Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Transkriptio

1 Uudenmaan TE-keskus Raportti ennakoinnin käynnistyssuunnitelmasta Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 UUDENMAAN TE-KESKUS RAPORTTI ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMASTA STRATEGINEN TASO TUNNUSLUKUJA SUUNNITTELUTASO RAKENNETAULUKOITA HANKEPÄÄTÖSTASO TYÖVOIMAKOULUTUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ YRITYSTUKIPÄÄTÖSTEN TIETOJÄRJESTELMÄ MUUT HANKETASON TIETOJÄRJESTELMÄT ANALYYSI- JA TUTKIMUSTASO LINKIT ERI TIETOLÄHTEISIIN PT-MALLI, ETLA JNE. TOUKOKUU 1999

3 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YHTEENVETO ENNAKOINTITOIMINNAN ALKUVAIHEESTA 3 UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA 2. ENNAKOINNIN KYTKENTÄ JOHTAMISEEN, STRATEGISEEN 4 SUUNNITTELUUN JA TULOSJOHTAMISEEN 3. ENNAKOINNIN TIETOTARVEKARTOITUKSET TE-KESKUKSESSA Tilastolliset tietotarvekartoitukset Osasto- ja yksikkökohtaisten tietotarvekartoitusten toteuttaminen Yhteenveto ja johtopäätökset tietotarvekartoituksista 7 4. UUDENMAAN TE-KESKUKSEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄVISIO Määrällinen ennakointi Laadullinen ennakointi 9 5. ENNAKOINNIN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN ENNAKOINTIOIMINNAN ORGANISOINTI UUDENMAAN TE- 11 KESKUKSESSA 7. ENNAKOINNIN KOULUTUSSUUNNITELMA 12 Liitteet: Liite 1: Uudenmaan TE-keskuksen eri osastojen ennakoinnin tärkeimmät nykyiset tietolähteet Liite 2: Osasto- ja yksikkökohtaiset ennakoinnin tietotarvekartoitukset Uudenmaan TE-keskuksessa Liite 3:TE-keskusten ennakointijärjestelmän rakenteesta

4 3 1. YHTEENVETO ENNAKOINTITOIMINNAN ALKUVAIHEESTA UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä perustettiin maaliskuussa Ryhmässä olivat alunperin edustettuina keskuksen kaikki kolme osastoa, Tekes ja Ulkomaankauppaliitto (nykyinen Finpro). Vuonna 1999 ryhmään on lisäksi kutsuttu pysyviksi asiantuntijoiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen edustajat. Ennakointiryhmän työn painopiste oli alkuvaiheessa määrällisten tietotarpeiden kartoituksessa. Kevään ja alkusyksyn 1998 aikana ryhmä kartoitti keskuksen eri osastoilla käytössä olevia tilasto- ym. aineistoja. Todettiin, että jopa nykytilaa kuvaavissa tilastoissa oli joitakin ratkaisevia puutteita (ennen muuta yritystilastojen puute). Ryhmä perehtyi laajasti saatavilla olevaan tilastoaineistoon ja kävi useita keskusteluja Tilastokeskuksen kanssa. Ennakointi on alusta pitäen kytkeytynyt tiiviisti TE-keskuksen strategia- ja suunnittelutyöhön. TE-keskuksessa toimii suunnitteluryhmä, joka on perustettu lähes samanaikaisesti ennakointiryhmän kanssa ja ryhmissä toimii osin samoja ihmisiä. Määräraha ennakoinnin käynnistyssuunnitelmaa varten saatiin Uudellemaalla lokakuussa 1998 ja sillä palkattiin päätoiminen työntekijä marraskuun huhtikuun 1999 väliseksi ajaksi. Käynnistyssuunnitelman yhteydessä on tehty yksityiskohtaiset ennakointitiedon tarvekartoitukset TE-keskuksen eri osastojen, yksikköjen ja projektien kanssa. Tarvekartoituksia on käytetty myös henkilöstön sitouttamiseen ennakointitoimintaan. Niiden yhteydessä on henkilöstöä informoitu ESR-ennakointitoiminnasta yleensä,te- keskusennakoinnin tavoitteista ja menetelmistä sekä ennakointiryhmän toiminnasta Uudellamaalla. Jatkotyötä varten on tehty suunnitelma ennakoinnin koulutustilaisuuksista keskuksen eri henkilöstöryhmille. Hankkeelle on saatu ESR-rahoitus. Johtoryhmän kanssa on pidetty yksi puolenpäivän seminaari ja ennakointia on lisäksi käsitelty useissa johtoryhmän kokouksissa. Koska merkittävä osa määrällisistä ennakointitiedoista tullaan saamaan TE-keskuksille keskitetysti valtakunnallisen TE-keskusennakoinnin tukiprojektin toimesta, on Uudellamaalla tältä osin keskitytty ennakointijärjestelmän kehittämiseen. Yhdessä Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kanssa on tehty alustava luonnos siitä, millainen TE-keskuksen ennakointijärjestelmän rakenne voisi olla. Toisaalta Uudenmaan ennakointiryhmä on pitänyt tärkeänä ennakoinnin laadullisten menetelmien haltuunottoa. Tältä pohjalta on tehty suunnitelma klusterianalyysimenetelmällä toteutettavasta tietointensiivisten business to business palvelujen ennakointihankkeesta ja saatu sille ESR-rahoitus. Hankkeessa on tarkoitus verkottua Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten kanssa. Lisäksi Uusimaa on verkottumisosapuolena mm. Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan ennakointihankkeissa. Uudenmaan TE-keskus on myös anonut ERS-rahoitusta pienemmälle laadulliselle ennakointihankkeelle, jossa selvitettäisiin kolmannen sektorin kehitysnäkymiä ja työllistämismahdollisuuksia. Tietotarvekartoitusten yhteydessä on myös käynnistynyt eräitä jatkoprojekteja päätöksenteon tietopohjan kehittämiseksi. Näistä on mainittava ennen muuta työvoimakoulutuksen suunnittelu- ja ennakointijärjestelmän kehittämistyö. Pienempiä hankkeita tietopohjan vahvistamiseksi on käynnissä TE-keskuksen yritysosaston kansainvälistymisryh-

5 4 mässä sekä rahoitusryhmässä. Lähes kaikkien TE-keskuksen osastojen, yksikköjen ja projektiryhmien kanssa on sovittu jatkoyhteistyöstä vähintään niin, että ennakointiprojekti säännöllisin välein käy kertomassa toiminnastaan. Uudenmaan TE-keskus on verkottunut pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kahdessa ennakointiin liittyvässä hankkeessa: koulutustarve-ennusteen laatimisessa ja Helsingin seudun nopeat indikaattorit hankkeessa. Koulutustarve-ennustetta varten on hankittu laaja tilastoaineisto ammattien pitkän aikavälin kehityksestä ja varsinaisen ennustetyön lisäksi sitä käytetään ammattien TOP10 -analyysien tekemiseen TE-keskuksen työvoimaosastolla. Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on ennakointityössä varsin kiinteää maakunnallisten liittojen kohdalla, jotka ovat TE-keskuksen ennakointiryhmässä edustettuina, samoin pääkaupunkiseudun kuntien kohdalla, joiden kanssa TE-keskuksella on konkreettisia yhteisiä hankkeita. Näiden lisäksi yhteistyötä on Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa koulutuksen hankintaryhmän kautta, jossa TE-keskuksen ennakointitoimintaa on käsitelty useammassa kokouksessa. TE-keskuksen ennakointiryhmän puheenjohtaja on myös mukana lääninhallituksen ammatillisten koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittämishankkeen toimintamallityöryhmässä. Edelleen keskuksen ennakointiprojektia on esitelty muutamissa työnantajatilaisuuksissa, joista mainittakoon Porvoon seudun muoviklusterin kehittämisseminaari sekä Lohjan seudun yrittäjien seminaari. 2. ENNAKOINNIN KYTKENTÄ JOHTAMISEEN, STRATEGISEEN SUUNNITTELUUN JA TULOSJOHTAMISEEN Ennakointitoiminta on Uudellamaalla ollut alusta lähtien kiinteä osa suunnittelua. Näin mm. siksi, että TE-keskuksen yhteistä suunnittelujärjestelmää lähdettiin kehittämään samanaikaisesti ennakointityön aloittamisen kanssa. Keskukseen on perustettu suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on suunnittelun yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja tulosohjausasiakirjojen laadinnan koordinointi sekä strategiapäivien ja suunnittelupäivien valmistelu. Ryhmä on kartoittanut keskuksen eri osastoilla vallitsevat käytännöt toimintaja talousuunnittelussa, vuosisuunnittelussa, toimintakertomuksen laadinnassa ja tulosohjauksessa. Suunnittelun organisointia on päätetty tehostaa niin, että tulossuunnittelusta tehdään TE-keskuksen suunnittelun pääväline. Myös strategiset pohdinnat liitetään sen yhteyteen, ja vuosittaisesta strategiapäivästä tehdään jatkuva käytäntö. Suunnittelujärjestelmä on aikataulutettu sekä koko TE-keskuksen että kaikkien kolmen osaston osalta. Kukin osasto sopeuttaa omaa suunnitteluaan yhteiseen järjestelmään niin, että päällekkäiseltä työltä vältytään. Muutoin osastojen ominaisluonne suunnittelussa säilyy. Ennakointi tuottaa suunnittelutyöhön keskeistä materiaalia erityisesti seuraavissa kohdin: - toimintaympäristön analyysissa - strategisten tavoitteiden asettamisessa ja painopisteiden määrittelyssä - menetelmällistä apua strategioiden käsittelyssä ja niiden kytkemisessä lyhyemmän tähtäyksen suunnitteluun Jo tähänastinen ennakointityö tarjoaa toimintaympäristön analyysiin oleellisesti aiempaa paremmat lähtökohdat, kun käytettävissä on useita valtakunnallisen ennakointiprojektin toimesta hankittuja määrällisiä alue-ennusteita taloudesta, työllisyydestä jne. Strategisten

6 5 tavoitteiden asettamiseen on edellä olevan lisäksi saatu pohjaa ennakoinnin tietotarvekartoituksilla, joiden yhteydessä on tullut esiin varsinaisten tietotarpeiden lisäksi useita toiminnallisia kysymyksiä. Menetelmällistä apua strategioiden käsittelyyn saadaan ennakoinnin laadullisista menetelmistä (skenaariot, swot-analyysit jne.) Ennakointia on Uudellamaalla käsitelty TE-keskuksen johtoryhmässä useita kertoja sekä suunnitteluasiakirjojen yhteydessä että omana kysymyksenään. Ennakointiryhmä ja johtoryhmä ovat pitäneet yhteisen puolen päivän ennakointiseminaarin. Johdon sitoutuminen ennakointiin on vahva. Ajankohtainen asia on tietotarvekartoituksen tulosten käsittely johtoryhmässä ja johtopäätösten tekeminen ainakin seuraavista asioista: - tarvittavasta tietoaineistosta - sisällöllisistä suoraan toiminnan painopisteisiin liittyvistä kysymyksistä (mm. muuttoliike ja maahanmuutto, yritysten kansainvälistyminen, uudet toimialat kuten sisältötuotanto, kolmas sektori) - TE-keskuksen sisäisen yhteistyön tiivistämisestä (mm. yhteiset asiakasrekisterit; yritys- osaston ja työvoimatoimistojen työnantajapalvelujen yhteistyö; koulutuksen, yritysneu- vonnan ja yritystukien kytkentä) 3. ENNAKOINNIN TIETOTARVEKARTOITUKSET TE-KESKUKSESSA 3.1. Tilastolliset tietotarvekartoitukset Tietotarvekartoitukset aloitettiin Uudenmaan TE-keskuksessa ennakointiryhmän toimesta jo ennen varsinaista käynnistyssuunnitelmavaihetta. Kevään ja alkusyksyn 1998 aikana ryhmä kartoitti keskuksen eri osastoilla käytössä olevat tilastoaineistot. Näistä on yhteenveto liitteenä 1. Yleisinä johtopäätöksinä todettiin osastoittain seuraavaa: Työvoimaosastolla on varsin mittava tietopohja työhallinnon tilastojärjestelmässä. Se on suurelta osin myös joustavasti käytettävissä valmiina aikasarjoina, sql-kyselyinä tilastotietokannasta ja valtakunnallisen ennakointiprojektin tuottamina jatkuvasti päivittyvinä graafeina. Toisaalta työnvälityksen asiakastietojärjestelmään URA:aan kootaan paljon sellaista tietoa, josta olisi suurta hyötyä käytännön päätöksenteossa ennen muuta työvoimakoulutuksen kohdalla, mutta jota ei nyt saada ulos järjestelmästä. Työvoimaosastolla on myös käytössään PC-Axis muodossa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston keskeiset tiedot ja excel-muodossa työvoimatutkimuksen aluetaulut. Eräitä muita tilastoja, mm. koulutustilastoja, on julkaisumuodossa. Yritysosastolla on käytössä julkaisumuodossa joitakin yritystilastoja (mm. alkaneet ja lopettaneet yritykset), PK-barometri sekä KTM:n toimialaraportit ja -barometrit. Suureksi ongelmaksi koettiin varsinaisten yritystilastojen ja yritysrekisterin puute; näiden hankinnan ovat estäneet kustannussyyt, jotka liittyvät Uudenmaan suureen volyymiin. Yritysosastolla on lisäksi asiakasrekisteri, josta ei kuitenkaan tulosteta asiakastilastoja. Maaseutuosastolla maa- ja metsätalousministeriön TIKE:llä on mittava tilastoaineisto. Alueittaisia tietoja tuotannon rakenteesta jne. saadaan pyydettäessä, säännönmukaisesti tietoja TE-keskuksille ei tuoteta.

7 6 Käytössä olevien tilastojen kartoittamisen jälkeen ennakointiryhmä kävi useita keskusteluja Tilastokeskuksen edustajien kanssa tietopohjan täydentämisestä. Näissä keskusteluissa, joissa Tilastokeskuksen tarjontaan perehdyttiin demo:jen avulla, saatiin varsin kattava kuva käytettävissä olevista lisämahdollisuuksista ja niiden kustannuksista. Johtopäätöksenä päädyttiin tilaamaan kaksi uutta tilastoa: karttapohjainen Teema-CD sekä Pohjoismainen-CD. Vuoden 1999 alkupuolella on lisäksi tilattu eräitä erillisajoja yritystilastoista ja yritysrekisteristä. Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmän käsityksen mukaan ennakoinnin perustietojen turvaamisen kannalta olisi tärkeintä taata tietojen jatkuva saanti yhdestä lähteestä ja vertailukelpoisessa muodossa (luokitukset, aluejaot) sekä ennen muuta sähköisessä muodossa vähintään excel-taulukkoina, mutta mieluummin PC-Axis-muodossa Osasto- ja yksikkökohtaisten tietotarvekartoitusten toteuttaminen Käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana on Uudenmaan TE-keskuksessa tehty tarkemmat, myös muuta kuin tilastopohjaa koskevat tietotarvekartoitukset. Aluksi on jokaiselle osastolle pidetty ennakointiprojektin esittelytilaisuus, jossa on käyty läpi ennakoinnin käsitettä ja menetelmiä, selostettu valtakunnallista ennakointiprojektia sekä kerrottu Uudenmaan projektin toiminnasta. Yritys- ja maaseutuosastolla ennakointiprojektin esittely on tapahtunut henkilökunnan kokouksessa, työvoimaosastolla laajassa johtoryhmässä. Tämän jälkeen on pidetty varsinaiset tietotarvetta kartoittavat kokoukset työvoima- ja yritysosastolla yksiköittäin. Maaseutuosastolla on erillinen yksikkökokous pidetty vain kalatalousyksikön kanssa. Yksikkökokousten lisäksi on käyty keskustelut lähes kaikkien TE-keskuksessa toimivien kehittämisprojektien kanssa. Myös näissä tarkemmissa keskusteluissa on tietotarvekartoituksen lisäksi selostettu ennakointiprojektin toimintaa. Osasto-, yksikkö- ja projektikohtaisia kokouksia on ollut yhteensä 19. Yksikkö- ja projektikohtaisista kokouksista valtaosassa on ollut mukana koko yksikön tai projektin henkilöstö. Työvoimaosaston palkkaturvayksikön kanssa pidettävä kokous on siirtynyt käynnistyssuunnitelmavaiheen jälkeen toteutettavaksi. Tekesin edustajien kanssa on käyty erillinen keskustelu. Työvoimatoimistoille ennakointitoimintaa on selostettu esimiespäivän, työvoimakoulutuksen suunnittelupäivän sekä työvoimaneuvojien ja ammatinvalinnanohjaajien koulutuspäivän yhteydessä. Yksikkö- ja projektikohtaisissa kokouksissa on selvitetty: - minkä tiedon varassa tähän asti on toimittu - mitä tietoa tarvittaisiin lisää - mitä tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia erityisesti ennakointiprojekti voi tarjota. Tietotarvekartoitusta varten on lisäksi käyty läpi päätöksentekoprosesseja, myös niistä laadittuja prosessikaavioita. Kuitenkin vain harvan yksikön kohdalla pystytään sanomaan, mihin päätöksenteon vaiheeseen tietoa kaivattaisiin.

8 Yhteenveto ja johtopäätökset tietotarvekartoituksista Yksityiskohtaiset tulokset osasto-, yksikkö- ja projektikohtaisista tietotarvekartoituksista ovat liitteessä 2. Tietotarvekartoituksissa esille tulleet kehittämistä vaativat asiat voidaan jakaa toisaalta selkeästi tietopohjaa koskeviin kysymyksiin, toisaalta TE-keskuksen toimintaa ja sisäistä kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Tietopohjan osalta voidaan mainita mm. seuraavat kehittämistarpeet: - tarkempaa toimialatietoa mm. yrityskoon mukaan - tarkempaa TE-keskuksen osa-alueittaista, myös kuntakohtaista, tietoa - ala- ja aluekohtaisen tiedon yhdistäminen, nykyistä selkeämpi arvio siitä minkä tason tietoa tarvitaan, esimerkiksi miten laaja on yrityksen markkina-alue - kansainvälisiä vertailutietoja - vientiä koskevia tietoja ja tietoja potentiaalisten viejien tunnistamiseksi - tietoja potentiaalisten yrittäjien tunnistamiseksi - tietoja uusista toimialoista (mm. sisältötuotanto) - tietoja kolmannesta sektorista - tietoja maahanmuuton vaikutuksista - tietoja maatilayrittämisen tulevaisuudesta TE-keskuksen toimintaa koskevina kysymyksinä nousivat esiin mm. seuraavat asiat: - tietoisemman aluestrategian kehittäminen, alueellinen erikoistuminen, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden huomioon ottaminen - yrityspalvelujen johdonmukaistaminen osastojen ja työvoimatoimistojen yhteistyötä tiivistämällä: työvoimakoulutus - työvoimatoimistojen työnantajapalvelut - neuvonta ja konsultointi - yritysrahoitus on saatava jatkumoksi - TE-keskuksen palvelujen liittäminen Tekesin teknologian kehittämispalveluihin - yritysrahoituksen perustaa pohdittava: yleisen taloudellisen tilanteen merkitys toimialan kehitysnäkymien merkitys - itse yrityksen menestymisen arviointi - ennakointitietoa käytettävä alkavan yrittäjän uskon vahvistamiseen - useat TE-keskuksen projektit tuottavat case-tyyppistä tietoa siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa (yrityshautomot, kasvuyritysprojekti, sisältötuotantoprojekti); nämä tiedot pitäisi koota ja käyttää niitä strategiatyön välineenä - olisi pystyttävä identifioimaan sellaiset yritykset, joilla on selkeästi liiketoiminnan uudistamisen tarve, ja olisi kehitettävä uusien alojen liiketoiminnan konsepteja - kansainvälistyminen olisi nähtävänä laajempana asiana kuin vain vientiin liittyvinä kysymyksinä, erityisesti kansainväliset verkostot ovat keskeisiä TE-keskuksen sisäistä kehittämistä koskevia kysymyksiä ovat mm. - tiedonvaihdon vähäisyys osastojen kesken - yhteisten asiakasrekisterien puute; samalle yritykselle voi mennä tukea, koulutusta, neuvontaa niin, että eri myöntäjät eivät tiedä toisistaan - ESR-toiminnan seurantajärjestelmän puuttuminen - maaseutuosaston ylikuormitus - vaikuttavuusmittarien kehittäminen yrityssektorilla niin, ettei tarkastella vain uusien yritysten syntymistä, vaan myös niiden toiminnan jatkumista - tutkimus- ja tiedotusyksikön saaminen koko keskusta palvelevaksi Osastoittain voidaan todeta, että jo tähänastisen ennakointityön nähtiin palvelevan varsin suoraan työvoimaosaston työvoimapalvelu- ja työvoimakoulutusyksikköjen sekä tutkimus-

9 8 ja tiedotusyksikön tarpeita. Yritysosastolla tarvetta oli ennen muuta yksityiskohtaisemmasta toimialatiedosta, ja siellä myös selkeimmin nähtiin tarve osastorajat ylittävään yhteistyöhön yrityspalveluissa. Maaseutuosastolla toiminta keskittyy hallinnollisiin tehtäviin, silti ennakointitiedolle nähtiin suurta tarvetta, koska huoli maaseudun elinkelpoisena säilymisestä on suuri. Erillisten projektien keskeisin ongelma on liian vähäinen kytkentä pysyväisluontoisten toimintojen kanssa. Tietotarvekartoituksissa tuli esille konkreettinen ehdotus erityisen ennakointipäivän järjestämisestä sekä kartoitus siitä kuka TE-keskuksessa tietää mitäkin. Eräiltä osin ennakointikokouksissa sovittiin jatkotyöstä, ennen muuta päätöksenteon tietopohjan vahvistamisesta. Työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikön kanssa on käynnistetty koulutussuunnittelun kehittämisprojekti ja yritysosaston kansainvälistymispalvelujen tietopohjaa kehitetään yksikön ja ennakointiprojektin yhteistyöllä. Kolmannen sektorin tulevaisuudennäkymien kartoittamisesta on tehty erillinen hanke-esitys. Lähes kaikki yksiköt ja projektit ovat lisäksi halunneet säännöllistä informaatiota ennakointiprojektin jatkotyöstä. 4. UUDENMAAN TE-KESKUKSEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄVISIO 4.1. Määrällinen ennakointi Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä on pitänyt hyvänä ennakoinnin käynnistyssuunnitelmavaiheessa omaksuttua työnjakoa, jonka mukaan pääosa määrällisistä ennakointitiedoista hankitaan TE-keskuksille keskitetysti valtakunnallisen ennakoinnin tukiprojektin toimesta ja keskuksissa pyritään ottamaan haltuun laadullisia ennakointimenetelmiä. Mikäli tämä käytäntö turvataan myös jatkossa, jää TE-keskuksen omaksi tehtäväksi arvioida tuotettuja talous-, työllisyys-, väestö- ym. ennusteita sen tiedon varassa, jota keskuksella itsellään on ja tehdä mahdollisesti omia vaihtoehtoisia ennusteita. Vaihtoehtojen tuottamisessa käyttöönsaatu TOOLBOX on hyvä apuväline. Uudellamaalla on aloitettu Työvoima alue-ennusteen samoin kuin ETLA-konsortion alue-ennusteen arviointi. Omina määrälliseen ennakointiin liittyvinä hankkeina Uudenmaan TE-keskus tuottaa yhteistyössä muiden alueviranomaisten kanssa kahta ennustetta. Valtakunnallisen opetushallinnon kehittämän MITENNA-mallin mukaisen koulutustarve-ennusteen laadinta on käynnisttety yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lisäksi TE-keskus on mukana Helsingin seudun nopeat indikaattorit -hankkeessa, joka tuottaa kolme kertaa vuodessa tietoa aluetaloudesta ja työllisyydestä. Tässä vaiheessa tiedot tuotetaan julkaisuna, mutta kehitteillä on lisäksi intranet -järjestelmä, joka sisältäisiä tietoa vielä huomattavasti julkaisua laajemmin. Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä pitää määrällisen ennakoinnin osalta kiireellisenä tehtävänä tietojen kokoamista järjestelmäksi. Järjestelmän periaatteina tulisi olla, että se on koko TE-keskusta kattava ja että siinä on eri tasoja erityyppisiä käyttäjäryhmiä (johto, suunnittelijat, päätöksentekijät, tutkijat) varten. Yhdessä Kaakkois-Suomen TEkeskuksen kanssa on tehty alustava luonnos siitä, millainen TE-keskuksen ennakointijärjestelmän rakenne voisi olla (liite 3). Uudenmaan TE-keskus on myös käynnistänyt järjestelmän yhtenä osana olevan työvoimakoulutuksen tietojärjestelmän kehittämistyön.

10 Laadullinen ennakointi Laadullisten ennakointimenetelmien puolella Uudenmaan TE-keskuksessa on käynnistynyt tai käynnistymässä kolme hanketta: - business to business palvelujen klusterianalyysihanke - ammattien TOP10-analyysit - kolmannen sektorin kehityksen ja työllistämismahdollisuuksien ennakointi Business to business -palvelujen klusterianalyysihankkeelle on saatu ESR-rahoitus. Hankkeen tavoitteena on kuvata tietointensiivisten liike-elämän palvelujen toimialan keskeisiä piirteitä ja tuottaa ennakointitietoa alan kehityksestä vuosille 2005 ja Hankkeen lähtökohtana on business-palvelujen huomattava kasvu viime vuosikymmeninä, mikä osin liittyy ns. toimintojen ulkoistamiseen. Business-palvelujen kehityksessä on kuitenkin todettu olevan myös kokonaan uusia kasvua edistäviä piirteitä, erityisesti niiden luonne osaamisen keskittyminä ja innovaatioiden välittäjinä. Edelleen alalle on tyypillistä voimakas keskittyminen Uudellemaalle. Keskeinen kehityspiirre tällä hetkellä on myös alan sisäinen voimakas murros, jossa monitoimiyritykset syrjäyttävät aiemmin erillisinä toimineita konsulttiyrityksiä. Ennakointihankkeen tarkoituksena on tarkemmin analysoida business-palvelujen toimialan rakennetta, alan kasvuun vaikuttavia tekijöitä, ulkoistamisprosessin näkymiä ja palveluyritysten tuottamaa lisäarvoa emoyrityksille. Hankkeessa kuvataan palveluyritysten ja emoyritysten verkostoitumisen luonnetta, samoin palveluyritysten omia keskinäisiä verkostoja, mm. monitoimiyritysten kehitystä. Edelleen tarkastellaan näiden yritysten maantieteellistä sijoittumista ja kansainvälistymistä. Kaiken edellä olevan pohjalta pyritään tunnistamaan alan osaamistarpeita, supistuvia ja kasvavia ammatteja ja kvalifikaatioita. Hankkeessa pyritään myös pääsemään konkreettisiin johtopäätöksiin tarvittavista toimenpiteistä ja käynnistämään joidenkin case-yritysten kanssa kehittämisprosesseja, jotka jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen. Edelleen hankkeen tarkoituksena on parantaa TEkeskuksen henkilöstön ennakointivalmiuksia ottamalla käyttöön yksi laadullisen ennakoinnin työkalu, klusterianalyysi, ja opettelemalla sen käyttöä. Hankkeessa on tarkoitus verkottua Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten kanssa. Ammattien TOP10-analyyseja tehdään virkatyönä TE-keskuksen työvoimaosaston tutkimus- ja tiedotusyksikössä. Analyysien pohja-aineistona on edellä mainittua koulutustarveennustetta varten hankittu laaja tilastoaineisto ammattien pitkän aikavälin kehityksestä. TOP10 näkökulmina tarkastellaan mm. mitkä ammatit työllistävät eniten, mihin ammatteihin syntyy eniten uusia työpaikkoja, mitkä ovat suurimmat/pienimmät työttömyysammatit, mitkä ovat suurimmat/pienimmät poistuma-ammatit (Keijo Mäkelä 1998). Kolmatta sektoria koskeva ennakointihanke on vasta suunnitteluvaiheessa ja sille on haettu rahoitusta ESR-ennakointivaroista. Kansalaisjärjestöjen edustamaa toimintakenttää pidetään yleisesti erittäin potentiaalisena uusien työpaikkojen luojana, mutta siitä ei toisaalta ole olemassa juuri minkäänlaista tilastotietoa ja vain harvoja tutkimuksia. Ehdotetulla projektilla on tarkoitus tehdä kattava selvitys Uudellamaalla toimivista kansalaisjärjestöistä. Vaikka projekti pääosin rajoittuu Uudellemaalle, on sillä välttämättä valtakunnallinen ulottuvuus useiden alueella toimivien kansalaisjärjestöjen ollessa koko maan kattavia. Projektissa pyritään myös aikaansaamaan ehdotus siitä, miten kolmannen sektorin kehitystä jatkossa voitaisiin systemaattisesti seurata. Edelleen projektissa selvitetään

11 10 ei vain kansalaisjärjestöjen toiminnan nykytilannetta, vaan pyritään ennakoimaan millä sektoreilla toiminta on tulevaisuudessa kasvamassa ja mistä löytyy työllistämispotentiaalia tulevaisuudessa. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Uudenmaan TE-keskus on verkottunut useissa laadullisissa hankkeissa muiden TE-keskusten kanssa. Näistä mainittakoon Kaakkois- Suomen logistiikkahanke ja Pirkanmaan kaupan alan hanke. Verkottumisen avulla pyritään saamaan sekä konkreettista toimialoittaista tietoa että oppimaan ennakoinnin laadullisia menetelmiä. Laadullisten ennakointimenetelmien haltuunoton systemaattisempi suunnittelu, menetelmien vakiinnuttaminen ja analyysikohteet ovat vielä keskustelematta. 5. ENNAKOINNIN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Uudenmaan TE-keskuksen ennakointitoiminta on verkottunut tiiviisti alueen maakunnallisten liittojen, pääkaupunkiseudun kuntien ja Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Verkottuminen maakunnallisten liittojen kanssa on järjestetty niin, että sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan liiton edustajat ovat pysyvinä asiantuntijoina TE-keskuksen ennakointiryhmässä. Tätä kautta turvataan säännöllinen tietojenvaihto, sovitaan yhteisistä hankkeista jne. Verkottuminen Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa on tapahtunut alkuvaiheessa koulutuksen hankintaryhmän kautta, jossa TE-keskuksen ennakointitoimintaa on käsitelty useammassa kokouksessa. Kevään 1999 aikana opetusministeriö on myöntänyt lääninhallitukselle määrärahan alueellisen ammatillisten koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittämishankkeeseen. TE-keskuksen ennakointiryhmän puheenjohtaja on jäsenenä kehittämishankkeen toimintamallityöryhmässä. Kuten edellä määrällistä ennakointia käsittelevässä kohdassa todettiin, on Uudenmaan TE-keskuksella yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kahdessa hankkeessa: ammatillisen koulutuksen tarve-ennusteessa ja Helsingin seudun nopeat indikaattorit - hankkeessa. Jälkimmäisessä ovat mukana pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Uudenmaan liitto ja YTV.- Työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin ei aluetasolla ole ollut yhteyksiä. Sen sijaan valtakunnallisiin TT:n ja LT:n osaamistarvebarometrihankkeisiin on pidetty tutkijoiden välisiä yhteyksiä. Edelleen keskuksen ennakointiprojektia on esitelty muutamissa työnantajatilaisuuksissa, joista mainittakoon Porvoon seudun muoviklusterin kehittämisseminaari sekä Lohjan seudun yrittäjien seminaari. Myös SAK:n taholta on otettu yhteyttä keskustelujen käynnistämiseksi alueellisessa ennakoinnissa. Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten suuntaan ennakointiyhteistyö on Uudellamaalla vielä kokonaan järjestämättä.

12 11 6. ENNAKOINTITOIMINNAN ORGANISOINTI UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA Ennakointitoiminnasta Uudenmaan TE-keskuksessa vastaa ennakointiryhmä, joka perustettiin maaliskuussa Ryhmässä olivat alunperin edustettuina keskuksen kaikki kolme osastoa, Tekes ja Ulkomaankauppaliitto (nykyinen Finpro). Vuonna 1999 ryhmään on lisäksi kutsuttu pysyviksi asiantuntijoiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen edustajat. Ennakointiryhmän kokoonpano on seuraava: projektipäällikkö Marja Toivonen, TE-keskus, ennakointi (puheenjohtaja) kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen, TE-keskus, yritysosasto projektipäällikkö Jorma Korhonen, TE-keskus, kasvuyritysprojekti vientiasiamies Eero Härkönen, TE-keskus, yritysosasto vientiasiamies Jaakko Sora, TE-keskus, yritysosasto yksikön päällikkö Olli Petramo, TE-keskus, työvoimaosasto, työvoimakoulutusyksikkö koulutussuunnittelija Mika Koskinen, TE-keskus, työvoimaosasto, työvoimakoulutusyksikkö projektiassistentti Merja Soosalu, TE-keskus, Yrittämisestä työtä -projekti tutkija Jouko Nieminen, TE-keskus, työvoimaosasto, tutkimus- ja tiedotusyksikkö kehittämispäällikkö Vilho Takamäki, TE-keskus, maaseutuosasto teknologia-asiantuntija Pekka Pesonen, Tekes tuotepäällikkö Helena Saren, Finpro apulaisjohtaja Pentti Tuovinen, Uudenmaan liitto kehittämispäällikkö Ilmi Tikkanen, Itä-Uudenmaan liitto Ennakointiryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. TE-keskuksen oman ennakointityön kehittämisen lisäksi ryhmä on pyrkinyt perehtymään laajemmin ennakoinnin menetelmiin ja sitä sivuavaan tutkimukseen. Tätä varten ryhmässä on ollut kuultavana mm. seuraavia asiantuntijoita: Timo Sneck ja Sakari Luukkainen VTT:ltä, Osmo Kuusi VATT:sta, Taina Hanhinen Satakunnan TE-keskuksesta, Juha Kinnunen ETLA:sta ja Pekka Tiainen työministeriöstä Käytännön ennakointityötä tekevät tällä hetkellä lähinnä ennakoinnin projektityöntekijä ja työvoimaosaston tutkija mahdollisuuksiensa mukaan. Ennakoinnin projektityöntekijä toimii ennakointiryhmän puheenjohtajana ja hänen vastuullaan on business to business -palvelujen klusterianalyysihanke. Työvoimaosaston tutkija tuottaa muiden tehtäviensä ohessa ammattien TOP10 -analyyseja. Lisäksi on tarpeen mukaan perustettu erillisiä työryhmiä tiettyihin kehittämishankkeisiin. Tällä hetkellä toimii kaksi työryhmää: - työvoimakoulutuksen suunnittelujärjestelmän kehittämiseksi koottu erillinen työryhmä, jossa ovat mukana työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikkö sekä tutkimus- ja tiedotusyksikkö, KEKO- ja Yrittämisestä työtä -projektit sekä ennakoinnin projektityöntekijä - yritysosaston kansainvälistymispalvelujen tietopohjaa kehittävä työryhmä, jossa ao. yksikön lisäksi on mukana ennakoinnin projektityöntekijä. Jatkossa ennakointitoiminnan organisointi vaatii välttämättä erillisiä resursseja, muussa tapauksessa ennakointitoiminta kutistuu työvoimaosastokeskeiseksi lähinnä osaston tulosjohtamista palvelevaksi toiminnaksi.

13 12 7. ENNAKOINNIN KOULUTUSSUUNNITELMA Ennakointikoulutus Uudenmaan TE-keskuksessa on koostunut ja tulee koostumaan kolmesta kokonaisuudesta: - osasto- ja yksikkökohtaiset tietotarvekartoitukset ovat samalla toimineet koulutustilaisuuksina - on suunniteltu erillinen koulutushanke, jolle on saatu ESR-rahoitus - ennakointi otetaan mukaan mahdollisimman moniin muutoin järjestettäviin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin; nämä tilaisuudet painottuvat työvoimaosastolle Jo nyt on ennakointiasioita käsitelty mm. työvoimakoulutuksen suunnittelupäivillä ja asiakaspalveluhenkilöstön koulutuspäivällä sekä sovittu käsittelystä tietopalveluseminaarissa. Työvoimatoimistojen johtajien kanssa on sovittu ennakointitiedon jatkuvasta välittämisestä esimiespäivien yhteydessä. Samoin on sovittu ennakointiin liittyvien asioiden säännöllinen käsittely työvoimaosaston laajassa johtoryhmässä. Erillisen koulutushankkeen lähtökohtana on järjestää koulutustilaisuuksia erikseen erityyppistä ennakointitietoa tarvitseville henkilöstöryhmille. Ainakin osa tilaisuuksista järjestetään avoimina niin, että niihin pyritään saamaan osallistujiksi myös pk-yritysten edustajia ja potentiaalisia ESR-hanke-esitysten tekijöitä. Edellisiä siksi, että aito yhteys työelämään olisi koulutuksessa mukana, jälkimmäisiä siksi, että ESR-hankkeiden kytkentä ennakointiin nykyisestään tiivistyisi. Koulutushankkeeseen sisältyy alustavan suunnitelman mukaan kuusi tilaisuutta: - Koulutustilaisuus osastojen laajoille johtoryhmille. Tilaisuudessa käsitellään ennakointia strategiatyön apuvälineenä, strategiatyön ja lyhyen tähtäyksen suunnittelun kytkentää, keskeisiä määrällisiä ennakointitetoja Uudenmaan osalta, määrällisen ennakointitiedon kytkemistä prosessien ymmärtämiseen. - Koulutustilaisuus TE-keskuksen yrityspalveluissa toimiville henkilöille. Tilaisuudessa pyritään löytämään lähtötietoja yritystukien ja yritysneuvonnan paremmalle kohdentamiselle. Painopisteenä on Uudenmaan yritystoiminnan ominaispiirteiden kartoittaminen, yritysten menestystekijöiden ymmärtäminen jne. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työnantajapalveluiden ja aktiivityönvälityksen vastuuhenkilöille sekä työvoimaosaston työnvälityksestä vastaaville henkilöille. Koulutuksessa käydään läpi toimialoittaisen kehityksen megatrendejä, kasvavia ja supistuvia aloja, työvoimatarpeiden määrällisen ja laadullisen ennakoinnin menetelmiä yleensä. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työnhakuryhmien vetäjille sekä työvoimaosaston tästä toiminnasta vastaaville henkilöille. Koulutus painottuu kvalifikaatiovaatimusten muuttumiseen, yleisten kvalifikaatioiden merkityksen osoittamiseen, työllistymismahdollisuuksien tarkasteluun eri aloilla. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen ja työvoimaosaston ammatinvalinnanohjauksen ja tietopalvelun vastuuhenkilöille. Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm. ammattien ja kvalifikaatioiden TOP10-analyyseja, osaamistarveluokituksia ym. asioita, joista mainitut henkilöstöryhmät voivat välittää tietoa eteenpäin paitsi yksilöasiakastyössä myös yhteistyössään koulujen opinto-ohjaajien kanssa.

14 - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työvoimakoulutuksen vastuuhenkilöille sekä työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikölle. Tilaisuudessa käsitellään em. työelämän ja ammattien muuttumiseen liittyviä asioita, mutta pyritään pääsemään selvästi pidemmälle koulutuksen sisältöjä koskeviin johtopäätöksiin asti. 13