Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Jouko Nieminen (toim.) Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 TIIVISTELMÄ Jouko Nieminen (toim.) Alueellisen ennakoinnin menetelmiä ja käytäntöjä Tähän raporttiin on koottu kuvauksia menetelmistä, joita on käytetty alueellisissa ennakointihankkeissa. Raportin tarkoituksena on luoda katsaus alueellisissa ennakointihankkeissa käytettyihin ja kehitettyihin ennakointimenetelmiin. Menetelmäkuvaukset ovat laatineet projektit itse vakiomuotoisen raportointimallin avulla. Menetelmäkuvaukset ovat tiiviitä tietopaketteja, joilla pyritään kuvaamaan ennakointimenetelmän rakennetta ja menetelmän soveltamista käytännössä. Kuvauksissa esitellään siis ennakointimenetelmää eikä kuvauksen tarkoituksena ole toimia projektiesittelynä. Raporteista käy ilmi menetelmän soveltamiseen liittyvät olennaiset seikat, joiden avulla menetelmän käyttöönottoa ja soveltamista voidaan arvioida. Raportissa esitellyt 21 menetelmäkuvausta antavat kattavan kuvan alueellisen ennakoinnin menetelmistä. Menetelmäkuvaukset on luokiteltu järjestelmäkuvauksiin, kyselyihin ja haastatteluihin, asiantuntijamenetelmiin, liiketoiminta-analyyseihin sekä klusterianalyyseihin. Tyypillisimmin toteutettuja ennakointimenetelmiä ovat yrityksiin kohdistetut kyselyt ja haastattelut sekä erilaiset asiantuntijaraadit ja tiimit. Klusterianalyysien avulla pyritään ennakoimaan työelämän muutosta tutkimalla yritysten liiketoimintaympäristöä sekä yritysverkostoja. Kattava ja ajantasainen luettelo ESR-ennakoinnin menetelmistä, myös muista kuin aluehankkeiden menetelmistä, on internetissä, työministeriön ennakointisivuilla (www.mol.fi/esf/ennakointi). Avainsanat: ennakointi, ennakointimenetelmät, alueellinen ennakointi, työelämän muutos, yrityskyselyt, yritysanalyysit, asiantuntijaraadit, klusterianalyysit

3 JOHDANTO...1 ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄT JA KÄYTÄNNÖT Markku Viita: Faktat ja visiot...5 Esa Storhammar: Henkilöstön koulutus-ja osaamistarpeet Keski-Suomen pk-yrityksissä...10 Jouni Marttinen: TE-keskusennakointi...14 KYSELYT JA HAASTATTELUT Jorma Höykipuro: Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus...21 Raija Pennanen: Etelä-Savon työnantajabarometri...25 Ritva Alatalo: Ammatillisen koulutuksen tarpeen ennakoiminen Helsingin seudulla...29 Jouko Nieminen: Ennakointitiedon integrointi, ETI...32 Juhani Turtiainen: Työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi...35 Merja Soosalu: Yrityslähtöisten osaamistarpeiden kartoitusmenetelmä, TOSKA...38 Taina Hanhinen: Satakunnan osaamistarvebarometri...40 ASIANTUNTIJAMENETELMÄT Ari Hyyryläinen: Tulevaisuuspajatyöskentely...45 Soili Makkonen: Ennakointitiimit Pohjois-Karjalassa...53 Jorma Höykinpuro: Toimiala-asiantuntijaraadit...56 YRITYSANALYYSIT JA KLUSTERIANALYYSIT Mika Akkanen: Turun seudun pk-yritysten kehittämisryhmä, SMEDEG...60 Seppo Tuominen: Alueellinen klusteri- ja teknologia-analyysi...64 Seppo Tuominen: PK-yritysten henkilöstön osaamistarpeen kartoitusmenetelmä...70 Mika Mannermaa: Dynaaminen timanttimalli (Porter-sovellus)...76 Mika Mannermaa: Työelämän ennakoinnin työkalupakki, Toolbox...79 Veijo Halonen: Arvoketjuanalyysi...83 Keijo Mäkelä: Top10-klusterianalyysi...93 Keijo Mäkelä, Mika Mannermaa: Ammattianalyysi- malli...97 LIITE...100

4 JOHDANTO Alueelliset ennakointihankkeet palvelevat tietyn alueen ennakointia. Näillä hankkeilla on yleensä suorat yhteydet tulosten hyödyntäjiin, joita ovat TE-keskukset, maakuntaliitot, alueelliset kehittämiskeskukset, lääninhallitukset ja oppilaitokset. Alueellisten ennakointihankkeiden tavoitteet ovat yleensä käytännönläheisiä, ennakoinnin avulla pyritään tukemaan päätöksentekoa esim. aikuiskoulutuksen suunnittelussa. Aluehankkeissa käytetyt menetelmät voidaan ryhmitellä seuraavasti lähinnä tietojen hankintatavan perusteella: alueelliset ennakointijärjestelmät, kyselyt ja haastattelut, asiantuntijamenetelmät, liiketoiminta-analyysit, klusterianalyysit sekä ekonometriset laskentamallit. Käytännössä useissa hankkeissa on käytetty useampaa kuin yhtä menetelmää, pelkästään yrityskyselyn tuloksia käytetään harvoin sellaisenaan ennakointitiedon tuottamiseen vaan kyselyjen tuloksia syvennetään jollain asiantuntijamenetelmällä. Alueelliset ennakointijärjestelmät Joissakin ennakointihankkeissa eri menetelmien käyttö on sulautunut toisiinsa niin tiiviisti, että erillisten menetelmien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Menetelmäkuvausten perusteella näitä voidaan kutsua alueellisiksi ennakointijärjestelmiksi tai ennakointikäytännöiksi. Keskeisenä tietolähteenä on näissäkin käytetty usein yrityskyselyjä. Alueellisia ennakointijärjestelmiä, joissa on yhdistetty useita eri menetelmiä, on kehitetty mm. Pohjois-Savossa (Faktat ja Visiot) ja Keski-Suomessa (HENKOOSTA). Työvoima- ja elinkeinokeskuksiin ollaan rakentamassa ennakointijärjestelmää, joka hyödyntää eri ennakointitietolähteitä ja menetelmiä. Kyselyt ja haastattelut Yleinen ennakointimenetelmä on koulutustarpeiden ja henkilöstömuutosten tiedustelu alueen yrityksiltä kyselyiden tai haastatteluiden avulla. Kyselyillä ja haastatteluilla saadaan esille lähinnä yritysten akuutit tarpeet. Vaikka ennakoinnin aikajänne ei kyselymenetelmällä ulotukaan kovin pitkälle, palvelee se esim. aikuiskoulutuksen suunnittelua. Kyselyjen ja haastattelujen etuna on myös niiden helppo toteutus sekä toistettavuus. Kyselyjen suorittamiseen ei tarvita välttämättä ennakoinnin asiantuntijaa. 1

5 Säännöllisesti toistettavien kyselyjen avulla pyritään määrälliseen ennakointiin mm. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus), Etelä- Savossa (Etelä-Savon työnantajabarometri). Pääkaupunkiseudulla yrityskysely on olennainen osa ennakointihanketta (ammatillisen koulutuksen määrän ja laadun ennakointi). ETIhankkeessa hyödynnetään säännöllisesti toteutettuja valtakunnallisten järjestöjen työnantajakyselyjä. Koulutustarpeiden ennakoinnissa on olennaista, että kvalifikaatiot on riittävän hyvin luokiteltu ja tunnistettavissa. Kvalifikaatioiden määrittely on keskeisessä roolissa Kaakkois- Suomen TE-keskuksen hankkeessa (työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi). Satakunnan osaamistarvebarometrissä luodaan jäsentynyt kvalifikaatioluokitus osana määrällistä tiedonhankintaa. Tulevaisuutta luotaaviin koulutustarve- ja työvoimatiedusteluihin on usein kohdistettu kritiikkiä. Kyselyillä hankitun tulevaisuustiedon luotettavuus ei ole välttämättä parasta mahdollista, koska yritykset eivät itsekään aina tiedä lähitulevaisuuden työvoimatarpeitaan. Koulutustarpeiden tunnistaminen edellyttää myös, että yrityksessä on laadittu koulutusstrategia ja että yrityksessä pidetään osaamista yhtenä tuotannontekijänä. Asiantuntijamenetelmät Varsin yleinen ennakointimenetelmä alueellisessa ennakoinnissa on asiantuntijoiden hyödyntäminen raadeissa tai vastaavissa ryhmissä. Myös delfoi -tekniikkaa käytetään lähinnä kyselyjen täydentäjänä. Asiantuntijamenettely sopii luontevasti aluehankkeiden menetelmäksi siinä mielessä, että useissa hankkeissa on tavoitteeksi asetettu alueellisten päätöksentekijöiden ja organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Asiantuntijamenetelmien käyttäminen mahdollistaisi periaatteessa ennakoinnin ulottamisen pidemmällekin aikavälille kuin mitä aluehankkeissa on toteutettu. Pohjanmaan asiantuntijaraadit prosessoivat kvantitatiivisesti kerättyä aineistoa ja tarkentavat sitä tai pyrkivät tuottamaan käytännön toimenpidesuosituksia. Jyväskylän tulevaisuuspajatyöskentely -menetelmässä yrittäjät ja kouluttajat visioivat yhdessä palvelualojen tulevaisuutta. Pohjois-Karjalan ennakointitiimit toteuttavat maakunnallista ennakointia. 2

6 Yritysanalyysit ja klusterianalyysit Työvoiman käytön muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin lähtökohtana voi olla yritysten liiketoimintastrategia. Tällöin ajatellaan, että yrityksen henkilöstötarpeet riippuvat siitä, minkälaisia tuotteita tai palveluita yritys tuottaa, minkälaisille markkinoille tai asiakkaille niitä valmistetaan, minkälaisella teknologialla ne valmistetaan jne. Vasta yrityksen strategian analyyttisen tarkastelun perusteella yritys itse voi arvioida henkilöstötarpeitaan tulevaisuudessa. Yritysanalyysien toteuttamiseen tarvitaan asiantuntijoita, jotka tuntevat sekä yritysten toimintaa että toimintaympäristöä. Mistään jokamiehen menetelmistä ei siis ole kyse. Klusterianalyysit ovat ennakointimenetelmiä, joiden avulla saadaan laveaa tietoa työelämän muutoksesta tai laajemmin ymmärrettynä, elinkeinoelämän muutoksesta. Klusterianalyyseissä päästään keskipitkän aikavälin, n. 2-5 vuoden ennakointiin. Yhteistä klusterianalyyseille ja yritysanalyyseihin perustuvissa ennakointimenetelmissä on, että ne korostavat yrityksen liiketoiminnan muutosten ja yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistamisen merkitystä ennakoinnissa. Klusterianalyysit ovat yleensä riippuvaisia asiantuntijoista, koska yritysten liiketoiminnan ja toimialan substanssituntemus on edellytyksenä klusterianalyysin toteuttamiselle. Yritysstrategioiden analyysissä ja klusterianalyysissä etuna on, että ennakoinnin kohdetta voidaan laventaa koskemaan yritysten rahoitus- tai muita kehittämistarpeita. Klusterianalyysiin pohjautuvalla ennakoinnilla on laajemmat hyödyntämismahdollisuudet kuin menetelmillä, jotka keskittyvät henkilöstötarpeiden tunnistamiseen. Klusterianalyysejä sovelletaan esim. alueellisissa kehittämisstrategioissa. Laskentamallit Tässä raportissa kuvattujen menetelmien lisäksi alueellisessa ennakoinnissa sovelletaan myös ekonometrisia laskentamalleja. Sisäministeriön hankkeessa alueellistetaan työministeriön tuottamat valtakunnalliset työvoiman kysyntä ja tarjontaennusteet maakuntatasolle. ETLA:n, PT:n ja PTT:n yhteishankkeessa kehitetään alueellisia talousennusteita. Hankkeessa 3

7 arvioidaan maakuntien tuotannon, työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä muuttoliikkeen ja väestön kehitystä vuosina

8 MARKKU VIITA: FAKTAT JA VISIOT Asiasanat: työvoiman kysyntä, työvoiman tarjonta, kysynnän ja tarjonnan tasapaino, osaamistarve, ydinosaaminen 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Faktat ja visiot 2. Sovelluksen kehittäjät Hankkeen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, jolla on apunaan konsulttisuhteessa aluetutkimusta harjoittava aluetutkimussäätiö FAR sekä yritystutkimuksiin erikoitunut ASM-tutkimus Oy ja tiedotustoiminnan osalta Heinomark Oy. Hankkeen yhteystiedot: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu PL Iisalmi: Markku Viita, 3. Kehysprosessi Faktat ja visiot projekti on Savon liiton ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toteuttajana on Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. 4. Käyttötarkoitus Kaksivuotisen projektin tavoitteena on ollut ennakoida yritysten osaamis- ja kehittymistarpeiden suuntaa sekä rakentaa elinkeinoelämän, viranomaisten ja oppilaitosten välille vuorovaikutteinen järjestelmä, jonka avulla ennakointitoimintaa projektin jälkeen Pohjois-Savossa jatketaan. Ennakoinnin kohteena on 12 toimialaa, joiden valinnassa on perusteena ensinnäkin työllistävyys. Valitut toimialat edustavat 53 % Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta. Toisena valinnan kriteerinä on maakuntastrategian tukeminen. Yritysten osaamistarpeita on ennakoitu seuraavilla toimialoilla: kone- ja metalliteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, mekaaninen metsäteollisuus, vaatetusteollisuus, elintarviketeollisuus, bioteknologia, talonrakennus, maatalous, vähittäiskauppa, majoitus- ravitsemis- ja matkailuala, liike-elämän palvelut ja sosiaali- ja terveysala. 5

9 5. Käyttäjät Pohjois-Savon ennakointiyhteistyötä hahmoteltaessa on lähtökohtana ollut alueellisen synergian lisääminen ja niukkojen toimintaresurssien säästäminen. Pyrkimyksenä on yhtäältä vähentämään eri osapuolien turhaa päällekkäistä toimintaa, mutta myös lisätä yhteistyötä ennakointitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä sekä tilastoaineistojen hankinnassa. Ennakointiryhmä täydentyy alkuvuodesta vielä muutamilla kuntaorganisaatioilla samoin kuin yritysten osallistumista helpottavalla, toimiala-asiantuntijoina toimivien yritysjohtajien ennakointipanosta täydentävällä ratkaisuilla. Ennakointiryhmän tämän hetkinen kokoonpano on: Teollisuus ja työnantajat, SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskus Metallityöväen liitto; Savo-Karjalan aluekeskus, Palvelutyönantajat ry. Itä-Suomen toimisto, Savon Liitto, Itä- Suomen lääninhallitus, Pohjois-Savon TE-Keskus: koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta. Kuopion kaupunki, Varpaisjärven kunta, Tuusniemen kunta, Kuopion yliopisto, Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Keski-Savon aikuiskoulutuskeskus, Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yritysten tarpeita ennakoidaan sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Määrällinen ennakointi pyrkii löytämään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miten toimialat ja niiden kyky työllistää kehittyy lähitulevaisuudessa? Millainen on toimialojen nykyinen koulutuspääoma ja ikärakenne? Miten suuri on toimialan koulutetun työvoiman tarjonta, ja onko se tasapainossa vallitsevan kysynnän kanssa? Laadullisen ennakoinnin avulla pyritään löytämään ja kuvaamaan kärkiyritysten strategisia osaamistarpeita. Osaamistarpeita tarkastellaan sekä toimialatasolla että yrityksissä, niiden johdon ja avaintehtävissä toimivien työntekijöiden näkökulmasta (ydinosaaminen). Tiedonhankinnassa on käytetty lomakekyselyä (2x1000), yrityshaastatteluja (3x100), tilastoanalyysiä (12 toimialaa) sekä ongelmanratkaisussa yritysjohtajista koostuvien toimialaasiantuntijoiden (12 toimialaa) tulevaisuustauluanalyysejä. Toimiala-asiantuntijoiden tehtävänä on ns. päätöksenteko- delfoin tapaan etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ennakointitiedon analyysissä formuloituihin ongelmiin ja niistä nouseviin kehityksen uhkiin. Alkuperäisestä prosessikuvauksesta poiketen, oppilaitosten ja alueviranomaisten tehtäväksi jäävä ratkaisuehdotusten hankkeistus on siirretty tammikuussa 1999 aloittavan ennakoinnin yhteistyöryhmän tehtäväksi. 6

10 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Hankkeen yhteydessä on tuotettu varsin mittava tietovaranto, joka on joulukuun 1998 loppupuolella kaikkien sitä tarvitsevien käytössä helppokäyttöisenä internet-versiona ammattikorkeakoulun kotisivuilla osoitteessa: Vuonna 1997 alkanut Faktat ja visiot -projekti päättyy kuluvan vuoden lopussa. Virkamies- ja konsulttityönä rakennettu ennakointimallin ylläpitäminen ja sen jatkuva kehittämistyö edellyttää mahdollisimman laajaa, eri hyödynsaajatahojen välistä yhteistyötä. Ammattikorkeakoulu tulee vastaamaan nettijulkaisun vuosittaisesta päivityksestä osana ennakointia toteuttavaa yhteistyöverkkoa Ennakointiyhteistyötä hahmoteltaessa on lähtökohtana ollut melko löyhäsidoksinen ja epämuodollinen verkostomalli. Tällä ratkaisulla pyritään välttämään turhaa byrokratiaa ja tarvetta rakentaa uusia organisaatioita. Mallissa varsinainen yhteistyö konkretisoituu ennakointiryhmässä, joka muodostuu käytännön ennakointityötä omissa organisaatiossaan tekevistä henkilöistä. Nämä henkilöt myös muodostavat yhteistyön edellyttämän ryhmän ja oman taustaorganisaationsa välisen linkin, jota kautta ennakointiryhmään välittyy sekä ko. organisaation ennakointitarpeet että toiminnan vaatimat joko taloudelliset tai toiminnalliset resurssit. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Projektilla on pyritty ennakointitiedon tuottamiseen ja siihen liittyvän osaamisen synnyttämiseen Pohjois-Savossa. Tavoite on saavutettu varsin hyvin. Erityisesti siksi, että toiminnassa ei ole rajoituttu pelkän tiedon tuottamiseen. Tietovarannon tuottamisenkin tavoitteena on ollut kehittää ennakointikäytäntöjä ja -työkaluja. Ennakointiyhteistyön piiriin on varsin kiinteästi saatu oppilaitoksia, alueviranomaisia ja löyhemmin yrityksiä. Vuoden vaiheen jälkeen käynnistyvän ennakointiryhmän toiminnan organisointiin liittyvä keskeisin kehittämisen kohde tuleekin olemaan juuri yritysten äänen vahvistaminen elinkeinoelämän kehittämistyössä. Ennakointiyhteistyö tulee toimintatavoiltaan ja tietojärjestelmältään perustumaan projektissa kehiteltyyn ja koeteltuun metodiikkaan. Myös kehittämiskohteet ovat hankkeen myötä käyneet varsin hyvin selville. Lomakekyselyssä tulee postitus korvata puhelinhaastattelulla. Nyt toimialoittain toteutettu ennakointi tapahtunee seuraavassa vaiheessa klustereittain edeten 7

11 ja haastattelut kohdennetaan tarkemmin ja syvemmin näiden osaamiskeskittymiin. Jos visiopohjaista tietoa ennakoinnissa aiotaan käyttää, tullaan sen tuottamiseen käyttämään enemmän resursseja ja tarkasti harkittuja asetelmia. 9. Dokumentointi Faktat ja visiot hankkeesta on valmistunut väliraportti joulukuussa Varsinainen ennakointitieto jaetaan internetin välityksellä viikolta 52 vuonna 1998 eteenpäin ositteessa Toimialan yrityskentän rakennetta, toimintatapaa ja osaamistarpeita kuvaava taulukkoraportti valmistuu tammikuussa Hankkeen varsinainen loppuraportti valmistuu niin ikään tammikuussa

12 Faktat ja Visiot metodi: Tiedonhankinta Lomakekysely 2*1000 kpl Yrityshaastat telu 3*100 kpl Tilastoanalyysi Toimialojen kehitysnäkymät, koulutusnäkymät Toimialataso Ennakointijärjestelmä Yritystoim. taso Ammattientaso Analyysi: kehittämisongelmien formulointi Toimiala-asiantuntijoiden ennakointi (delfoi) 1. Kierros Kehittämisongelmien tarkentaminen ja ratkaisuehdotukset 2. Kierros Ratkaisuvaihtoehtojen tarkentaminen ja priorisointi Ennakointiriihi Ratkaisuvaihtoehtojen analyysi ja hankkeistaminen Toimiala-asiantuntijat, lääninhallitus, TE-keskus, Savon liitto, oppilaitokset 9

13 ESA STORHAMMAR: HENKILÖSTÖN KOULUTUS-JA OSAAMISTARPEET KESKI-SUOMEN PK-YRITYKSISSÄ Asiasanat: ennakointi, osaamistarpeet, pk-yritykset, henkilöstökoulutus, ennakointimenetelmät, Keski-Suomi 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeet Keski-Suomen pk-yrityksissä, HENKOOSTA 2. Sovelluksen kehittäjät Tutkija Jari Ritsilä ja tutkija Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto, taloustieteellinen osasto/tutkimuskeskus 3. Kehysprosessi Alueellisella koulutus- ja osaamistarpeiden selvityksellä ja ennakoinnilla on alueellisen kehityksen kannalta erittäin suuri merkitys. Tämä hanke pyrkii vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät alueelliseen kehitykseen, osaamisen kehittämiseen, osaamistarpeiden ennakoinnin problematiikkaan ja yleiseen tulevaisuuden tutkimuksen metodologiaan. Tarkastelua ohjaavat kolme perusteemaa: osaamistarpeiden määrittyminen henkisen pääoman markkinoilla, verkottumisen merkitys osaamistarpeiden ennakoinnissa ja ennakoinnin aikadimensionaalinen luonne. Projektin rahoitus: ESR ja opetusministeriö 4. Käyttötarkoitus Analysoinnin kohteena ovat alueen pk-yritysten osaamistarpeet: nykyisen henkilöstön osaamistarpeet ja tulevien vuosien henkilöstötarpeet. Keskeisinä osaamisaloina nousevat kyselyn perusteella esiin laatujärjestelmät, ammatillinen erityisosaaminen, tietotekniikan yleis- ja erityistaidot ja markkinointi. Käyttötilanteet Koulutuksen suunnittelun apuväline alue-, paikallis- ja oppilaitostasolla. Tuotettu informaatio parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja vaikuttaa järjestettävään koulutukseen. Pilottikoulutusta pyritty järjestämään kunkin yrityksen esittämien tarpeiden pohjalta. 10

14 Menetelmän/käytännön siirrettävyys Tuotettua alueellisen osaamistarpeen ennakointijärjestelmän tai sen osien soveltaminen/monistaminen on mahdollista hyvinkin erilaisilla alueilla. 5. Käyttäjät Soveltajat Projektin asiantuntijatyöryhmässä ovat edustettuina alueellisesta kehityksestä vastaavien tahojen edustajat (Keski-Suomen Liitto, TE-keskuksen työvoima- ja yritysosasto, Kauppakamari, Lääninhallitus) Tulosten hyödyntäjät Koulutuksen suunnittelijat, oppilaitokset ja yritykset. Muut ESR-hankkeet, ennakoinnin kokonaisuus. Tarvittava asiantuntijatuki Verkostoituneessa ennakointijärjestelmässä asiantuntijatahot mukana (Asiantuntijatyöryhmä) 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus Päätavoitteena on kehittää alueellisen osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnin menetelmiä ja järjestelmiä Keski-Suomessa. Tähän liittyen projektissa pyritään kehittämään alueellisen ennakointitiedon hyödynnettävyyttä ja lisäämään tarjotun koulutuksen ja osaamistarpeiden vastaavuutta erityisesti pk-yritysten osalta sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Tavoite liittyy kiinteästi alueellisen kehityksen ja osaamisen kehittämisen kysymyksiin. Menetelmä-/käytäntöryhmä Työssäoppiva Keski-Suomi -hanke (sateenkaarihanke); Työelämäosaamisen suuntaviivat - hanke (TEOS) Rakenne Perusajatuksena hankkeessa on se, että alueellisen osaamistarpeen arviointiin tarvittavan ennakointitiedon tuottamiseen on käytettävä useita erilaisia informaatiolähteitä, joilla on oma 11

15 aika- ja tietotasollinen funktionsa. Tarkastelua ohjaavat näin kolme perusteemaa: osaamistarpeiden määräytyminen henkisen pääoman markkinoilla; verkottumisen merkitys osaamistarpeiden ennakoinnissa; osaamistarpeiden ennakoinnin aikadimensionaalinen luonne. Tilastojen avulla on aluksi kartoitettu Keski-Suomen koulutusmarkkinoiden ja osaamisen nykytasoa sekä tuotettu ennakkotietoja osaamisen kehitykseen vaikuttavista taloudellisista muutoksista alueella. Tilastojen ja suhdanne-ennusteiden lisäksi lähiajan muutosten ennakoinnissa on hyödynnetty alueellisia kehityssuunnitelmia sekä sovellettu alueellisesti kansallisia skenaarioita. Varsinaisen ennakointitiedon lähteinä ovat olleet pk-yritykset sekä koulutuksen ja työelämän asiantuntijat. Luokitukset, jäsennykset, näkökulmat, rajoitukset Pk-yritykset, toimialat, osaamistarpeiden aikadimensio, alueellisuus (Keski-Suomi) Tarvittavat syöttö-/lähtötiedot Tilastot: työvoima- ja opetushallinnon rekisterit, Tilastokeskuksen tilastot; Dokumentit: suhdanne-ennusteet, skenaariot, aluelliset kehittämisohjelmat Oma aineisto: yrityskysely ja -haastattelut, työelämän ja koulutuksen asiantuntijoilta kerätty kysely- ja haastatteluaineisto. Asiantuntijoiden rooli Asiantuntijatyöryhmä ja asiantuntijahaastattelut: tietojen, visioiden ja näkemysten tuottaminen, tulosten arvioiminen alueellisen kehittämisen ja koulutuksen näkökulmasta, tulosten välittäminen ja hyödyntäminen Tulokset Tilastojen ja dokumenttien analyysien tulokset. Oman tiedonhankinnan tulokset: Yrityskyselyn tulokset, Pilottikoulutukseen osallistuneiden yritysten haastattelut, Asiantuntijoiden delfi-haastattelujen tulokset. (=tuloksia pk-yritysten osaamistarpeista eri aikavälillä) Raportointi Henkoosta-hankkeen väliraportti: Jari Ritsilä, Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta, ESR-julkaisut 23/98. WWW-sivut: 12

16 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Käyttöönotto Ennakointimenetelmän/käytännön toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat TE-keskus ja Keski-Suomen Liitto Muuta hyvä tietää TE-keskusten roolin vahvistuminen ennakoinnissa on otettava huomioon hankkeen tuottamien tulosten hyödyntämisessä ja menetelmien jatkuvuuden varmistamisessa. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Monipuolinen pohja koulutuksen suunnitteluun (erilaiset informaatiolähteet, ajalliset perspektiivit), yhteistyöverkosto ennakoinnissa luo pohjan tehokkaalle ja koordinoidulle toiminnalle. Mikä huonoa? Ennakointitiedon keruun työläys, jos ei vakiintunutta järjestelmää ja yhteistyöverkostoa. Laatu-hinta -suhde Tuottaa monipuolista tietoa ja kustannukset voidaan pitää oikein toteutettuna kohtuullisina (verkottuminen: yhteistyö ja koordinointi). Muita huomioita Yritysnäkökulma, ennakoinnissa monipuolisesti eri asiat otettu huomioon: eri informaatiolähteet, ajallinen perspektiivi. 9. Dokumentointi Henkoosta-hankkeen väliraportti: Jari Ritsilä, Alueellisen osaamistarve-ennakoinin kolme ulottuvuutta, ESR-julkaisut 23/98. WWW-sivut: Loppuraportti vuoden 1999 alussa. 13

17 JOUNI MARTTINEN: TE-KESKUSENNAKOINTI Asiasanat: ennakointi, ennakointijärjestelmä, työvoima- ja elinkeinokeskus 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi TE-keskusennakointi 2.Sovelluksen kehittäjät Projektipäällikkö Jouni Marttinen, työministeriö, puh , Projektisihteeri (Aloittaa ) Ohjausryhmä: Puheenjohtaja Raimo Harjunen, Etelä- Pohjanmaan TE- keskus 3. Kehysprosessi Suomeen perustettiin vuoden 1997 syksyllä Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joihin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n yrityspalvelut, työministeriön työvoimapiirit sekä maa- ja metsätalousministeriön maa-, metsä- ja kalataloustalouspiirit. TE- keskusten toiminnan käynnistymistä suunniteltiin viidessä eri jaostossa. Jaosto V asetti erillisen työryhmän suunnittelemaan TE- keskusten ennakointijärjestelmää (ns. Harjusen työryhmä). Tämä työryhmä julkaisi väliraportin ja loppuraportin, jossa esitettiin mm. erillisen ennakointiprojektin asettamista kehittämään TE- keskusten ennakointijärjestelmää. Vuoden 1998 kesäkuussa aloitti toimintansa TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti. ESR:n tavoite 4 -alueen TE-keskuksissa ovat käynnistyneet suunnitteluhankkeet ennakointijärjestelmän kehittämiseksi. Myös tavoite ESR:n 6-alueen TEkeskuksissa on käynnissä ennakoinnin kehittämishankkeita. 4. Käyttötarkoitus Projektin tavoitteena on kehittää TE- keskusten ennakointijärjestelmä, jonka kehittämisessä edetään seuraavia vaiheita: 14

18 1. TE-keskusten ennakointitiedon tarpeiden määrittely 2. TE-keskusten asiakkaiden/sidosryhmien odotusten määrittely TE-keskusten tuottamasta ennakointitiedosta 3. TE-keskusten ja ministeriöiden nykyisen tietotuotannon analyysi ja tietotuotantosuunnitelma 4. Integroitujen johtamis- ja tietojärjestelmien kehittäminen 5. Ennakoinnin menetelmät 6. Ennakoinnin työnjako 7. TE- keskusten ennakointijärjestelmä. Kehittämisvaiheet etenevät osin päällekkäin ja samanaikaisesti. TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektin tavoitteina on: - Rakentaa TE- keskuksiin alueellinen ennakointijärjestelmä, joka voidaan sisällyttää osaksi keskusten normaalia tiedonhankintaa ja sisällyttää ennakointi TE- keskusten suunnitteluja johtamisprosesseihin. - Koordinoida TE- keskusten ennakointityötä tavoitteena välttää päällekkäinen kehitystyö. - Tukea TE- keskusten ennakointihankkeiden alueellista verkottumista. - Käynnistää TE- keskusten ennakointijärjestelmää tukevia alueellisia ennakointihankkeita. - Kehittää ennakointia sisällöllisesti ja menetelmällisesti. - Välittää ja alueellistaa eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen keskitetysti hankkimaa ennakointitietoa (ETI). - Kytkeä ennakointitieto valtakunnallisesti kehitettäviin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiin. - Kehittää aluetason ennakointia siten, että aluetason tietoja voidaan hyödyntää myös valtakunnallisessa työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa Ennakoinnin kohteena ovat 1. Työvoiman kysyntä- ja tarjonta 2. Työttömyys 3. Osaamistarpeiden/kvalifikaatioiden muutokset 4. Aluetalous 5. Yritysten kannattavuusnäkymät 6. Ulkomaankauppa 15

19 7. Teknologia 8. Maa-, metsä- ja kalatalous Ennakointitieto kytketään osaksi TE- keskusten johdon tietojärjestelmää (JOTI). Työvoimaosaston JOTI- kehitystyössä on valmistunut ensimmäinen vaihe. Yritysosaston ja maaseutuoston JOTI:ien suunnittelutyö on parhaillaan menossa. Johdon tietojärjestelmiin liitetään myös ns. ETI- tietokanta (Ennakointitiedon integrointi, menetelmäkuvaus s. 34), josta löytyvät lähinnä työmarkkinajärjestöjen jäsenyrityksilleen tekemien kyselyiden tulokset. Ennakointijärjestelmän rakentamisessa kehitettävät menetelmät ovat helposti siirrettävissä ja monistettavissa muihin maihin. Ennakointijärjestelmän tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään TE- keskuksen - strategisessa suunnittelussa - toimintaympäristöanalyysien teossa - TUJO- tavoitteiden asetannassa - Yritystukipäätöksissä - Työvoimakoulutuksen hankintapäätöksissä - ESR- tukipäätöksissä - Yritysneuvonnassa - Työnvälityksessä - Ammatinvalinnanohjauksessa - Tietopalvelussa, jne 5. Käyttäjät Soveltajat TE- keskusten eri osastot; yritysosasto, työvoimaosasto ja maaseutuosasto, TE- keskuksen johto, työvoimatoimistot, TE- keskusennakoijat/analyytikot. Tulosten hyödyntäjät Kehittävän ennakointijärjestelmän tuloksia voivat hyödyntää muut alueelliset toimijat kuten oppilaitokset, maakunnalliset liitot, kuntien kehittämiskeskukset ja kunnat. Myös keskushallinto ja eri ministeriöt voivat hyödyntää valtakunnallisessa toiminnassa TEkeskusten tuottamaa alueellista ennakointitietoa. 16

20 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus TE- keskusennakoinnissa käytettävät menetelmät voidaan aikajänteen ja menetelmän laadun mukaan luokitella seuraavasti: AIKAJÄNNE KVANTITATIIVISET MENETELMÄT KVALITATIIVISET MENETELMÄT 5-15 VUOTTA Pitkän tähtäimen- malli Skenaariot Työvoimatase delfi Aluetuotanto topten Ammattianalyysimalli, tulevaisuustaulukot ammattirakennemalli 2-5 VUOTTA ETLAkonsortio KLUSTERIANALYYSIT Työvoimatase Ostoskorimalli Aluetuotanto Yritysanalyysit Muuttoliike Klusteridelfi Osaamistarvebarometri Paikalliset klusterit Arvoketjuanalyysi TOP-klusterianalyysi ½- 2 VUOTTA ETI HEIKOT SIGNAALIT Teollisuuden Työnantajat ASIANTUNTIJARAADIT TM:n pk-barometri Palvelutyönantaja Suomen Yrittäjät, SAK Vaasan malli; koulutustarvekysely Tavoite 4- ohjelma-alueen TE- keskuksille on myönnetty erillinen projektirahoitus ( mk), jolla keskukset laativat työohjelman ennakointitoiminnan käynnistämiseksi kussakin keskuksessa. Tavoite 6- alueella sijaitsevat TE- keskukset ovat käynnistäneet omat ennakointiprojektinsa. 17

21 Valtakunnallisen TE- keskusennakointiprojektin ohjausryhmä on edellyttänyt TE- keskusten ennakoinnin käynnistyssuunnitelmilta seuraavia kriteereitä: 1. Ennakoinnin kytkentä johtamiseen, strategiseen suunnitteluun ja tulosjohtamiseen 2. Ennakoinnin tietotarpeiden kartoitus; TE- keskusten omat tietotarpeet, asiakkaiden tarpeet ja odotukset 3. TE- keskusten ennakointijärjestelmävisio; ennakoinnin kohteet, tietosisällöt ja menetelmät 4. Alueellinen yhteistyö/ verkottuminen 5. TE- keskusten ennakoinnin organisointi 6. Ennakoinnin koulutussuunnitelma; johdon ja muun henkilökunnan sitoutuminen ennakointiin 7. Loppuraportti TE- keskusennakoijille/analyytikoille järjestetään projektin aikana kahdeksan ennakointiseminaaria, jossa käsitettään tietotarpeiden määrittelyä, perehdytään ennakointimenetelmiin jne. Samalla TE- keskuksiin koulutetaan työelämän ja osaamistarpeiden muutosten ennakoinnin asiantuntijoita. Menetelmä-/käytäntöryhmä TE- keskusennakoinnilla on kiinteä yhteys muun muassa oppilaitosten ennakointiin. Tarkoituksena on hyödyntää TE- keskusennakoinnin tuloksia oppilaitosten koulutussuunnittelussa ja päinvastoin. Samoin TE- keskusennakointi yhteensovitetaan muun alue- ja paikallistason ennakoinnin kanssa. Rakenne TE- keskusennakoinnissa hyödynnetään jo olemassa olevia tieteellisiä ennakoinnin menetelmiä soveltuvin osin. Samanaikaisesti kehitetään uusia menetelmiä yli 100 erillisessä tavoite 4-ohjelman ennakointiprojektissa. Luokitukset, jäsennykset, näkökulmat, rajoitukset Ennakointitietoa tuotetaan lyhyellä (1/2-2 vuotta), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (5-15 vuotta). Tarvittavat syöttö-/lähtötiedot TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehitystyössä hyödynnetään TE- keskusten ja ministeriöiden operationaalisia tietojärjestelmiä. Samoin hyödynnetään ulkopuolisten tiedon 18

22 tuottajen, niin historia- kuin ennakointitietotuotantoa. Tämä sisäinen ja ulkoinen historia- ja ennakointitieto yhdistetään TE- keskuksen JOTI:ään (datawarehouse). Tulokset ja raportointi Projektin tuotokset ja tulokset löytyvät TE- keskusennakoinnin www- sivuilta osoitteesta Näiltä sivuilta löytyvät mm. - TE- keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelmat - Tietotarvekartoitusten väliraportit - Ennakointijärjestelmää kuvaavat muistiot - Raportit projektin etenemisestä - Ohjausryhmän pöytäkirjat - jne. 7. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Ennakointijärjestelmästä pyritään kehittämään mahdollisimman avointa. Ennakointitieto kerätään yhteen paikkaan yhden napin alle, josta kaikki alueelliset toimijat voivat sitä hyödyntää. Ennakointijärjestelmä tuottaa niin määrällistä kuin laadullista ennakointitietoa. Mikä huonoa? Ennakoinnin menetelmien ja käytäntöjen oppiminen on pitkä prosessi joka vie vuosia. Tärkeintä ennakoinnissa on muutoksen ymmärtäminen. Tässä vaiheessa TE- keskusennakoinnin organisointi ja resurssointi on vielä kesken. Laatu-hinta suhde ETI- tiedon tuotanto on lähes ilmaista, kustannuksia syntyy vain TE- keskusten itse tekemistä ja teettämistä kyselyistä. Kustannussäästöjä saavutetaan yhteishankinnalla ulkopuolisilta tiedon tuottajilta hankittavista tiedoista. 19

23 8. Dokumentointi Menetelmän/käytännön dokumentit WWW- osoitteesta löytyy seuraavia muistioita : - TE- keskusten ennakointijärjestelmän kehittämisen ja ennakointitietotarpeiden määrittelyn lähtökohtia. Jouni Marttinen - TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti. Jouni Marttinen. 20

24 JORMA HÖYKIPURO: TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN TARVETUTKIMUS Asiasanat: työvoiman määrällinen muutos, internet, työvoimatoimistot 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus, intranet-malli, versio 1998 (TKTT) nk. Vaasan malli 2. Sovelluksen kehittäjät Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen suunnitteluryhmä ja ennakoinnin työryhmä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla puh.joht. Jorma Höykinpuro, puh atk-tekniikka: Tom Hedman, puh ja Kaj Karp, puh toteutus: alueen 20 työvoimatoimistoa 3. Kehysprosessi TKTT-mallin kehittely aloitettu v pohjoismaisena Työmarkkinoiden pullonkaulat-projektina. Mallia kehitetty vuosittain lähinnä teknisesti. Vuoden 1997-versio toteutettiin ESR-varoilla Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksessa. Vuonna 1998 TE-keskus yksinkertaisti mallia ja otti käyttöön välittömästi päivitettävän ja raportoitavan intranet-version. Parhaillaan mallia laajennetaan muutamalla kysymyksellä ja toimialakohtaisia raportteja parannetaan. Mallia ollaan levittämässä laajempaan käyttöön yhdessä työministeriön kanssa. 4.Käyttötarkoitus TKTT-mallin perustana on työnantajahaastattelut, joiden avulla hankitaan ennakkotietoa koulutuksen suunnitteluun. Lisäksi tiedustellaan toimialojen työvoiman käyttöön liittyvistä asioista, verkostoitumisesta, alihankinta- ja yritysideoista, rekrytointiongelmista, ja v versiossa vientinäkymistä ja niiden esteistä. Tietojen perusteella työvoimatoimistot tekevät koulutusehdotuksia työvoimaosastolle. Mallista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esim. starttirahapäätöksissä.. Toimialoittaisia työvoiman määrällisä kehitysnäkymiä hyödynnetään ympäristöanalyysien tekemisessä ja muissa ennakointiarvoinneissa. Malli edistää työvoimatoimistojen työnantajayhteyksiä.

25 5. Käyttäjät Soveltajat Työvoimatoimistot, TE-keskus Tulosten hyödyntäjät Työvoimatoimistot, TE-keskus, kouluttajat, työnantajapalaute, tiedottajat intranet-versiona tietojen hyödyntäjinä voisivat olla kouluttajat, opinto-ohjaajat, yhteistyökumppanit, elinkeinoasiamiehet jne. Tarvittava asiantuntijatuki Laajempi käyttö edellyttää teknisiä resursseja (toimii nyt TE-keskuksen palvelimessa ja mikrossa), työvoimatoimistojen kouluttamista ja tietojen hyödyntämisen kouluttamista. 5. Menetelmän/käytännön kuvaus Työvoimatoimistot haastattelevat työnantajia maalis-toukokuussa, tiedot käytettävissä kesäkuussa. Aikatauluja on pyritty sovittamaan TE-keskusten hallinnonalojen toiminnan suunnitteluprosessin mukaan. Tärkeitä antia on monimuotoiset raportit, graafiset kuvaukset, tehdyt esitykset, toimenpideehdotukset, eri toimialojen alueellisten erojen ja erikoispiirteiden havaitseminen, SWOT-analyysit. Tiedot syötetään työvoimatoimistoissa intranet-järjestelmään. Järjestelmän tiedot ovat reaaliaikaisia. Graafiset esitykset on tehtävä erikseen. Tietokannat ovat yhteensopivia Windowsohjelmien (esim. Excel ja Word) kanssa. 6. Menetelmän/käytännön soveltaminen Käyttöönotto Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskusten alueiden työvoimatoimistot toimivat käyttövoimana. Käyttöönotolla on jo niin pitkä perinne eli mallista on tullut melkein toimintatapa. Työvoimatoimistojen esimiehiä ja/tai haastattelijoita on koulutettu vuosittain, joissa sisältöinä on ollut mm. uusi tekniikka, uuden toimintamallin esittely, toimialakoulutus: ammattien ja työpaikkojen tuntemus. Työnantajahaastatteluun kuluu aikaa n. 2-3 tuntia 22

26 Ylläpito Seuraavassa karkeita arvioita. TE-keskus: tutkija ja suunnittelutyöryhmä n. 4-5 viikon työpanos. ATK-asiantuntijat: 2 krt n. 4-8 viikon työpanos. Työvoimatoimistot: isot toimistot n työnantajahaastattelua, pienet toimistot: n. 20 haastattelua. Atk-laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset Nykyinen ympäristö: palvelin 233 MHz prosessori, 64 RAM, 2 Gigan kovalevy, Windows NT 4.0 käyttöjärjestelmä + Windows NT 4.0 Option pack Tekijänoikeudet Pohjanmaan TE-keskus Kustannukset Vuosien kuluessa tullut normaaleiksi työmalleiksi työvoimatoimistoissa. Kustannukset lähinnä työnantajakäyntien matkakustannuksia ja yhteydenotoista kirjeitse tai puhelimitse. Asiantuntijaraadeille ei ole maksettu kokouspalkkioita. Raportteihin ja yhteenvetojen tekemiseen kulunut paperia ehkä noin 2000 kopiota. intranet-järjestelmän tietoliikennekustannuksia ei ole arvioitu. Koulutuskustannukset n. 2 koulutuspäivää/vuosi 40 henkilölle. 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Mikä hyvää? Saadaan ajankohtaista, monipuolista tietoa työvoiman käytöstä, toimialoista ja alueellisista erityispiirteistä. Työvoimakoulutuksen suunnittelun perusteeksi on esittää faktaa. Lyhyen aikavälin (noin vuosi) toimialakohtaiset ennusteet ovat osuneet melko oikeaan. intranet-tekniikka on onnistunut ratkaisu. Aineistoa olisi mahdollisuus analysoida tarkemminkin, mitä Pohjanmaalla on tehty. Mikä huonoa? Saatuja tietoja olisi opittava hyödyntämään paremmin ja laajemmin TE-keskuksessa. Tietokantojen käyttö ja selaaminen internet-maailmassa tuntuu vieraalta käytännön työssä. Saatujen tietojen käytettävyys on suhteessa siihen, miten hyvin työnantajat suunnittelevat tulevaisuuttaan, miten hyvin tietoja on saatu irti ja miten hyvin tiedot tulevat järjestelmään kirjatuksi. 23

27 Toimintamalleissa on ajoitusongelmia hallinnon suunnittelujärjestelmään. 9. Dokumentointi Menetelmän/käytännön dokumentit (paperilla, sähköisesti) - tietokannat, raportit, yhteenvedot 10. Muuta intranet-osoite: + salasana 24

28 RAIJA PENNANEN: ETELÄ-SAVON TYÖNANTAJABAROMETRI Asiasanat: alueelliset koulutustarpeet, asiantuntijaryhmät, koulutusohjaajat 1. Ennakointimenetelmän tai -käytännön nimi Etelä-Savon työnantajabarometri 2. Sovelluksen kehittäjät Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston toteuttama Etelä-Savon työmarkkinat ja koulutustarpeet projekti projektipäällikkönä Raija Pennanen ( saakka), ja suunnittelijana Matti Lappalainen ( saakka). Projektin ohjausryhmänä toimii Etelä-Savon TE-keskuksen neuvottelukunnan alainen koulutus- ja ennakointijaosto puheenjohtajanaan työvoimaosaston osastopäällikkö Markku Turkia. Yhteystiedot: Etelä-Savon TE-keskus / työvoimaosasto, Porrassalmenkatu 29, Mikkeli Osastopäällikkö Markku Turkia, Etelä-Savon TE-keskus/työvoimaosasto, puh Projektipäällikkö Raija Pennanen, puh ( , alk.) Suunnittelija Matti Lappalainen, puh ( saakka) 3. Kehysprosessi Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston ennakointitoiminta käsittää seuraavat neljä elementtiä: 1. Työnantajabarometri 2. Toimiala- / klusteriselvitystyö 3. Alueellisen maakuntatietopalvelun (ennakointitietokanta) järjestäminen 4. Työvoiman tarjonnan analysointi Työnantajabarometri on Etelä-Savon työvoimatoimistojen vuosittain haastattelumenetelmällä toteuttama Etelä-Savon elinkeinoelämän katsaus, jonka avulla kerätään tietoa yritysten/yhteisöjen henkilöstön kehittämis- ja rekrytointitarpeista, ammatillisten vaatimusten muutoksista, työvoiman saatavuuden ongelmista ja organisaatioiden toiminnasta ja toimintaympäristöstä sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Toimialaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa työllisten jakautumisesta, toimipaikkojen lukumääristä ja kunkin toimialan osuudesta alueen kansantuotteesta. Jaottelu on 25

29 TOL-95 luokituksen mukainen pääryhmätaso, josta selvitetään kaikki pääryhmät. Aikaperspektiivinä on kuluva vuosikymmen. Toisessa vaiheessa tarkastelu kohdistetaan klustereihin, ja selvitetään mikä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimesta määriteltyjen kansallisten klustereiden rakenne Etelä-Savossa hahmottaen samalla etelä-savolaisia klustereita. Alueellista ennakointitietokantaa varten tehdään yhteistyössä Maakuntaliiton kanssa. Keskeisistä indikaattoreista on jo laadittu matriisi. Tavoitteena on maakunnallinen tietopankki, josta eri tahot saisivat monipuolista ja havainnollista tietoa Etelä-Savon kehityksestä ja tilanteesta. Työvoiman tarjonnan analysointia on tehty Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan työvoimatoimistoissa pilottiluonteisina työnhakijoiden osaamiskartoituksina tietyillä toimialoilla ko. toimialaa edustavien ammattihenkilöiden ja työvoimaneuvojien yhteistyönä. 4. Käyttötarkoitus Etelä-Savon työnantajabarometriin haastatellaan vuosittain 300 etelä-savolaista yritystä/yhteisöä. Haastattelujen aineisto kootaan erilliseen analysointi- ja raportointiohjelmaan 5. Käyttäjät Soveltajat ja hyödyntäjät Haastattelut suoritetaan työvoimatoimistojen virkailijoiden toimesta. Haastattelujen tulokset käsitellään seutukunnittain perustetuissa asiantuntijaryhmissä, joissa ovat edustettuina työantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, kunnalliset elinkeinopalvelut, oppilaitokset, yrittäjäyhdistykset ja työvoimaviranomaiset. Seutukuntakohtaiset asiantuntijaryhmät ovat vielä jakautuneet toimialakohtaisiin ryhmiin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. (menetelmän käyttäjät ja osallistujat kuten asiantuntijaryhmät) 26

30 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Yleiskuvaus Etelä-Savon työnantajabarometri on kehitetty ns. Vaasan mallista. Haastattelulomakkeen pohjana on ollut Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen kehittämä lomake, joka on muutettu Etelä-Savon tarpeisiin soveltuvaksi. Rakenne Perusmenetelmänä yritysten/yhteisöjen haastattelut. Tulokset Julkaisut: Etelä-Savon työnantajabarometri 1997 Etelä-Savon työnantajabarometri 1998 Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuudet selvitys Etelä-Savon matkailuyritysten koulutustarpeista selvitys Raportointi Etelä-Savon työnantajabarometri julkaistaan vuosittain. Barometrin tuottamat erilliset raportit siirretään tällä hetkellä Etelä-Savon työmarkkinat ja koulutustarpeet - projektin Internet-sivuille (projektin päättymisen jälkeen Etelä-Savon ennakointitietokantaan) osoitteeseen: 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Työnantajabarometrin haastattelut, aineiston käsittely ja asiantuntijaryhmien toiminta tulee projektin päättymisen jälkeen kuulumaan työvoimatoimistojen päivittäiseen toimintaan. Atk-laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset Työnantajabarometrin toteuttaminen edellyttää erillistä ATK-ohjelmaa, joka on jo käytössä. 27

31 8. Arvio menetelmän/käytännön soveltamisesta Työnantajabarometri tuottaa jatkuvaa tietoa maakunnan elinkeinoelämästä, työvoimasta, ammateista sekä niiden ja muutoksista koulutuksen määrän ja laadun kehittämiseksi. Näin luodaan pohjaa etelä-savolaisen inhimillisen pääoman tehokkaammalle käytölle ja parannetaan työvoiman ammatillisia valmiuksia suhteessa elinkeinoelämän uudentuviin tarpeisiin. Alueellisten koulutustarveselvitysten heikkoutena on saatavan tiedon lyhyt tulevaisuusperspektiivi, jolloin tällaista ennakointia on vaikea käyttää strategisen suunnittelun apuna. Toimialaselvitysten yhdistäminen vuosittaiseen työnantajabarometriin tuottaa kuitenkin pidemmän aikavälin ja perusteellisempaa ennustetietoa suunnittelua varten. 28

32 RITVA ALATALO: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARPEEN ENNAKOIMINEN HELSINGIN SEUDULLA Asiasanat: ammatillinen koulutus, ennakointi, määrällinen, laadullinen, seudullinen hanke 1. Ennakointimenetelmän nimi Ammatillisen koulutuksen määrän ja laadun ennakointi 2. Sovelluksen kehittäjät Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki Ritva Alatalo Vantaan sivistystoimi, Asematie 6 A, Vantaa Sähköposti puh (09) Irene Surakka Espoon opetustoimi, Kamreerintie 7, Espoo puh (09) Kristiina Holopainen Helsingin opetusvirasto, Hämeentie 11 A, Helsinki puh (09) Kehysprosessi Keskitetyn ohjauksen vähentyminen, elinkeinoelämän nopea muutos ja tekninen kehitys edellyttävät ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen tarpeen ennakoimista pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Helsingin seutu muodostaa työssäkäyntialueen, jonka osalta ammatillisen koulutuksen tarpeiden ennakoiminen on järkevää. Espoo, Helsinki ja Vantaa päättivät hakea ennakointiprojektilleen ESR rahoitusta opetusministeriön kautta. Hankkeen rahoittajat ovat em. kolme kaupunkia sekä opetusministeriö. 29

33 4. Käyttötarkoitus Ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmän käyttötarkoituksena on saada alueellista tietoa elinkeinoelämän koulutustarpeista. Toisena pyrkimyksenä on luoda koulutuksen suunnittelun käyttöön laskennallinen alueellinen koulutustarveanalyysimalli, jotta määrällisen suunnittelun pohjaksi saadaan tietoa. 5. Käyttäjät Analyysimallin käyttäjiä ovat Helsingin seudun kunnat sekä mahdollisesti TE -keskus, Uudenmaanliitto jne. kaikki, jotka osallistuvat ammatillisen koulutuksen suunnitteluun seudulla. Järjestelmää varten kaupunkien tulee luoda pysyvä asiantuntijaelin mallin käytön tueksi. 6. Menetelmän/käytännön kuvaus Projekti jakautuu kolmeen osaan. Yritysten kyselytutkimus suoritettiin keväällä Kyselytutkimusta täydentävät haastattelut suoritetaan aikana joulukuu tammikuu Haastattelut suorittavat toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat. Maaliskuussa 1998 on aloitettu tilastollisen mallin luominen määrällisen ennakoinnin osalta. Projekti on tehnyt yhteistyötä muiden ESR ennakointihankkeiden kanssa. Projektin seurantaryhmässä ovat edustettuina kunnat, TE keskus, Uudenmaanliitto, työnantajien ja yrittäjien järjestöt sekä työntekijöiden järjestöt. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin: 1. yritysten näkemystä työmarkkinoiden kehittymisestä vuoteen 2005, 2. kvalifikaatiotarpeista ja niiden muutoksista vuoteen 2005 sekä 3. yritysten näkemyksiä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyömuodoista. Tuloksia käsitellään parhaillaan. Kyselylomakkeita lähetettiin 2000 kpl. Haastattelut, joilla tarkennetaan kyselyn tuloksia, valmistuvat tammikuun 1999 loppuun mennessä, jolloin tulosten raportointi voidaan aloittaa. 7. Menetelmän/käytännön soveltaminen Projektin tuottaman mallin hyödyntäminen kuntien koulutuksen suunnittelussa on kuntien sovittava asia. Tämä edellyttää resursointia atk- järjestelmään ja sitä pyörittävään henkilöön. Mallin käyttämien perustietojen muuttaminen vuosittain ajantasaisiksi edellyttää asiantuntijaa. 30

34 9. Dokumentointi Projektin loppuraportti valmistuu vuoden 1999 loppuun mennessä. 31

35 JOUKO NIEMINEN: ENNAKOINTITIEDON INTEGROINTI, ETI Asiasanat: Yrityskyselyt, barometrit, työvoiman tarve, suhdannenäkymät 1. Ennakointimenetelmän nimi Ennakointitiedon integrointi, ETI 2. Sovelluksen kehittäjät Tutkija Jouko Nieminen Uudenmaan TE-keskus PL Helsinki Tutkija Juha Pusila, Varsinais-Suomen TE-keskus Projektipäällikkö Jouni Marttinen, Työministeriö 3. Kehysprosessi Yrityksiltä kerätään eri tahojen toimesta säännöllisesti työvoiman käyttöä, suhdannenäkymiä ja koulutustarpeita koskevia tietoja. Näitä kyselyjä toteuttavat mm. työnantajajärjestöt ja eri viranomaistahot. Erityisesti alueellistettavien kyselyjen hyödyntäminen on ollut puutteellista ja tähän kehitetty menetelmä, ETI pyrkii tuomaan parannuksen. Menetelmän kehitys on toteutettu työministeriön rahoittamissa ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosaston hallinnoimissa ESR-ennakointiprojekteissa: Ennakointitiedon Integrointi ja Alueellisten ennakointihankkeiden koordinointi 4. Käyttötarkoitus ETI hyödyntää valtakunnallisesti toteutettuja, alueellistettavia, säännöllisesti toistuvia yrityskyselyjä, joissa tiedustellaan yritysten tulevaisuuden näkymiä. Kyselyjen tietosisällöistä tärkeitä ovat erityisesti työvoiman tarpeeseen, suhdannenäkymiin ja koulutustarpeisiin liittyvät 32

36 aiheet. Menetelmä on teknisiltä osin siirrettävissä maihin, joissa toteutetaan vastaavia yrityskyselyjä. 5. Käyttäjät Menetelmä on kehitetty ensisijassa aluetason tarpeisiin, jolloin tuloksia voivat hyödyntää TEkeskukset, maakuntaliitot, oppilaitokset ja muuta alueelliset tahot. Menetelmää voidaan hyödyntää myös valtakunnan tasolla, kun tarvitaan tietoa yrittäjien tulevaisuuden odotuksista. 6. Menetelmän kuvaus Yrityksiltä kerätään vuosittain usean tahon toimesta tietoja työvoiman käytön muutoksista, koulutustarpeista sekä suhdannenäkymistä. Näiden kyselyjen tulokset ovat käytännössä jääneet kyselyn suorittajien omaan käyttöön. Työmarkkinajärjestöjen ym. tahojen suorittamien työvoimatiedustelujen ja suhdannebarometrien avulla saatavat tiedot ovat kuitenkin arvokkaita hyödyntäminen aluetason päätöksenteossa. ETI:n tavoitteena on parantaa valtakunnallisten yrityskyselyjen raportointia kokoamalla kyselyjen tulokset tietokannaksi internet- verkkoon. ETI:ssä internetiin rakennetaan tietokanta, johon eri kyselyjen toteuttajat toimittavat kyselyjen alueelliset ja toimialoittaiset tulokset sähköisessä muodossa. Menetelmää on kehitetty vuodesta 1996 alkaen, ensimmäinen toimiva versio saadaan käyttöön vuoden 1998 loppuun mennessä. Tällöin käytössä ovat teollisuuden ja palvelualan työnantajajärjestöjen työvoimatiedustelujen tulokset. Kyselyjen tulokset esitetään yhteenvetoina alueittain ja toimialoittain. Toimialajako riippuu kussakin kyselyssä vastausten määrästä aluetta kohti. Aluejako, jolla tulokset esitetään on pääasiassa TE-keskusten alueiden mukainen. Hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävä työ on siinä, kun kartoitetaan sopivat tiedontuottajat, tutustutaan kunkin kyselyn rakenteeseen ja raportoinnin menetelmiin ja pyritään saattamaan kyselyjen tulokset yhteensopiviksi. ETI:n tietolähteet: - Teollisuus ja työnantajat; työvoimatiedustelu 33

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Taustatiedot Projektin nimi: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakoinnin käynnistäminen Yhteystiedot: Jorma Höykinpuro, ennakointiryhmän puheenjohtaja (vetovastuu)

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Merja Mannelin TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. TE-KESKUSENNAKOINNIN

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA Jouni Marttinen 18.5.1999 2 1. Johdanto Osana TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektia on 4- alueen TE- keskuksille

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Vielä Satakunnan mailla miehet vakaiset tuntee esi-isäin lailla luonnon tuottehet Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Yksikön päällikkö Juhani Sundell

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - keskeinen alueellinen ennakointikäytäntö EU-komission evaluoinnissa Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen EU-komission

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Online-tietoa osaamisesta: ammateissa yrityksissä toimialoilla alueellisesti Mahdollisia käyttäjiä mm. ammatilliset oppilaitokset, alueelliset

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti

TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti Ennakointi TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojekti Väliraportti II 16.12.1999 Petri Honkanen Jouni Marttinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Projektin tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS. Jukka Varelius

TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS. Jukka Varelius TE-KESKUSTEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HYÖDYNNETTÄVYYSTUTKIMUS Jukka Varelius TE-KESKUSTEN ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KEHITTÄMIS- JA TUKIPROJEKTI TYÖMINISTERIÖ 9.1.2001 Sisällysluettelo Johdanto 1

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan foorumi 15.2.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Projektiperustainen ennakointijärjestelmä

Projektiperustainen ennakointijärjestelmä Keijo Mäkelä ja Kimmo Heinonen 17.7.2001 Projektiperustainen ennakointijärjestelmä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 4-ohjelma sisältää niin sanotun ennakointiprioriteetin, jossa on varattu määrärahoja

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Uudenmaan TE-keskus Raportti ennakoinnin käynnistyssuunnitelmasta Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. UUDENMAAN TE-KESKUS RAPORTTI

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Esityksen sisältö: 1. Alueellisesta ennakoinnista

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun 29.3.2012 Helsinki HSY:n paikkatietoseminaari DI Tiina Järvinen Espoo kaupunkina Espoo on yli 250 000 ihmisen kotikaupunki. Kaupungin maapinta-ala

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKAII

Loppuraportti OPE-OKAII Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OKA2) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot