Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Transkriptio

1 Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa Käsittelyt: Salpauksen ammattisaamisen timikunta: (Yrityksessä timiminen ja yritystiminnan suunnittelu -tutkinnn sat, vimassa alkaen) (Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen -tutkinnn sa, vimassa alkaen) Valtakunnallinen vimaantulpäivä (Opetushallitus) humiiden Opetushallituksen määräys yhteisiä tutkinnn sia kskevien lukikurssien vastaavuuksien pistamisesta (vimassa alkaen)

2 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA ARVOPERUSTA, YLEISET TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Plkukuvaukset LUONTO JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT LUONTO-OHJAAJIEN KOULUTUKSEN PEDAGOGIIKKA Tiimippiminen, treenit ja dialgi Oppimisklubit Yrittäjyyskasvatus ja asiakastilaisuudet Timintakulttuuri ja rutiinit Retket ja tapahtumat Opiskelijiden hjaus luntalan kulutuksessa Työssäppiminen luntalan kulutuksessa LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Kestävällä tavalla timiminen 40 sp PAKOLLINEN TUTKINNON OSA, LUONTOALAN KOULUTUSOHJELMA, LUONTO-OHJAAJA Lunnssa hjaaminen 35 sp KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Maastssa rukaileminen Ulkilureittien rakentaminen ja hitaminen Erityisryhmien hjaaminen lunnssa Luntpalveluissa timiminen Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla Vaelluksen hjaaminen Yritystiminnan suunnittelu Yrityksessä timiminen Huippusaajana timiminen Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta (0-) Tutkinnn sa ammattitutkinnsta (0-) Tutkinnn sa erikisammattitutkinnsta (0-) MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (0-15 OSP) Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen 5 sp Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat (0-) Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat (0-) Luki-pinnt (0-) AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Tutkinnn sat muista ammatillisista tutkinnista (ammatillisista perustutkinnista, ammattitutkinnista ja erikisammattitutkinnista) Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista Tutkinnn sat ammattitutkinnista Tutkinnn sat erikisammattitutkinnista Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA PAKOLLISET TUTKINNON OSAT (19 OSP) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp Äidinkieli 5 sp...34

3 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 sp Vieraat kielet 2 sp Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp Matematiikka 3 sp...36 Fysiikka ja kemia 2 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt 1 sp...38 Työelämätaidt 1 sp Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1sp...39 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 16 OSP Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Kulttuurien tuntemus, 3 sp Taide ja kulttuuri 3 sp...42 Etiikka 3 sp (kurssi 1) Psyklgia 3 sp (kurssi 1) Psyklgia 3 sp (kurssi 2)...45 Psyklgia 4 sp (kurssi 3) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNOSSA AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 0 10 OSP PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVAT TUTKINNON OSAT 0 10 OSP YHTEISET TUTKINNON OSAT JA LUKIO-OPINNOT 0 10 OSP JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVAT OPINNOT 0 10 OSP Köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Melntahjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Muut jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat tutkinnn sat 0 10 sp TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVAT YKSILÖLLISET TUTKINNON OSAT 0 10 OSP LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TERVEYDENTILAVAATIMUKSET LIITTEET...53

4 1 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA ARVOPERUSTA, YLEI- SET TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Lunt- ja ympäristöalan kuvaus ja arvperusta Lunt-hjaajan työ n käytännönläheistä, itsenäistä ja vastuullista asiakaspalvelutyötä, jka tapahtuu pääsin ulkna lunnssa. Ammatissa timivat palvelevat pääasiassa jk yritysasiakkaita, matkailijita tai erilaisia klmannen sektrin asiakasryhmiä. Alalle työllistyminen edellyttää hyviä man työn suunnittelu- ja kehittämistaitja sekä kykyä itsenäiseen ngelmanratkaisuun. Yrittäjähenkinen työtapa n alalla suuri etu. Etelä-Sumessa lunt-hjaajat työskentelevät yleensä pienissä yrityksissä tai muissa työyhteisöissä, jissa n eduksi hallita laajja työkknaisuuksia ja sata työskennellä työryhmissä ja työtiimeissä tehkkaasti. Selvää kasvua luntalan työpaikissa ja yrittäjyyden mahdllisuuksissa n useiden eri ammattien rajapinnilla. Työllistymisen mahdllisuudet muun muassa lunt- ja ssiaali- ja terveysaljen sekä ravitsemusalan rajapinnilla näyttäisivät kasvavan. Elämysrukailut, luntkuntutus, ympäristökasvatus ja muut tulevaisuuden mahdllisuudet n tettava jatkssa krstetusti humin. Päijät-Häme n Päijänteen ja Vesijärven sekä kymmenien pienempien järvien ja jkien kirjmaa seutua. Erilaiset vesiaktiviteetit vat lennainen sa alueen luntpalvelutimintaa. Turvallinen vesillä liikkuminen asiakkaiden kanssa edellyttää perehtymistä mm. navigintiin, mttriveneen kuljettamiseen ja mm. melntatekniikkaan ja ryhmän hallintaan vesillä. Seikkailu- ja elämysaktiviteetit vat myös keskeisiä Päijät-Hämeen ja Etelä-Sumen hjelmapalvelukentässä. Esimerkiksi köysitiminta ja erilaiset seikkailupuistt vat kasvava ala ja kiinnstavat yhä useampia asiakasryhmiä. 1.2 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn tavitteet Kulutuskeskus Salpauksessa tteutetaan luntalan saamisalaan kuuluvaa lunthjaajan kulutusta sekä ympäristöalan saamisalaan kuuluvaa ympäristönhitajan kulutusta.

5 2 1.3 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn mudstuminen Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn luntalan saamisala n laajuudeltaan 180 saamispistettä. Opiskelijalla n mahdllisuus valita viidestä pintplusta jiden sisältöjä vidaan muuttaa henkilökhtaisen piskelusuunnitelman (HOPS) mukaiseksi. Lisäksi piskelijalla n mahdllisuus kta ma, yksilöllinen pintplkunsa tarjlla levista pakllisista, valinnaisista sekä vapaasti valittavista tutkinnn sista. Luntalan saamisalaan liittyy kaksi pakllista ammatillista tutkinnn saa, kestävällä tavalla timiminen (40 sp) ja lunnssa hjaaminen (30 sp). Näiden lisäksi piskelijat vivat valita 60 saamispisteen verran valinnaisia ammatillisia tutkinnn sia sekä 10 saamispisteen verran vapaasti valittavia pintja. Yhteisistä tutkinnn sista 19 sp n pakllisia. Niiden lisäksi piskelija valitsee 16 saamispisteen verran valinnaisia yhteisiä tutkinnn sia mien tavitteidensa mukaisesti Plkukuvaukset (liite 1) Safarippaan plku Safarippaan plkuun kuuluvat pinnt antavat hyvät valmiudet erilaisten asiakasryhmien hjaamiseen erilaisissa luntaktiviteeteissa. Safarippaalta edellytetään hyvää kielitaita ja valmiuksia khdata eri kulttuureista ja taustista tulevia asiakasryhmiä. Safarippaan plun valitsevat piskelijat vivat työllistyä esimerkiksi Phjis-Sumen matkailukeskusten yhteydessä timiviin lunt-hjelmapalveluyrityksiin (esim. kiravaljakkajelut, kelkkasafarit, melntaretket). Yrityksessä timimisen tutkinnn san taidt auttavat timimaan mnipulisesti alan tyypillisesti pienten yritysten tehtävissä. Safarippaan saamiseen kuuluvat myös hyvät mat lajitaidt eri luntaktiviteeteissa (esim. melnta, kiipeily) sekä tait järjestää asiakkaille maastrukailuja. Luntalan yrittäjän plku Luntalan yrittäjäksi valmentava plku käsittää yrittäjyyspintja, kieli- ja kulttuuripintja sekä lunt- ja rukailupalveluiden tuttamista tukevia pintja. Yrittäjyys n yksi keskeisistä tavista työllistyä luntalalle. Yritystiminnan suunnittelun tutkinnn sa auttaa hahmttamaan mia vahvuuksia ja liiketimintamahdllisuuksia. Yrityksessä timimisen tutkinnn sa antaa kkemusta yritystiminnan kehittämisestä ja yrityksen

6 3 pyörittämiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi luntalan yrittäjäksi haluavalla n hyvä lla vahvat mat luntaktiviteettitaidt ja esimerkiksi vukraveneenkuljettajan pätevyys. Eläinaktiviteettien hjaajan plku Eläinaktiviteettien hjaamisesta kiinnstunut piskelija hankkii saamista eläinten hyvinvinnista hulehtimisesta sekä eläinavusteisten luntaktiviteettien hjaamisesta. Eläinaktiviteetteja vat esim. kiravaljakkajelut, hevsvaellukset, prtililla ja ktieläinpihilla timiminen. Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla tutustuttaa eläinavusteisiin aktiviteetteihin ja erilaisten eläinten perushitn. Eläintenhidn tai hevstenhidn kulutushjelmasta valittava tutkinnn sa syventää valitun eläinlajin, esim. kirien hit-saamista. Lisäksi eläinaktiviteettien hjaaja tarvitsee perussaamista luntpalveluissa timimisesta ja maastssa rukailemisesta sekä kielitaita, sillä eläinaktiviteettien asiakkaat vat usein ulkmaisia matkailijita. Jatk-pintplku Jatk-pintihin tähtäävän piskelijan plkuun kuuluu kieli- ja kulttuuripintja sekä väyläpintina tutkinnn sa esim. ammattitutkinnsta (esim. erä- ja lunt-ppaan at tai kalastusppaan at). Huippusaajana timimisen tutkinnn sa antaa jatk-pinnissa hyödyllisiä man työn ja työyhteisön kehittämisen taitja. Vapaasti valittavat melnta- tai köysitiminnanhjaajaksi valmistavat valmennukset sekä vukraveneenkuljettajatutkint tuvat erillispätevyyksiä, jtka vidaan usein sisällyttää jatk-pintihin. Huippusaajan plku Luntalan huippusaajaksi haluava piskelija hankkii mat, vahvat luntaktiviteettitaidt esim. melntahjaajaksi ja köysitiminnanhjaajaksi valmentavien kulutusten kautta. Lunt-hjaajan kulutuksessa tteutettava tiimippiminen tarjaa hyvät mahdllisuudet man työn ja työyhteisön timinnan kehittämiseen, jta huippusaajana timimisen tutkinnn sassa edellytetään. Huippusaajaksi aikva piskelija vi valita valinnaisia viestintä- ja vurvaikutustait-pintja yhteisistä tutkinnn sista. Myös väyläpinnt ja yrityksessä timimisen pinnt vivat lla sa huippusaajan plkua.

7 4 1.4 Lunt ja ympäristöalan perustutkinnn surittaminen näyttötutkintna Kulutuskeskus Salpauksella n (lkakuussa 2012) vimassa leva näyttötutkinnn järjestämisspimus lunt- ja ympäristöalan perustutkintn, Ympäristöalan kulutushjelmaan, ympäristönhitaja. Järjestämissuunnitelmassa n esitetty perustutkinnn surittamisen prsessi yksityiskhtaisesti. Kulutuskeskus Salpauksella ei le näyttötutkinnn järjestämisikeutta luntalan saamisalalla. 1.5 Elinikäisen ppimisen avaintaidt Lunt-hjaajien kulutuksessa elinikäisen ppimisen avaintaidt näkyvät seuraavasti: 1. Oppiminen ja ngelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee timintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvii ja reflekti maa saamistaan. Hän ratkaisee työssään ngelmia sekä tekee valintja ja päätöksiä. Opiskelija asettaa ppimisspimuksessa tavitteita ppimiselleen ja kehittymiselleen ja seuraa niiden tteutumista. Hänen ppimisensa kehittyy yhä itsehjautuvammaksi. Opiskelija timii työssään justavasti, innvatiivisesti ja uutta luvasti. Hän hankkii tieta, jäsentää, jakaa, arvii ja sveltaa sitä. Tiednhankinnassa hän hyödyntää eri kanavia, esimerkiksi ammattikirjallisuutta, ammattilehtiä, videita, internetlähteitä, vertaisiaan sekä alan asiantuntijita. Arviidaan ppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ngelmien ratkaisemista sekä valintjen ja päätösten tekemistä. 2. Vurvaikutus ja yhteistyö Opiskelija timii justavasti ja yhteistyökykyisesti erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiakkaiden kanssa sekä erilaisten työryhmien ja työyhteisöjen jäsenenä. Hän saa humiida ihmisten erilaiset timintatavat ja esimerkiksi asiakkaiden erilaisten kulttuuritaustjen vaikutuksen vurvaikutustilanteissa. Hän saa svittaa man vurvaikutustyylinsä erilaisiin tilanteisiin, ryhmiin ja timintatapihin. Opiskelija nudattaa työpaikkansa käyttäytymissääntöjä, ppilaitksen järjestyssääntöjä sekä hyviä tapja. Hän arvstaa työtvereitaan ja asiakkaitaan ja khtelee heitä tasaverisesti. Hän ttaa vastaan palautetta timinnastaan ja krjaa timintaansa sen

8 5 mukaisesti. Hän kuuntelee ja kunniittaa tisten ajatuksia ja mielipiteitä ja ttaa ne humin päätöksissään. Hän saa timia tiimin aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä. Arviidaan timintaa vurvaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. 3. Ammattietiikka Opiskelija timii työssään lunt-hjaajan ammatin arvperustan mukaisesti. Hän situtuu työhönsä ja timii vastuullisesti nudattaen tehtyjä spimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Hän nudattaa vaitilvelvllisuutta, kunniittaa asiakkaiden ja työtverien ikeuksia ja pyrkii laadukkaaseen timintaan. Hän työskentelee lunta kunniittaen ja sujellen sekä eläinten hyvinvinnista hulehtien. Arviidaan timintaa ammatti-etiikan, ammatin arvperustan ja tehtyjen spimusten mukaisesti. 4. Terveys, turvallisuus sekä timintakyky Opiskelija timii turvallisesti ja vastuullisesti hulehtien sekä masta, työtvereidensa että asiakkaiden turvallisuudesta. Hän saa ttaa humin asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen turvallisuuden. Opiskelija nudattaa työturvallisuushjeita ja pyrkii aina mahdllisimman turvalliseen timintaan. Hän hallitsee ergnmiset työasennt ja käyttää asianmukaisia sujaimia eri työtehtävissä ja neuv myös asiakkaita niiden käytössä. Opiskelija saa hulehtia masta hyvinvinnistaan ja jaksamisestaan rakennetussa ympäristössä ja maastssa esim. riittävän levn, ravinnn ja nesteen saannin kautta. Hän tuntee päihteiden vaikutukset henkiseen ja fyysiseen surituskykyyn ja ymmärtää niiden käytön vaarat erilaisten luntaktiviteettien yhteydessä. Hän hulehtii fyysisestä kunnstaan ja terveydestään siten, että jaksaa man surituksensa lisäksi myös hulehtia tarvittaessa asiakkaista. Hän saa suunnitella työsurituksensa siten, että timintakyky ja vimat riittävät esim. kk erävaelluksen ajaksi. Arviidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista timintaa sekä timintakyvyn ylläpita. Muut elinikäisen ppimisen avaintaidt: Alitekyky ja yrittäjyys Opiskelija ymmärtää yritysten timintaperiaatteita. Hän saa timia yrittäjämäisellä asenteella asiakkaita hankkien ja heidän tarpeisiinsa vastaavia tutteita ja palveluja suunnitellen ja tteuttaen. Hän saa suunnitella maa timintaansa ja työskennellä siten, että se edistää yrityksen tai tiimin tavitteita. Hän tuntee yrittäjien vastuita ja velvllisuuksia. Opiskelija ymmärtää yritysten taludellisia timintaperiaatteita ja saa humiida ne massa työssään. Hän timii alitteellisesti ja asiakaslähtöisesti ttaen vastuuta tavitteiden saavuttamisesta. Hän jhtaa itseään ja tukee maa tiimiään. Arviidaan tavitteellista, taludellista ja tulksellista timintaa ja itsensä jhtamista.

9 6 6. Kestävä kehitys Opiskelija saa humiida työssään kestävän kehityksen eklgiset, taludelliset, ssiaaliset ja kulttuuriset periaatteet. Hän tekee työssään valintja, jtka edistävät kestävää kehitystä, esimerkiksi välttää kuluttamasta maasta tarpeettmasti, humii rauhitusmääräykset ja ulkilualueiden järjestyssäännöt sekä jkamiehen ikeudet. Hän saa valita kestäviä ja ektehkkaita välineitä ja varusteita sekä hulehtia niistä ikein. Hän saa myös neuva asiakkaitaan kestävän kehityksen kysymyksissä. Hän humii työssään mm. esteettömyyden, asiakkaiden ja työtvereiden tasa-arvisen khtelun, alueellisen tasa-arvn sekä alkuperäiskulttuurien sujelun. Hän pyrkii työssään myös taludelliseen kestävyyteen mm. välttämällä harmaata talutta, hinnittelemalla työnsä kannattavasti ja pyrkimällä verkstitumaan muiden man alueensa timijiden kanssa. Arviidaan eklgisten, taludellisten, ssiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden nudattamista. 7. Estetiikka Opiskelija ttaa työskentelyssään humin estetiikan. Hän edistää ja ylläpitää työympäristöjen viihtyisyyttä, siisteyttä ja lunnnkauneutta. Hän ymmärtää mm. maiseman ja lunnn elementtien merkityksen elämyksien syntymiselle ja saa vaalia niitä. Opiskelija saa mm. kattaa ja kristella rukailutilat lunnnmateriaaleja hyödyntäen. Hän saa myös valita esteettisesti miellyttäviä kuvia ja muita markkinintimateriaaleja. Arviidaan estetiikan humin ttamista työssä ja jkapäiväisessä elämässä. 8. Viestintä- ja mediasaaminen Opiskelija viestii mnimutisesti ja vurvaikutteisesti tilanteeseen spivalla tavalla hyödyntäen kielitaitaan sekä työtvereiden, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden kanssa. Hän saa muuttaa viestintäänsä hjaavasta viihdyttävämpään. Opiskelija käyttää työssään hyväkseen erilaisia viestintävälineitä, mm. ssiaalista mediaa. Hän saa hyödyntää valkuvia ja videkuvaa markkininnissa. Hän saa pitää asiakkaisiin luntevasti yhteyttä esimerkiksi sähköpstin avulla. Hän tuntee esim. markkinintiviestintää hjaavat säädökset ja hjeet. Hän saa arviida kriittisesti erilaisia tiedtusvälineiden ja ssiaalisen median viestejä ja arviida, millaisia viestejä itse välittää asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Arviidaan kriittisyyttä mediatutteiden tunnistamisessa, havainninnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknlgian käyttämistä. 9. Matematiikka ja lunnntieteet Opiskelija hyödyntää matematiikkaa työhönsä liittyvien ngelmien ratkaisemisessa, mm. tutteiden ja palveluiden hinnittelussa sekä menekkien ja matka-aikjen laskemisessa. Hän käyttää esim. kaavja, kuvaajia, kuviita ja tilastja ammattitehtävien ja -

10 7 ngelmien ratkaisemisessa. Opiskelija sveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja timintatapja työssään, esimerkiksi hulehtii kemikaalien asianmukaisesta käsittelystä ja säilytyksestä tai arvii säälsuhteiden vaikutuksia lumija jääpeitteeseen. Arviidaan työn edellyttämää laskutaita sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. 10. Teknlgia ja tiettekniikka Opiskelija hyödyntää luntalan töissä mm. mbiiliteknlgiaa, paikannusvälineitä ja tietteknlgiaa. Hän ttaa työssään humin tekniikan hyödyt, rajitukset ja riskit sekä varautuu niiden häiriöihin maast-lsuhteissa. Hän käyttää tiettekniikkaa mnipulisesti ammatissaan ja kansalaisena. Arviidaan teknlgian ja tiettekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajitusten ja riskien huminttamista. 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija sallistuu rakentavalla tavalla yhteisön timintaan ja päätöksentekn. Hän timii ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän nudattaa tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän timii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan maavien ihmisten kanssa ktimaassa ja kansainvälisissä timinnissa. Hän timii aktiivisesti massa ppivassa tiimissään tukien sen jäseniä ja työskentelemällä määrätietisesti yhteisiä ppimistavitteita edistäen. Hän sallistuu ppimisympäristön rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen mm. tumalla mia tiveitaan ja mielipiteitään esiin. Arviidaan sallistumista yhteisön timintaan ja päätöksentekn eri taustan maavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista kskevien ikeuksien ja velvllisuuksien sekä tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista timintaa. 1.6 Lunt-hjaajien kulutuksen pedaggiikka Tiimippiminen, treenit ja dialgi Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn kuuluvaa lunt-hjaajan kulutuksen pedaggiikka phjautuu Kulutuskeskus Salpauksessa tiimippimiseen ja tekemällä ppimiseen (learning by ding). Pedagginen linja perustuu ssiknstruktivismiin, jssa piskelija rakentaa (knstrui) mat yksilölliset tietsisältönsä yhteistyössä ja vurvaikutuksessa muiden ppijiden kanssa (ssi-) yhdessä hankittujen käytännön kkemusten phjalta.

11 8 Tiimippimista ja tekemällä ppimista tteutetaan piskelijan tiimeissä. Jkainen alittava vusikurssi mudstaa man tiiminsä, jnka jäsenenä piskelijat vat kaksi ensimmäistä piskeluvuttaan. Klmantena piskeluvutena n mahdllista liittyä alempien vusikurssien tiimeihin tai esimerkiksi suuskuntatiimiin, jnka jäsenet täydentävät saamistaan työskentelemällä pedaggisessa suuskunnassa. Omien ktitiimien lisäksi ppijat vivat timia vaihtuvissa prjektitiimeissä, jita mudstetaan suurempien hankkeiden tai esim. tapahtumien järjestämisen ympärille. Tiimippimisessa vurttelevat käytännön kkeilut, niiden reflektinti yhdessä man tiimin ja valmentajan kanssa, kkemusten mutilu tekemistä hjaavaksi teriaksi ja ppien vieminen käytäntöön uusissa kkeiluissa. Tiimippimisessa hyödynnetään dialgia, jssa siihen sallistuvien erilaiset näkökulmat, kkemukset, tiedt ja saaminen saadaan jaettua kk tiimille. Dialgia eli yhdessä ajattelemista hjaa tiimin ma tiimivalmentaja, jka fasiliti keskusteluja hjaten niitä esim. kysymyksien ja kiteytyksien avulla. Dialgissa ppijat ppivat tinen tisiltaan yhdessä hankittuja kkemuksia hyödyntäen. Dialgia käydään tiimin treeneissä eli yhteisissä kkntumisissa, jissa keskitytään työstämään saatuja kkemuksia, jakamaan hankittua tereettista tieta sekä lumaan uusia timintamalleja ja suunnitelmia. 1. ja 2. vuden tiimeillä n treenit kahdesti viikssa, klmannen vuden piskelijilla kerran viikssa. Lisäksi dialgia hyödynnetään tiimin missa suunnittelutilanteissa, esimerkiksi tteutettavien asiakastilaisuuksien suunnittelussa, jllin valmentaja ei välttämättä le läsnä. Suunnittelutilanteissa dialgia vi hjata tiimille valittu vertaisjhtaja eli tiimileaderi Oppimisklubit Yksi merkittävä saamisen hankkimisen kein lunt-hjaajakulutuksessa vat ppimisklubit. Klubit vat piskelijiden rganisimaa ja jhtamaa timintaa, jnka tarkituksena n hankkia yhdessä kkemusta lunt-hjaajan ammattiin liittyvistä asiista. Jkaisella ppimisklubilla n vapaaehtinen vetäjäpari, jka krdini timintaa ja hulehtii klubin järjestämästä timinnasta tiedttamisesta. Keväällä 2015 li timinnassa luntaktiviteettiklubi, erityisryhmien hjaamisklubi, rukaklubi, eräklubi sekä kalastusklubi. Klubeja vidaan tarpeen tullen perustaa lisää tai niitä vidaan yhdistellä. Oppimisklubit tarjavat mahdllisuuden laajentaa, mnipulistaa ja syventää lunthjaajan ammatissa tarvittavaa saamista. Oppimisklubit liittyvät luntalan ammatillisiin tutkinnn siin, mutta niissä vidaan ppia ja tehdä myös asiita, jtka eivät sura-

12 9 naisesti liity tutkinnn perusteeseen. Oppimisklubit vat pintpiirin maisia, sallistujille vapaaehtisia, yhdessä järjestettyjä, sallistujien tiveiden ja tavitteiden mukaisia tilaisuuksia. Oppimisklubien timintaan kuuluu mm. pintretkiä, lajikkeiluja, erilaisia retkiä ja asiakastilaisuuksien järjestämistä. Oppilaits tukee klubien timintaa sallistumalla suunnitteluun, tarjamalla aikaa ja tarvittaessa materiaalista tukea (esim. ajneuvjen, tiljen ja varusteiden käyttö) tai hjausta niiden timinnalle Yrittäjyyskasvatus ja asiakastilaisuudet Yrittäjyyskasvatuksen tavitteena n paitsi tukea man yrityksen perustamista tulevaisuudessa, myös tukea työllistymistä luntalan yrityksiin työntekijöinä. Yrittäjämäisen timintatavan hallitseminen ja kyky jhtaa maa työtä laatu- ja tulstavitteiden mukaiseksi vat suuri etu työmarkkinilla. Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen tiimissä sekä niistä ppiminen pettavat myös nykypäivän työelämässä lennaisia tiimityöskentelyn taitja. Yrittäjyyskasvatusta tteutetaan lunt-hjaajien kulutuksessa paitsi yritystiminnan, myös erilaisten valmennushjelmien (mm. TOY eli työssäppiminen yrittäjänä valmennusmallin) kautta. Tiimippimisessa käytännön työstä saatavilla kkemuksilla n suuri merkitys ppimiselle. Lunt-hjaajien kulutuksessa ikeille asiakasryhmille järjestettävät luntrukailut sekä hjelmapalvelut vat tärkeitä ppimismahdllisuuksia. Asiakastilaisuuksia tteutetaan lähinnä yritystiminnan (NY-yritykset, pedagginen suuskunta tai muut yritykset) kautta, mutta tarvittaessa myös pelkästään ppimismielessä (velituksetta). Kunkin vusikurssin piskelijista mudstetut ppivat tiimit tai suurempia tilaisuuksia (esim. timipisteen vusittaiset tapahtumat) varten ktut prjektitiimit hankkivat asiakkaita, suunnittelevat asiakkaalle sveltuvan hjelman ja palvelut yhdessä asiakkaan kanssa sekä tteuttavat hjelman ja palvelut. Yritysphjaa käytettäessä tiimit myös mm. hinnittelevat tutteensa, tekevät asiakkaalle tarjuksen, tteuttavat tutteet tilauksen mukaisesti ja laskuttavat niistä asiakasta. Asiakkaat vat tärkeitä pettajia, jilta saatu palaute auttaa tiimejä ja ppijita mukkaamaan maa timintaansa asiakaslähtöiseksi, kannattavaksi liiketiminnaksi. Asiakastilaisuuksia vidaan järjestää Asikkalan timipisteen sisä- ja ulktilissa tai asiakkaiden tiveiden mukaisesti muissa maast- tai rakennetun ympäristön khteissa (esim. vesillä, ulkilualueilla tai asiakkaan tilissa). Niiden tteuttamiseen vi sallistua

13 10 kk tiimi tai sa siitä. Tilaisuuksia vidaan järjestää asiakkaiden tiveesta muullinkin kuin kulupäivän tai lukuvuden aikana, esimerkiksi viiknlppuisin ja lma-aikina. Valmistuneilla piskelijilla n mahdllisuus jäädä pedaggisen suuskunnan jäseninä tuttamaan erilaisia lunt- ja rukailupalveluita Asikkalan timipisteen tilissa ja kalustlla. Tiljen ja kalustn käytöstä mahdllisesti perittävistä krvauksista svitaan tällöin erikseen ppilaitksen edustajien kanssa. Pedagginen suuskunta timii siltana piskelun ja työelämän välillä helpttaen työllistymistä luntalalle Timintakulttuuri ja rutiinit Ssiknstruktivistinen tiimippiminen edellyttää uudenlaisen timintakulttuurin lumista lunt-hjaajien kulutukseen. Varsinainen petus vähenee käytännön tekemisen ja siitä saatujen kkemusten työstämisen lisääntyessä. Opettajan työnkuva muuttuu valmentamiseksi, jhn sisältyy paljn sekä yksilöiden että tiimien ppimisprsessin hjaamista. Oppijiden suurelta sin itse jhtama ppimisprsessi edellyttää kuitenkin vahvaa timintakulttuuria ja tukea valmentajien ja ppilaitksen tahlta. Kska jkainen ppija etenee tiimippimisessa maa, yksilöllistä ppimisplkuaan, ppimismahdllisuuksia n ltava runsaasti ja tistuvasti. Niiden n ltava spivan haasteellisia, ppijan taustasta ja valmiuksista riippuen. Esimerkiksi asiakastilaisuuksia n ltava riittävän runsaasti kautta lukuvuden, jtta ppijiden n mahdllista tulla mukaan tteuttamaan niitä ja siten ppimaan. Asiakastilaisuuksien lisäksi saamista vi hankkia esim. vusittain tistuvilla retkillä ja tapahtumissa (ks. seuraava luku) tai ppimisklubien tilaisuuksiin sallistumalla. Lisäksi etenkin pintjen alkuvaiheeseen kuuluu hjatumpia maasttöitä ja retkiä sekä työelämälähtöisiä prjekteja (esim. lunnntuntemukseen tai ulkilualueiden hittöihin liittyen). Oppijiden työviikka rytmittävät kaksi kertaa viikssa järjestettävät, valmentajan hjaamat treenit. Viikk-hjelmaan sisältyy ensimmäisen vusikurssin piskelijilla myös hjattua harjittelua ja petusta, esim. työsalipetusta tai maastretkiä. Tisen ja klmannen vuden piskelijilla nämä krvaa asiakastilaisuuksien valmistelu ja tteuttaminen. Kaikilla vusikursseilla n työviikn aikana mahdllisuus sallistua ppimisklubien timintaan. Lisäksi tarjtaan lajitaitvalmennuksia ja esim. yrittäjyyteen tai tapahtumien järjestämiseen liittyviä valmennuksia. Treenit vat pakllisia kaikille tiimin jäsenille, muuhun viikk-hjelmaan ppijat sallistuvat heidän kanssaan laaditun ppimisspimuksen ja henkilökhtaisen pintsuunnitelman mukaisesti. Myös justavasti tteutettu työssäppiminen n tapa hankkia saamista.

14 11 Työviikt alitetaan yhteisillä kkntumisilla, aamukahveilla, jnne kkntuvat eri vusikurssien ja kulutusaljen piskelijat. Kkntumisissa keskustellaan ja tiedtetaan tulevista tapahtumista ja esim. ajankhtaisista retkistä. Kuukausittain järjestetään laajempi kkntuminen, jssa tiimit esittelevät edistymistään ja tavitteidensa saavuttamista (esim. NY-yritykset liikevaihtaan ja asiakasmääriään). Yhteisellä timintakulttuurilla pyritään tukemaan tiedn ja kkemusten jakamista, jtta niistä pystyttäisiin yhdessä hyötymään mahdllisimman paljn Retket ja tapahtumat Tiimien ja ppimisklubien itse suunnitteleman timinnan ja tistuvien viikk- ja kuukausirutiinien lisäksi timintakulttuuriin kuuluu tiettyjä tistuvia kulutuksellisia retkiä ja muita tapahtumia. Vusittaiset, eri vusikursseille ja kulutusalille avimet leirit, eräretket ja esim. ppilaitksen avimien vien tapahtumat tarjavat ppijille mahdllisuuden harjitella mnia ammattiin kuuluvia taitja tai tapahtumien järjestämistä sekä lisätä yhteisöllisyyttä. Vusittaisia retkiä ja tapahtumia vivat lla mm. alkuvuden avimien vien tapahtuma Kissanpäivät, syksyn retkeilytaitihin perehdyttävä ja ryhmäyttävä leiri maastssa, talveen ajittuva erätaitihin ja lunt-hjelmapalveluihin tutustuttava retki tai leiri sekä keväällä järjestettävä pidempi retki tai vaellus (vrt. Päijänne päästä päähän retki tukkuussa 2015). Lisäksi järjestetään yhteisöllisyyttä tukevia juhlia ym. tilaisuuksia Opiskelijiden hjaus luntalan kulutuksessa Yksilöllisten ppimisplkujen ja saamisperusteisuuden tteuttaminen edellyttää vahvempaa panstusta ppijiden hjaamiseen. Luntalan kulutuksessa piskelijiden hjaamisessa hyödynnetään Kulutuskeskus Salpauksessa käytössä levia hjaustyökaluja (esim. HOPS). Lisäksi hjauksen työkaluina käytetään tiimippimiseen liittyviä ppimisspimusta sekä plkukarttaa, jtka tukevat ppijiden itsehjautuvuutta ppimisprsessin hallinnassa ja auttavat asettamaan ppimisessa etenemiselle knkreettisia, selkeitä tavitteita. Oppimista hjaa jkaiselle alittavalle ryhmälle perustettavan ppivan tiimin vastuuvalmentaja, jka valmentaa samaa tiimiä pintjen alusta valmistumiseen asti.

15 Työssäppiminen luntalan kulutuksessa Kulutuskeskus Salpauksessa kaikkiin ammatillisiin perustutkintihin tulee sisältyä vähintään 30 saamispistettä vastaava määrä työssäppimisen kautta hankittua saamista. Luntalan kulutuksessa ppilaitksen ulkpulisilla työpaikilla suritetut työssäppimisjakst sekä ppilaitksen yhteydessä timivissa yrityksissä (NY-yritykset, pedagginen suuskunta) tapahtuva työelämälähtöinen ppiminen vurttelevat justavasti. Oppijalla n 2. ja 3. lukuvuden aikana mahdllisuus lähteä työssäppimaan henkilökhtaisen pintsuunnitelman mukaisesti, miin ppimis- ja kehittymistavitteisiinsa spivana ajankhtana ja man tiiminsä ppimistavitteita tukien. Ensimmäisenä lukuvunna työssäppimiselle n varattu yhteinen ajanjaks kk ryhmälle. 2 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 2.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat Kestävällä tavalla timiminen 40 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Kestävällä tavalla timimisen suunnittelu Selvittää, miten kestävän kehityksen asiat n työyhteisössä järjestetty ja kuvaa, miten vitaisiin timia kestävämmin Osaa tehdä työssään ympäristöystävällisiä valintja (esim. maastn kulumisen välttäminen, hankinnat, asuminen, lunnnsujelu) ja edistää kestävää kehitystä Ympäristö- tai luntkhteen inventinti Tekee yhdessä muiden kanssa havaintja ympäristön tilasta ja raprtida siitä (esim. ulkilureittien kunnsta tai luntkhteen kuluneisuudesta) Tunnistaa paikallisia kasveja ja eläimiä ja kerta niiden avulla ympäristöstä Ympäristö- ja luntkhteiden hitaminen Ohjaussuunnitelma Kestävällä tavalla timimisen tutkinnn sa sisältää lunt- ja ympäristöalalla tarvittavia perustaitja ja tietja. Niitä pitaan tekemällä erilaisia käytännön töitä pettajan, valmentajan tai työpaikkahjaajan jhdlla työsalissa, maastssa, ppilaitksen tilissa tai alan työpaikilla. Luntalalla saamista hankitaan myös sallistumalla ppimisklubien timintaan ja tuttamalla palveluita erilaisille asiakasryhmille. Käytännön töitä tehden hankittua saamista täydennetään ja syvennetään mm. tiimippimisen ja dialgin, man tiednhaun, ppimispäiväkirjjen ym. reflektinnin sekä tarvittaessa luentjen ja harjitustehtävien kautta. Tutkinnn san hjauksessa käytettäviä menetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. työturvallisuus ja ympäristövastuullisuus) Yhteisten pintjen integraati Viestintä- ja vurvaikutussaaminen: Työhjeiden kirjittaminen Turvallisuussuunnitelman laatiminen Lunnneliöiden englanninkieliset nimitykset (englanti) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen: Menekin laskeminen hit- ja kunnstustöissä Pinta-aljen ja tilavuuksien laskeminen hit- ja kunnstustöissä (esim. kivituhkan levitys ulkilureitille, katthuvan tarve laavun kunnstuksessa) Plttaineen menekin laskeminen

16 13 Suunnittelee ja tekee luntkhteiden tai rakennettujen khteiden kunnstus- ja hittöitä (esim. ulkilureittien raivaus tai tulipaikan kunnstus) Käyttää mttri- ja raivaussahaa ja hitaa niillä maastkhteita Maastssa liikkuminen ja työskenteleminen Valitsee spivat varusteet ja liikkuu ja leiriytyy lunnssa eri vudenaikina Valitsee spivat työ- ja retkeilyvarusteet ja välineet eri työtehtäviin Timii turvallisesti ja vastuullisesti seuraten turvallisuushjeita Osaa antaa ensiapua EA1- tasisesti Kuljettaa mttrivenettä, mönkijää ja mttrikelkkaa sekä hyödyntää niitä työssään Käyttää GPS-laitteita ja matkapuhelinta turvallisen maastssa liikkumisen tukena Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Työsalipetus (kneiden ja laitteiden käytössä) Maastretket sekä hjattu harjittelu maastssa ja vesillä (esim. lajintuntemus, retkeilytaidt ja ympäristökhteiden hit) Opintretket alan yrityksiin ja muille työpaikille (esim. yritysten kestävän kehityksen hallinta) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. erä- ja retkeilytaidt, retkeilyvarusteiden valinta) Työelämälähtöiset prjektit (esim. luntplkujen kunnstus-hankkeet, ulkilureittien hulttyöt, kulttuurimaisemakhteiden hittyöt) Luennt ja harjitustehtävät (esim. ensiaputaidt, kestävä kehitys) Työssäppiminen (esim. man alan yritysten kestävän kehityksen asiihin tutustuminen) Oppimispäiväkirjat ja sähköiset prtflit sekä blgit (esim. lajintuntemus, hittöiden tekeminen) Ssiaalinen media ym. mbiili hjaus (esim. ppimisklubien kautta retkeilytaitjen hallinta) Teriaphjan rakentaminen ja jakaminen itsenäisellä tiednhaulla eri lähteistä ja jakaminen man tiimin kanssa dialgin kautta (esim. kestävä kehitys, lunnntuntemus ja eklgia) Matka-aikjen, etappien pituuksien ym. laskeminen maastretkillä Energian, veden ja materiaalin kulutuksen arviiminen Krdinaattien määrittäminen ja hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa laatimalla kestävän elämäntavan timintamallin alan työpaikalle

17 14 sekä liikkumalla lunnssa turvallisesti paikannusvälineitä hyödyntäen, kartittamalla lunt- tai rakennetun ympäristön khteen kunnn ja tilan, laatimalla hitsuunnitelman sekä hitamalla khdetta erilaisia työvälineitä, varusteita ja kulkuneuvja käyttäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 1. lukuvuden aikana. Ammattisaamisen näytön kest n 3-4 viikka. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Etenemiseht EA1 tasiset ensiaputaidt, työturvallisuustaidt. 2.2 Pakllinen tutkinnn sa, luntalan kulutushjelma, lunt-hjaaja Lunnssa hjaaminen 35 sp Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Lunt-hjelmapalvelujen suunnittelu ja valmistelu Valmistelee luntaktiviteetteja Rakentaa ja purkaa tapahtumapaikkja hjaamiselle Seuraa kustannusten mudstumista Suunnittelee yhdessä ryhmän kanssa turvallisuutta ja kestävän kehityksen asiiden hallintaa Asiakaspalvelu ja ryhmien hjaaminen Avustaa erilaisten ryhmien hjaamisessa maastssa ja vesillä Avustaa maastrukailujen järjestämisessä Kert lunnsta, eräperinteestä ja kulttuurista asiakkaille Ohjaa tarvittaessa vieraalla kielellä Ohjaa ja palvelee asiakkaita maastssa, myös erilaisista kulttuureista tulevia tai muuten erilaisia asiakasryhmiä Ohjaussuunnitelma Tiimippiminen ja dialgi (esim. elinikäisen ppimisen avaintaidt, lunt-hjelmapalvelujen laatu ja ryhmien hjaaminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Maastretket ja hjattu harjittelu maastssa.sekä vesillä (esim. luntaktiviteetit, maastrukailujen järjestäminen) Opintretket alan yrityksiin ja muille työpaikille (esim. luntaktiviteetit, asiakaspalvelu) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. luntaktiviteetit, maastrukailut, kalastus) Teriaphjan rakentaminen ja jakaminen itsenäisellä tiednhaulla eri Yhteisten pintjen integraati Viestintä- ja vurvaikutussaaminen: Ryhmien hjaamiseen liittyvät asiakaspalvelutilanteet kuten hjeiden ant, taidn pettaminen, tervetulpuhe, puhelinviestintä asiakkaiden kanssa) sekä kirjalliset tehtävät (turvallisuussuunnitelmat, työhjeet, tutekrtit, sähköpstiviestintä asiakkaiden kanssa, tarjuksen ja laskun kirjittaminen) Luntalan sanast ja asiakaspalvelu englanniksi (hjeiden ant, asiakkaiden kanssa keskusteleminen ym.) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen:

18 15 Nudattaa asiakaslupauksia ja laatutavitteita Timii eettisesti, avimesti, rehellisesti ja vastuuntuntisesti nudattaen vaitilvelvllisuutta Tekee yhteistyötä man ryhmän ja muiden alan timijiden kanssa Turvallinen hjaaminen Hallitsee EA2 tasiset ensiaputaidt Hulehtii masta sekä myös asiakkaan turvallisuudesta Nudattaa hygieniavaatimuksia Nudattaa aikatauluja, työ- ja turvallisuushjeita sekä ympäristöhjeita lähteistä ja jakaminen man tiimin kanssa dialgin kautta (esim. turvallisuus, aktiviteettitaidt, erilaiset kulttuurit ja asiakasryhmät) Työelämälähtöiset prjektit (esimerkiksi alueen kuluille tarjttavat lunt-hjelmapalvelut) Vusittain tistuvat, eri vusikursseja yhdistävät Asikkalan timipisteen ppimistapahtumat (esim. Päijänne jambree) Luennt ja harjitustehtävät (esimerkiksi ensiaputaidt ja hygieniapassi) Työssäppiminen (esim. vieraalla kielellä hjaaminen, eri kulttuureista tulevat asiakasryhmät, luntaktiviteetit) Oppimispäiväkirjat ja sähköiset prtflit sekä blgit Ssiaalinen media ym. mbiili hjaus Lajitaitvalmennukset (esim. melntahjaaja- ja köysitiminnanhjaajavalmennukset, vukraveneenkuljettajakulutus) Kustannuslaskelmien tek, palvelututteiden hinnittelu, arvnlisäprsentin laskeminen, ym. Matka-aikjen, etappien pituuksien ym. laskeminen maastretkillä Tiet- ja viestintätekniikka: sähköpstiviestintä asiakkaan kanssa, pilvipalveluiden käyttö, ssiaalinen media markkininnissa Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Liikunta: erilaiset luntaktiviteetit ja masta jaksamisesta hulehtiminen maasttöissä Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa suunnittelemalla, valmistelemalla ja tteuttamalla asiakaspalvelua hjelmapalveluyrityksen asiakaspalvelutilaisuuksissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näytön kuvaus Asiakaspalvelun suunnittelu, valmistelu ja tteuttaminen hjelmapalveluyrityksen asiakastilaisuuksissa.

19 16 Etenemiseht EA2 tasiset ensiaputaidt, hygieniapassia vastaavat taidt. 2.3 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat Maastssa rukaileminen Työkknaisuudet ja ppimistavitteet sekä hjaussuunnitelma Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Maastrukailutapahtumien suunnittelu, valmistelu ja tteuttaminen Suunnittelee ja valmistelee ruanvalmistus- ja rukailupaikkja maastn Suunnittelee, esivalmistelee ja valmistaa maastssa ateriakknaisuuksia Valitsee maastrukailuihin sveltuvia raaka-aineita ja valmistustapja Hulehtii maastssa hygieniasta, nudattaa elintarvikelainsäädäntöä sekä pukeutua asianmukaisesti Tekee maastssa mavalvntaa ja seuraa tutteiden laatua aistinvaraisesti Laskee menekit ja välttää hävikkiä Asettaa ruan tarjlle näyttävästi Käyttää hjeiden mukaisia sujaimia, työvälineitä ja menetelmiä Hulehtii työympäristön siisteydestä Maastssa rukailemisen tutkinnn saan sisältyvää saamista hankitaan pääasiassa suunnittelemalla ja valmistamalla asiakasryhmille erilaisia ateriakknaisuuksia maastssa. Kkemusta ja saamista ruan valmistuksesta vi hankkia myös mm.sallistumalla rukaklubin timintaan sekä harjittelemalla retkiruan valmistusta pintihin kuuluvilla vaellus- ym. retkillä. Maastssa rukailemiseen liittyviä taitja vi ppia myös työssäppimispakilla tai yritysvierailuilla. Tarvittaessa käytetään erärukakuluttajia pettamaan valmistustekniikita tai esim. riistan ja kalan käsittelyä. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä hjausmenetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. mavalvnta, ateriakknaisuuksien suunnittelu, hinnittelu) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa, NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. ateriakknaisuuksien suunnittelu, esivalmistelu ja valmistaminen maastssa, ruanvalmistus- ja rukailupaikkjen suunnittelu ja valmisteleminen) Työssäppiminen (mm. ateriakknaisuuksien esivalmistelu ja valmistaminen, mavalvnta) Videiden tekeminen ja katselu (esim. ruan tarjlle asettaminen, hygienialainsäädäntö ja mavalvnta, työvälineiden ja menetelmien käyttö) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. mavalvnta ja hygienia, erilaiset työmenetelmät, erilaisten ateriakknaisuuksien valmistamisen työhjeet) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (rukaklubilla erilaisten ateriakknaisuuksien valmistamisen harjittelu) Vierailut alan työpaikilla (esim. ruan tarjlle asettaminen, raakaaineiden ja valmistustapjen valinta)

20 17 Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija/tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä järjestämällä asiakasryhmille maastrukailutilaisuuksia. Maastrukailutilaisuuden järjestämiseen kuuluu spivan maastrukailupaikan valitseminen ja valmistelu sekä asiakasryhmän tarpeiden ja tiveiden mukaan suunnitellun ateriakknaisuuden esivalmistelu, valmistaminen ja tarjileminen nudattaen hygieniavaatimuksia ja mavalvntasuunnitelmaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. piskeluvuden aikana ja sen kest n 1-2 vk. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Etenemiseht Maastssa rukailemisen tutkinnn san ammattisaamisen näyttöön sallistumisen ehtna vat hygieniapassia vastaavat taidt Ulkilureittien rakentaminen ja hitaminen Ammattitaitvaatimukset ja arviinti

21 18 Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ulkilureittien suunnittelu Suunnittelee ulkilureittejä ja niillä tarvittavia rakenteita Tekee kustannuslaskelmia ja tarjuksia Säästää ympäristöä ja humiida luntkhteet työssään Käyttää ja tulkita ilmakuvia ja karttja Selvittää ja sveltaa ulkilureittejä kskevia lakeja, viranmaismääräyksiä ja muita sääntöjä Laatii pastusmateriaalia reiteille Ulkilureittien rakentaminen ja hultaminen Valmistaa ja hultaa reiteillä tarvittavia rakenteita ja välineitä Hultaa ja käyttää työssä tarvittavia pienkneita ja työvälineitä Käyttää henkilökhtaisia sujaimia, ttaa humin työturvallisuusnäkökhdat ja ylläpitää työkykyä Nudattaa tulityöhjeita ja EA2-hjeita Ohjaussuunnitelma Ulkilureittien rakentamisen ja hitamisen tutkinnn sassa tarvittavaa saamista hankitaan pääasiassa tekemällä ulkilureittien hult- ja rakennustöitä. Tärkeimpiä ppimisympäristöjä ja menetelmiä vat työssäppiminen sekä työelämälähtöiset prjektit (esim. luntplkujen kunnstaminen). Tutkinnn san hjaamisessa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Oppijiden ja prjektiryhmien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Työssäppiminen (mm. ulkilureittien rakennus- ja hulttyöt, esim. Metsähallitus, kunnat) Käytännön harjitustyöt maastssa ja työsalissa (hit- ja rakennustöiden tekeminen, työvälineiden käyttö ja hult, työturvallisuus) Tiimippiminen ja dialgi (esim. eri asiakasryhmien tarpeiden humiiminen, ulkilureitin suunnittelu, viranmaismääräykset ja lait) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden käyttö, työhjeet) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. man työprjektin dkumentinti, pastusmateriaalien laatiminen) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Ulkilureittien rakentamisen ja hidn tutkinnn san ammattisaamisen näytössä piskelija sallistuu paikallisen ulkilureitin ja sen rakenteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Hän hultaa valmista reittiä ja sen rakenteita, esimerkiksi pitkspuita ja pasteita hultsuunnitelman mukaisesti. Hän käyttää rakentamisessa ja hultamisessa hyväkseen karttja ja ilmakuvia sekä erilaisia työvälineitä ja pienkneita, timii ympäristövastuullisesti sekä hyödyntää rakentamisessa paikallisia materiaaleja. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkintsurituksessa sittaa, sitä täydennetään

22 19 muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden lutettavien menetelmien avulla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 1-3 viikka. Etenemiseht Ei etenemisehta Erityisryhmien hjaaminen lunnssa Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Erityisryhmille suunnattujen luntpalvelujen suunnittelu ja valmisteleminen Suunnittelee erityisryhmille suunnattuja palveluja/hjelmia Tunnistaa ja ttaa hjauksessa humin erilaisten erityisryhmien tarpeet, rajitteet ja mahdllisuudet Valmistelee ja purkaa erityisryhmille tarkitettuja tteutuspaikkja Erityisryhmille suunnattujen luntpalveluiden tteuttaminen Timii avustajana erityisryhmien kanssa Käyttää erilaisia apuvälineitä, avustamistekniikita ja tteita Hulehtii ergnmiasta ja nudattaa turvallisuushjeita Ohjaussuunnitelma Erityisryhmien hjaaminen lunnssa tutkinnn sassa tarvittavaa saamista hankitaan pääasiassa tteuttamalla lunt-hjelmapalveluja erilaisille erityisryhmille man tiimin kanssa ppilaitksen timintaympäristössä tai työssäppimispaikilla. Asiakastilaisuuksia vidaan järjestää ppimisklubien (erityisryhmäklubi) tai yritysten (NY tai suuskunta) kautta. Tutkinnn sassa käytettäviä hjausmenetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä asiakkaiden kanssa, NY-yrityksen, ppimisklubien tai suuskunnan kautta (mm. erityisryhmille suunnattujen palveluiden ja hjelmien suunnittelu, avustajana timiminen erityisryhmien kanssa) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. luntaktiviteettien hjaaminen erityisryhmille, erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen) Tiimippiminen ja dialgi (esim. erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen, erityisryhmien tarpeiden humiiminen hjauksessa) Työssäppiminen (esim. apuvälineiden, avustamistekniikiden ja tteiden käyttö, avustajana timiminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. ppimisklubien kautta tapahtuvat asiakastilaisuudet) Vierailut alan työpaikille (esim. erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS).

23 20 Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa valmistelemalla ja suunnittelemalla luntaktiviteetteja erityisryhmille ja avustamalla niiden tteuttamisessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 2-3 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Luntpalveluissa timiminen Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Luntaktiviteettien suunnittelu ja tteuttaminen Suunnittelee ja tteuttaa (avustaa) asiakasryhmille hjelma-, ulkilu- ja virkistyspalveluita Avustaa tarvittavien välineiden/varusteiden käytössä Timii turvallisesti ja vastuullisesti (asiakasta ja lunta kunniittaen) Hulehtii masta työkyvystään Lunt-hjelmapalvelualan tuntemus Löytää työllistymis- tai yrityksen perustamis- ja kehittämismahdllisuuksia luntpalvelualalta Kert man alueensa luntpalveluista ja susitella niitä erilaisille asiakasryhmille Verkstituu ja tekee yhteistyötä muiden timijiden kanssa Luntpalveluissa timimisen tutkinnn saan liittyvää saamista hankitaan pääasiassa suunnittelemalla ja tteuttamalla asiakasryhmille erilaisia luntpalveluita jk yhdessä man tiimin kanssa ppilaitksen timintaympäristössä tai työssäppimispaikilla. Omaa luntaktiviteettisaamista ja lajitaitja syvennetään esim. lajivalmennuksiin (esim. melntahjaajakulutus) tai ppimisklubien timintaan sallistumalla. Tutkinnn saan kuuluvaa lunthjelmapalvelualan tuntemusta vi kerryttää esim. hakeutumalla yhteistyöhön luntalan timijiden kanssa tai työssäppimalla. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. turvallinen ja vastuullinen timinta, hjelmapalveluiden laatu, ppaana timiminen, työkyvystä hulehtiminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. lunt-hjelmapalveluiden tteuttaminen, verkstituminen, yhteistyö)

24 21 Työssäppiminen (mm. työllistymismahdllisuuksien löytäminen, verkstituminen, hjelmapalveluiden tteuttamisen harjittelu) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden käyttö, työhjeet) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. man alueen luntpalveluiden kartittaminen) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. erilaisten luntaktiviteettien hjaaminen) Lajitaitvalmennukset (esim. melntahjaaja- ja köysitiminnanhjaajavalmennukset, vukraveneenkuljettajakulutus) Vusittain tistuvat, eri vusikursseja yhdistävät Asikkalan timipisteen ppimistapahtumat (esim. Päijänne -jambree) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa tteuttamalla luntpalvelututteita sekä kertmalla man alueen luntpalveluista ja mahdllisuuksista eri asiakasryhmille. Opiskelija suunnittelee ja tteuttaa asiakasryhmälle sveltuvia hjelma- ja virkistyspalvelutilanteita nudattaen laadittua turvallisuussuunnitelmaa ja avustaen tilanteiden mukaisten varusteiden ja välineiden käytössä. Hän hyödyntää suunnittelussa ja tteutuksessa man alueensa hjelmapalveluiden tarjajien verksta sekä alueen ulkilu- ja virkistyspaikkja sekä paikallista reittitarjntaa ja kert niistä myös asiakasryhmälle Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 2-3 vk.

25 22 Etenemiseht Ei etenemisehta Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Eläinten hitaminen ja eläinten kanssa timiminen Timii paikallisesti käytettävien lemmikkija ktieläinten (esim. prt, kirat, pnit, hevset, kanit, lampaat, vasikat) kanssa Seuraa eläinten kunta ja tekee päivittäiset hittimenpiteet Seuraa eläinten kunta ja tekee päivittäiset hittimenpiteet Ottaa työssään humin eläinten käsittelyyn liittyvät vimassa levat säädökset Käyttää ja hitaa tarvittavia välineitä ja varusteita Eläinavusteisten luntaktiviteettien suunnittelu ja hjaaminen Timii avustajana tilanteissa, jissa eläimet vat hyvinvinnin edistäjinä Neuv asiakkaita, miten timia eläinten kanssa erilaisissa tilanteissa Ohjelmapalveluna kert eläimistä ja niiden hidsta Ottaa humin tilanteet, jissa eläimet vat sa yhteisön tai yrityksen timintaa ja yksittäisten henkilöiden turvallisuuden tunteen ja hyvinvinnin lujia Ottaa työssään humin timinnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Edistää kestävän kehityksen timintatapja. Ohjaussuunnitelma Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla tutkinnn saan liittyvää saamista vidaan hankkia esimerkiksi työssäppimispaikilla ja ppilaitksen petusmaatilalla sekä pieneläinhitlassa. Eläinten hyvinvinnista hulehtimisen harjittelu vi tapahtua yhteistyössä Kulutuskeskus Salpauksen eläintenhidn petuksen kanssa. Eläinavusteisia luntaktiviteetteja vidaan harjitella myös ppilaitksen timintaympäristössä suunnittelemalla ja tteuttamalla asiakastilaisuuksia yhdessä man tiimin kanssa. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: Työssäppiminen (mm. eläinten päivittäinen hit, kunnn seuraaminen ja eläinten kanssa timiminen, välineiden ja varusteiden käyttö ja hitaminen, eläinaktiviteeteissa avustaminen) Työskentely ppilaitksen petusmaatilalla pieneläinhitlassa, tallilla tai navetalla (mm. eläinten päivittäinen hit, kunnn seuraaminen ja eläinten kanssa timiminen, välineiden ja varusteiden käyttö ja hitaminen, eläinaktiviteeteissa avustaminen) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. eläinavusteisten luntaktiviteettien lajitaidt ja hjaaminen, esimerkiksi hevsvaellukset, kiravaljakkajelut) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. navetta- ja pieneläinhitlavierailut petusmaatilalla) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Tiimippiminen ja dialgi (esim. turvallinen ja vastuullinen timinta, kestävä kehitys ) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden hit, työhjeet, eri eläinten päivittäinen hit) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. välineiden ja varusteiden hit, työhjeet, eri eläinten päivittäinen hit) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS).

26 23 Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa avustamalla ja palvelemalla asiakkaita eläinten kanssa timittaessa sekä tekemällä eläinten päivittäisiä hittöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana. Sen kest n 1-2 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Vaelluksen hjaaminen Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Erävaelluksen suunnittelu ja vaellukselle valmistautuminen varustautuu vaellukselle ja auttaa siinä asiakkaita (mm. turvallisuus-, reitti- ja rukasuunnitelman tek) kert asiakkaille vaelluksen vaativuudesta ja selviytymisen edellytyksistä edistää kestävän kehityksen timintatapja (retken ympäristöasiiden hallinnan suunnittelu, esim. jätehult ja rauhitusmääräykset) Turvallinen ryhmän kanssa vaeltaminen Ohjaussuunnitelma Vaelluksen hjaaminen tutkinnn sassa tarvittavaa saamista vi hankkia sallistumalla ppilaitksen tai ppimisklubien järjestämille vaellusretkille (esim. patikinti, hiiht tai melnta) ja sallistumalla niiden järjestämiseen. Vaelluksen hjaamisessa tarvittavia erätaitja vi myös harjitella ppimisklubien muissa tilaisuuksissa. Osaamista vi hankkia myös sveltuvissa työssäppimispaikissa, jissa tteutetaan useamman vurkauden pituisia vaellusretkiä. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: Oppilaitksen vaellusretkien järjestäjätiimien timintaan sallistuminen (retken suunnitteluun, valmistelutöihin, tteutukseen ja hjaamiseen sekä jälkitöihin sallistuminen) timii avustajana yli vurkauden kestävillä vaelluksilla suunnittelussa, valmistelussa, tteutuksessa ja jälkitöissä Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. eräklubin järjestämille maastretket sallistujan tai järjestäjän rlissa, erätaitkkeilut ja -harjitukset)

27 24 nudattaa matkailun turvallisuushjeita ja laadittua turvallisuussuunnitelmaa lunnn lsuhteissa avustaa leiriytymisessä ja rukailuissa vaelluksen aikana hyödyntäen mia erätaitjaan ja käyttäen erilaisia retkeilyvälineitä ja -varusteita avustaa vaelluksen aikana suunnistuksessa ja käyttää erilaisia paikannusvälineitä neuv ja palvelee asiakkaita vaelluksella ryhmän henkistä ja fyysistä kunta seuraten ja svittaen man timintansa niihin hulehtii masta ja avustaa asiakkaiden ravinnntarpeen tyydyttämisestä hulehtia masta fyysisestä ja psyykkisestä kunnstaan ttaa työssään humin timinnan turvallisuuden ja vastuullisuuden turvallisuusriskejä ennakiden, niihin varautuen ja timien niiden tteutuessa suunnitelmien ja hjeiden mukaisesti nudattaa asetettuja laatu- ja kustannustavitteita (mm. saa arviida man timintansa vaikutuksia retken kustannusrakenteeseen) Tiimippiminen ja dialgi (vaellusretkillä saatujen kkemusten purkaminen ja reflektinti, retkien suunnittelu ym.) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (valmentajan tuki tiimeille ja ppijille vaellusten suunnittelussa) Asiakkaille avimien vaellusretkien suunnittelu ja tteuttaminen esim. NY-yrityksen tai suuskunnan kautta Työssäppiminen (mm. lunt-hjelmapalveluina tteutettavat vaellusretket alan yrityksissä tai esim. järjestöissä) Mbiilihjaus (esim. retkiraprtit Facebkissa, blgitekstit) Itsenäinen tiednhaku ja sen jakaminen tiimille (esim. ammattikirjallisuus, -lehdet, videt) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Vaelluksen hjaamisen tutkinnn san ammattisaamisen näytössä piskelija sallistuu useamman vurkauden kestävän vaelluksen suunnitteluun, valmisteluun, tteutukseen ja jälkitöihin aidssa asiakaspalvelutilanteessa asiakasryhmän kanssa. Vaelluksen aikana hän hjaa vaellusta vähintään yhden vurkauden ajan. Opiskelija sallistuu vaelluksen reitti-, ympäristö- ja turvallisuussuunnitelmien tekn sekä laatii man rukasuunnitelmansa vaellukselle. Ohjattava vaellus vidaan tteuttaa esimerkiksi hiihtäen, patikiden tai melen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkintsurituksessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden lutettavien menetelmien avulla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 1-3 viikka.

28 25 Etenemiseht Ei etenemisehta Yritystiminnan suunnittelu työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Oman saamisen tutteistaminen markkinilla levien liiketimintamahdllisuuksien kartittaminen man ammatillisen saamisen arviiminen mien liiketimintaedellytysten arviiminen tiednhaku Liiketimintasuunnitelma liiketimintasuunnitelman laatiminen kknaisuudessaan (budjetti, rahitusssuunnitelma) yritysmudn valinta riskit ja vakuutukset suunnitelman tteutusmahdllisuuksien kriittinen arviinti pitsaus, hissipuhe tiedn hankinta hjaussuunnitelma NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Vusi yrittäjänä ry:n ppimishjelman periaatteita ( ja sitä täydennetään kirjittamalla varsinainen liiketimintasuunnitelma ( Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Timitaan Osuuskunta Taidttajassa ja laaditaan varsinainen liiketimintasuunnitelma ( Työssäppimalla Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä kattavasti sittaa, vidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäppiminen vidaan tteuttaa laatimalla yritykselle liiketimintasuunnitelma ( Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. ppimisspimus dialgitreenit valmennuspäivät Kehityskeskustelut Lähipetus Oman saamisen tutteistaminen ja liiketimintasuunnitelman laatiminen ( yhteisten tutkinnn sien integrinti

29 26 Ammattisaamisen näytön kuvaus Liiketimintasuunnitelman laatiminen laskelmineen ( Yrityksessä timiminen Ammattitaitvaatimukset ja arviinti työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Liiketimintaympäristön selvittäminen - asiakkaat - kilpailutilanne - trendit, sesngit, digitalisituminen, muutksen asiakkaiden stkäyttäytymisessä, arvstusten muutkset esim. lähitutant, kestävä kehitys jne - taludellinen tilanne - yrityksen timintaa kskeva lainsäädäntö (esim. kuluttaja- ja työlainsäädäntö) Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu - mitä, kenelle, miten, miksi? - asiakirjat - tutekehitys, tutteistaminen - markkininti - tutteet, palvelut - yhteistyökumppanit - NY-yrityksen lpettaminen - suuskunnan jäsenyydestä lupuminen Yrityksen työtehtävien tekeminen - man alan työtehtävien tekeminen - man työn suunnittelu (ajankäyttö, järjestelmällisyys) - yrityksen esittely - tiet- ja viestintätekniikan käyttö ja svellusten hallinta - kestävä kehitys - työturvallisuus hjaussuunnitelma NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Vusi yrittäjänä ry:n ppimishjelmaa (nyvusiyrittajana.fi) 1-3 lukukauden aikana. - NY-yrityksen perustaminen ja liiketiminnan pyörittäminen malla piskelualalla - NY-asiakirjat vat sa ammattisaamisen näyttöä Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Nudatetaan Osuuskunta Taidttajan sääntöjä sekä suuskuntalakia 1-3 lukuvuden aikana. - Osuuskunta Taidttajaan liittyminen ja liiketiminnan pyörittäminen malla piskelualalla - yrittäjän asiakirjat vat sa ammattisaamisen näyttöä Työssäppimalla Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä kattavasti sittaa, vidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäppiminen vidaan tteuttaa - alittavassa yrityksessä tai - yrityksessä, jka esim. haluaa tuda markkinille uuden tutteen tai - laajentua uudelle liiketimintaalueelle tai - muuten kehittää ja täsmentää liiketimintaansa yhteisten tutkinnn sien integrinti

30 27 Opiskelija dkumenti timintaansa esim. ppimispäiväkirjaan Prjektippiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Prjektippiminen vidaan tteuttaa erilaisissa ennakksuunnitelmia ja jälkitimia sekä yrittäjämäistä timintatapaa vaativissa prjektissa/prjekteissa. Tiimiyrittäjänä timiminen NY:ssä tai suuskunnassa Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina kulutetun tiimivalmentajan kanssa. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - ppimisspimus - dialgitreenit - valmennuspäivät - kehityskeskustelut Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Tteutetaan vähintään lukuvuden mittaisena valmennusprsessina. Hyödynnetään tiimippimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - ppimisspimus - dialgitreenit - valmennuspäivät - kehityskeskustelut. Ammattitaidn sittamistavat. Ammattisaamisen näytön kuvaus Omassa yrityksessä/ harjitusyrityksessä / vastaavassa yrityksessä timiminen - timii yhteistyökumppaneiden kanssa - selvittää, täsmentää ja kehittää yrityksen liikeideaa - dkumenti - timii yrityksen työtehtävissä yrittäjämäisesti Huippusaajana timiminen Ammattitaitvaatimukset ja arviinti

31 28 Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Luntalan vaativissa työtehtävissä timiminen ja man saamisen kehittäminen työskennellä alan huippusaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työtehtäväkknaisuudet sekä laajan materiaalivalikiman humiida huippututannn, -tutteen tai - palvelun laatuvaatimukset kmmunikida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä mitittaa mat henkiset vimavaransa työtehtävän mukaan varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja - hjeiden tteutumisen arviida ja uudistaa maa saamistaan Oman tiimin tai työyhteisön timinnan kehittäminen sallistua työyhteisön kehittämiseen kehittää työtä ja työympäristöä timia luntalan verkstissa ratka ngelmia ja speutua muutksiin varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja - hjeiden tteutumisen Ohjaussuunnitelma Huippusaajana timimisen tutkinnn saan liittyvää saamista vi lunt-hjaajan kulutuksessa hankkia esimerkiksi timimalla vastuullisessa rlissa ppimisklubeilla, harjitusyrityksissä tai erilaisissa tiimeissä. Huippusaajana timimisesta kiinnstuneet piskelijat vivat myös sallistua ppimisympäristön ja lunt-hjaajakulutuksen timintakulttuurin kehittämiseen laajemminkin. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. huippututannn, -tutteen ja palvelun laatuvaatimukset, mista henkisistä vimavarista hulehtiminen) Oppimisklubien timinnan jhtaminen ja fasilitinti (työyhteisön ja työn kehittäminen, jhtamistaidt) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Vastuurlissa timiminen ppimistapahtumien (esim. leirit, retket, jambreet) järjestämisessä Asiakastilaisuuksien suunnittelun ja tteuttamisen krdininti NYyrityksessä tai suuskunnassa (mm. työn kehittäminen) Työssäppiminen (mm. huippusaamista vaativat tehtävät, vieraskielisten asiakkaiden kanssa kmmunikiminen, man saamisen laajentaminen ja syventäminen) Videiden tekeminen ja katselu (esim. työhjeet, laatu) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. työyhteisön kehittäminen, ppimisklubien timinnan jhtaminen) Ammattitaidn sittamistavat Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa timimalla luntalan huippusaamista vaativissa työtilanteissa maa ja yhteisön saamista kehittäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla.

32 29 Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 4 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta (0-) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, jnka tutkinnn perusteet Opetushallitus n määrännyt Tutkinnn sa ammattitutkinnsta (0-) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa niistä ammattitutkinnista tai erikisammattitutkinnista, jiden tutkinnn perusteista Opetushallitus n määrännyt. Näyttötutkintjärjestelmässä tdistuksen kyseisen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. tutkinnsta vastaava tutkinttimikunta. Perustutkinnn saamisalasta vastaava tutkinttimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnn san saksi lunt- ja ympäristöalan perustutkinta tdistuksen perusteella Tutkinnn sa erikisammattitutkinnsta (0-) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista. 2.4 Muut valinnaiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa (0-) Kulutuskeskus Salpaus tarjaa hyväksymässään petussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnn sia, jtka vivat lla ammattitaita syventäviä tai laajentavia tutkinnn sia, ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia tai luki-pintja. Syventävät ja laajentavat tutkinnn sat vivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnn sia, sia muista ammatillisista tutkinnista sekä työssä hankittua saamista. Tutkinnn sat n nimettävä ja niihin n laadittava Ammattitaitvaatimukset, tavitteet ja arviintia varten arviintikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnn siin ammattitaidn sittamistavat.

33 30 Muiden valinnaisten tutkinnn sien tarjnnassa kulutuksen järjestäjä vi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden kulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija vi valita näitä tutkinnn sia myös muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja) ja luki-pintja vi lla enintään 10 pintviikka muissa valinnaisissa tutkinnn sissa Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen 5 sp työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet hjaussuunnitelma yhteisten tutkinnn sien integrinti Opiskelijan hjaaminen - työpaikan ja/tai ppilaitksen timintatavat ja säännöt (mm. työaika, työvaatetus, taut, pissalkäytännöt, myöhästelyt, kännykän käyttö, vaitilvelvllisuus) - työtehtäviin perehdytys - työturvallisuusriskit ja työturvallisuushjeet - kneiden ja laitteiden käytön pastus ja työturvallisuus - hjauskeskustelu (hjauksen keint, hjaustyylit ja palautteen antaminen) - man alan esittely (työ- ja kulutusmahdllisuudet) Suunnitelma työssäppimisesta ja ammattisaamisen näytöistä - tutkinnn rakenne - ammattitaitvaatimukset - arviinnin khteet ja kriteerit - suunnitelma työssäppimisesta - tutkinnn san tavitteet työssäppimiselle - henkilökhtaiset tavitteet työssäppimiselle - työssäppimisen spimus - suunnitelma ammattisaamisen näytöstä - itsearviinti - työssäppimisen päiväkirja - ammattisaamisen näytön itsearviinti tutkinnn san kriteerien mukaisesti ja arviintikeskusteluun sallistuminen Työssäppiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man työssäppimisensa hessa tisia piskelijita. NY-yrityksessä timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man timintansa hessa tisia piskelijita. Osuuskunnassa timiminen Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija hjaa man timintansa hessa tisia piskelijita. Eri tutkintjen yhteistteutus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija tukee ja hjaa tisia piskelijita aktiivisesti (mentrinti, tutrinti). Lähipetus Integrituu ammatillisten tutkinnn sien kanssa. Opiskelija tukee ja hjaa tisia piskelijita aktiivisesti (mentrinti, tutrinti).

34 31 Ammattitaidn sittamistavat Ammattisaamisen näytön kuvaus Timiminen ja analysinti työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen prsessin eri vaiheissa sekä tisten piskelijiden perehdyttäminen ja hjaaminen Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat (0-) Kulutuksen järjestäjä tarjaa hyväksymässään petussuunnitelmassa työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia, ammattitaita syventäviä tai laajentavia tutkinnn sia. Nämä tutkinnn sat n nimettävä työelämän timintakknaisuuksien phjalta, niihin n laadittava ammattitaitvaatimukset ja arviintia varten arviintikriteerit ja ammattitaidn sittamistavat perusteiden liitesan khdassa 9.3 levaa hjetta ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja yleiset arviintikriteerit nudattaen. Kulutuksen järjestäjä vi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnn sien tarjnnassa työelämän ja muiden kulutuksen järjestäjien kanssa Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat (0-) Kulutuksen järjestäjä tarjaa petussuunnitelmassaan ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja), jtka lisäävät piskelijan mahdllisuutta valita luvussa 5 levia ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja). Tutkinnn sat vivat lla pakllisten tutkinnn sien valinnaisia lisäsia (ks. tutkinnn perusteiden khta 5.2.1). Kulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnn sien tavitteet, keskeiset sisällöt ja arviinnin. Tutkinnn sat vivat lla myös tutkinnn perusteiden khdissa esitettyjä ammattitaita täydentävien tutkinnn sien (yhteiset pinnt) valinnaisia tutkinnn sia. Kulutuksen järjestäjä vi tehdä niiden tarjnnassa yhteistyötä muiden kulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija vi valita näitä tutkinnn sia myös muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta Luki-pinnt (0-) Kulutuskeskus Salpaus tarjaa petussuunnitelmassaan piskelijalle mahdllisuuden sisällyttää tutkintnsa lukiiden järjestämiä luki-pintja, jtka tteutetaan lukin petussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja jista luki antaa tdistuksen. Kulutuskeskus Salpauksen päätöksellä piskelija vi valita luki-pintja (esimerkiksi verkkpintja) eri lukikulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Tavitteet Opiskelija

35 32 piskelee lukin petussuunnitelman mukaisia kursseja vähintään neljässä lukiaineessa tavitteena ylippilastutkinnn surittaminen ja surittaa ylippilastutkinnn TAI piskelee lukin kursseja tavitteena parantaa jatk-pintvalmiuksiaan Tteutustapa Lukkapetus, tarvittaessa mnimut-petuksena (verkkavusteinen petus ja etäpetus) pääsääntöisesti man lukin järjestämänä (pikkeustapauksissa pint-hjaajan lähetteellä LYK:n aikuislukissa) Kirjalliset ja suulliset harjitukset Ryhmä- ja parityöskentely Itsenäinen työskentely Videnauhitteiden hyödyntäminen Arviinnissa tetaan humin: jatkuva näyttö (asenne, käytös, läsnäln säännöllisyys, tunnllisuus tehtävien tessa, tuntiaktiivisuus, piskeluvälineistään hulehtiminen) kirjallinen ke suullinen esitys kirjalliset ja suulliset näytöt mahdllinen itse- tai tveriarviinti Ajitus Mahdllisuuksien mukaan samanaikaisesti ammattitaita täydentävien tutkinnn sien kanssa (att) ja yhteistiminta-ajalla hajautettuna klmelle vudelle siten, että piskelija vi alittaa ylippilaskkeiden surittamisen j klmannen piskeluvuden syksyllä. Etenemiseht Susitus: Kurssit suritetaan numerjärjestyksessä. Tarvittaessa järjestys vi lla tisenlainen. Aiemmin suritetut luki-pinnt Kk lukin ppimäärän hyväksytystä surituksesta tunnustetaan 40 v ammatilliseen perustutkintn. 2.5 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat Opiskelija vi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintnsa enemmän sia sillin kun se n työelämän alakhtaisiin tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin vastaamisen ja piskelijan ammattitaidn syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista saamista syventävät tutkinnn sat tulee mahdllisimman laajasti tteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikilla.

36 33 Kulutuskeskus Salpauksessa ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat tteutetaan piskelijalle yksilöllisesti laaditun piskelusuunnitelman mukaisesti (ks. kpl 2.1.3; henkilökhtainen piskelusuunnitelma) Tutkinnn sat muista ammatillisista tutkinnista (ammatillisista perustutkinnista, ammattitutkinnista ja erikisammattitutkinnista) Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista 10 Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää tutkinnn sia muista ammatillisista perustutkinnista. Tämän tutkinnn san laajuus n Tutkinnn sat ammattitutkinnista Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää tutkinnn sia ammattitutkinnista. Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. ammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa tutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus. Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. ammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen Tutkinnn sat erikisammattitutkinnista Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää sia erikisammattitutkinnista. Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. erikisammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa näyttötutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus. Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen erikisammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. erikisammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen. Tämän valinnaisen tutkinnn san laajuudeksi lasketaan Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa Ammatillisessa peruskulutuksessa piskelija vi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintnsa enemmän tutkinnn sia, js se n tarpeellista työelämän alakhtaisten tai paikallisten ammattitaitvaatimusten tai piskelijan ammattitaidn syventämisen kannalta.

37 34 Ne vivat lla ammatillisia tutkinnn sia tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia. 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 3.1 Paklliset tutkinnn sat (19 sp) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp Äidinkieli 5 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa viestiä ja timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa erilaiset ammatilliset esittelyt man työsurituksen esittely laajemmalle yleisölle hjeen kuunteleminen, arviiminen ja antaminen neuvttelutait neuvttelut työyhteisön sisällä ja neuvttelut asiakkaan kanssa ngelmatilanteiden ratkaiseminen: puuttuminen epäkhtiin, kuten turvallisuus ja aikataulut asiakaspalvelutilanteet välineiden ja varusteiden käytön hjeistaminen tekniikiden hjaaminen lunnsta ja kulttuurista kertminen ryhmän isännöinti man työpaikan ja tiimin esittely haastattelu: asiakasryhmien tarpeiden kartitus - ymmärtää lunt- ja ympäristöalaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, lennaisen sisällön ja tarkituksen lunt- ja ympäristöalan kirjihin, lehtiin, mainksiin ja esitteisiin tutustuminen kirjastkäynti - saa hakea tieta eri tietlähteistä ja käyttää tieta sekä nudattaa lähteiden käytön periaatteita tiedn kkaminen laajasta tietkentästä tiedstaa lähdemerkintöjä ja tekijänikeuksia kskevat määräykset - saa hyödyntää mediaa ja verkn tarjamia viestintä- ja vurvaikutusvälineitä piskelussaan sekä tehdä ammattisaamistaan näkyväksi man alan verkksivuihin tutustuminen ja niiden arviiminen ja hyödyntäminen yhteydenpit asiakkaaseen sähköpstin ja ssiaalisen median välityksellä - saa laatia lunt- ja ympäristöalaan liittyviä kirjallisia töitä ikeakielisyyden ja ammattisanastn hallinta Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida työssäppimisen yhteyteen. Oppimista vidaan hjata lunnssa, työtilissa, verkssa tai mbiileilla. Integritu luntalan saamisalan pakllisiin tutkinnn siin: lunnssa hjaaminen 35 sp.

38 35 kmmentiva referaatti lunt- ja ympäristöalaa käsittelevästä tekstistä työselsteen tai -raprtin sekä hjetekstin laatiminen turvallisuussuunnitelman laatiminen ennakk-hjeet aktiviteettiin sallistujille asiakastilaisuuden suunnitelma tutekrtin, mainksen tai vastaavan tuttaminen - saa hyödyntää äidinkielen ppimisen luku- ja piskelustrategiita muistiinpant ammatillisista pinnista kuullun, luetun ja nähdyn phjalta - ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen lunt- ja ympäristöalan ja ammatin kannalta - saa arviida ja kehittää maa äidinkielen taitaan. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin - saa käyttää tista ktimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vurvaikutustilanteissa - työelämän kielenkäyttötilanteissa timiminen: tervehdykset, small talk, luntalan ja -matkailun asiakaspalvelutilanteet (pastaminen ja neuvnta, puhelinviestintä) työpaikan esittely / yritysesittely työ- ja kellnajat, palkkaus, työedut työtehtävät luntalan ja -matkailun työpaikissa työturvallisuus - itsestä ja pinnista kertminen, CV - ymmärtää mlempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen mnikulttuurisessa Sumessa - kielen ja kulttuurin merkitys Sumessa ja Phjismaissa - Phjismainen yhteistyö Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. prjekteihin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, prjektit, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka sisätilissa ja ulkna. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnn siin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä.

39 Vieraat kielet 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa viestiä ja timia vurvaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjittamaan ammattiaan - työelämätaidt : tervehdykset, small talk, asiakaspalvelutilanteet, työhön perehdyttäminen, työpaikan esittely - työnhaku: CV, työhaastattelu, itsestä ja pinnista kertminen - piskelu- ja työpaikan esittely saa käyttää man alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä - työelämätaidt: työselsteet, työssä tarvittavat hjelmat, kestävä kehitys työprsessin esittely englanniksi, ensiapu, turvallisuusvarusteet, laitteet ja säännöt - työvälineet ja työympäristö: työvälineet, materiaalit, työtehtävät, työvaiheet - työlt: työajat, palkkaus, työedut saa hakea tieta erilaisista vieraskielisistä lähteistä - tiednhaku: materiaalit, tutteet, palvelut saa timia mnikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä - työkulttuuri eri maissa - kansainväliseen timintaan hakeutuminen, TOP ulkmailla Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja justavia ppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä ppimisympäristö tukee ppimissisältöjä ja petusmenetelmiä. Opetuksessa hyödynnetään tiet- ja viestintätekniikkaa. Erilaisia petusmenetelmiä vivat lla suulliset ja kirjalliset ppimistehtävät, yksilöja ryhmätehtävät, yhteistiminnalliset tehtävät ja prjektit sisätilissa ja ulkna. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkatila, mnitimitila, työsalit, työssäppimispaikka ja erilaiset sähköiset petusympäristöt kuten blgi ja verkkkurssi. Oppimissisältöjä vidaan integrida työelämälähtöisiin ppimisympäristöihin ja työsalipetukseen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiililaitteilla. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp Matematiikka 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti

40 37 Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa peruslaskutimitukset, prsenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnkset man alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa - alaan liittyvät mittayksiköiden muutkset (esim. npeus, p-alat, ruka-hjeet) - arkielämän prsenttilaskennan perusteet (vertus, alv) - pitisuuslaskut - hukkaprsentti saa laskea pinta-alja ja tilavuuksia Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osa matematiikan pinnista tteutuu esim. suuskunta- tai NY-yritystiminnan kautta. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. - pituuden, pinta-alan ja tilavuuden muunnkset saa sveltaa gemetriaa man alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmttaa tilaa ja mutja klmiultteisesti Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli ja ppimispäiväkirja. - mittakaava (karttatehtävät) saa käyttää spivia matemaattisia menetelmiä man alan ngelmien ratkaisussa saa arviida tulsten ikeellisuutta ja suuruuslukkaa saa käyttää matemaattisten ngelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietknetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Fysiikka ja kemia 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa sveltaa man alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia - lämpö - työturvallisuus saa ttaa työssään humin man alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisminaisuuksia - kemian perusteet (liukset) - veden kemiaa (ph, ravinteet ym.) saa säilyttää, käyttää ja hävittää malla alalla tarvittavia aineita. - kemikaaliturvallisuus Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osa fysiikan ja kemian pinnista tteutuu esim. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

41 38 suuskunta- tai NY-yritystiminnan kautta. Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa timia kansalaisena ja sallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekn - kansalaisen perusikeudet ja velvllisuudet Sumessa: - Ikärajat, vaalit, perusikeudet, päätöksentek, turvallisuus saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen - yhdenvertaisuus, ikeusjärjestelmä saa suunnitella ja hitaa maa taluttaan sekä arviida siihen liittyviä riskejä - työvimatimist, piskelijan tuet, vertus, man taluden hallinta hyödyntää ssiaalista mediaa aktiivisen sallistumisen keinna - ssiaalisen median käyttö tiednhaussa ja vertailussa saa käyttää yhteiskunnan tarjamia palveluja ja timia kuluttajana - yhteiskunnan palvelujen käyttäminen tarvittaessa Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATKlukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä sekä itsearviinnilla.

42 Työelämätaidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hakea itsellensä työpaikkaa - hakee itsellensä työssäppimistyöpaikkaa tai työpaikkaa ja saa sen saa kuvata työehtspimusjärjestelmää sekä tuntee työlainsäädäntöä ja tietää työspimuksen keskeiset asiat - työspimusjärjestelmään perehtyminen ja laillisen työspimuksen tunnistaminen saa perehtyä työpaikan timintaan ja työtehtäviin sekä hulehtia työturvallisuudesta - tuntee yrityksen rganisaatin ja timintamallit - hulehtii masta ja työympäristönsä työturvallisuudesta ja siisteydestä saa työskennellä työpaikassa ja kehittää saamistaan - tekee työt svitusti ja laadukkaasti Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATKlukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, luennt, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan itsearviinnilla, suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa käyttää yleisimpiä tiet- ja viestintätekniikan svelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkitettuja hjeita ja ppaita Salpauksen sähköiset palvelut esimerkiksi kulutuskeskuksen sivujen käyttö, pakki, ressu ppimisympäristöt Salpauksessa: mdle, sähköpsti, selainhjelmat saa sujata verkkidentiteettiään ja yksityisyyttään selaimen histriatietjen pistaminen Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Vidaan integrida luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

43 40 salasanjen käyttö ssiaalisen median käyttö saa timia tekijänikeus-, tietturva- ja tietsujahjeiden ja -määräysten mukaisesti man materiaalin ikeudet muiden tuttaman materiaalin hyödyntäminen vs. plagiinti pankkiasiinti palmuurit ja virustrjunta saa tiedstjen eri säilytys- ja lähetysmudt. tiedstmudn valinta ja vaihtaminen esimerkiksi dcx, pdf liitetiedstn lähettäminen tiedstjen pakkaaminen Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi ja ppimispäiväkirja. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa laatia itselle terveellisiä elämäntapja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja timia sen mukaisesti, saa edistää ja ylläpitää piskelu-, timinta- ja työkykyään sallistuu alkutesteihin ja haastatteluun sekä pitää elämäntapapäiväkirjaa ja tekee niiden tulsten perusteella henkilökhtaisen hyvinvintisuunnitelman, jta päivitetään säännöllisesti humii liikunnan tteutuksessa luntja ympäristöalan työn vaatimukset (esim. nstt, työasennt, siirrt) saa ttaa humin ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakinnin ja päihteiden haittavaikutukset pitää ravintpäiväkirjaa ja tekee sen phjalta mien ravinttttumustensa arvin ja kehittämissuunnitelman hakee tieta tupakinnin ja päihteiden terveysvaikutuksista ja pyrkii edistämään terveyttään hakemansa tiedn phjalta Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä mm. hyvinvintisuunnitelma, ravintpäiväkirja, ja käytännön timinnalla liikunnassa, harrastustiminnassa ja työssäppimisessa. Liikunnan ja terveystiedn saamispisteitä vidaan sisällyttää TYKY-passin pintihin. Integritu lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn paklliseen tutkinnn saan, kestävällä tavalla timiminen 40 sp saa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvinnille perehtyy tärkeimpiin ihmissuhteiden, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden välisiin yhteyksiin saa edistää ppilaitsyhteisön hyvinvintia ttaa saa ppilaitksessa järjestettäviin teemapäiviin, SAKU-timintaan

44 41 sekä ppilaitksen muuhun hyvinvintitimintaan sallistujana ja/tai suunnittelijana ja järjestäjänä saa kehittää timintatapjaan ja timintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä tekee man alansa timintatapjen ja timintaympäristön turvallisuuskartituksen saa timia turvallisesti ja ergnmisesti, ehkäistä tapaturmia, timia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. nudattaa ppilaitksen ja lunt- ja ympäristöalan työturvallisuushjeita ja harjittelee sekä käyttää työn fyysistä sekä psyykkistä kurmitusta vähentäviä työtapja hallitsee man alansa ja yleiset ensiaputaidt Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan kirjallisten ja suullisten tehtävien sekä käytännön liikunta-, harrastus- ja työssäppimistiminnan perusteella. Tämän tutkinnn san sa-alueen saamisen näytöt vidaan antaa kntaktipetuksessa, verkkympäristöissä tai mahdllisuuksien mukaan mbiilisvelluksilla. Osaamisen arvii ainetta pettava/-t pettaja/-t tarvittaessa yhteistyössä työssäppimisjaksn työnhjaajan ja työssäppimisjaksa hjaavan pettajan kanssa. 3.2 Valinnaiset tutkinnn sat, 16 sp Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Kulttuurien tuntemus, 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen ja edistää malta saltaan tasa-arva ja kaikkien yhdenvertaista khtelua - timii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa saa tervehtiä, vastaanttaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan saa timia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla - saa ttaa humin timinnassaan spivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset rlit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät hjeet ja myös kirjittamattmat säännöt ja menettelytavat Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. työssäppimisjaksille, mahdllisesti ulkmailla tapahtuvan työssäppimisen aikana. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkkalaustalla tai mbiileilla. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

45 42 saa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista mnimutisuutta rakennusalalla - esittelee tisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä histriaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja rakennuskulttuuria saa ttaa humin eri kulttuuriryhmien keskeiset traditit ja niiden vaikutukset timintaan luntalalla - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa saa välittää alansa histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin - phtii eri maiden tulkintja histriallisista tapahtumista ja suhteuttaa ktiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman histriaan Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka, erilaiset tapahtumat kuten näyttelyt, elkuvat, yhteiset mnikulttuuriset tilaisuudet. Osaamisen arviinti - piskelijan sallistuminen ryhmäkeskusteluihin - sallistuminen erilaisiin mnikulttuurisiin tilaisuuksiin ja raprtinti niistä - mat kirjalliset ja kuvalliset tutkset annetuista aiheista - sallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviintiin Taide ja kulttuuri 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismutja ja saa hyödyntää niitä - ymmärtää taiteen- ja kulttuurin merkityksen - tuntee alan histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailee niitä muiden kulttuurien piirteisiin - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä - hyväksyy erilaisuutta ja timii suvaitsevaisuuden ja tasa-arvn lisäämiseksi massa työskentely-ympäristössään saa tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista tdellisuutta (esimerkiksi musiikin, teatterin, kirjallisuuden, median, tanssin, kuvataiteen tai käsityön keinin) - n tietinen taidehistrian suuntaviivista Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. yrityskäynteihin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

46 43 - sallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, saa antaa niistä asiallista ja kriittistä palautetta - tulkitsee muiden tekemiä eri taiteenaljen teksia esim. taidenäyttelyissä - valmistaa mia tutksia eri tekniikilla sittaen maa ideintikykyä saa arviida ja sveltaa mnimutista sumalaista kulttuuriperintöä ja man alansa vakiintuneita käytäntöjä. - tuntee alan käsityöperinteen - hakee tieta alan ajankhtaisista suuntauksista ymmärtäen sen vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen saa nudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintjensa kulttuuriset vaikutukset. - arvstaa ja vaalii kulttuuriperintöä, hulehtii ympäristön siisteydestä saa kehittää taiteelle minaisten esittämisen tapjen ja materiaalien, man ilmaisun, suunnitteluprsessien, palvelu- ja tutemutilun ja estetiikan tuntemustaan alalla ja sveltaa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin saamistaan massa työssään. - suunnittelee alan jnkin työvaiheen yksityiskhdan kuvallisesti ja kirjallisesti - sallistuu eri yhteistyökumppaneiden kanssa ppilaitksen ulkpulella järjestettävien tapahtumien järjestämiseen mahdllisuuksien mukaan, esim. Saku-kulttuurikilpailut Osaamisen arviinti - piskelijan sallistuminen ryhmäkeskusteluihin - sallistuminen kulttuuritapahtumiin ja raprtinti niistä - mat kirjalliset ja kuvalliset tutkset annetuista aiheista - sallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviintiin Etiikka 3 sp (kurssi 1) Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin arvt, elämänkatsmukset - mat valinnat ja niiden perustelu - valintjen seurausten arviinti - arvvalintjen phjalta man elämän phdinta nrmit - nrmiristiriitjen käsittely tiednhankina ammattieettisistä peruskysymyksistä Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen.

47 44 - ammattialan ngelmatilanteiden tunnistaminen, käsitteleminen - näkemysten esittäminen Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Psyklgia 3 sp (kurssi 1) Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hahmttaa sen, mitä psyklgia n * psyklgia mniultteisena tieteenalana, eri tutkimussuunnista tietää psyklgian erilaisista tutkimusmenetelmistä ja alueista tietää ikäkausipsyklgiasta paintus: murrsikä, varhainen aikuisuus saa tieta persnallisuuspiirteiden ja temperamenttipiirteiden määräytymisestä persnallisuuspiirteiden vaikutus maan elämään temperamenttipiirteiden vaikutus maan elämään ppii hahmttamaan man käyttäytymisen perustana levia tekijöitä Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla.

48 Psyklgia 3 sp (kurssi 2) Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hahmttaa elinikäisen ppimisen merkityksen massa elämässään - kulutus - työpaikka - ikärakenne - hierarkia ymmärtää työn merkityksen itsetunnlle perehtyy vurvaikutuksen perusmekanismeihin - työtilanteet - asiakaspalvelu - ihmissuhteet Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja - menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Psyklgia 4 sp (kurssi 3) Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin perehtyy työhyvinvintiin ja sen merkityksen massa elämässään - tunneälyn merkitys - psykssiaalisen työkurmituksen merkitys - työpaikkakiusaamisen tunnistaminen - ngelmatilanteiden käsittely asiakkaat Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen.

49 46 työtverit esimiehet ymmärtää hyvän mielenterveyden merkityksen ja kuinka siihen vi itse vaikuttaa Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PE- RUSTUTKINNOSSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintnsa 10 saamispistettä vapaasti valittavia tutkinnn sia, jiden tavitteet ja arviinti tulee myös sisällyttää piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnn sat vat pääsääntöisesti yhteisiä tutkinnn sia tai ammatillisia pakllisia tai valinnaisia tutkinnn sia. 4.1 Ammatilliset tutkinnn sat 0 10 sp Opiskelijalla n mahdllisuus sisällyttää vapaasti valittaviin pintihin ammatillisia tutkinnn sia lunt- ja ympäristöalan perustutkinnsta tai muista ammatillisista tutkinnista (esim. erä- ja lunt-ppaan ammattitutkint tai kalataluden perustutkint). 4.2 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvat tutkinnn sat 0 10 sp Tämä tutkint vi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitvaatimusten ja piskelijan ammattitaidn syventämistarpeiden mukaisia tutkinnn sia, jiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnn sat nimetään työelämän timintakknaisuuden phjalta ja niille määritellään laajuus saamispisteinä (5 ). Lisäksi määritellään tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset, saamisen arviinti ja ammattitaidn sittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitituksen periaatteet ja arvsanjen muuntaminen ammatillisessa peruskulutuksessa 93/011/2014) liitteessä levan arviintitaulukn mukaisesti.

50 Yhteiset tutkinnn sat ja luki-pinnt 0 10 sp Opiskelijalla n mahdllisuus sisällyttää vapaasti valittaviin tutkinnn siin luki-pintja tai valinnaisia yhteisiä tutkinnn sia. 4.4 Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat pinnt 0 10 sp Luntalalla erityisen susiteltavia vapaasti valittavia tutkinnn sia vat vukraveneenkuljettajatutkint, melntahjaajaksi valmentava kulutus, köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus sekä muut luntaktiviteettien hjaamisen erillispätevyyden tuttavat kulutukset Köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Opinnissa petellaan ja harjitellaan henkilökhtaisia kiipeilytaitja sekä ryhmän turvallista hjaamista köysitiminnassa tavitteena sellainen taittas, jlla vi läpäistä Sumen kiipeilyliitn KTO kkeen. Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn san surittaja saa: - varmistaa tista kiipeilijää - kiipeillä yläköyden avulla sisällä ja ulkna - laskeutua köysien avulla itsevarmisteisesti ja kykenee surittamaan köysipelastuksen - timia turvallisesti kallilla, hallitsee turvallisuusajattelun - tehdä köysiankkureita sekä lunnn- että pulttiankkureihin - köysitiminnassa tarvittavat slmut - valita, käyttää ja hultaa kiipeilyssä tarvittavia varusteita - kmmunikida kiipeilytilanteessa tarkituksenmukaisesti - ennakida vaarja kallilla ja sisällä kiivettäessä - käyttää pelastustekniikita - hjata ryhmää yläköysivarmistetussa kiipeilytilanteessa - laskeuduttaa ryhmää - tuntee hjaajan vastuun - mukauttaa hjaustyylinsä erilaisiin asiakasryhmiin - turvallisuusasiakirjat ja vakuutusasiat - timia siten, ettei synny access ngelmia (kiipeilypaikille tulee kiipeilykieltja tai niiden lu ei enää pääse)

51 48 Arviinti Taulukkn n kttu arviinnin khteet sekä arviintikriteerit klmelle eri saamisen taslle. Ammatillisessa peruskulutuksessa arviinnin khteet vat samalla tutkinnn san keskeinen sisältö. Arviinnin khde 1. Työprsessin hallinta Yläköysikiipeily Ryhmän laskeuduttaminen Arviinnin khde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tisen kiipeilijän varmistaminen Köysiankkurin valmistaminen Slmujen slmiminen Osallistuu työryhmän jäsenenä ryhmän laskeuduttamiseen avustavissa tehtävissä Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Kiipeää ja laskeutuu hjatusti Kiipeää ja laskeutuu alkuhjauksen Kiipeää ja laskeutuu itsenäi- yläköysivarmistetusti sisällä ja jälkeen valvtusti pasesti parin kanssa yläköysivar- ulkna rin kanssa yläköysivarmistemistetusti sisällä ja ulkna n- tusti sisällä ja ulkna Ohjaa jnkin sin ryhmän laskeuduttamistilanteesta, esimerkiksi näyttää tekniikan tai kert turvallisuusmääräykset Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Varmistaa hjatusti tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa sittain hjatusti timivan köysiankkurin Slmii sittain hjatusti keskeisimmät köysitiminnassa käytettävät slmut, valitsee hjatusti eri käyttötarkituksiin spivat slmut Varmistaa alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti timivan ja turvallisen köysiankkurin Slmii alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti keskeisimmät köysitiminnassa käytettävät slmut, valitsee pääsin itsenäisesti eri käyttötarkituksiin spivat slmut gelmia ratkaisten Osallistuu aktiivisesti ryhmän laskeuduttamiseen, hallitsee itsenäisesti laskeutumistilanteen kknaisuutta Varmistaa itsenäisesti ja varmin ttein tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa itsenäisesti turvallisen ja timivan köysiankkurin sekä lunnn että pulttiankkuriin Slmii itsenäisesti erilaisia köysitiminnassa tarvittavia slmuja ja valitsee itsenäisesti eri käyttötarkituksiin spivat slmut Arviinnin khde 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Säännöt ja määräykset Arviinnin khde 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Oppiminen ja ngelmanratkaisu Vurvaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen ja saa nudattaa niitä Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja sveltaa ppimaansa tieta arvii realistisesti maa ppimistaan ja työnsä nnistumista Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen ja saa sveltaa niitä asiakasryhmien kanssa arvii realistisesti maa ppimistaan ja työnsä nnistumista, yleistä- sekä työturvallisuutta krjaa timintaansa saamansa palautteen perusteella kysyy neuva tarvittaessa timii justavasti n aktiivinen ja matiminen Nudattaa svittuja työaikja, ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia Nudattaa svittuja työaikja ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia, työskentelee vastuuntuntisesti Nudattaa svittuja työaikja ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia, työskentelee vastuuntuntisesti ja turvallisuuslähtöisesti sekä asiakkaita ja lunta kunniittaen

52 49 Terveys, turvallisuus ja timintakyky Käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, hulehtii masta timintakyvystään ja tuntee luntliikuntalajien keskeisimmät vaaratekijät Käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, hulehtii masta timintakyvystään, tunnistaa luntliikuntalajeihin liittyviä vaaratilanteita ja välttää niitä Ennaki vaaratilanteita, käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, puuttuu mahdllisiin vaaratilanteisiin. Kykenee sveltamaan pittuja asiita turvallisuusperiaatteita nudattaen. Ohjaussuunnitelma: Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet - varmistaa tista kiipeilijää - kiipeilee yläköyden avulla sisällä ja ulkna - laskeutuu köysien avulla itsevarmisteisesti ja kykenee surittamaan köysipelastuksen - timii turvallisesti kallilla, hallitsee turvallisuusajattelun - tekee köysiankkureita sekä lunnn- että pulttiankkureihin - slmii köysitiminnassa tarvittavat slmut - valitsee, käyttää ja hultaa kiipeilyssä tarvittavia varusteita - kmmuniki kiipeilytilanteessa tarkituksenmukaisesti - ennaki vaarja kallilla ja sisällä kiivettäessä - käyttää pelastustekniikita - hjaa ryhmää yläköysivarmistetussa kiipeilytilanteessa - laskeuduttaa ryhmää - tuntee hjaajan vastuun - mukauttaa hjaustyylinsä erilaisiin asiakasryhmiin - laatii turvallisuusasiakirjat ja tuntee vakuutusasiat - timii siten, ettei synny access ngelmia (kiipeilypaikille tulee kiipeilykieltja tai niiden lu ei enää pääse) Oppimisympäristöt ja menetelmät - Teriapäivät (esim. turvallisuus, vakuutukset ja vastuut) - Kulutus maastssa kalliilla - Kulutus ja harjittelu sisäkiipeilyseinillä - Mbiilihjaus - Ennakktehtävät ym. kirjalliset tehtävät (esim. turvallisuussuunnitelmat) - Opetusvidet ym. petusmateriaali Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitetun ammattitaidn vidaan katsa vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Tutkinnn sassa ei le ammattisaamisen näyttöä. Ajitus Tteutetaan vusittain tai jka tinen vusi. Lähipetuskerrat ajittuvat yhden kknaisen lukuvuden ajalle.

53 50 Etenemiseht Ei etenemisehta Melntahjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa käsitellä kajakkia (tarkemmat vaatimukset Sumen melntakuluttajat ry:n Melntataittesti 1:ssä) valita, hultaa ja käyttää melntatilanteeseen sveltuvat varusteet ja välineet hjata asiakasryhmää melntatilanteessa ja kykenee arviimaan timinnan riskejä realistisesti laatia melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelmat navigida vesillä reittisuunnitelman mukaan sekä paikantamaan itsensä tarvittaessa esim. avun hälyttämistä varten timii melntatilanteessa ennakiden ja turvallisesti Arviinti Taulukkn n kttu arviinnin khteet sekä arviintikriteerit klmelle eri saamisen taslle. Ammatillisessa peruskulutuksessa arviinnin khteet vat samalla tutkinnn san keskeinen sisältö. Arviinnin khde 1. Työprsessin hallinta Melntatilanteen hallinta Melntaretken suunnittelu Arviinnin khde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja selviytyy yöpymisen sisältävästä melntaretkestä ajittain hjatusti ryhmän mukana selviytyy ajittain hjattuna melntatilanteesta helpissa järvilsuhteissa laatii hjattuna melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelman työryhmän jäsenenä selviytyy yöpymisen sisältävästä melntaretkestä ryhmän jäsenenä ja sallistuu vurllaan suunnistamiseen ja ryhmän hjaamiseen selviytyy itsenäisesti melntatilanteesta järvilsuhteissa laatii melntaretkelle tteuttamiskelpisen turvallisuus- ja reittisuunnitelman Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja selviytyy itsenäisesti yöpymisen sisältävästä melntaretkestä, sallistuu vurllaan suunnistamiseen ja ryhmän hjaamiseen ja ttaa timinnassaan humin muuttuvat lsuhteet ja ryhmän tilanteen selviytyy itsenäisesti melntatilanteesta järvilsuhteissa ja pystyy samalla neuvmaan ja auttamaan muita laatii itsenäisesti melntaretkelle tteuttamiskelpisen turvallisuus- ja reittisuunnitelman, jssa n humiitu säälsuhteet ja pikkeustilanteet

54 51 Kajakin käsittely Pelastautuminen ja pelastaminen Melntatilanteen hjaaminen Melntavarus-teiden ja välineiden valitseminen, käyttäminen ja hultaminen Suunnistaminen vesillä Turvallisuudesta hulehtiminen Arviinnin khde 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Karttataidt Arviinnin khde 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Oppiminen ja ngelmanratkaisu hallitsee helpissa järvilsuhteissa kajakin käsittelyn perustekniikat n kkeillut kajakin kaatamista ja siitä irrttautumista, kajakkiin pelastautumista sekä tisen auttamista takaisin kajakkiin sallistuu työryhmän jäsenenä melntatilanteen hjaamiseen valitsee, käyttää ja hultaa ajittain hjattuna melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa reittisuunnitelmaa ja mel ryhmän jäsenenä sen mukaisesti nudattaa turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita hallitsee kajakin käsittelyn perustekniikat tavanmaisissa järvilsuhteissa pystyy helpissa järvilsuhteissa kaatamaan kajakin, irrttautumaan siitä ja pelastautumaan takaisin kajakkiin sekä auttamaan tisen takaisin kajakkiin pystyy vurllaan esimerkiksi timimaan suunnistajana tai hulehtimaan ryhmän kssa pitämisestä valitsee, käyttää ja hultaa melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa reittisuunnitelmaa ja sallistuu suunnistamiseen vesillä nudattaa turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita ja havainni ryhmän timinnan turvallisuutta Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja tuntee yleisimmät karttamerkinnät ja melnnassa tarvittavat karttatyypit saa paikannuksen alkeet. Arviintikriteerit tuntee melntaretken suunnittelussa tarvittavat karttamerkinnät sekä karttatyypit. Osaa paikantaa itsensä hjatusti. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja valmistautuu työsuritukseen mutta tarvitsee hjausta esim. uusiin khteisiin tai lsuhteisiin mentäessä suunnittelee man työsurituksensa ja arvii sen nnistumista hallitsee melntataittesti 1:ssä vaadittavat kajakin käsittelytekniikat pystyy tavanmaisissa järvilsuhteissa kaatamaan kajakin, irrttautumaan siitä, pelastautumaan takaisin kajakkiin sekä auttamaan tisen takaisin kajakkiin pystyy itsenäisesti hallitsemaan ryhmän melntatilannetta valitsee, käyttää ja hultaa itsenäisesti melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa itsenäisesti reittisuunnitelmaa ja suunnistaa vesillä nudattaa itsenäisesti turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita sekä puuttuu tarvittaessa turvallisuusriskeihin tuntee melntaretken suunnittelussa tarvittavat karttamerkinnät ja karttatyypit mnipulisesti. Osaa paikantaa itsensä vaihtuvissa säälissa. suunnittelee itsenäisesti vastuullaan levia työtehtäviä, arvii saamistaan ja työnsä nnistumista perustellen Vurvaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka nudattaa svittuja sääntöjä ja timintahjeita, tekee vastuullaan levat työt ajittain hjatusti, timii tutussa ryhmässä, pyytää tarvittaessa apua muilta tekee man suutensa töistä, nudattaa annettuja ympäristönja lunnnsujeluhjeita, suhtautuu tasapulisesti ja reilusti ryhmän jäseniin nudattaa svittuja sääntöjä ja timintahjeita tilanteen mukaisesti, tekee matimisesti vastuullaan levat työt ja timii ryhmän jäsenenä erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä tekee itsenäisesti man suutensa töistä, sallistuu päätöksentekn, nudattaa ma-alitteisesti ympäristön- ja lunnnsujeluhjeita, suhtautuu tasapulisesti ja reilusti ryhmän jäseniin timii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti, tu mielipiteensä rakentavasti esille, tukee ja auttaa muita, ttaa timiessaan humin seuraavan työvaiheen ja työntekijän timii ikeudenmukaisesti ja vastuullisesti, kunniittaa lunta, ympäristöä ja ryhmän jäseniä, sallistuu rakentavasti päätöksentekn ja keskusteluun päätösten seurauksia arviiden

55 52 Ohjaussuunnitelma: Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet - käsittelee kajakkia (tarkemmat vaatimukset Sumen melntakuluttajat ry:n Melntataittesti 1:ssä) - valitsee, hultaa ja käyttää melntatilanteeseen sveltuvat varusteet ja välineet - hjaa asiakasryhmää melntatilanteessa ja kykenee arviimaan timinnan riskejä realistisesti - laatii melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelmat - navigi vesillä reittisuunnitelman mukaan sekä paikantamaan itsensä tarvittaessa esim. avun hälyttämistä varten - timii melntatilanteessa ennakiden ja turvallisesti Ohjaussuunnitelma - Teriapäivät (esim. turvallisuus, naviginti ja hjaajan vastuut) - Harjitteet vesillä ja rannalla (melntatekniikka, kajakin turvatarkastus, kajakin pakkaaminen ym.) - Kulutukselliset melntaretket (mm. melntatekniikka, naviginti, paikannus, asiakasryhmän hjaaminen, turvallinen timinta, välineiden ja varusteiden käyttö ja hult) - Alittelijiden melntapetuksessa ja hjauksessa avustaminen (asiakasryhmän hjaaminen) - Mbiilihjaus - Ennakktehtävät ym. kirjalliset tehtävät (esim. turvallisuussuunnitelmat) - Opetusvidet ym. petusmateriaali (mm. melntatekniikka, varusteiden ja välineiden valitseminen, hult ja käyttö) Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitetun ammattitaidn vidaan katsa vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Tutkinnn sassa ei ammattisaamisen näyttöä. Ajitus Tteutetaan vusittain tai jka tinen vusi. Lähipetuskerrat ajittuvat yhden kknaisen lukuvuden ajalle. Etenemiseht Ei etenemisehta Muut jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat tutkinnn sat 0 10 sp Muita jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia vapaasti valittavia tutkinnn sia vivat lunt-hjaajan kulutuksessa lla esimerkiksi vukraveneenkuljettajan tutkintn tähtäävä kulutus tai luntaktiviteettien lajihjaajan pätevyyteen tähtäävät kulutukset.

56 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnn sat 0 10 sp Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnn sat merkitään aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan (HOPS). 5 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn terveydentilavaatimukset Opiskelijan terveydentilaa kskevat vaatimukset ammatillisessa peruskulutuksessa Opetushallitus ei le antanut erityisiä määräyksiä tutkintkhtaisista terveydentilavaatimuksista lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn luntalan saamisalan kulutukseen. Opiskelijaksi ttamisessa ja kulutuksen tteuttamisessa nudatetaan Opetushallituksen määräystä 91/011/2014 (Opiskelijan terveydentilaa kskevat vaatimukset ammatillisessa peruskulutuksessa ja näyttötutkintn valmistavassa kulutuksessa ammatillisissa perustutkinnissa). 6 LIITTEET Liite 1: Opintplkujen kuvaus Liite 2A: Jakssuunnitelma 3 vudelle Liite 2B: Jakssuunnitelma 2 vudelle Liite 3: Ammattisaamisen näyttöjen tteuttamissuunnitelma Liite 4: Susituslista kasveista, eläimistä ja lunnnilmiöistä Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnssa

57 Lunt- ja ympäristöalan perustutkint, luntalan saamisala 180 sp Paklliset ammatilliset 75 sp Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Vapaasti valittavat 10 sp Valinnaiset tutkinnn sat 60 sp Kestävällä tavalla timiminen 40 sp Lunnssa hjaaminen 35 sp Yhteiset Tutkinnn sat 19 sp Yhteiset tutkinnn sat 16 sp Vapaasti valittavat 10 sp Valinnaiset tutkinnn sat 60 sp Safarippaan plku Ohjaajan pätevyyksiä, kieliä ja kultturia, erilaisten ryhmien hjaamista Kieli- ja kulttuuripinnt Melnta hjaaja, VVK/ KTO Luntpalveluissa timiminen Maastssa rukaileminen Yrityksessä timiminen Erityisryhmien hjaaminen lunnssa Luntalan yrittäjän plku Yrittäjyyttä, pätevyyksiä, kieliä Kieli- ja kulttuuripinnt Melntahjaaja /KTO/ VVK Luntpalveluissa timiminen Yritystiminnan suunnittelu Maastssa rukaileminen Yrityksessä timiminen Eläinaktiviteettien hjaajan plku Eläinpintja, työssäppimista, kieliä, kulttuuria Kieli- ja kulttuuripinnt Eläinpin tja Maastssa rukaileminen Luntpalveluissa timiminen Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla Tutkinnn sat hevstaluden tai eläintenhidn ammatillisista perustutkinnista Jatk-pintplku Kieliä, kulttuuria, pätevyyksiä, väyläpintja Kieli- ja kulttuuripinnt Melntahjaaja /KTO/ VVK Huippusaajana timiminen Luntpalveluissa timiminen Yritystiminnan suunnittelu Tutkinnn sat ammattitutkinnsta (eräja lunt-pas tai kalastuspas) Huippusaajan plku Huippusaajana timiminen, väyläpinnt, yrittäjyys Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Melntahjaaja /KTO/ VVK Luntpalveluissa timiminen Yrityksessä timiminen Huippu-saajana timiminen Tutkinnn sat ammattitutkinnsta (eräja lunt-pas tai kalastuspas) Paklliset ammatilliset Valinnaiset Paikallisesti tarjttavat Vapaasti valittavat Yhteiset tutkinnn sat ** kats lisätietja

58 Lunt- ja ympäristöalan perustutkint, ympäristöalan saamisala 180 sp Paklliset ammatilliset 75 sp Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Vapaasti valittavat 10 sp Valinnaiset tutkinnn sat 60 sp Kestävällä tavalla timiminen 40 sp Ympäristön hitaminen 35 sp Yhteiset Tutkinnn sat 19 sp Yhteiset tutkinnn sat 16 sp Vapaasti valittavat 10 sp Valinnaiset tutkinnn sat 60 sp Vesisaajan plku Kieli-ja kulttuuripinnt Ympäristön tilan selvittäminen Vesistöjen kunnstaminen ja hitaminen Jätevesihulln järjestäminen Ympäristökhteide n kunnstaminen ja hitaminen Jätehulln taitajan plku Kieli-ja kulttuuripinnt Ympäristön tilan selvittäminen Jätehulln järjestäminen Jäte- ja kierrätysneuvnta / Ympäristökhteide n kunnstaminen ja hitaminen Jätevesihulln järjestäminen 15 sp/ Ympäristökhteide n kunnstaminen ja hitaminen Ekneuvjan plku Kieli-ja kulttuuripinnt Ympäristön tilan selvittäminen Ympäristöä säästäviin kulutusvalintihin hjaaminen Jäte- ja kierrätysneuvnta Ympäristöviestintä än hjaaminen Jatk-pintplku Kieliä, kulttuuria, pätevyyksiä, väyläpinnt Kieli-ja kulttuuripinnt Ympäristön tilan selvittäminen Jäte- ja kierrätysneuvnta / Jätevesihulln järjestäminen Ympäristöä säästäviin kulutusvalintihi n hjaaminen Tutkinnn sa AT tai EAT / AMK Huippusaajan plku Huippusaajana timiminen, väyläpinnt, yrittäjyys Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Vapaasti valittava (4.1) ** 10 sp Huippusaajana Huippusaajana timiminen timiminen sp sp Vapaasti TpYmpäristökhteide Ympäristön tilan valittava valmentautuminen ja hitaminen 15 n kunnstaminen Muuraus ja selvittäminen laatitus (4.5) ** 10 sp 5 sp sp Tutkinnn sat sa ammatillisista AT tai EAT perustutkinnista / 15 AMK sp Paklliset ammatilliset Valinnaiset Paikallisesti tarjttavat Vapaasti valittavat Yhteiset tutkinnn sat ** kats lisätietja