OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015
|
|
- Petteri Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta , 58
2 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4. INFORMASUUNI 5. ESIKOULU JA KOULU 6. KULTTUURI JA VAPA-AIKA 7. VANHUUSTEN- JA VAMMASHUOLTO 8. SOSIAALIPALVELU, INTIVIITI- JA PEREHUOLTO
3 1 TAUSTA 1.1 Valtion minuriteettipolitiikka Kansalisitten minuriteetitten oikeus ette saattaa käyttää heän kieltä oon tärkeä osa kansanvälisestä suojasta ihmiskunnalisista oikeuksista. Valtiopäivät päätit joulukuussa 1999 kansalisesta minuriteettipolitiikasta. Tämän päätöksen kautta saamelaiset, ruottinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, roomit ja juutalaiset tunnustethiin kansalisiksi minuriteetiksi ja saamenkieli, suomenkieli, meänkieli, romani chib ja jiddiksenkieli sait minuriteettikielen staattyksen. Laissa annethaan perussuoja kaikile kansalisille minuriteetile jossako hallintovirastot pitävät antaa niile vaikutusmaholisuuet kysymyksissä jokka koskevat heitä ja, niin pitkäle ko maholista, neuvotella minuriteetitten eustajitten kansa semmosissa kysymyksissä. Kansalisista minuriteettikielistä saamenkielelä, suomenkielelä ja meänkielelä oon histuurialinen jeugraaffinen pohja, joka antaa näitten kielitten käyttäjille erityisiä oikeuksia palvelhuun heän kielelä (niin sanotut hallintoaluheet). Haparannan kunta oon yks niistä kunnista joka oon hallintoalue suomenkielele ja meänkielele jossako yksityisilä oon oikeuksia palvelhuun omala kielelä. Uusi laki, Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä (2009:724) / Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk (2009:724)/ astu voihmaan 1 tammikuuta Yks suuri muutos tämän uuen lakisäätänön kansa oli muun muassa ette jokku uuet kunnat tulit hallintoaluheiksi suomenkielele, ensinki Määlarilaakson seuvula. Yksityisen oikeukset suomenkielele, saamenkielele ja meänkielele vahvistethiin. 1.2 Kansaliset minuriteetit ja Haaparannan kunta Haaparanta oon jonku aika tehny systemaattista työtä ette kehittää heän politiikkaa kansalisista minuriteetistä. Kunnanvaltuusto hyväksy Minuriteettipolittisen ohjelman joulukuussa Se reviteerathiin ensimäisen kerran Ohjelman päämäärä oon ollu ette nostaa esile aluheita Haaparannan kunnassa joitako tarttee kehittää, niin ette net laissa suojatut oikeuvet ja kunnan omat päämäärät totheutethaan ja vahvistavat kansalisitten minuriteetitten asentoa. Ohjelma oon aivan kansalisista minuriteetistä ja siinä jossako refereerathaan minuriteethiin niin se oon siis kansalisista minuriteettistä joistako oon kyse. Ohjelman totheuttaminen oon viimi vuosina aktiivisti seurattu ylös neuvotteluryhmältä minuriteettikielile. Johtajat ja politiikkerit oon olheet matkassa ryhmässä ette pittää dialookia. Aukenhaista remissikierostaki oon pietty ennen tätä ohjelman reviteerinkiä. Työ ohjelman kansa oon paljouvessa ollu velvolisuuksista jokka kunnala oon hallintoaluheena suomenkielele ja meänkielele. Tästä Haaparannan kunta saapii valtionavustusta jonka käyttöä ohjaa säätäntö (SFS 2009:1299, 8). Siinä kirjotethaan ette valtionavustusta oon tarkotettu käyttää niishiin lisäkostanukshiin joitako tullee kunnassa ja maakäräjässä yksityisitten oikeuksitten johosta, lain mukhaan, Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä (2009:724) ja toimenpithoin ette tukea suomenkielen, meänkielen ja saamenkielen käyttöä. Kielilakiki (2009:600) joka astu voihmaan 1 heinäkuuta 2009, velvottaa. Sen mukhaan yhtheiskunnala pittää olla erityinen vastuu ette suojata ja edistää minuriteettikieliä ja ette sille joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin pittää antaa maholisuuksia ette oppia, kehittää ja käyttää hänen miuriteettikieltä.
4 Kunnanvaltuusto pittää reviteerata ohjelmaa joka mandaattiperiuutin aikana ja tehjä net lissäykset ja/elikkä muutokset joitako tarttee. Ohjelma oon kansa suomenkielisessä versuunissa. Jos oon eroja/epäselvyyttä niissä eri versuunissa, niin se oon se ruottinkielinen versuuni joka jällaa. 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ Kieli oon tietenki tärkeä meile kaikile. Meän identtiteetti oon kiinitetty kiehleen. Se oon kielen kautta ko met ilmasemma meän tuntheita ja olema kontaktissa toisten kansa, koema ja käsitämmä meän ympäristöä ja eksistensiä. Kieli oon kansa kantaja meän kulttuuriperintheestä ja auvain joka aukassee ovet ette käsittää sen. Yks ehto ette ihminen saattaa kasuta ja kehittyä oon ette sitä hallittee kielen. Yhtheen laihiin se oon ehtona ette sattaa osalistua yhtheiskunnan keskustelhuun ja ette vaikuttaa. Haaparannan asukhaista oon suunile yks kolmasosa suomalaisia kansalaisia. Tarkkaa statistiikkaa henkilöistä jokka ossaavat suomenkieltä/meänkieltä ei ole. Statistiikasta mennee kuitenki lukea ette majuriteetilä asukhaista oon suomalainen tausta elikkä sitheet Suohmeen. Asukhaista oon suunile puolela ulkomaanlainen tausta (syntynheet ulkomaila, elikkä syntynheet Ruottissa ja molemat vanhuukset syntynheet ulkomaila). Praktiikassa kohta kaikila jokka kuuluvat tähhään ryhmään oon suomalainen tausta ja jos sitä aattelis ette nämät ossaavat joko suomenkieltä elikkä meänkieltä niin suuri osa asukhaista ossaa minuriteettikieliä. Sitä paitti niitä oon monta henkilöä, jollako oon statistisesti definieerattu ruottalainen tausta, mutta jokka ossaavat meänkieltä ja/elikkä suomenkieltä. Sen johosta, ko suurela osala asukhaista oon niin luja minuriteettirepresenttasuuni, se antaa erityisiä olosuhtheita ette kehittää minuriteetitten asentoa. Monet Haaparannala saattavat kokea ette minuriteetti oon majuriteetissä, kuitenki arkipäiväsissä tilantheissa. Jyrkkänä kontrastina suomenkieli ja meänkieli oon kuitenki loistanheet poijessaolola julkisuuesta. Eri syistä se saattaa vieläki olla niin ette kielikysymys pulariseeraa tuntheita puolesta elikkä vasthaan. Vaikka laki oon olemassa ja antaa oikeuksia minuriteetile niin lait oon kuitenki vain lakia. Ette oikeita menestyksiä kehityksessä pittää tapahtua niin atityytilä oon tärkeä rolli. Suostuvaisela ja hyväksyväiselä atityytilä oon ehtona respekti ja käsitys molemin puolin eri ryhmitten välilä, esimerkiksi eri lähtökohista ja tarpheista. Sen takia se oon tärkeätä ette neuvottelu/ dialooki toimii ja ette tietosuus kysymyksistä kasua. Se osa joka oli jo 2004 vuen ohjelmassa saattaa jatkossaki olla ylheinen ohjenuora: Monikielisyys ja monikulttuurinen ympäristö oon positiiviä ja niile Haaparannaan kunnassa asuville enämpi yhistäviä ko erottavia, esimerkiksi identtiteetile verrattuna muishiin aluheishiin. Tämä oon jotaki jostako pittää olla ylpeä. Meän kunta saattaa olla esimerkkinä kunka kielipolitiikkaa hoijethaan hyvälä laila ja kunnan eustajat pitävät eri yhtheyksissä toimia ampasatöörinä silloinki ko oon kyse (minuriteetti-)kieliasaioista.
5 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN Kunta pittää valvoa ette laki totheutethaan ja ette net jokka halvaavat käyttää suomenkieltä elikkä meänkieltä saavat suulista palvelua ja ette yksityiset joilako oon asiata ja jokka niin vaativat saavat päätöksen ja päätösmutiveerinkin kirjotettuna käänöksennä. Kunta pittää jatkossaki karanteerata ette neuvottelut jatkuvat etableeratun neuvotteluryhmän raamin sisälä. Virkamiehet ja eustajat lautakunnissa velvotethaan tulheen neuvottelhuin ko ryhmä niin halvaa Neuvottelu pittää käsitellä valtionavustuksen käyttämistä kokohnaisuuessa. Neuvottelua pittää kehittää ette se sisältää kaikkia kansalisia minuriteettiä joilako oon representatiivi neuvottelupaartti jokka puhuvat minuriteetin eestä. Neuvottelua saattaa järjestää olemassaolevan neuvotteluryhmän raamin sisälä suomenkielele/ruottinsuomalaisile ja meänkielele/tornionlaaksolaisile, kuitenki huomihoonotettuna suomenkielen ja meänkielen eristysasemaa hallintoaluheena ja kunka valtionavustusta käytethään. Kunta pittää ottaa huomihoon minuriteettikielisiä ja niitten tarpheita ko se suunittellee ja totheuttaa palvelua; nähjä minuriteettikielet merittinä ko virkoja täytethään, jos sitä sattaa aatella ette henkilö tullee olheen töissä minuriteettikielisitten asukhaitten kansa. Ette huomioija maakäräjää, lääninhallitusta, polisia ja muita hallintovirastoja, matkhaan otettuna sentraalihallinot/-virastot, kielelisestä erilaisuuesta ja niistä johtuvhiin konsekvenshiin/ongelhmiin joitako oon kunnalisella aluheela Kunta pittää ekonoomisesti tukea minuriteettikieliorganisasuunia osalistumhaan seminaarissa ja konferensissä Kunta pittää tehjä yhtheistyötä muitten kunnitten ja virastoitten kansa; jakkaa omia kokemuksia/esimerkkiä ja ottaa oppia muilta
6 4 INFORMASUUNI Kunta pittää ottaa esile stratekiin kunka se meinaa tyytyttää minuriteettikielisitten informasuunitarpheita Kunta pittää aina ottaa huomihoon jos kysheessäolevaa informasuunia tarttee kääntää minuriteettikiehliin Kotisivut pitävät sisältää informasuunia minuriteetistä ja minuriteettikielistä ja kunnala pittää olla päämääränä ette kääntää suuriiman osan kotisivuista Kunta pittää jatkossaki kääntää dokymenttiä tarpheen mukhaan Kunta pittää suojata minuriteettikielisiä paikannimiä ja tehjä näkyviksi minuriteettikielet lissäämällä kylttiä ja muuta merkittemistä minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata telefoonivastaajassa minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata ja kouluttaa virkamiehiä ja luottamusvalittuja kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielilakisäätänöstä.
7 5 ESIKOULU JA KOULU Esikoulussa, pakolisissa koulumuotoissa ja vapaehtosissa koulumuotoissa järjestethään koulutusta oppilhaan äitinkielessä ja äitinkielelä dokymentin mukhaan Vägen till tvåspråkighet för de finskspråkiga eleverna / Tie kakskielisyytheen suomenkielisille oppilhaile Muile oppilhaile pittää tarjota maholisuuen ette oppia minuriteettikieltä oppilhaan valikoiman raamin sisälä Kunta pittää vuosittain järjestää informasuunikokkouksen vanhuuksille jossako net kertovat Haaparannan kunnan koulusysteemistä, maholisuuksista opetuksheen äitinkielelä, antaa taustainformasuunia ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista, minuriteettikielilaista jnp ja säänölisissä kontaktissa vanhuuksitten kansa ilmottaa ja informeerata viimisestä faktasta ja tutkintotioista, antaa informasuunia minuriteettikielisille vanhuuksille ette kakskielisillä lapsila oon etu ko net osalistuvat opetuksheen äitinkielestä ja äitinkielelä joko kakskielisessä toiminassa elikkä ruottalaisessa luokassa jossako oon opetus ruottinkielessä toisena kielenä ja äitinkielenopetuksessa Kunta pittää järjestää lisäkoulutusta opettajille suomenkielessä ja meänkielessä niinku ruottinsuomalaisessa ja tornionlaaksolaisessa kulttuurissa Kunta pittää järjestää teemaviikoja esikoulussa ja koulussa monikielisyyestä, ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista Kunta pittää satsata revitaliseerinkitoimenpithoin meänkielele
8 6 KULTTUURI JA VAPA-AIKA Minuriteetile pittää karanteerata maholisuuksia kvalitatiivisesti hyvhään kulttuuritarjonthaan ja luomismaholisuukshiin omala kielelä Kunta pittää ko se jakkaa ulos rahotuksia föreninkille ja tapahtumille ottaa huomihoon minuriteetitten tarpheet Kunta pittää tutkia maholisuuksia ette hakea erityistukea Valtion kulttuurineuvokselta Kunta pittää aktiivisti edistää kakskielisiä kulttuuriaktiviteettiä Kunta pittää paremin tehjä näkyviksi kulttuuritarjontaa minuriteettikielilä Haaparanta-Torneå-Kemi aluheela
9 7 VANHUUSTEN- JA VAMMASHUOLTO Palvelua minuriteettikielilä pittää karanteerata kaikissa vanhuusten- ja vammashuolon kontturissa ja institysuunissa Joka hallintokontturissa sentraali informasuuni ja tiot pitävät olla käänettynä minuriteettikiehliin Kunta pittää aktiivisti ottaa selvile jos vanheemat minuriteettikieliset halvaavat palvelua omala kielelä ja tarjota sitä niile jokka halvaavat Kunta pittää järjestää päiväkeskustaa vanheemille ja vammasille sielä jossako oon toimintaa heän omala kielelä Kunta pittää yhessä föreninkitten kansa järjestää informasuunikokkouksia minuriteettikielilä kunnan tulevista plaanista, vähhiinthääns kerran vuessa Kunta pittää eri asiakysymyksissä jokka koskevat minuriteettikielisiä vanheempia ja vammasia ottaa huomihoon jos föreninkit saattavat toimia remissi-instansina kysymyksessä
10 8 SOSIAALIPALVELU- INDIVIITI JA PEREHUOLTO Kunta pittää informeerata palvelusta minuriteettikielilä Kunnala pittää olla maholisuus antaa palvelua asiakhaale hänen omala kielelä Kunta pittää edistää henkilökunnan lisäkoulutusta ja vaihtotoimintaa (raja- )kunnitten kansa Kunta pittää nähjä minuriteettikieliä merittinä ko otehaan töihiin henkilökuntaa sosiaalipalvelhuun
Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta
HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan
LisätiedotMINURITEETTIKIELIOHJELMA 2010
MINURITEETTIKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2010-04-26, ^ 8 SISÄLTÖ Sivu 1 TAUSTA 1 2 HIELEN MERHITYKSESTÄ 2 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4 INFORMASUUNI 4 5 ESIKOULU JA KOULU 5 6 KULTTUURI
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotKORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013
KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 Jymnaasiaerityiskoulussa (gymnasiesärskolan) oppilhaat joila oon kehityshäiriö, saava hyvän perustan jatkaa opiskeluja, hakea
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti
Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.
LisätiedotKaitasempi mutta terävämpi EU
Kaitasempi mutta terävämpi EU 2014 Sentteriparttio/Centerpartiet halvaa nähjä kaitaseman mutta terävämän EU:n. Met tehemä työtä ette saaja EU:n joka tekkee vähempi asioita mutta tekkee net paremin. Sentteriparttio/Centerpartiet
LisätiedotKoulu oon sinun lapsele
Koulu oon sinun lapsele Esite uusista opetusplaanista ja uuesta koululaista oon sulle jolla oon lapsia peruskoulussa, perus-apukoulussa (-sär-), erityiskoulussa eli saamekoulussa Sie olet tärkeä Sie olet
LisätiedotMINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA
MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA Yhtheenveto Nykysin saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset oon kansalisia minuriteettiä Ruottissa ja saamen, suomen ja meänkieli
LisätiedotLyhysti Ruottin jymnaasiakoulusta MEÄNKIELI
Lyhysti Ruottin jymnaasiakoulusta MEÄNKIELI Kaikila nuorila Ruottissa jokka oon käyhneet läpi peruskoulun, oon oikeus saa kolmivuotisen jymnaasiakoulutuksen. Jymnaasiakoulutus antaa hyvän pohjan ammattitoiminalle,
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto
Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.
LisätiedotAukea Kotipalvelu Informasuuni Jällivaaran kunnan aukeasta kotipalvelusta
Aukea Kotipalvelu Informasuuni Jällivaaran kunnan aukeasta kotipalvelusta Aukea kotipalvelu tarjoa turvalisen vaihtoehon. Met yritämmä aina kohata ja huolehtia joka henkilön erityiset tarpheet hoijosta
LisätiedotTOIMINTAPLAANI 2017 TULEVAISUUEN NÄKÖ
TOIMINTAPLAANI 2017 TULEVAISUUEN NÄKÖ STR-T oon riksförpynti kaikile jokka tunteva yhtheyttä meänkielen ja alkuperäsen kielialueen kylttyyrin ja histuurian kans. ARVOPOHJA STR-T puolustaa kaikkiin ihmisten
LisätiedotTOIMINTAPLAANI 2018 TULEVAISUUEN NÄKÖ ARVOPOHJA STR-T:N TAVOTE SÄÄNTÖJEN MUKHAAN STR-T:N TAVOTE 2018 FÖRPYNTIN TOIMINTA
TOIMINTAPLAANI 2018 TULEVAISUUEN NÄKÖ STR-T oon riksförpynti kaikile jokka tunteva yhtheyttä meänkielen ja alkuperäsen kielialueen kylttyyrin ja histuurian kans. ARVOPOHJA STR-T puolustaa kaikkiin ihmisten
LisätiedotErityiset asumismallit vanheemille ja toimintaestetyile
Erityiset asumismallit vanheemille ja toimintaestetyile - Informasuuni Jällivaaran kunnan Erityisistä asumismallista sulle joka olet vanhaa ja toimintaestetty Sosiaalihallinto pittää vastata asumisista
LisätiedotEsikoululuokka oon sinun lapsele
MEÄNKIELI Esikoululuokka oon sinun lapsele ESITE ESIKOULULUOKASTA Sinun lapsi alkaa esikoululuokhaan Tämä esite antaa sulle informasuunia esikoululuokasta ja siittä mikä tehtävä esikoululuokala oon. Sie
LisätiedotRuotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT
Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016
LisätiedotNäin Ruotti hallithaan
Näin Ruotti hallithaan Hallituskansliin Yhtheysosasto Hallitus ja Hallituskanslii 3 Pääministeri ja valtioneuvokset 3 Näin toimii hallitus 3 Näin toimii Hallituskanslii 4 Hallituskansliin toiminta 4 Viranomaiset
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotEsikoulu oon sinun lapsele ESITE ESIKOULUN OPETUSPLAANISTA
Esikoulu oon sinun lapsele ESITE ESIKOULUN OPETUSPLAANISTA Sie olet tärkeä Sie olet lähhimpännä sinun lasta. Sen takia sinun mieliptheet oon tärkeät esikoulussa. Jos sie sanot mitä mieltä sie olet, pärsunaalila
Lisätiedoteän tehtävä oon kysymys luottamuksesta
eän tehtävä oon kysymys luottamuksesta otilaslautakunta Potilaslautakunnan työ oon ette toimittaa hyvät suhtheet potihlaitten ja henkilökunnan välilä ja tukea ja auttaa yksityisiä potihlaita. Ko sie käänyt
LisätiedotINFORMASUUNI KIRUNAN KUNNASTA
INFORMASUUNI KIRUNAN KUNNASTA Ko oon tarve avusta ja tuesta Se saattaa merkitä suuren askelheen ja suuren muutoksen - ette huomata ette sitä ei pysty kaikkia tekheen itte niinku sitä oon harjaintunnu.
LisätiedotLapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel
Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua
LisätiedotTämä prosyri lähätethään kaikile huushollile Ruottissa hallituksen käskylä. Virasto yhtheiskuntasuojale ja peretskaapile (MSB) oon vastuulinen
Tämä prosyri lähätethään kaikile huushollile Ruottissa hallituksen käskylä. Virasto yhtheiskuntasuojale ja peretskaapile (MSB) oon vastuulinen sisälöstä. Prosyri pittää auttaa meitä olheen paremin valmistautunheet
LisätiedotKulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna
Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna www.nll.se Kulttuuri tärkeä läänile Kulttuurilla oon suuri merkitys läänin kehityksele. Sillä oon tärkeä rolli maholisuuksile saa hyvän elämän jossa työ ja
LisätiedotVammaskorvaus (Handikappersättning)
Vammaskorvaus (Handikappersättning) Sie joka olet yli 19-vuotias saatat saa vammaskorvausta jos tarttet ekstra apua eli sulla oon ylimäähräisiä kostanuksia pysyvän siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn
LisätiedotTrosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista
LisätiedotSisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi... 2. 2. Vaalijeukrafii... 4. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5. 4. Parttiot ja vaaliseetelit...
Vaali Ruottissa Sisältö 1. Ruottalainen vaalisysteemi................. 2 2. Vaalijeukrafii... 4 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5 4. Parttiot ja vaaliseetelit... 6 5. Äänestäminen... 10 6. Ääniräknäys
LisätiedotUOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI VAALIMANIFESTI MILJÖÖPUOLUHEEN TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ
MeänkieIlNiSKA TORNEDALSF UOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI MILJÖÖPUOLUHEEN VAALIMANIFESTI TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ Miljööpuolue vihreitten vaalimanifesti 2010. Vihreän muutoksen puolesta joka antaa uusia töitä,
LisätiedotNyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus
Nyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K Ruottin setelit ja klopot/kolikot Nyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus Vuona 2015 Riikinpankko alko
LisätiedotTervetuloa työvälitystoimisthoon!
Välkommen till Arbetsförmedlingen! Information till dig som är arbetssökande Meänkieli Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Information till dig som är arbetssökande Informasjuunia sulle joka olet työnhakija
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
LisätiedotPotilasvakkuutus kaikile. Jos sie tärväinyt
Potilasvakkuutus kaikile Jos sie tärväinyt hoijossa Jos sie tärväinyt hoijossa Jos sie satut tärväintymhään hoijossa sulla saattaa olla oikeus korvauksheen potilastärväyslain mukhaan. Kaikki Ruottin maakäräjät
LisätiedotSinun hamphaat oon tärkeät. Sie tarttet niitä joka päivä.
Sinun hamphaat oon tärkeät. Sie tarttet niitä joka päivä. Sinun hamphaat oon tärkeät Sie tarttet sinun hamphaita joka päivä - ko sie syöt, naurat ja praatit. Eheät hamphaat ja terhveelinen suu oon tärkeitä
LisätiedotSinun oikeus hoithoon ja huolthoon
Sinun oikeus hoithoon ja huolthoon Ohjeita vanhuksile Din rätt till vård och omsorg En vägvisare för äldre översättning till meänkieli Sisältö Kukas saattaa saa apua? 3 Minkäs kans saattaa saa apua? 6
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva
LisätiedotLapsikonvensjuuni. Barnkonventionen på meänkieli för barn och ungdomar
Lapsikonvensjuuni Barnkonventionen på meänkieli för barn och ungdomar FN:in konvensjuuni lapsen oikeuk-sista, eli lapsikonvensjuuni niinku sitä kans kuttuthaan, hyväksythiin 1989. Lapsikonvensjuuni sisältää
LisätiedotHakea koulua Information på meänkieli
Hakea koulua 2019 Information på meänkieli Sida 0 av 7 Sie joka olet huoltaja lapsele joka täyttää kuus vuotta vuen aikana, haet sinun lapsele esikoululuokan aikakautena 15 janyaari aina 15 febryaarhiin
LisätiedotHakea koulua Kieli Meänkieli
Hakea koulua 2018 Kieli Meänkieli Sie joka olet huoltaja lapsele joka täyttää kuus vuotta vuen aikana, saatat hakea sinun lapsele esikoululuokan aikakautena 15 janyaari aina 15 febryaarhiin asti. Sie kans
LisätiedotND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8
ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS
LisätiedotSulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta
Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Text: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Foto: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Oonkos sulla vaikea pysyä kuivana?
LisätiedotTÄRKEÄTÄ INFORMASUUNIA RUOTTIN ASUKHAILE JOS KRIISI ELIKKÄ SOTA TULLEE
TÄRKEÄTÄ INFORMASUUNIA RUOTTIN ASUKHAILE JOS KRIISI ELIKKÄ SOTA TULLEE 1 Kriisiperetskaappi Totalipuolustus Sisältöluettelu Kriisiperetskaappi Sinun kriisiperetskaappi 5 Väärää informasuunia 6 Terroriatentaatti
LisätiedotVähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014
PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka
LisätiedotKansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa
Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate
LisätiedotToimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito
LisätiedotMuistiinpanot: Vähemmistökielien Neuvotteluryhmä
2012-12-18 Muistiinpanot: Vähemmistökielien Neuvotteluryhmä Minnesanteckningar:Samrådsgruppen minoriteter Muisthiinpanot: Minuriteetitten Neuvotteluryhmä 1. Vähemmistökieliohjelma, seuranta ja keskustelu
LisätiedotTiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010
1 Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 PROLOGI Sofia ja Matti Sofia: Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. Mie synnyin
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva
LisätiedotTULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun
TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista
LisätiedotRuotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.
Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi
LisätiedotSosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen]
Sosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen] Sosiaalivakkuutus oon tärkeä osa Ruottin turvalisuussysteemistä. Ruottin sosiaalivakkuutus jällaa suurin piirthein kaikile jokka asuva eli oon töissä Ruottissa.
LisätiedotJohdanto. Tarkoitus ja tavoitteet
Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi
LisätiedotToimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue
Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston
LisätiedotKieli-iteolokioita vähemistöavisissa
Kieli-iteolokioita vähemistöavisissa Enikő Molnár Bodrogi 1 Johanto Met koema maailman menoa ja elämää suurin osin metian kautta. Se välittää ihmiselle tietoja asioista ja tapahtumista, joita hään ei saata
LisätiedotSiukkakorvaus (Sjukersättning)
Siukkakorvaus (Sjukersättning) Sie saatat saa siukkakorvausta jos sinun työkyky pysyvästi oon heikentynny vähhiinthään neljäsosala. Ennenkö saapi siukkakorvausta, kaikki työkykymaholisuuet häätyvä ollla
LisätiedotPako ainutlaatuinen kolmikielinen radiodraamasarja sodan kauheuksista ja inhimillisestä lämmöstä
2017-12-13 Pako ainutlaatuinen kolmikielinen radiodraamasarja sodan kauheuksista ja inhimillisestä lämmöstä Farzaneh Farsi esittää Aninaa ja Paulina Martikainen Elinaa radiodraamasarjassa Pako. Foto: Pekka
LisätiedotSiukkaraha [Sjukpenning]
Siukkaraha [Sjukpenning] Sulla oon oikeus saa siukkarahhaa Siukkakassasta ko et saata olla töissä siukkuuen takia. Siukkarahhaa saat korkeinthaan 364 päivää 15 kuukauen periuutin/kauen aikana. Joissaki
LisätiedotSiukkaraha [Sjukpenning]
Siukkaraha [Sjukpenning] Sulla oon oikeus saa siukkarahhaa Siukkakassasta ko et saata olla töissä siukkuuen takia. Siukkarahhaa saat korkeinthaan 364 päivää 15 kuukauen periuutin/kauen aikana. Joissaki
LisätiedotAlkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning)
Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Klicka här, skriv ev. Undertitel Sie joka olet uusi Ruottissa saatat saa alkhuunpääsykorvausta. Alkhuunpääsykorvaus oon raha jonka saat ko sulla oon alkhuunpääsyplaani
LisätiedotAktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]
Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos
LisätiedotHeikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta
Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari
LisätiedotToimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset
LisätiedotAktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]
Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä
Lisätiedot. joka ottaa vaarin kansainvälisestä vesioikeuen prinsiipistä,
1 91/2010 SUOMEN- JA RUOTTINVÄLINEN RAJAVÄYLÄSOPIMUS Suomen tasavalta ja Ruottin kuninkaskunta, jatkossa sopimusosapuolet, jokka halvava korvata Suomen- ja Ruottinvälisen rajaväyläsopimuksen, tehty 1971,
LisätiedotToimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016
Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotTornionväylä kalastusaluheen kalastussääntö (meänkielelä) Tämä kalastussääntö oon sisänen osa Suomen- ja Ruottinvälistä rajaväyläopimusta.
1 PIILAKA Tornionväylä kalastusaluheen kalastussääntö (meänkielelä) Ylheiset määräykset 1 Tarkotus Tämä kalastussääntö oon sisänen osa Suomen- ja Ruottinvälistä rajaväyläopimusta. Kalastus oon luvalista
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin
LisätiedotOletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä
Oletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä Oletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä Lääninhallitus-Länsstyrelsen Västerbotten Piirustukset: Matilda Hall, Infografiska Teksti &
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotMEÄNMAAN AVIISI 4/2009
MEÄNMAAN AVIISI 4/2009 NUORTEN MEÄNMAA Ronja Ryövärintyär - Sana-arkku - Meän kuopus - Meän vanhiin Palkinnonjako - Kukkolankoskela - Mataringin kansankorkeakoulu L e e t a r i Kerta munile meänkielestä!
LisätiedotIHMISOIKKEUSDEKLARASJUUNI
IHMISOIKKEUSDEKLARASJUUNI JOHATUS Ko oon tunnustettu ette kaikila ihmissuvun jäseniilä oon syntymässä saatu sama arvo ja yhenlaiset oikkeuet, joista ei saata luoppuut, ja ko tämä oon vaphauen, oikkeuenmyötäisyyen
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotKehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa
Direkttelefon Referens Kommunledningskontoret 0910-73 50 93 2018-11-21 Dnr Yngve Lindmark Kunnanhallitus Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä 2019 2022 Johdanto, taustaa Kunnanhallitus
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
Lisätiedotminoritetsspråken, uppföljning och diskussion/ Minuriteettikieliohjelma, seuranta ja keskustelu
Muistiinpanot 2013-02-13, Vähemmistökielien neuvonpitoryhmä/ Minnesanteckningar 2013-02-13, Samrådsgruppen för minoritetsspråk/muisthiinpanot 2013-02-13, Minuriteettikielitten neuvonpitoryhmä 1. Vähemmistökieliohjelma,
LisätiedotRuotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma
Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotVähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki
Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...
LisätiedotOhjeita ja neuvoja ette estää lankeamisonnettomuuksia arkipäivässä. Meänkieli. Palanseeraa lissää
Ohjeita ja neuvoja ette estää lankeamisonnettomuuksia arkipäivässä Meänkieli Palanseeraa lissää Ohjeita ja neuvoja ette estää lankeamisonnettomuuksia arkipäivässä Balansera mera översättning till meänkieli
LisätiedotMissa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...
Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotMeänmaan Aviisi. Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA
Meänmaan Aviisi Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA Leetari Sanan rieskaa Meänmaa oon sanan maa. Täälä oon vaijettu paljon ja viljelty sannaa.
LisätiedotUutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten
LisätiedotKansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten
Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten opetuksesta valmistunut Jarmo Lainio ja Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotAktiviteettikorvaus ko työkyky oon heikentynny (Aktivitetsersättning vid nedsatt arbetsförmåga)
Aktiviteettikorvaus ko työkyky oon heikentynny (Aktivitetsersättning vid nedsatt arbetsförmåga) Aktiviteettikorvaus oon tuki sulle joka olet nuori ja joka, siukkuuen eli muun toimintakykyä heikentävän
LisätiedotDigitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa
Digitaltvinorge.no Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Telefuuni 815 52 900 Syksylä 2007 muutethaan TV-lähätykset Norjassa digitaalisiksi. Tämä koskee sinnuu, joka otat vasthaan TV:tä antennin kautta..
Lisätiedot(tornionlaaksolaiset, tornedalingar)
2006-04-22 kazuto@tooyoo.l.u-tokyo.ac.jp メアンキエリ 語 (meänkieli) (tornedalsfinska, tornionlaaksonsuomi, Tornedalen Finnish) (meänkieli) (tornionlaaksolaiset, tornedalingar) Matti Kenttä & Bengt Pohjanen 1996.
LisätiedotTervetuloa Työvälitystoimisthoon/Arbetsförmedlingen
Tervetuloa Työvälitystoimisthoon/Arbetsförmedlingen Välkommen till Arbetsförmedlingen Meänkieli/tornedalsfinska Tämä on Työvälitystoimisto Haetko töitä? Haluatko tietää enemän työmarkkinasta? Tarttetko
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
Lisätiedot26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala
Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit
LisätiedotKansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet
Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan
LisätiedotKuka mie olen ja kekkä met olema? Toimiplaana kväänin kieltä ja kulttuuria varten Tromssassa
Kuka mie olen ja kekkä met olema? Toimiplaana kväänin kieltä ja kulttuuria varten Tromssassa 2017-2020 Etulaita ja takalaita: Kväänipuku (detalji) Kuva: Pål Vegard Eriksen / Haltiin kväänisentteri IKS
LisätiedotSAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
LisätiedotKANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET
Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotTutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi
Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen
LisätiedotSurahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012
Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista
Lisätiedot