Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Uudenmaan TE-keskus Raportti ennakoinnin käynnistyssuunnitelmasta Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 UUDENMAAN TE-KESKUS RAPORTTI ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMASTA STRATEGINEN TASO TUNNUSLUKUJA SUUNNITTELUTASO RAKENNETAULUKOITA HANKEPÄÄTÖSTASO TYÖVOIMAKOULUTUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ YRITYSTUKIPÄÄTÖSTEN TIETOJÄRJESTELMÄ MUUT HANKETASON TIETOJÄRJESTELMÄT ANALYYSI- JA TUTKIMUSTASO LINKIT ERI TIETOLÄHTEISIIN PT-MALLI, ETLA JNE. TOUKOKUU 1999

3 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YHTEENVETO ENNAKOINTITOIMINNAN ALKUVAIHEESTA 3 UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA 2. ENNAKOINNIN KYTKENTÄ JOHTAMISEEN, STRATEGISEEN 4 SUUNNITTELUUN JA TULOSJOHTAMISEEN 3. ENNAKOINNIN TIETOTARVEKARTOITUKSET TE-KESKUKSESSA Tilastolliset tietotarvekartoitukset Osasto- ja yksikkökohtaisten tietotarvekartoitusten toteuttaminen Yhteenveto ja johtopäätökset tietotarvekartoituksista 7 4. UUDENMAAN TE-KESKUKSEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄVISIO Määrällinen ennakointi Laadullinen ennakointi 9 5. ENNAKOINNIN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN ENNAKOINTIOIMINNAN ORGANISOINTI UUDENMAAN TE- 11 KESKUKSESSA 7. ENNAKOINNIN KOULUTUSSUUNNITELMA 12 Liitteet: Liite 1: Uudenmaan TE-keskuksen eri osastojen ennakoinnin tärkeimmät nykyiset tietolähteet Liite 2: Osasto- ja yksikkökohtaiset ennakoinnin tietotarvekartoitukset Uudenmaan TE-keskuksessa Liite 3:TE-keskusten ennakointijärjestelmän rakenteesta

4 3 1. YHTEENVETO ENNAKOINTITOIMINNAN ALKUVAIHEESTA UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä perustettiin maaliskuussa Ryhmässä olivat alunperin edustettuina keskuksen kaikki kolme osastoa, Tekes ja Ulkomaankauppaliitto (nykyinen Finpro). Vuonna 1999 ryhmään on lisäksi kutsuttu pysyviksi asiantuntijoiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen edustajat. Ennakointiryhmän työn painopiste oli alkuvaiheessa määrällisten tietotarpeiden kartoituksessa. Kevään ja alkusyksyn 1998 aikana ryhmä kartoitti keskuksen eri osastoilla käytössä olevia tilasto- ym. aineistoja. Todettiin, että jopa nykytilaa kuvaavissa tilastoissa oli joitakin ratkaisevia puutteita (ennen muuta yritystilastojen puute). Ryhmä perehtyi laajasti saatavilla olevaan tilastoaineistoon ja kävi useita keskusteluja Tilastokeskuksen kanssa. Ennakointi on alusta pitäen kytkeytynyt tiiviisti TE-keskuksen strategia- ja suunnittelutyöhön. TE-keskuksessa toimii suunnitteluryhmä, joka on perustettu lähes samanaikaisesti ennakointiryhmän kanssa ja ryhmissä toimii osin samoja ihmisiä. Määräraha ennakoinnin käynnistyssuunnitelmaa varten saatiin Uudellemaalla lokakuussa 1998 ja sillä palkattiin päätoiminen työntekijä marraskuun huhtikuun 1999 väliseksi ajaksi. Käynnistyssuunnitelman yhteydessä on tehty yksityiskohtaiset ennakointitiedon tarvekartoitukset TE-keskuksen eri osastojen, yksikköjen ja projektien kanssa. Tarvekartoituksia on käytetty myös henkilöstön sitouttamiseen ennakointitoimintaan. Niiden yhteydessä on henkilöstöä informoitu ESR-ennakointitoiminnasta yleensä,te- keskusennakoinnin tavoitteista ja menetelmistä sekä ennakointiryhmän toiminnasta Uudellamaalla. Jatkotyötä varten on tehty suunnitelma ennakoinnin koulutustilaisuuksista keskuksen eri henkilöstöryhmille. Hankkeelle on saatu ESR-rahoitus. Johtoryhmän kanssa on pidetty yksi puolenpäivän seminaari ja ennakointia on lisäksi käsitelty useissa johtoryhmän kokouksissa. Koska merkittävä osa määrällisistä ennakointitiedoista tullaan saamaan TE-keskuksille keskitetysti valtakunnallisen TE-keskusennakoinnin tukiprojektin toimesta, on Uudellamaalla tältä osin keskitytty ennakointijärjestelmän kehittämiseen. Yhdessä Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kanssa on tehty alustava luonnos siitä, millainen TE-keskuksen ennakointijärjestelmän rakenne voisi olla. Toisaalta Uudenmaan ennakointiryhmä on pitänyt tärkeänä ennakoinnin laadullisten menetelmien haltuunottoa. Tältä pohjalta on tehty suunnitelma klusterianalyysimenetelmällä toteutettavasta tietointensiivisten business to business palvelujen ennakointihankkeesta ja saatu sille ESR-rahoitus. Hankkeessa on tarkoitus verkottua Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten kanssa. Lisäksi Uusimaa on verkottumisosapuolena mm. Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan ennakointihankkeissa. Uudenmaan TE-keskus on myös anonut ERS-rahoitusta pienemmälle laadulliselle ennakointihankkeelle, jossa selvitettäisiin kolmannen sektorin kehitysnäkymiä ja työllistämismahdollisuuksia. Tietotarvekartoitusten yhteydessä on myös käynnistynyt eräitä jatkoprojekteja päätöksenteon tietopohjan kehittämiseksi. Näistä on mainittava ennen muuta työvoimakoulutuksen suunnittelu- ja ennakointijärjestelmän kehittämistyö. Pienempiä hankkeita tietopohjan vahvistamiseksi on käynnissä TE-keskuksen yritysosaston kansainvälistymisryh-

5 4 mässä sekä rahoitusryhmässä. Lähes kaikkien TE-keskuksen osastojen, yksikköjen ja projektiryhmien kanssa on sovittu jatkoyhteistyöstä vähintään niin, että ennakointiprojekti säännöllisin välein käy kertomassa toiminnastaan. Uudenmaan TE-keskus on verkottunut pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kahdessa ennakointiin liittyvässä hankkeessa: koulutustarve-ennusteen laatimisessa ja Helsingin seudun nopeat indikaattorit hankkeessa. Koulutustarve-ennustetta varten on hankittu laaja tilastoaineisto ammattien pitkän aikavälin kehityksestä ja varsinaisen ennustetyön lisäksi sitä käytetään ammattien TOP10 -analyysien tekemiseen TE-keskuksen työvoimaosastolla. Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on ennakointityössä varsin kiinteää maakunnallisten liittojen kohdalla, jotka ovat TE-keskuksen ennakointiryhmässä edustettuina, samoin pääkaupunkiseudun kuntien kohdalla, joiden kanssa TE-keskuksella on konkreettisia yhteisiä hankkeita. Näiden lisäksi yhteistyötä on Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa koulutuksen hankintaryhmän kautta, jossa TE-keskuksen ennakointitoimintaa on käsitelty useammassa kokouksessa. TE-keskuksen ennakointiryhmän puheenjohtaja on myös mukana lääninhallituksen ammatillisten koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittämishankkeen toimintamallityöryhmässä. Edelleen keskuksen ennakointiprojektia on esitelty muutamissa työnantajatilaisuuksissa, joista mainittakoon Porvoon seudun muoviklusterin kehittämisseminaari sekä Lohjan seudun yrittäjien seminaari. 2. ENNAKOINNIN KYTKENTÄ JOHTAMISEEN, STRATEGISEEN SUUNNITTELUUN JA TULOSJOHTAMISEEN Ennakointitoiminta on Uudellamaalla ollut alusta lähtien kiinteä osa suunnittelua. Näin mm. siksi, että TE-keskuksen yhteistä suunnittelujärjestelmää lähdettiin kehittämään samanaikaisesti ennakointityön aloittamisen kanssa. Keskukseen on perustettu suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on suunnittelun yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja tulosohjausasiakirjojen laadinnan koordinointi sekä strategiapäivien ja suunnittelupäivien valmistelu. Ryhmä on kartoittanut keskuksen eri osastoilla vallitsevat käytännöt toimintaja talousuunnittelussa, vuosisuunnittelussa, toimintakertomuksen laadinnassa ja tulosohjauksessa. Suunnittelun organisointia on päätetty tehostaa niin, että tulossuunnittelusta tehdään TE-keskuksen suunnittelun pääväline. Myös strategiset pohdinnat liitetään sen yhteyteen, ja vuosittaisesta strategiapäivästä tehdään jatkuva käytäntö. Suunnittelujärjestelmä on aikataulutettu sekä koko TE-keskuksen että kaikkien kolmen osaston osalta. Kukin osasto sopeuttaa omaa suunnitteluaan yhteiseen järjestelmään niin, että päällekkäiseltä työltä vältytään. Muutoin osastojen ominaisluonne suunnittelussa säilyy. Ennakointi tuottaa suunnittelutyöhön keskeistä materiaalia erityisesti seuraavissa kohdin: - toimintaympäristön analyysissa - strategisten tavoitteiden asettamisessa ja painopisteiden määrittelyssä - menetelmällistä apua strategioiden käsittelyssä ja niiden kytkemisessä lyhyemmän tähtäyksen suunnitteluun Jo tähänastinen ennakointityö tarjoaa toimintaympäristön analyysiin oleellisesti aiempaa paremmat lähtökohdat, kun käytettävissä on useita valtakunnallisen ennakointiprojektin toimesta hankittuja määrällisiä alue-ennusteita taloudesta, työllisyydestä jne. Strategisten

6 5 tavoitteiden asettamiseen on edellä olevan lisäksi saatu pohjaa ennakoinnin tietotarvekartoituksilla, joiden yhteydessä on tullut esiin varsinaisten tietotarpeiden lisäksi useita toiminnallisia kysymyksiä. Menetelmällistä apua strategioiden käsittelyyn saadaan ennakoinnin laadullisista menetelmistä (skenaariot, swot-analyysit jne.) Ennakointia on Uudellamaalla käsitelty TE-keskuksen johtoryhmässä useita kertoja sekä suunnitteluasiakirjojen yhteydessä että omana kysymyksenään. Ennakointiryhmä ja johtoryhmä ovat pitäneet yhteisen puolen päivän ennakointiseminaarin. Johdon sitoutuminen ennakointiin on vahva. Ajankohtainen asia on tietotarvekartoituksen tulosten käsittely johtoryhmässä ja johtopäätösten tekeminen ainakin seuraavista asioista: - tarvittavasta tietoaineistosta - sisällöllisistä suoraan toiminnan painopisteisiin liittyvistä kysymyksistä (mm. muuttoliike ja maahanmuutto, yritysten kansainvälistyminen, uudet toimialat kuten sisältötuotanto, kolmas sektori) - TE-keskuksen sisäisen yhteistyön tiivistämisestä (mm. yhteiset asiakasrekisterit; yritys- osaston ja työvoimatoimistojen työnantajapalvelujen yhteistyö; koulutuksen, yritysneu- vonnan ja yritystukien kytkentä) 3. ENNAKOINNIN TIETOTARVEKARTOITUKSET TE-KESKUKSESSA 3.1. Tilastolliset tietotarvekartoitukset Tietotarvekartoitukset aloitettiin Uudenmaan TE-keskuksessa ennakointiryhmän toimesta jo ennen varsinaista käynnistyssuunnitelmavaihetta. Kevään ja alkusyksyn 1998 aikana ryhmä kartoitti keskuksen eri osastoilla käytössä olevat tilastoaineistot. Näistä on yhteenveto liitteenä 1. Yleisinä johtopäätöksinä todettiin osastoittain seuraavaa: Työvoimaosastolla on varsin mittava tietopohja työhallinnon tilastojärjestelmässä. Se on suurelta osin myös joustavasti käytettävissä valmiina aikasarjoina, sql-kyselyinä tilastotietokannasta ja valtakunnallisen ennakointiprojektin tuottamina jatkuvasti päivittyvinä graafeina. Toisaalta työnvälityksen asiakastietojärjestelmään URA:aan kootaan paljon sellaista tietoa, josta olisi suurta hyötyä käytännön päätöksenteossa ennen muuta työvoimakoulutuksen kohdalla, mutta jota ei nyt saada ulos järjestelmästä. Työvoimaosastolla on myös käytössään PC-Axis muodossa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston keskeiset tiedot ja excel-muodossa työvoimatutkimuksen aluetaulut. Eräitä muita tilastoja, mm. koulutustilastoja, on julkaisumuodossa. Yritysosastolla on käytössä julkaisumuodossa joitakin yritystilastoja (mm. alkaneet ja lopettaneet yritykset), PK-barometri sekä KTM:n toimialaraportit ja -barometrit. Suureksi ongelmaksi koettiin varsinaisten yritystilastojen ja yritysrekisterin puute; näiden hankinnan ovat estäneet kustannussyyt, jotka liittyvät Uudenmaan suureen volyymiin. Yritysosastolla on lisäksi asiakasrekisteri, josta ei kuitenkaan tulosteta asiakastilastoja. Maaseutuosastolla maa- ja metsätalousministeriön TIKE:llä on mittava tilastoaineisto. Alueittaisia tietoja tuotannon rakenteesta jne. saadaan pyydettäessä, säännönmukaisesti tietoja TE-keskuksille ei tuoteta.

7 6 Käytössä olevien tilastojen kartoittamisen jälkeen ennakointiryhmä kävi useita keskusteluja Tilastokeskuksen edustajien kanssa tietopohjan täydentämisestä. Näissä keskusteluissa, joissa Tilastokeskuksen tarjontaan perehdyttiin demo:jen avulla, saatiin varsin kattava kuva käytettävissä olevista lisämahdollisuuksista ja niiden kustannuksista. Johtopäätöksenä päädyttiin tilaamaan kaksi uutta tilastoa: karttapohjainen Teema-CD sekä Pohjoismainen-CD. Vuoden 1999 alkupuolella on lisäksi tilattu eräitä erillisajoja yritystilastoista ja yritysrekisteristä. Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmän käsityksen mukaan ennakoinnin perustietojen turvaamisen kannalta olisi tärkeintä taata tietojen jatkuva saanti yhdestä lähteestä ja vertailukelpoisessa muodossa (luokitukset, aluejaot) sekä ennen muuta sähköisessä muodossa vähintään excel-taulukkoina, mutta mieluummin PC-Axis-muodossa Osasto- ja yksikkökohtaisten tietotarvekartoitusten toteuttaminen Käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana on Uudenmaan TE-keskuksessa tehty tarkemmat, myös muuta kuin tilastopohjaa koskevat tietotarvekartoitukset. Aluksi on jokaiselle osastolle pidetty ennakointiprojektin esittelytilaisuus, jossa on käyty läpi ennakoinnin käsitettä ja menetelmiä, selostettu valtakunnallista ennakointiprojektia sekä kerrottu Uudenmaan projektin toiminnasta. Yritys- ja maaseutuosastolla ennakointiprojektin esittely on tapahtunut henkilökunnan kokouksessa, työvoimaosastolla laajassa johtoryhmässä. Tämän jälkeen on pidetty varsinaiset tietotarvetta kartoittavat kokoukset työvoima- ja yritysosastolla yksiköittäin. Maaseutuosastolla on erillinen yksikkökokous pidetty vain kalatalousyksikön kanssa. Yksikkökokousten lisäksi on käyty keskustelut lähes kaikkien TE-keskuksessa toimivien kehittämisprojektien kanssa. Myös näissä tarkemmissa keskusteluissa on tietotarvekartoituksen lisäksi selostettu ennakointiprojektin toimintaa. Osasto-, yksikkö- ja projektikohtaisia kokouksia on ollut yhteensä 19. Yksikkö- ja projektikohtaisista kokouksista valtaosassa on ollut mukana koko yksikön tai projektin henkilöstö. Työvoimaosaston palkkaturvayksikön kanssa pidettävä kokous on siirtynyt käynnistyssuunnitelmavaiheen jälkeen toteutettavaksi. Tekesin edustajien kanssa on käyty erillinen keskustelu. Työvoimatoimistoille ennakointitoimintaa on selostettu esimiespäivän, työvoimakoulutuksen suunnittelupäivän sekä työvoimaneuvojien ja ammatinvalinnanohjaajien koulutuspäivän yhteydessä. Yksikkö- ja projektikohtaisissa kokouksissa on selvitetty: - minkä tiedon varassa tähän asti on toimittu - mitä tietoa tarvittaisiin lisää - mitä tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia erityisesti ennakointiprojekti voi tarjota. Tietotarvekartoitusta varten on lisäksi käyty läpi päätöksentekoprosesseja, myös niistä laadittuja prosessikaavioita. Kuitenkin vain harvan yksikön kohdalla pystytään sanomaan, mihin päätöksenteon vaiheeseen tietoa kaivattaisiin.

8 Yhteenveto ja johtopäätökset tietotarvekartoituksista Yksityiskohtaiset tulokset osasto-, yksikkö- ja projektikohtaisista tietotarvekartoituksista ovat liitteessä 2. Tietotarvekartoituksissa esille tulleet kehittämistä vaativat asiat voidaan jakaa toisaalta selkeästi tietopohjaa koskeviin kysymyksiin, toisaalta TE-keskuksen toimintaa ja sisäistä kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Tietopohjan osalta voidaan mainita mm. seuraavat kehittämistarpeet: - tarkempaa toimialatietoa mm. yrityskoon mukaan - tarkempaa TE-keskuksen osa-alueittaista, myös kuntakohtaista, tietoa - ala- ja aluekohtaisen tiedon yhdistäminen, nykyistä selkeämpi arvio siitä minkä tason tietoa tarvitaan, esimerkiksi miten laaja on yrityksen markkina-alue - kansainvälisiä vertailutietoja - vientiä koskevia tietoja ja tietoja potentiaalisten viejien tunnistamiseksi - tietoja potentiaalisten yrittäjien tunnistamiseksi - tietoja uusista toimialoista (mm. sisältötuotanto) - tietoja kolmannesta sektorista - tietoja maahanmuuton vaikutuksista - tietoja maatilayrittämisen tulevaisuudesta TE-keskuksen toimintaa koskevina kysymyksinä nousivat esiin mm. seuraavat asiat: - tietoisemman aluestrategian kehittäminen, alueellinen erikoistuminen, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden huomioon ottaminen - yrityspalvelujen johdonmukaistaminen osastojen ja työvoimatoimistojen yhteistyötä tiivistämällä: työvoimakoulutus - työvoimatoimistojen työnantajapalvelut - neuvonta ja konsultointi - yritysrahoitus on saatava jatkumoksi - TE-keskuksen palvelujen liittäminen Tekesin teknologian kehittämispalveluihin - yritysrahoituksen perustaa pohdittava: yleisen taloudellisen tilanteen merkitys toimialan kehitysnäkymien merkitys - itse yrityksen menestymisen arviointi - ennakointitietoa käytettävä alkavan yrittäjän uskon vahvistamiseen - useat TE-keskuksen projektit tuottavat case-tyyppistä tietoa siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa (yrityshautomot, kasvuyritysprojekti, sisältötuotantoprojekti); nämä tiedot pitäisi koota ja käyttää niitä strategiatyön välineenä - olisi pystyttävä identifioimaan sellaiset yritykset, joilla on selkeästi liiketoiminnan uudistamisen tarve, ja olisi kehitettävä uusien alojen liiketoiminnan konsepteja - kansainvälistyminen olisi nähtävänä laajempana asiana kuin vain vientiin liittyvinä kysymyksinä, erityisesti kansainväliset verkostot ovat keskeisiä TE-keskuksen sisäistä kehittämistä koskevia kysymyksiä ovat mm. - tiedonvaihdon vähäisyys osastojen kesken - yhteisten asiakasrekisterien puute; samalle yritykselle voi mennä tukea, koulutusta, neuvontaa niin, että eri myöntäjät eivät tiedä toisistaan - ESR-toiminnan seurantajärjestelmän puuttuminen - maaseutuosaston ylikuormitus - vaikuttavuusmittarien kehittäminen yrityssektorilla niin, ettei tarkastella vain uusien yritysten syntymistä, vaan myös niiden toiminnan jatkumista - tutkimus- ja tiedotusyksikön saaminen koko keskusta palvelevaksi Osastoittain voidaan todeta, että jo tähänastisen ennakointityön nähtiin palvelevan varsin suoraan työvoimaosaston työvoimapalvelu- ja työvoimakoulutusyksikköjen sekä tutkimus-

9 8 ja tiedotusyksikön tarpeita. Yritysosastolla tarvetta oli ennen muuta yksityiskohtaisemmasta toimialatiedosta, ja siellä myös selkeimmin nähtiin tarve osastorajat ylittävään yhteistyöhön yrityspalveluissa. Maaseutuosastolla toiminta keskittyy hallinnollisiin tehtäviin, silti ennakointitiedolle nähtiin suurta tarvetta, koska huoli maaseudun elinkelpoisena säilymisestä on suuri. Erillisten projektien keskeisin ongelma on liian vähäinen kytkentä pysyväisluontoisten toimintojen kanssa. Tietotarvekartoituksissa tuli esille konkreettinen ehdotus erityisen ennakointipäivän järjestämisestä sekä kartoitus siitä kuka TE-keskuksessa tietää mitäkin. Eräiltä osin ennakointikokouksissa sovittiin jatkotyöstä, ennen muuta päätöksenteon tietopohjan vahvistamisesta. Työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikön kanssa on käynnistetty koulutussuunnittelun kehittämisprojekti ja yritysosaston kansainvälistymispalvelujen tietopohjaa kehitetään yksikön ja ennakointiprojektin yhteistyöllä. Kolmannen sektorin tulevaisuudennäkymien kartoittamisesta on tehty erillinen hanke-esitys. Lähes kaikki yksiköt ja projektit ovat lisäksi halunneet säännöllistä informaatiota ennakointiprojektin jatkotyöstä. 4. UUDENMAAN TE-KESKUKSEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄVISIO 4.1. Määrällinen ennakointi Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä on pitänyt hyvänä ennakoinnin käynnistyssuunnitelmavaiheessa omaksuttua työnjakoa, jonka mukaan pääosa määrällisistä ennakointitiedoista hankitaan TE-keskuksille keskitetysti valtakunnallisen ennakoinnin tukiprojektin toimesta ja keskuksissa pyritään ottamaan haltuun laadullisia ennakointimenetelmiä. Mikäli tämä käytäntö turvataan myös jatkossa, jää TE-keskuksen omaksi tehtäväksi arvioida tuotettuja talous-, työllisyys-, väestö- ym. ennusteita sen tiedon varassa, jota keskuksella itsellään on ja tehdä mahdollisesti omia vaihtoehtoisia ennusteita. Vaihtoehtojen tuottamisessa käyttöönsaatu TOOLBOX on hyvä apuväline. Uudellamaalla on aloitettu Työvoima alue-ennusteen samoin kuin ETLA-konsortion alue-ennusteen arviointi. Omina määrälliseen ennakointiin liittyvinä hankkeina Uudenmaan TE-keskus tuottaa yhteistyössä muiden alueviranomaisten kanssa kahta ennustetta. Valtakunnallisen opetushallinnon kehittämän MITENNA-mallin mukaisen koulutustarve-ennusteen laadinta on käynnisttety yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lisäksi TE-keskus on mukana Helsingin seudun nopeat indikaattorit -hankkeessa, joka tuottaa kolme kertaa vuodessa tietoa aluetaloudesta ja työllisyydestä. Tässä vaiheessa tiedot tuotetaan julkaisuna, mutta kehitteillä on lisäksi intranet -järjestelmä, joka sisältäisiä tietoa vielä huomattavasti julkaisua laajemmin. Uudenmaan TE-keskuksen ennakointiryhmä pitää määrällisen ennakoinnin osalta kiireellisenä tehtävänä tietojen kokoamista järjestelmäksi. Järjestelmän periaatteina tulisi olla, että se on koko TE-keskusta kattava ja että siinä on eri tasoja erityyppisiä käyttäjäryhmiä (johto, suunnittelijat, päätöksentekijät, tutkijat) varten. Yhdessä Kaakkois-Suomen TEkeskuksen kanssa on tehty alustava luonnos siitä, millainen TE-keskuksen ennakointijärjestelmän rakenne voisi olla (liite 3). Uudenmaan TE-keskus on myös käynnistänyt järjestelmän yhtenä osana olevan työvoimakoulutuksen tietojärjestelmän kehittämistyön.

10 Laadullinen ennakointi Laadullisten ennakointimenetelmien puolella Uudenmaan TE-keskuksessa on käynnistynyt tai käynnistymässä kolme hanketta: - business to business palvelujen klusterianalyysihanke - ammattien TOP10-analyysit - kolmannen sektorin kehityksen ja työllistämismahdollisuuksien ennakointi Business to business -palvelujen klusterianalyysihankkeelle on saatu ESR-rahoitus. Hankkeen tavoitteena on kuvata tietointensiivisten liike-elämän palvelujen toimialan keskeisiä piirteitä ja tuottaa ennakointitietoa alan kehityksestä vuosille 2005 ja Hankkeen lähtökohtana on business-palvelujen huomattava kasvu viime vuosikymmeninä, mikä osin liittyy ns. toimintojen ulkoistamiseen. Business-palvelujen kehityksessä on kuitenkin todettu olevan myös kokonaan uusia kasvua edistäviä piirteitä, erityisesti niiden luonne osaamisen keskittyminä ja innovaatioiden välittäjinä. Edelleen alalle on tyypillistä voimakas keskittyminen Uudellemaalle. Keskeinen kehityspiirre tällä hetkellä on myös alan sisäinen voimakas murros, jossa monitoimiyritykset syrjäyttävät aiemmin erillisinä toimineita konsulttiyrityksiä. Ennakointihankkeen tarkoituksena on tarkemmin analysoida business-palvelujen toimialan rakennetta, alan kasvuun vaikuttavia tekijöitä, ulkoistamisprosessin näkymiä ja palveluyritysten tuottamaa lisäarvoa emoyrityksille. Hankkeessa kuvataan palveluyritysten ja emoyritysten verkostoitumisen luonnetta, samoin palveluyritysten omia keskinäisiä verkostoja, mm. monitoimiyritysten kehitystä. Edelleen tarkastellaan näiden yritysten maantieteellistä sijoittumista ja kansainvälistymistä. Kaiken edellä olevan pohjalta pyritään tunnistamaan alan osaamistarpeita, supistuvia ja kasvavia ammatteja ja kvalifikaatioita. Hankkeessa pyritään myös pääsemään konkreettisiin johtopäätöksiin tarvittavista toimenpiteistä ja käynnistämään joidenkin case-yritysten kanssa kehittämisprosesseja, jotka jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen. Edelleen hankkeen tarkoituksena on parantaa TEkeskuksen henkilöstön ennakointivalmiuksia ottamalla käyttöön yksi laadullisen ennakoinnin työkalu, klusterianalyysi, ja opettelemalla sen käyttöä. Hankkeessa on tarkoitus verkottua Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten kanssa. Ammattien TOP10-analyyseja tehdään virkatyönä TE-keskuksen työvoimaosaston tutkimus- ja tiedotusyksikössä. Analyysien pohja-aineistona on edellä mainittua koulutustarveennustetta varten hankittu laaja tilastoaineisto ammattien pitkän aikavälin kehityksestä. TOP10 näkökulmina tarkastellaan mm. mitkä ammatit työllistävät eniten, mihin ammatteihin syntyy eniten uusia työpaikkoja, mitkä ovat suurimmat/pienimmät työttömyysammatit, mitkä ovat suurimmat/pienimmät poistuma-ammatit (Keijo Mäkelä 1998). Kolmatta sektoria koskeva ennakointihanke on vasta suunnitteluvaiheessa ja sille on haettu rahoitusta ESR-ennakointivaroista. Kansalaisjärjestöjen edustamaa toimintakenttää pidetään yleisesti erittäin potentiaalisena uusien työpaikkojen luojana, mutta siitä ei toisaalta ole olemassa juuri minkäänlaista tilastotietoa ja vain harvoja tutkimuksia. Ehdotetulla projektilla on tarkoitus tehdä kattava selvitys Uudellamaalla toimivista kansalaisjärjestöistä. Vaikka projekti pääosin rajoittuu Uudellemaalle, on sillä välttämättä valtakunnallinen ulottuvuus useiden alueella toimivien kansalaisjärjestöjen ollessa koko maan kattavia. Projektissa pyritään myös aikaansaamaan ehdotus siitä, miten kolmannen sektorin kehitystä jatkossa voitaisiin systemaattisesti seurata. Edelleen projektissa selvitetään

11 10 ei vain kansalaisjärjestöjen toiminnan nykytilannetta, vaan pyritään ennakoimaan millä sektoreilla toiminta on tulevaisuudessa kasvamassa ja mistä löytyy työllistämispotentiaalia tulevaisuudessa. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Uudenmaan TE-keskus on verkottunut useissa laadullisissa hankkeissa muiden TE-keskusten kanssa. Näistä mainittakoon Kaakkois- Suomen logistiikkahanke ja Pirkanmaan kaupan alan hanke. Verkottumisen avulla pyritään saamaan sekä konkreettista toimialoittaista tietoa että oppimaan ennakoinnin laadullisia menetelmiä. Laadullisten ennakointimenetelmien haltuunoton systemaattisempi suunnittelu, menetelmien vakiinnuttaminen ja analyysikohteet ovat vielä keskustelematta. 5. ENNAKOINNIN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Uudenmaan TE-keskuksen ennakointitoiminta on verkottunut tiiviisti alueen maakunnallisten liittojen, pääkaupunkiseudun kuntien ja Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Verkottuminen maakunnallisten liittojen kanssa on järjestetty niin, että sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan liiton edustajat ovat pysyvinä asiantuntijoina TE-keskuksen ennakointiryhmässä. Tätä kautta turvataan säännöllinen tietojenvaihto, sovitaan yhteisistä hankkeista jne. Verkottuminen Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa on tapahtunut alkuvaiheessa koulutuksen hankintaryhmän kautta, jossa TE-keskuksen ennakointitoimintaa on käsitelty useammassa kokouksessa. Kevään 1999 aikana opetusministeriö on myöntänyt lääninhallitukselle määrärahan alueellisen ammatillisten koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittämishankkeeseen. TE-keskuksen ennakointiryhmän puheenjohtaja on jäsenenä kehittämishankkeen toimintamallityöryhmässä. Kuten edellä määrällistä ennakointia käsittelevässä kohdassa todettiin, on Uudenmaan TE-keskuksella yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kahdessa hankkeessa: ammatillisen koulutuksen tarve-ennusteessa ja Helsingin seudun nopeat indikaattorit - hankkeessa. Jälkimmäisessä ovat mukana pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Uudenmaan liitto ja YTV.- Työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin ei aluetasolla ole ollut yhteyksiä. Sen sijaan valtakunnallisiin TT:n ja LT:n osaamistarvebarometrihankkeisiin on pidetty tutkijoiden välisiä yhteyksiä. Edelleen keskuksen ennakointiprojektia on esitelty muutamissa työnantajatilaisuuksissa, joista mainittakoon Porvoon seudun muoviklusterin kehittämisseminaari sekä Lohjan seudun yrittäjien seminaari. Myös SAK:n taholta on otettu yhteyttä keskustelujen käynnistämiseksi alueellisessa ennakoinnissa. Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten suuntaan ennakointiyhteistyö on Uudellamaalla vielä kokonaan järjestämättä.

12 11 6. ENNAKOINTITOIMINNAN ORGANISOINTI UUDENMAAN TE-KESKUKSESSA Ennakointitoiminnasta Uudenmaan TE-keskuksessa vastaa ennakointiryhmä, joka perustettiin maaliskuussa Ryhmässä olivat alunperin edustettuina keskuksen kaikki kolme osastoa, Tekes ja Ulkomaankauppaliitto (nykyinen Finpro). Vuonna 1999 ryhmään on lisäksi kutsuttu pysyviksi asiantuntijoiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen edustajat. Ennakointiryhmän kokoonpano on seuraava: projektipäällikkö Marja Toivonen, TE-keskus, ennakointi (puheenjohtaja) kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen, TE-keskus, yritysosasto projektipäällikkö Jorma Korhonen, TE-keskus, kasvuyritysprojekti vientiasiamies Eero Härkönen, TE-keskus, yritysosasto vientiasiamies Jaakko Sora, TE-keskus, yritysosasto yksikön päällikkö Olli Petramo, TE-keskus, työvoimaosasto, työvoimakoulutusyksikkö koulutussuunnittelija Mika Koskinen, TE-keskus, työvoimaosasto, työvoimakoulutusyksikkö projektiassistentti Merja Soosalu, TE-keskus, Yrittämisestä työtä -projekti tutkija Jouko Nieminen, TE-keskus, työvoimaosasto, tutkimus- ja tiedotusyksikkö kehittämispäällikkö Vilho Takamäki, TE-keskus, maaseutuosasto teknologia-asiantuntija Pekka Pesonen, Tekes tuotepäällikkö Helena Saren, Finpro apulaisjohtaja Pentti Tuovinen, Uudenmaan liitto kehittämispäällikkö Ilmi Tikkanen, Itä-Uudenmaan liitto Ennakointiryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. TE-keskuksen oman ennakointityön kehittämisen lisäksi ryhmä on pyrkinyt perehtymään laajemmin ennakoinnin menetelmiin ja sitä sivuavaan tutkimukseen. Tätä varten ryhmässä on ollut kuultavana mm. seuraavia asiantuntijoita: Timo Sneck ja Sakari Luukkainen VTT:ltä, Osmo Kuusi VATT:sta, Taina Hanhinen Satakunnan TE-keskuksesta, Juha Kinnunen ETLA:sta ja Pekka Tiainen työministeriöstä Käytännön ennakointityötä tekevät tällä hetkellä lähinnä ennakoinnin projektityöntekijä ja työvoimaosaston tutkija mahdollisuuksiensa mukaan. Ennakoinnin projektityöntekijä toimii ennakointiryhmän puheenjohtajana ja hänen vastuullaan on business to business -palvelujen klusterianalyysihanke. Työvoimaosaston tutkija tuottaa muiden tehtäviensä ohessa ammattien TOP10 -analyyseja. Lisäksi on tarpeen mukaan perustettu erillisiä työryhmiä tiettyihin kehittämishankkeisiin. Tällä hetkellä toimii kaksi työryhmää: - työvoimakoulutuksen suunnittelujärjestelmän kehittämiseksi koottu erillinen työryhmä, jossa ovat mukana työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikkö sekä tutkimus- ja tiedotusyksikkö, KEKO- ja Yrittämisestä työtä -projektit sekä ennakoinnin projektityöntekijä - yritysosaston kansainvälistymispalvelujen tietopohjaa kehittävä työryhmä, jossa ao. yksikön lisäksi on mukana ennakoinnin projektityöntekijä. Jatkossa ennakointitoiminnan organisointi vaatii välttämättä erillisiä resursseja, muussa tapauksessa ennakointitoiminta kutistuu työvoimaosastokeskeiseksi lähinnä osaston tulosjohtamista palvelevaksi toiminnaksi.

13 12 7. ENNAKOINNIN KOULUTUSSUUNNITELMA Ennakointikoulutus Uudenmaan TE-keskuksessa on koostunut ja tulee koostumaan kolmesta kokonaisuudesta: - osasto- ja yksikkökohtaiset tietotarvekartoitukset ovat samalla toimineet koulutustilaisuuksina - on suunniteltu erillinen koulutushanke, jolle on saatu ESR-rahoitus - ennakointi otetaan mukaan mahdollisimman moniin muutoin järjestettäviin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin; nämä tilaisuudet painottuvat työvoimaosastolle Jo nyt on ennakointiasioita käsitelty mm. työvoimakoulutuksen suunnittelupäivillä ja asiakaspalveluhenkilöstön koulutuspäivällä sekä sovittu käsittelystä tietopalveluseminaarissa. Työvoimatoimistojen johtajien kanssa on sovittu ennakointitiedon jatkuvasta välittämisestä esimiespäivien yhteydessä. Samoin on sovittu ennakointiin liittyvien asioiden säännöllinen käsittely työvoimaosaston laajassa johtoryhmässä. Erillisen koulutushankkeen lähtökohtana on järjestää koulutustilaisuuksia erikseen erityyppistä ennakointitietoa tarvitseville henkilöstöryhmille. Ainakin osa tilaisuuksista järjestetään avoimina niin, että niihin pyritään saamaan osallistujiksi myös pk-yritysten edustajia ja potentiaalisia ESR-hanke-esitysten tekijöitä. Edellisiä siksi, että aito yhteys työelämään olisi koulutuksessa mukana, jälkimmäisiä siksi, että ESR-hankkeiden kytkentä ennakointiin nykyisestään tiivistyisi. Koulutushankkeeseen sisältyy alustavan suunnitelman mukaan kuusi tilaisuutta: - Koulutustilaisuus osastojen laajoille johtoryhmille. Tilaisuudessa käsitellään ennakointia strategiatyön apuvälineenä, strategiatyön ja lyhyen tähtäyksen suunnittelun kytkentää, keskeisiä määrällisiä ennakointitetoja Uudenmaan osalta, määrällisen ennakointitiedon kytkemistä prosessien ymmärtämiseen. - Koulutustilaisuus TE-keskuksen yrityspalveluissa toimiville henkilöille. Tilaisuudessa pyritään löytämään lähtötietoja yritystukien ja yritysneuvonnan paremmalle kohdentamiselle. Painopisteenä on Uudenmaan yritystoiminnan ominaispiirteiden kartoittaminen, yritysten menestystekijöiden ymmärtäminen jne. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työnantajapalveluiden ja aktiivityönvälityksen vastuuhenkilöille sekä työvoimaosaston työnvälityksestä vastaaville henkilöille. Koulutuksessa käydään läpi toimialoittaisen kehityksen megatrendejä, kasvavia ja supistuvia aloja, työvoimatarpeiden määrällisen ja laadullisen ennakoinnin menetelmiä yleensä. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työnhakuryhmien vetäjille sekä työvoimaosaston tästä toiminnasta vastaaville henkilöille. Koulutus painottuu kvalifikaatiovaatimusten muuttumiseen, yleisten kvalifikaatioiden merkityksen osoittamiseen, työllistymismahdollisuuksien tarkasteluun eri aloilla. - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen ja työvoimaosaston ammatinvalinnanohjauksen ja tietopalvelun vastuuhenkilöille. Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm. ammattien ja kvalifikaatioiden TOP10-analyyseja, osaamistarveluokituksia ym. asioita, joista mainitut henkilöstöryhmät voivat välittää tietoa eteenpäin paitsi yksilöasiakastyössä myös yhteistyössään koulujen opinto-ohjaajien kanssa.

14 - Koulutustilaisuus työvoimatoimistojen työvoimakoulutuksen vastuuhenkilöille sekä työvoimaosaston työvoimakoulutusyksikölle. Tilaisuudessa käsitellään em. työelämän ja ammattien muuttumiseen liittyviä asioita, mutta pyritään pääsemään selvästi pidemmälle koulutuksen sisältöjä koskeviin johtopäätöksiin asti. 13

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Taustatiedot Projektin nimi: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakoinnin käynnistäminen Yhteystiedot: Jorma Höykinpuro, ennakointiryhmän puheenjohtaja (vetovastuu)

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014 Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012

Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan ydinammattien lyhyen aikajänteen kysyntä- ja saatavuusnäkymät ammattibarometrissä, tammikuu 2012 Matkailualan foorumi 15.2.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Mistä taustatietoa ennakointiin?

Mistä taustatietoa ennakointiin? Mistä taustatietoa ennakointiin? Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke 2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 Kokousaika kello 13:00 15:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2 Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus ja yhteistyö Uudenmaan alueella Taina Piispa Opin Ovi Uudenmaan ELY-keskus Helsingin Messukeskus

Elinikäinen ohjaus ja yhteistyö Uudenmaan alueella Taina Piispa Opin Ovi Uudenmaan ELY-keskus Helsingin Messukeskus Elinikäinen ohjaus ja yhteistyö Uudenmaan alueella Taina Piispa Opin Ovi Uudenmaan ELY-keskus 27.3.2013 Helsingin Messukeskus ELOA ennen, ELO-yhteistyön perustaksi tieto-, neuvonta - ja ohjauspalveluverkostoja

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 Paula Kuusipalo Tapani Kojonsaari 20.3.2009 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN KEHITTÄMISOHJELMAT Ohjelman valtakunnallinen osio toteutetaan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot