Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala"

Anni Väänänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala

2 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys maakunnissa tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä? Mikä motivoi ja/tai rajoittaa kansainvälisyyttä? Miten kansainvälisyys on linjattu? Miten asetettuja tavoitteita seurataan? Mikä on kansainvälistymisen nykytilanne ja merkitys yleissivistävässä, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa? Miten kansainvälisyyteen maakunnissa asennoidutaan?

3 Miten tutkittiin? CIMOn hakemustilastot Maakuntasuunnitelmien ja ohjelmien sisällönanalyysi Haastattelut (maakuntaliiton, kauppakamarin ja koulutuskuntayhtymän edustajat 4 maakunnasta sekä sivistystoimenjohtajat 4 paikkakunnalta) Tapaustutkimusta ei pyritä yleistettävyyteen

4 Youth in Action Comenius Nordplus Leonardo da Vinci Grundtvig Transversal Erasmus Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa

5 Alueellinen aktiivisuus = hankehakemukset/oppilasmäärä *100 ( )

7 Tilastot eivät kerro koko totuutta alueiden kansainvälisyydestä Kansainvälisyys koulutuksen alalla on vain yksi osa maakuntien kansainvälistä toimintaa Myös muita rahoituslähteitä ja omarahoitusta toimintaan

8 Kansainvälistyminen huomioidaan kattavasti yli puolessa maakuntasuunnitelmista Kansainvälisyys, globaalisuus tai monikulttuurisuus mainitaan 10 maakunnan visiossa. Yli puolessa maakuntasuunnitelmista huomioidaan koulutuksen kansainvälistyminen tavoitteena kattavasti (Etelä- Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi) Maakuntasuunnitelmien linjaukset eivät selitä CIMOn tilastoissa näkyvää kansainvälisen aktiivisuuden alueellista vaihtelua. Myös CIMOn tilastoissa passiivisina näyttäytyvissä maakunnissa on mm. koulutuksen tai elinkeinoelämän kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita.

9 Haastattelut maakunnissa (valikoituneet CIMOn tilastojen mukaan) Keski-Pohjanmaa ja Pohjoiskarjala (paljon kv-toimintaa) Etelä-Karjala ja Päijät-Häme (vähän kv-toimintaa)

10 Kansainvälistyminen on maakunnille elinehto Maakunnat kansainvälistyvät pääasiassa EU-rahoituksen avulla Venäjän kaupan edistäminen keskeinen tavoite Korkeakoulut toimivat maakunnissa kansainvälistymisen vetureina ja oppilaitosten opiskelijavaihto on tärkeä maakuntien kansainvälistäjä. Kansainvälisyyden tulisi haastateltujen mielestä olla monialaista, kaikkia yhteiskunnan eri sektoreita koskettavaa Asenteet ja aktiivisuus käytännön toiminnan ohjaajina Rajoittavina tekijöinä puutteellinen kielitaito ja hankalat liikenneyhteydet Venäjän kielen osalta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suhtautuminen kansainvälistymiseen on esimerkkimaakunnissa vaihtelevaa, mutta pääosin positiivista. elinkeinoelämä tarvitsee kielitaitoista ja oikealla asenteella varustettua työvoimaa. Maakunnat kansainvälistymiskehityksessään hyvin yksilöllisiä

11 Kansainvälisyys on kiinteä osa nykypäivän koulutusta Yleissivistävässä koulutuksessa kansainvälistymisen keinot ja resurssit vaihtelevat kouluittain Oppilas- ja opettajavaihtoja sekä nuorisovierailuja Koulujen ja opetuksen kehittämistä Ammatillisessa koulutuksessa kiinnostus kansainvälisyyteen vaihtelee koulutusaloittain ja opettajien aktiivisuuden mukaan Strategisen tason linjaukset Kansainvälisyysosaaminen vielä liian henkilösidonnaista pitäisi koskettaa koko oppilaitosta Liikkuvuuslukuja seurataan koulutuskuntayhtymissä vuosittain Aikuiskoulutuksella on tärkeä aluekehityksellinen rooli

12 Mitkä tekijät edistävät kansainvälistymistä maakunnissa?

13 Tavoitteiden linjaaminen ja niiden seuranta Maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa asetettujen tavoitteiden lisänä on erillinen kansainvälisyysstrategia kansainvälistymiselle asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti

14 Myönteiset asenteet ja aktiivisuus Kansainvälistyminen on kiinni maakuntien toimijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja asenteesta myös päätöksentekijöiden tukea tarvitaan

15 Eri toimijoiden välinen yhteistyö Kansainvälisyyskehityksen kannalta merkittävää on eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö; esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välinen strateginen yhteistyö edistää ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä koulutussektorin lisäksi kuntien nuorisotoimialoilla on keskeinen merkitys esim. paikallisten nuorten ja maahanmuuttajanuorten kohtaamisen tukemisessa

16 Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kansainvälisyys on maakunnissa enimmäkseen EU-rahoitteista hanketoimintaa eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan kansainvälistymistä edistäisi jatkuva rahoitus pätkittäisen projektirahoituksen sijaan

17 Osaamisen ja alueellisesti tasa-arvoisten toimintaedellytysten ylläpitäminen kielitaidon rajallisuus ja hankalat liikenneyhteydet rajoittavat maakuntien kansainvälistymistä.

18 Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Strategiat määräävät kansainvälisen toiminnan suuntaviivat, mutta eniten painaa paikallisten toimijoiden kiinnostus ja asenne.

19 Kiitos mielenkiinnostanne! Linkki tutkimusraporttiin: raportit_2_2012_hyvakin_strategia_tarvitsee_toteuttajansa_ a_tarvitsee_toteuttajansa_selvitys_maakuntien_kansainvalisesta_toiminnasta Liikkuvuustilastoja: structure/24892_express_4_2012.pdf Youth in Action ohjelman vaikuttavuudesta: structure/23986_26.3_faktaa_express_3_12.pdf

Samankaltaiset tiedostot

Faktaa. Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta TIETOA JA TILASTOJA SIRU KORKALA:

Faktaa. Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta TIETOA JA TILASTOJA SIRU KORKALA: Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 2 2012 SIRU KORKALA: Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för