuuden näkymiä. Kyselyjen tietosisällöistä tärkeitä ovat erityisesti työvoiman tarpeeseen, suhdannenäkymiin ja koulutustarpeisiin liittyvät 32

36 aiheet. Menetelmä on teknisiltä osin siirrettävissä maihin, joissa toteutetaan vastaavia yrityskyselyjä. 5. Käyttäjät Menetelmä on kehitetty ensisijassa aluetason tarpeisiin, jolloin tuloksia voivat hyödyntää TEkeskukset, maakuntaliitot, oppilaitokset ja muuta alueelliset tahot. Menetelmää voidaan hyödyntää myös valtakunnan tasolla, kun tarvitaan tietoa yrittäjien tulevaisuuden odotuksista. 6. Menetelmän kuvaus Yrityksiltä kerätään vuosittain usean tahon toimesta tietoja työvoiman käytön muutoksista, koulutustarpeista sekä suhdannenäkymistä. Näiden kyselyjen tulokset ovat käytännössä jääneet kyselyn suorittajien omaan käyttöön. Työmarkkinajärjestöjen ym. tahojen suorittamien työvoimatiedustelujen ja suhdannebarometrien avulla saatavat tiedot ovat kuitenkin arvokkaita hyödyntäminen aluetason päätöksenteossa. ETI:n tavoitteena on parantaa valtakunnallisten yrityskyselyjen raportointia kokoamalla kyselyjen tulokset tietokannaksi internet- verkkoon. ETI:ssä internetiin rakennetaan tietokanta, johon eri kyselyjen toteuttajat toimittavat kyselyjen alueelliset ja toimialoittaiset tulokset sähköisessä muodossa. Menetelmää on kehitetty vuodesta 1996 alkaen, ensimmäinen toimiva versio saadaan käyttöön vuoden 1998 loppuun mennessä. Tällöin käytössä ovat teollisuuden ja palvelualan työnantajajärjestöjen työvoimatiedustelujen tulokset. Kyselyjen tulokset esitetään yhteenvetoina alueittain ja toimialoittain. Toimialajako riippuu kussakin kyselyssä vastausten määrästä aluetta kohti. Aluejako, jolla tulokset esitetään on pääasiassa TE-keskusten alueiden mukainen. Hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävä työ on siinä, kun kartoitetaan sopivat tiedontuottajat, tutustutaan kunkin kyselyn rakenteeseen ja raportoinnin menetelmiin ja pyritään saattamaan kyselyjen tulokset yhteensopiviksi. ETI:n tietolähteet: - Teollisuus ja työnantajat; työvoimatiedustelu 33

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opetussisältöjen kehittäminen Kirsti Sorama Projektipäällikkö PROJEKTIN TARKOITUS Projektin tarkoituksena

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus. Keskisuomalaisia askelmerkkejä eteenpäin

Elinikäinen ohjaus. Keskisuomalaisia askelmerkkejä eteenpäin Elinikäinen ohjaus Keskisuomalaisia askelmerkkejä eteenpäin 27.11.2012 Tästä on hyvä jatkaa Maakunnallinen ohjauksen kehittämisryhmä Syntyi OpinOven strategiaryhmän pohjalta MYR:n OSAT työryhmän alatyöryhmä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Teijo Wahlman, Johanna Alanen, Kari-Matti Koittola Omnia 27.1.2011 WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Henkilökuntaa 750 Opiskelijoita

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot