Sisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi Vaalijeukrafii Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Parttiot ja vaaliseetelit...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi... 2. 2. Vaalijeukrafii... 4. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5. 4. Parttiot ja vaaliseetelit..."

Transkriptio

1 Vaali Ruottissa

2 Sisältö 1. Ruottalainen vaalisysteemi Vaalijeukrafii Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Parttiot ja vaaliseetelit Äänestäminen Ääniräknäys vaalivyönä Lopulinen ääniräknäys Mantaattijako Jäsenet ja siihaiset Vaalivirastot Valittaminen... 24

3 2 1. Ruottalainen vaalisysteemi Ruottalainen vaalisysteemi perustuu ylheisheen ja tasa-arvosheen äänestysoikeutheen. Vaalit pitävät olla vaphaat, salhaiset ja suorat. Vaalisysteemi oon proportsunelli. Se merkittee ette mantaattimäärä jonka parttiot saavat esim. valtiopäivilä oon suurin piirthein sama ko äänimäärä jonka parttio oon saanu. Ruottalaisheen vaalisysteehmiin kuuluvat vaali ja kansanäänestykset. Vaalilaki, vaalisäätäntö, kansanäänestyslaki ja vissi määrä muita lakia ohjaavat kunka vaalit ja kansanäänestykset häätyy pittää. Ylheiset vaalit Ortinaarie vaalit valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon piethään syyskuun toisena pyhänä joka neljäs vuosi. Ortinaarie vaalit Eurooppaparlamenthiin piethään kaikissa Euroopan yniuunin jäsenmaissa periuutina huhtikuu- heinäkuu joka viies vuosi. Ruottissa vaalit piethään aina pyhäpäivänä. Ekstra vaalit Ekstra vaalit valtiopäivile piethään jos valtiopäivät sen päättävät. Periaatheessa jällaavat samat säänöt ko ortinaarie valtiopäivävaalissa. Ekstra vaalit häätyy hallitusmuoton mukhaan pittää kolmen kuun sisäle päätöksestä. Sen takia esim. etukätkeisäänestysaijat oon lyhykäisemät ekstra vaalin aikana ko ortinaarie vaalin aikana. Valokuva: Valtiopäivät

4 3 Ekstra vaalit kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon piethään jos valtuusto sen päättää. Ekstra vaalit häätyy pittää jos vähhiinthään kaks kolmasossaa jäsenistä sitä äänestävät. Mutta - päätöstä ekstra vaalista ei saa tehhä ennen ko kuus kuukautta ortinaarie vaalin jälkhiin. Kansanäänestykset Valokuva: Georg Kristiansen Ruottissa oon kahenlaiset kansanäänestykset jokka jällaavat koko maassa: neuvonantavat kansanäänestykset ja kansanäänestykset peruslakikysymyksessä. Se oon valtiopäivät joka päättää jos valtakunnalista kansanäänestystä piethään. Valtiopäivät päättää kansa kukka oon äänestysoikeutettu ja mikkä vastausalternatiivit pitävät olla. Kansanäänestykissä koko maale jällaavat periaatheessa samat säänöt ko valtiopäivävaalissa mm. vaalitistriktistä ja äänestyksestä Ruottissa ja Ruottin ulkopuolela. Kansanäänestys kunnassa elikkä maakäräjässä oon aina neuvonantava. Se oon kunnat ja maakäräjät jokka päättävät semmosista kansanäänestyksistä. Vaalisysteemi muutoksessa 2011 ja 2013 välisennä aikana yks parlamentaarisesti yhtheenpanttu komitea teki työtä ette ottaa esile esityksiä vaalisysteemin muutokshiin. Hallitus oon käsitelly esityksiä ja proposisuunia oon jätetty valtiopäivile käsittelhyyn. Intensuuni oon ette usseimat muutokset alkavat jällaahmaan 2018 vuen vaalissa.

5 4 2. Vaalijeukrafii Vaalialue oon se alue jotako vaali koskee, esim. kunta elikkä niinku valtiopäivävaalissa, koko maa. Vaalialue oon jaettu vaalikretshiin ja se oon vaalikretshiin ko jäseniä valikoithaan. Vaalikretsit taas oon jaettu vaalitistrikthiin, joissako oon yks vaalipaikka vaalitistriktiä kohitti. Vaalitistrikti sisältää joitaki taloja ja se oon niissä taloissa ko äänestysoikeutetut henkilöt oon kirjoila. Vaalitistriktitten koko vaihtellee mutta ylheensä net sisältävät henkilöä joilako oon äänestysoikeus. Varmaa ali- elikkä yliraijaa siiheen kunka suuret vaalitistriktit saattavat olla ei ole olemassa. Pieniimissä ei ole ko joku satakunta äänestysoikeutettua ja suuriimissa oon yli Joka vaalitistriktile oon vaalipaikka. Vaalipaikassa net jokka asuvat tistriktissä saattavat äänestää vaalipäivänä. Lääninhallitus päättää vaalitistriktitten jaosta kunnanvaltuuston esityksen jälkhiin. Viimisthään 1 joulukuuta vuotta ennen vaalivuotta lääninhallitus pittää päättää jaosta. OBS! Är på svenska

6 5 Mantaatti Ette vaalitulos niin likelä ko maholista tullee olheen proportsunelli niin vaalissa valtiopäivile ja maakäräjävaltuusthoon oon tasotusmantaattia. Ensinä jaethaan net fastat mantaatit ja sitten tasotusmantaatit. Parttio joka ei ole saanu fasta mantaattia saattaa kuitenki saaja tasotusmantaattia. Kunnanvaltuustovaahliin ja Eurooppaparlamenttivaahliin ei ole ko fasta mantaattia. Lissää informasuunia mantaattijaosta, katto kapitteliä 8. Viimisthään 30 huhtikuuta vaalivuona, Vaalivirasto oon pitäny ottaa päätöksen kunka monta fastaa mantaattia joka valtiopäivävaalitistriktillä pittää olla. Jako perustuu äänestysoikeutetuitten määrästä vaalikretsissä. Vaalista kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon itte kuki kunnan- ja maakäräjävaltuusto päättää kokohnaisesta mantaattimäärästä jokka pittää valikoittea. Lääninhallitus päättää vimisthään 30 huhtikuuta vaalivuona kuna monta fastaa mantaattia joka vaalikretsissä pittää olla. Koko Ruotti oon yksi vaalikretsi Eurooppaparlamenttivaahliin. Määrä mantaattia jotako joka jäsenmaa saapii riippuu siittä kunka suuri väkiluku oon maassa. Ruottila oon 20 mantaattia Eurooppaparlamentissä. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Äänestysoikeus Äänestysoikeus vaahliin valtiopäivile ja Eurooppaparlamenthiin oon ruottalaisila kansalaisila jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä ja jokka oon elikkä oon joskus olheet kirjoila Ruottissa. Äänestysoikeus vaahliin Eurooppaparlamenthiin oon kansalaisilaki jossaki Euroopan yniuunin jäsenmaissa (yniuunikansalainen) jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä. Yks ehto oon ette net oon kirjoila Ruottissa viimisthään 30 päivää ennen vaalia ja ette net oon ilmottanheet ittensä äänestysluettelhuun. Silloin net ei saa äänestää mishään muussa jäsenmaassa. Äänestysoikeus vaahliin kunnan-ja maakäräjävaltuusthoon oon ruottalaisila kansalaisila jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä ja jokka oon kirjoila kunnassa ja maakäräjässä. Yniuunikansalaisila ja kansalaisila Iislantissa ja Norjassa oon kansa äänestysoikeus samoila ehoila. Muila ulkomaalaisila kansalaisila oon äänestysoikeus jos net oon olheet kirjoila Ruottissa kolme vuotta peräkkää ennen vaalipäivää. Se oon tiot Veroviraston väestökirjarekisterissä 30 päivää ennen vaalipäivää jokka päättävät kellä oon oikeus äänestää ja missä. Se merkittee ette äänestäjät jokka asuvat Ruottissa otethaan ylös äänestysoikeutetuksi siinä vaalitistriktissä jossako net olit kirjoila 30 päivää ennen vaalipäivää.

7 6 Äänestysluettelu Ette saaja äänestää sitä häätyy olla äänestysluettelussa Botkyrka 1 Nr Personnummer R K L F Leg Intygar Namn Not Svensson, Anna Johansson, Nils Larsson, Sten Väljare, Olle Olsson, Eskil Jakobsson, Ove Äänestysluettelut tehhään joka vaahliin ja sisältävät vain niitä henkilöitä joilako oon äänestysoikeus kysheissä olevassa vaalissa. Ko useampia vaalia piethään yhtä aikaa niin äänestysluettelu oon yhtheinen kaikile vaalile. Äänestysluettelu tehhään joka vaalitistriktile ja sitä käytethään vaalipaikoissa Johansson, Tor Enström, Torsten Bergström, Emil Johansson, Majbritt Lund, Alma Olsson, Katarina Johansson, Inge Berg, Anna Johansson, Sven Jansson, Jakob Svensson, Maria Svensson, Helmer Lund, Eva Ström, Nils Johansson, Bengt Fager, Samuel Stenström, Henry Ström, Harriet Johansson, Johan Berg, Astrid Jakobsson, Helena Lund, Gustaf Svensson, Helge Olsson, Martha Lind, Emma Net jokka tykkäävät ette äänestysluettelu sisältää vääriä tietoja heistä häätyvät kirjottaa ja vaatia ette tiot oikasthaan. Vaatimus häätyy olla lääninhallituksheen tullu viimisthään 12 päivää ennen vaalipäivää Svensson, Stig Larsson, Karin Lund, Dagmar Lund, Karin Svensson, Frans Olsson, Love Olsson, Inga Svensson, Lilian Bergström, Emil Maastasiirtynheet ruottalaiset kansalaiset (ulkomaaruottalaiset) otethaan äänestysluettelhuun matkhaan jos net oon siirtynheet ulkomaile viimisinnä kymmeninnä vuosina elikkä jos net viimisthään 30 päivää ennen vaalipäivää oon ilmottanheet ette het halvaavat ette heät otethaan matkhaan äänestysluettelhuun. Ilmotus tehhään lähättämällä osotetieto Verovirasthoon. Siiheen oon vasittu planketti ulkomaaruottalaisile jokka halvaavat ilmottaa ittensä äänestysluettelhuun. Äänestyskortti Ennen vaalia Vaalivirasto lähättää äänestyskortin kaikile äänestysoikeutetuile. Äänestyskortti lähätethään siiheen osotheesheen joka oon rekistreerattu Veroviraston väestökirjarekisterissä. Ko etukätheisäänestys alkaa 18 päivää ennen vaalia äänestyskortit pitävät olla tulheet kaikile äänestysoikeutetuile. Se joka oon puottanu hänen äänestyskortin saattaa saaja uuen vaalilautakunnalta kunnassa, lääninhallituksesta elikkä Vaalivirastosta. 4. Parttiot ja vaaliseetelit Niitä ei ole sääntöjä kunka sitä pannee käynthiin parttion Ruottissa. Definisuuni parttiosta hallitusmuoton mukhaan oon Parttiolla meinathaan joka yhistys elikkä ryhmä äänestäjiä, jokka essiintyvät vaalissa erityiselä nimelä. Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valen den 14 september 2014 Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ Bosanski/ Meänkieli ภาษาไทย Hrvatski/Srpski Polski Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning Öppna finns att hämta och kontrollera på alla ställen uppgifterna Det finns även på röstkortet! information på lättläst svenska, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. teckenspråk, punktskrift och CD (daisy). Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valet till Europaparlamentet den 25 maj 2014 Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Det finns även information på lättläst svenska, teckenspråk, punktskrift och CD (daisy) Meänkieli ภาษาไทย Polski Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ B budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Plats för information - max 800 tecken Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vaalikelposuus Se jollako oon äänestysoikeus oon kansa vaalikelponen. Vaalikelposuus perustuu tiethoin väestökirjarekisterissä vaalipäivänä. Ette olla vaalikelponen kunnassa elikkä maakäräjässä henkilö häätyy olla kirjoila sielä. Ette olla vaalikelponen valtiopäivile sulta ei kuitenkhaan vaaita ette sie asut erityisessä paikassa. Sitä häätyy kuitenki olla elikkä ette sitä joskus oon ollu kirjoila Ruottissa.

8 7 Vaalissa Eurooppaparlamenthiin yniuunikansalaiset oon vaalikelposet sillä ehola ette net ei kantiteeraa mishään muussa jäsenmaassa ja ette net vannovat ette het ei ole menettänheet vaalikelposuutta heän kotimaassa. Henkilöt jokka halvaavat kantiteerata vaalissa Eurooppaparlamenthiin jollekki parttiolle Ruottissa mutta jokka oon kansalaiset jossaki muussa niistä muista EU-maista pitävät jättää vannotuksen Vaalivirastolle ette het ei kantiteeraa muussa maassa. Ette tulla valikoituksi sitä häätyy olla yhen parttion kantitaatti. Parttionimen rekistreerinki Parttionimi oon se nimi jonka parttio halvaa ette seisoo vaaliseetelissä. Yks parttio ei tartte rekistreerata hänen parttionimeä ette olla matkassa vaalissa. Parttio saattaa tilata vaaliseeteliä ilman ette sillä oon rekistreerattu parttionimi. Ko parttionimi oon rekistreerattu Vaalivirasthoon niin parttion nimeä saatethaan suojata ette sitä ei käytä muu parttio. Ennen ko Vaalivirasto saattaa rekistreerata parttionimen vissi määrä änesäjiä pittää tukea ilmotusta. Parttionimi ei saa olla niin saman sorttinen ko muu rekistreerattu parttionimi ette niitä piiain mennee sekottaa. Se vaaithaan kansa ette parttio näyttää ette säänöt oon otettu ja ette johtokunta oon valikoittu. Ilmotus ette rekistreerata parttionimen pittää olla Vaalivirasthoon tullu viimisthään helmikuun viimisennä päivänä vaalivuona ette rekistreerinki jällaa vaalissa samana vuona. Jos parttionimi oon rekistreerattu vaahliin valtiopäivile, rekistreerinki jällaa kansa vaalile kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon koko maassa ja vaalile Eurooppaparlamenthiin. Jos parttionimi rekistreerathaan vaalile maakäräjävaltuusthoon, se jällaa vaalissa siinä maakäräjässä ja kunnanvaltuustovaalissa niissä kunnissa jokka kuuluvat maakärähjään. Rekistreerinki vaalile Eurooppaparlamenthiin ei jällaa ko Eurooppaparlamenttivaalissa. Ilmotus kantitaatista Parttioila jokka oon rekistreeranheet heän parttionimet oon kansa maholisuus ilmottaa kantitaattia vaahliin. Ette ilmottaa kantitaattia merkittee ette parttio suojaa ommaa kantitaattilistaa ettei äänestäjät itte saata numineerata kantitaattia. Ilmotus tehhään samala aikaa ko parttio tillaa vaaliseetelit. Parttiot pitävät viimisthään ennen vissiä taatumia ilmottaa heän kantitaatit. Se oon Vaalivirasto joka päättää taatumin. Kantitaattia ei saata ilmottaa sisäle ko parttion valtuutetut eustajat. Kantitaatit pitävät kansa kirjottamalla selvittää ette het oon antanheet parttiolle luvan ette ilmotta heät. Nämät selvitykset pittää jättää sisäle yhtä aikaa ko parttiot ilmottavat heän kantitaatit.

9 8 Ette ilmottaa kantitaattia oon vapaehtosta. Jos parttio valikoittee ette ei ilmottaa kantitaattia vaaliseetelhiin niin se merkittee ette äänestäjät saattavat kirjottaa nimen vaaliseetelhiin ja sillä laila henkilöäänestää henkilöä jotako parttio ei ole numineeranu. Vaaliseetelissä jossako oon parttion kantitaatit oon teksti joka selvittää äänestäjille kunka net pitävät tehhä ko net henkilöäänestävät. Jos parttio oon ilmottannu kantitaatit siinä seisoo näin: Sie saatat henkilöäänestää panemalla kryssän sille kantitaatile jonka sie mielumin halvaat tullee valikoituksi. Sie et saata henkilöäänestää useampaa ko yhtä etkä muita kantitaattia ko niitä jokka oon tässä alla. Jos parttio EI ole ilmottannu heän kantitaattia siinä seisoo näin: Sie saatat henkilöäänestää panemalla kryssän sille kantitaatile jonka sie mielumin halvaat tullee valikoituksi elikkä kirjottamalla nimen vaaliseetelhiin. Jos sie kirjotat useampia nimiä niin se päälimäiseksi kirjotettu kantitaatti saapii sinun henkilöäänen. Vaaliseetelit Vaaliseetelit oon keltaset valtiopäivävaahliin, siniset maakäräjävaltuusthoon ja valkeat kunnanvaltuusthoon ja Eurooppaparlamenttivaahliin. Vaaliseetelit pitävät olla samalaiset koosta ja materiaalista. Tillaus vaaliseetelistä Ko oon vaalit valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon niin vaaliseetelit tilathaan lääninhallitukselta. Ko oon vaalit Eurooppaparlamenthiin vaaliseetelit tilathaan Vaalivirastolta. Parttiot häätyvät tilata vaaliseeteliä ennen vissiä aikaa ette net varhmaan saatethaan levereerata viimisthään 45 päivää ennen vaalipäivää. Vaaliseeteliä mennee kansa tilata jälkhiin määrätyn aijan, mutta silloin ei jätetä karanttia leveransisaijasta. Niilä parttioila jokka joinaki viimisennä kahtena valtiopäivävaalina oon saahneet vähhiinthään yhen prosentin äänistä koko maassa oon oikeus saaja valtiopäivävaahliin kuuluvat vaaliseetelit ihmaisesti painetuksi. Se niin sanottu vapa määrä vaaliseeteliä oon kolme kertaa äänestysoikeutetuitten määrää. Ko oon vaalit kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon yhelä parttiolla oon oikeus vapa mäährään siinä kunnassa elikkä maakäräjässä jossako parttio oon eustettu. Ko vaalit oon pietty niin net parttiot jokka oon saahneet enämpi ko prosentin äänistä valtiopäivävaalissa elikkä oon tulheet eustetuksi kunnanja maakäräjävaltuusthoon saavat takashiin heän kostanukset vaaliseetelistä. Säänöt vaphaista vaaliseetelistä jällaavat kansa Eurooppaparlamenttivaalissa.

10 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN vänd VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Kolmen sorttisia vaaliseeteliä oon vaalissa: Nimivaaliseetelit vaaliseetelit joissako oon niin parttioitten ko kantitaatitten nimiä. Parttiovaaliseetelit vaaliseetelit joissako oon parttioitten mutta ei kantitaatitten nimiä. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Tyihät vaaliseetelit vaaliseetelit joissako ei ole parttioitten eikä kantitaatitten nimiä. Ette panna näköselle vaaliseetelit Niile parttioile jokka oon saahneet enämpi ko yhen prosentin äänistä valtiopäivävaalissa, äänivasthaanottajat oon vastuuliset ette parttiovaaliseetelit panthaan näköselle joka paikassa jossako mennee äänestää. Tämä jällaa niin valtiopäivävaahliin ko vaahliin kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon. Nämät parttiot häätyvät ennen vissiä aikaa ennen vaalia itte vaatia ette vaaliseetelit panthaan ulos. Vaalissa kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon parttioila jokka oon eustettu oon oikeus saaja parttiovaaliseetelit pantuksi näköselle vaalipaikhoin ja äänestyspaikhoin niin kunnassa ko maakäräjässä. Äänivasthaanottajat panevat kansa näköselle tyihiä vaaliseeteliä joka vaahliin kaikissa paikoissa joissako mennee äänestää. Parttiot saavat kuitenki itte panna näköselle nimivaaliseetelit. Ko oon vaali Eurooppaparlamenthiin vaaliadministrasuuni vastaa ette nimivaaliseetelit panthaan näköselle kaikissa paikoissa joissako mennee äänestää, jos parttiolla ei ole ko yks nimivaaliseeteli joka jällaa koko maale ja sai vähhiinthään yhen prosentin äänistä viimi vaalissa Eurooppaparlamenthiin. Nämät parttiot häätyvät vissin aijan ennen vaalia itte vaatia ette vaaliseetelit panthaan näköselle.

11 10 5. Äänestys Joka äänestyksessä äänestäjä jotako äänivasthaanottajat ei tunne häätyy näyttää ID-paperin elikkä muula laila toistaa oman identtiteetin. Äänivasthaanottajat pitävät kansa dokymenteerata millä laila net oon tarkistanheet äänestäjitten identtiteetit. Vaalipaikkoja Joka vaalitistriktissä oon vaalipaikka. Äänestäjät saattavat vaalipäivänä äänestää vaalipaikassa siinä tistriktissä jossako net oon äänestysluettelussa. Äänestyskortissa seisoo mikä se vaalipaikka oon. Vaalipaikat pitävät olla saatavissa henkilöile joilako oon toimintaeste. Jos yks äänestäjä toimintaestheen takia kuitenkhaan ei pääse vaalipaikale, niin äänivasthaanottaja saattaa noutaa äänen vaalipaikan ulkopuolelta. Vaalipaikat oon ylheensä auki kl (Eurooppaparlamenttivaalin kl asti) Vaalilautakunta saattaa neuvottelun jälkhiin lääninhallituksen kansa päättää lyhykäisemistä aukioloaijoista. Vaalilautakunta ittessä kussaki kunnassa päättää mikkä paikat oon kaikhiin sopeviimat. Vaalilautakunta valikoittee sitä paitti vähhiinthään neljä henkilöä olheen äänivasthaanottajat joka vaalipaikassa. Vaalipaikassa häätyy olla vähhiinthään kolme äänivasthaanottaijaa paikan päälä yhtä aikaa ko äänestäjät äänestävät. Äänestyspaikkoja Vaalilautakunta oon kansa vastuulinen etukätheisäänestyksestä kunnassa. Yks paikka jossako äänestäjät saattavat etukätheisäänestää kuttuthaan äänestyspaikaksi. Se saattaa olla esim. kunnantalo elikkä kirjasto. Vaalilautakunta oon kansa vastuulinen siittä ette järjestää äänivasthaanottajia änestyspaikhoin.

12 11 Kaikki äänestyspaikat pitävät olla saatavissa henkilöile joilako oon toimintaeste. Äänestäjä joka jostaki syystä ei saata äänestää omassa vaalipaikassa vaalipäivänä saattaa äänestää etukätheisesti äänestyspaikassa missä paikkaa tahansa maassa. Etukätheisäänestäminen alkaa 18 päivää ennen vaalipäivää ja oon käynissä vaalipäihvään saakka. Ette antaa lissää palvelua äänestäjille vähhiinthään yks äänestyspaikka joka kunnassa oon auki vaalipäivänäki. Vississä sairaloissa ja muissa hoitopaikoissa vaalilautakunta järjestää äänivasthaanoton niile äänestäjille jokka halvaavat äänestää sielä, esim. potihlaat, henkilökunta ja henkilöt jokka oon sielä käymässä. Etukätheisäänestyksessä äänivasthaanottajat ottavat halthuun äänet ja lähättävät net vasituissa klasikuvertissa vaalilautakunthaan. Sillä joka äänestää äänestyspaikassa häätyy olla äänestyskortti ja se häätyy pystyä näythään ID-paperin elikkä muula laila toistaa oman identtiteetin. Asiamiesäänestäminen Ette äänestää asiamiehen kautta merkittee ette joku muu ko äänestäjä viepii äänen vaalipaikale elikkä etukätheisäänestyspaikale, mutta se oon äänestäjä itte joka järjestää oman äänen. Se joka oon sairas, vanhaa elikkä se jollako oon toimintaeste eikä itte pääse hänen vaalipaikale elikkä äänestyspaikale saattaa äänestää asiamiehen kautta. Seki joka oon piätetty elikkä oon fankilahoijossa saattaa äänestää asiamiehen kautta. Se vaatii erityistä materiaalia ette äänestää asiamiehen kautta. Sen materiaalin saattaa tilata Vaalivirastosta elikkä kunnasta. Materiaalissa oon neuvot jokka näyttävät kunka sitä häätyy tehhä. Vissit kunnat valikoittevat kunnaliset asiamiehet jokka saattavat olla asiamiehinä äänestäjille joilako ei ole kukhaan joka saatta heitä auttaa.

13 12 Maalaispostinkantaja Kaikin jokka asuvat maalaispostinkantajalinjaa pitkin saattavat käyttää maalaispostinkantaijaa asiamiehenä. Maalaispostinkantajalla oon matkassa materiaalia asiamiesäänestämistä varten. Äänestys ulkomaavirastoissa Kaikin jokka oon ulkomaila ko oon äänestysaika saattavat äänestää niissä ulkomaavirastoissa jokka järjestävät äänivasthaanoton. Vaalivirasto päättää, ehotuksitten jälkhiin Ulkomaadeparttementiltä, millä ruottalaisila ulkomaavirastoila tullee olheen äänivasthaanotto. Äänestys alkaa 24 päivää ennen vaalipäivää ja oon käynissä vississä paikoissa vain lyhykäisen aijan. Äänestyksen pittää lopettaa niin hyvissä aijoissa ennen vaalia ette äänet oon tulheet Vaalivirasthoon viimisthään päivää ennen vaalipäivää. Kaikki äänet ulkomaavirastoilta lähätethään Vaalivirasthoon joka sortteeraa net ja lähättää net kysheessä olehvaan vaalilautakunthaan. Preiviäänestys ulkomailta Net jokka oon äänestysoikeutettu ja oon ulkomaila saattavat preiviäänestää missä maassa net vain oon. Merimiehet laivoila jokka kulkevat ulkomaile saattavat kansa preiviäänestää. Preiviäänestyksen saapii panna posthiin ulkomailta mutta ei varemin ko 45 päivää ennen vaalipäivää. Preiviääntä ei saa panna posthiin Ruottista. Preiviäänestämisheen tarttee vasitun materiaalin. Materiaalin saattaa tilata Vaalivirastosta elikkä jostaki ulkomaavirastosta. Preiviäänen pittää lähättää ulkomailta ja se pittää olla tullu sisäle aijalansa ääniräknäyksheen. Katumusäänestys Se joka oon äänestänny etukätheisesti (Ruottissa elikkä ulkomailta) saattaa katumusäänestää. Silloin sitä häätyy äänestää vaalipaikala vaalipäivänä. Silloin ääni vaalipaikala hyväksythään ja etukätheisääni päätethään kelvottomaksi. Äänestä parttiota ja henkilöä Äänestäjät äänestävät parttiota ja saattavat samala aikaa vaaliseetelissä markeerata minkä kantitaatin net mielumin halvaavat saaja valikoituksi. Sitä kuttuthaan henkilöäänestämiseksi. Äänestäjä saattaa henkilöäänestää kryssäämällä kantitaatin. Joissaki taphauksissa äänestäjä saattaa itte numineerata kantitaatin kirjottamalla nimen vaaliseetelhiin. Lue lissää mikkä säänöt jällaavat kapittelissä 4 ja kapittelissä 7.

14 13 6. Ääniräknäys vaalivyönä Jälkhiin ko äänivasthaanotto oon panttu kiini vaalipäivänä äänivasthaanottajat ittessä kussaki vaalitistriktissä pitävät räknätä net äänet jokka oon otettu vasthaan. Ennen ko ääniräknäys saapii alkaa net hyväksytyt etukätheisäänet panthaan itheen kuhunki vaaliyyrhnaan. Sen jälkhiin yyrnat tyihenethään ja äänet ittessä kussaki vaalissa räknäthään. Äänet räknäthään ja sortteerathaan ittele kullekki parttiolle. Ko oon kyse vaalista valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon niin valtiopäivävaali räknäthään ensinä, sitten kunnanvaltuustovaali ja viimisthään maakäräjävaali. Ko yks vaalitistrikti vaali-iltana oon räknäny äänet niin tulos soitethaan sisäle raporttivasthaanottajalle joka rekistreeraa tulokset Vaaliviraston vaalitaattasysteehmiin. Sillä laila Vaalivirasto saattaa jo vaali-iltana räknätä ulos preliminäärin vaalituloksen. Yhtä aikaa ko vaalitistriktitten tulokset rekistreerathaan net tehhään varsin saataviksi meedialle ja ylheisölle Vaaliviraston webbipaikala. Ko räknäys oon valmis vaaliseetelit panthaan vasituishiin turvalisuuspushiin jokka panthaan sinetillä kiini ja annethaan vaalilautakunnale. Vaalilautakunta vastaa siittä ette äänet vaalipaikoista niin hoppua ko maholista viethään lääninhallituksheen. Vaalilautakunnan preliminääri ääniräknäys Keskiviikkona vaalipäivän jälkhiin vaalilautakunnat räknäävät net etukätheisäänet jokka vaalipaikat ei ole kerihneet saaja vaalipäiväksi. Net oon ensinki äänet ulkomailta ja etukätheisäänet jokka oon annettu muissa kunnissa vaalipäivänä. Ko vaalilautakunnan räknäys oon valmis netki äänet viethään lääninhallituksheen. 7. Lopulinen ääniräknäys Maanantaina vaalipäivän jälkhiin alkaa se lopulinen ääniräknäys lääninhallituksessa. Sielä kaikki äänet räknäthään vielä kerran ja tällä kertaa räknäthään kansa kaikki henkilöäänet. Vaalissa valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon vaali valtiopäivile räknäthään ensinä. Sen jälkhiin räknäthään vaali kunnanvaltuusthoon ja viimisthään vaali maakärähjään. Suunile kymmenen päivää vaalipäivän jälkhiin lopuliset tulokset vaalista maakärähjään pruukathaan saattaa julkasta. Vaalissa Eurooppaparlamenthiin lopulinen tulos pruukaa olla valmis loppuviikola vaalin jälkhiin. Sitä lopulista ääniräknäystä mennee kansa seurata suohraan Vaaliviraston webbisivula

15 14 Vaaliseetelitten arviointi Se ei ole ko kelpaavat äänet jokka oon matkassa mantaattijaossa. Lääninhallitus päättää vaalilain mukhaan mikkä vaaliseetelit kelpaavat ja mikkä ei kelpaa ja räknää äänimäärät joka parttiolle. Sama tarkastelu tehhään henkilöäänistä, ja kelpaavat henkilöäänet räknäthään. Kelpaavat vaaliseetelit Vaaliseeteli oon kelpaava jos siinä oon parttionimi. Se saattaa olla painettu nimivaaliseeteli, parttiovaaliseeteli elikkä tyihä vaaliseeteli johonka äänestäjä oon kirjottannu parttionnimen. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd Henkilöääni räknäthään Oikea henkilöääni saattaa olla joko kryssä yhen kantitaatin eessä nimivaaliseetelissä elikkä kirjotettu nimi vaaliseetelissä parttiolle joka ei ole ilmottannu omia kantitaattia. Vaaliseetelin päälä seisoo kunka äänestäjä saattaa henkilöäänestää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Kelvottomat vaaliseetelit Vaaliseeteli ei kelpaa jos siinä: ei ole parttionimeä (katto kuvvaa), oon enämpi ko yks parttionimi (esim. jos siinä oon kaks elikkä useampia vaaliseeteliä samassa kuvertissa ja jos niilä oon eri parttionimet), elikkä oon tunnustusmerkkiä jokka selvästi oon vasiten tehty. Vaaliseeteliä joissako ei ole parttionimiä kuttuthaan kansa tyihiksi ja net oon tavalisiimat kelvottomat äänityypit. Määrä tyihiä ääniä ilmotethaan erotettuna muista äänistä jokka ei kelpaa. Kelvottomat vaaliseetelit ei otetta matkhaan mantaattijakhoon. VAL TILL RIKSDAGEN 90000

16 15 Ei yhthään kantitaattinimeä räknätä Joissaki taphauksissa lääninhallitus ei piä ottaa huomihoon yhthään kantitaattinimeä vaaliseetelissä esim. jos: äänestäjä oon kryssäny kahta elikkä useampaa kantitaattia (katto esimerkkiä tässä alla), henkilöääni oon tehty konheela, monta vaaliseeteliä oon VAL TILL RIKSDAGEN samassa kuvertissa ja niissä oon sama parttionimi mutta erit Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. kantitaattinimet, elikkä jos oon 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot kryssätty eriä kantitaatittia, 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom yhele parttiolle oon käytetty 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare vaaliseeteli joka kuuluu muuhuun 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis valtiopäihvään- vaalikretshiin/ 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare kunthaan/maakärähjään. 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. VAL TILL RIKSDAGEN Esimerkki: Vaaliseeteli oon kuitenki kelpaava ja värteerathaan parttiovaaliseeteliksi. STOCKHOLMS LÄN vänd Vissiä kantitaattinimeä ei räknätä Joissaki taphauksissa lääninhallitus ei piä ottaa huomihoon yhtä elikkä useampaa kantitaattinimeä: jos kantitaatti ei ole vaalikelponen VAL TILL RIKSDAGEN (se tarkistethaan tioitten kansa Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller väestökirjoissa vaalipäivänä), någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför jos yks nimi oon lisätty parttiolle 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska joka oon ilmottannu hänen 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare kantitaatit (katto esimerkkiä 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör oikeala). 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist Esimerkki: Vaaliseeteli oon kelpaava STOCKHOLMS LÄN mutta ääniräknäyksessä siiheen kirjotettua nimeä ei oteta huomihoon. Vaaliseeteli räknäthään kelpaavaksi nimiseeteliksi ilman kryssää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Ylisutattu kantitaattinimi Vaikka yks kantitaattinimi oon sutattu yli yhessä vaaliseetelissä se nimi räknäthään. Ylisuttaus ei merkitte mithään kantitaattijärjestykselle vaaliseetelissä. Esimerkki: Vaaliseeteli oon kelpaava, mutta ylisuttausta ei oteta huomihoon. Vaaliseeteli päätethään olevan kelpaava nimivaaliseeteli ilman kryssää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd

17 16 8. Mantaattijako Ko lääninhallitus oon räknäny valhmiiksi kaikki äänet parttiovälinen mantaattijako saattaa alkaa. Spärrit parttioile Ette saaja osalistua mantaattijaossa valtiopäivävaahliin ja Eurooppaparlamenttivaahliin parttio oon häätyny saaja vähhiinthään neljä prosenttia kelpaavista äänistä koko maassa. Jos parttio valtiopäivävaalissa oon saanu vähhiinthään kakstoista prosenttia äänistä vaalikretsissä niin parttio saapii osalistua fasta mantaatitten jakhoon siinä vaalikretsissä. 4% Maakäräjävaltustovaalissa parttio oon häätyny saaja vähhiinthään kolme prosenttia kelpaavista äänistä koko maakäräjässä ennen ko se saapii osalistua mantaattijakhoon. Kunnanvaltuustovaahliin ei ole spärriä. Mantaattijako parttioitten välissä Ensinä jaethaan fastat mantaatit ja sitten tasotusmantaatit. Fasta mantaatit jaethaan niitten äänitten perustheela jokka parttiot oon saahneet ittessä kussaki vaalikretsissä. Sitä räknäysmetutia jotako käytethään ette jakkaa fastat mantaatit kuttuthaan tasottava paritonlukumäärämetuti. Valtiopäivävaalit Ko fasta mantaatit oon jaettu net fasta mantaatit kaikista vaalikretsistä räknäthään yhtheen joka parttiolle (yhtheens 310 mantaattia). Ette saattaa jakkaa tasotusmantaatit tehhään sitten mantaattijako joissako parttioitten äänestyslukumäärä koko maassa oon matkassa räknäyksen perustheena. Tällä kertaa 349 mantaattia jaethaan ja koko maa räknäthään yheksi vaalikretsiksi. Tulokset näistä kahesta mantaattijaoista verrathaan. Jos yks parttio oon saanu useaman mantaatin jaossa ko koko maa oon vaalikretsinä niin parttiolla oon oikeus saaja tasotusmantaatin. Yks parttio saapii tasotusmantaatin siinä vaalikretsissä missä parttion vertauslukumäärä oon suuriin jälkhiin fasta mantaatin jaon.

18 17 Jos yks parttio ei ole saanu fasta mantaattia jokhaisessa vaalikretsissä se käytethään parttion äänilukumäärää vertauslukumääränä niissä vaalikretsissä missä parttio ei vielä ole saanu mantaattia, ko tasotusmantaatit jaethaan. Jos yks parttio saapii useaman mantaatin ko räknäthään yhtheen vaalikretsimantaatit sen siihaan ko jaossa ko koko maa oon vaalikretsinä se saapii sentähenki pittää vaalikretsimantaatin. Tämä merkittee ette tullee yks tasotusmantaatti vähempi jakkaa ulos. Vaali maakäräjävaltuusthoon Maakäräjävaltuustossa oon 9/10 mantaatista fasta mantaattia ja 1/10 oon tasotusmantaattia. Mantaatit jaethaan samala laila ko valtiopäivävaalissa. Ensinä kaikki fasta mantaatit jaethaan jokhaisessa vaalikretsissä. Sen jälkhiin tehhään jako maakäräjän kaikista mantaatista jossako kaikitten parttioitten äänilukumäärät koko maakäräjässä oon perustheena. Sillä laila sitä saatethaan päättää millä parttioila oon oikeus saaja tasotusmantaattia. Tasotusmantaatit jaethaan samoitten säänöitten mukhaan ko valtiopäivävaalissa. Vaali kunnanvaltuusthoon Vaalissa kunnanvaltuusthoon kaikki mantaatit oon fastat ja mantaattimäärä joka vaalikretshiin oon ennen päätetty lääninhallitukselta. Vaali Eurooppaparlamenthiin Vaalissa Eurooppaparlamenthiin kaikki mantaatit oon fastat ja koko maa oon yks vaalikretsi. FAKTARUUTU Tasotettu paritonlukumäärämetuti Fasta mantaatit jaethaan sillä perustheela ette kattothaan kunka monta ääntä parttiot oon saahneet ittessä kussaki vaalikretsissä. Niile parttiolile jokka saavat ottaa ossaa mantaattijaossa vaalikretsissä räknäthään ulos vertauslukumäärät. Ensimäisen vertauslukumäärän saapii ko joka parttion äänilukumäärä jaethaan 1,4. Se parttio jollako oon korkein vertauslukumäärä saapii ensimäisen mantaatin vaalikretsissä. Se parttio saapii silloin uuen vertauslukumäärän sillä laila ette parttion äänilukumäärä jaethaan 3. Loput parttioista pitävät jäljelä ja konkyreeraavat heän alkuperäsillä vertauslukumäärilä niin pitkhään ette net oon saahneet mantaattia. Ko parttio oon saanu heän toisen mantaatin äänilukumäärä jaethaan 5 ja sitten sitä saathaan esile seuraavan vertauslukumäärän. Kolmasessa mantaatissa äänilukumäärä jaethaan 7 ja niin pois päin. Tämä räknäys jatkuu siiheen saakka ette kaikki mantaatit oon jaettu ulos.

19 18 ESIMERKKI 1: Jako fasta mantaatista Kronobergin läänissä 2002 vuen valtiopäivävaalissa 1. Kaikitten parttioitten äänestyslukumäärät jaethaan 1,4. Äänilukumäärä= määrä ääniä jonka parttio sai totalisti vaalikretsissä. Parttio Äänilukumäärä 3. Äänilukumäärä sille parttiolle joka sai korkeiman vertauslukumäärän (siis S) jaethaan nyt seuraavalla jakolukumäärälä, siis 3. Mantaatti 1 Mantaatti 2 Mantaatti 3 Mantaatti 4 M , , , ,66 S , , , ,20 6. Äänilukumäärä sille parttiolle joka sai korkeiman vertauslukumäärän (siis M) jaethaan nyt seuraavalla jakolukumäärälä, siis 3. Muut parttiot konkyreeraavat vieläki samoila alkuperäsillä vertauslukumäärilä, paitti S joka jo oon jaettu 3 ja Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon S ja sen takia S saapii mantaatin nr 4. Fp , , , ,14 C , , , ,00 V , , , ,14 Mp , , , ,00 Kd , , , ,57 5. Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon M ja sen takia M saapii mantaatin nr Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon S, ja sen takia S saapii ensimäisen mantaatin. 4.Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon vieläki S ja sen takia S saapii mantaatin nr 2. Parttion äänilukumäärä jaethaan 5 ette saaja esile seuraavan vertauslukumäärän. ESIMERKKI 2: Jako tasutusmantaatista 1998 vuen vaalissa Uppsaalan läänin maakäräjävaltuusthoon Uppsaalan läänin maakäräjässä oon kolme vaalikretsiä. Maakäräjällä oli vaalissa 1998 yhtheens 71 mantaattia. Fasta mantaatit olit 63 ja tasotusmantaatit olit 8. Net 63 mantaattia jaethiin seuraavalla laila: Eteläkretsi 11, Keskikretsi 41 ja Pohjoiskretsi 11. Parttiot jokka olit saahneet vähemän ääniä ko 3 prosenttia äänistä ei saa olla matkassa mantaattijaossa. Fasta mantaatit jaethiin parttioitten välissä niissä kolmessa vaalikretsissä seuraavan jälkhiin: Parttio Etelä Keski Pohjois Totali M S Fp C V Mp Kd Totali

20 19 Kretsijakoa verrathiin sitten totalijaon kansa niistä 71 mantaatista koko maakäräjässä. Parttio Totallijako 71 mantaatista Summa vaalikretsimantaattia Ero Tasotusmantaatti M S Fp C V Mp Kd Totali Muteraatile/Moderata Samlingspartiet piithiin jakkaa kaks tasotusmantaattia. Fasta mantaatin jaon jälkhiin parttiolla oli seuraava vertauslukumäärä niissä kolmessa kretsissä: Vertauslukumäärä Etelä Keski Pohjois M 1213, , Net kaksi tasotusmantaattia parttio sai Keski- ja Eteläkretsissä. Saman metutin mukhaan jaethiin tasotusmantaatit lopuile parttioile ette se lopulinen mantaattijako niile kolmele vaalikretsile tuli seuraavaksi: Parttio Etelä* Keski* Pohjois* M 4 (1) 11 (1) 2 S 5 14 (1) 6 Fp 1 (1) 4 1 (1) C (1) V Mp (1) Kd 1 5 (1) 1 Totali 13 (2) 44 (3) 14 (3) * Määrä tasotusmantaattia joka parttiolle ittessä kussaki kretsissä näytethään parenteesin sisälä.

21 20 9. Jäsenet ja siihaiset Nimijärjestys parttiossa Ko mantaattijako parttioitten välissä oon valmis päätethään mikä kantitaatti elikkä mikkä kantitaatit, saavat mantaatit. Ensinä tarkistethaan jos henkilöäänestys-säänöt pittää seurata. Ette tulla valituksi henkilöäänilä yhele parttiolle kantitaatti pittää olla saanu vissin määrän äänistä henkilöääninä. Usseimiten määrä henkilövalittuja kantitaattia ei riitä ette täyttää kaikkia jäsenpaikkoja. Jos kantitaattimäärä joka oon päässy spärrin yli oon liian pieni, niin loppumantaatit parttiolle mennee täyttää niin sanotulla kokohnaislukumäärämetutilla. Valikoitteminen henkilöäänestys-säänöitten muhkhaan Yhen kantitaatin henkilökohtanen äänilukumäärä oon se määrä henkilöääniä mitä hään oon saanu yhen ja saman parttionimen alla vaikka kantitaatti olis ollu niin monela listala ko tahansa. Vaatimus(spärri) ette tulla valikoituksi henkilöäänilä oon ette kantitaatti oon saanu vissin määrän henkilöääniä jokka vastaavat vähhinthään 5 % parttion äänistä vaalikretsissä valtiopäivävaahliin, 5 % parttion äänistä vaalikretsissä maakäräjä- ja kunnanvaltuustovaahliin mutta vähhiinthään 100 ja 50 ääntä, 5 % parttion totalista äänimärästä koko maassa Eurooppaparlamenttivaahliin. Jos useampi ko yks kantitaatti oon päässy spärrin yli, net ottavat paikan henkilöäänitten mukhaan. Jos useamalla kantitaatila oon justhiins sama äänimäärä niin se veethään lottia kuka niistä saapii mantaatin. Valikoitteminen kokohnaislukumäärämetutin mukhaan Jos kaikkia jäseniä ei mene valikoittea henkilöäänilä nimijärjestys jatkuu käyttämällä kokohnaislukumäärämetutia. Se merkittee ette vaaliseetelit oornathaan ryhmiin joissako sama kantitaattinimi oon ensimäisenä nimenä. Sillä laila ei oteta huomihoon kantitaattia jokka oon valittu sisäle heän henkilöäänitten avula. Kokohnaislukumäärämetuti tullee parriiten näkyväksi ko parttio kantiteeraa vain yhelä vaaliseetelillä siinä vaalikretsissä jossako jäsen ja siihainen meinathaan valikoittea. Praktiikassa jäsenet valikoithaan silloin siinä järjestyksessä ko het oon nimitetty vaaliseetelillä. Näissä taphauksissa tehhään vain yks uusi ryhmä, siis sama kantitaatti oon ensimäisenä vaphaana nimenä kaikissa niissä vaaliseetelissa jokka olit matkassa ko ensimäinen kantitaatti otti hänen mantaatin. Vertauslukumäärän saathaan silloin niin ette äänilukumäärä ryhmäle jaethaan 2. Jos toinen kantitaatti saapii toisen mantaatin, ja kaikki vaaliseetelit sisältävät saman kolmasen kantitaatin, äänilukumäärä jaethaan 3 ette saaja näköselle ensi vertauslukumäärän ja niin pois päin.

Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä... 2. 2. Vaalimaantiede... 4. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo... 5. 4. Puolueet ja vaaliliput...

Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä... 2. 2. Vaalimaantiede... 4. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo... 5. 4. Puolueet ja vaaliliput... Vaalit Ruotsissa Sisällys 1. Ruotsin vaalijärjestelmä... 2 2. Vaalimaantiede... 4 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo... 5 4. Puolueet ja vaaliliput... 6 5. Äänestäminen... 10 6. Ääntenlaskenta vaalipäivän

Lisätiedot

Information på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä!

Information på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! Information på finska Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 1. Vaalijärjestelmä 1 2. Kuka saa äänestää? 2 3. Puolueet ja vaaliliput 3 4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä 4 5. Ennakkoäänestys

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2015-04-13, 58 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4.

Lisätiedot

Näin Ruotti hallithaan

Näin Ruotti hallithaan Näin Ruotti hallithaan Hallituskansliin Yhtheysosasto Hallitus ja Hallituskanslii 3 Pääministeri ja valtioneuvokset 3 Näin toimii hallitus 3 Näin toimii Hallituskanslii 4 Hallituskansliin toiminta 4 Viranomaiset

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua

Lisätiedot

Kaitasempi mutta terävämpi EU

Kaitasempi mutta terävämpi EU Kaitasempi mutta terävämpi EU 2014 Sentteriparttio/Centerpartiet halvaa nähjä kaitaseman mutta terävämän EU:n. Met tehemä työtä ette saaja EU:n joka tekkee vähempi asioita mutta tekkee net paremin. Sentteriparttio/Centerpartiet

Lisätiedot

Koulu oon sinun lapsele

Koulu oon sinun lapsele Koulu oon sinun lapsele Esite uusista opetusplaanista ja uuesta koululaista oon sulle jolla oon lapsia peruskoulussa, perus-apukoulussa (-sär-), erityiskoulussa eli saamekoulussa Sie olet tärkeä Sie olet

Lisätiedot

Vammaskorvaus (Handikappersättning)

Vammaskorvaus (Handikappersättning) Vammaskorvaus (Handikappersättning) Sie joka olet yli 19-vuotias saatat saa vammaskorvausta jos tarttet ekstra apua eli sulla oon ylimäähräisiä kostanuksia pysyvän siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016

Lisätiedot

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos

Lisätiedot

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos

Lisätiedot

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 Jymnaasiaerityiskoulussa (gymnasiesärskolan) oppilhaat joila oon kehityshäiriö, saava hyvän perustan jatkaa opiskeluja, hakea

Lisätiedot

Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna

Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna www.nll.se Kulttuuri tärkeä läänile Kulttuurilla oon suuri merkitys läänin kehityksele. Sillä oon tärkeä rolli maholisuuksile saa hyvän elämän jossa työ ja

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan

Lisätiedot

Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning)

Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Klicka här, skriv ev. Undertitel Sie joka olet uusi Ruottissa saatat saa alkhuunpääsykorvausta. Alkhuunpääsykorvaus oon raha jonka saat ko sulla oon alkhuunpääsyplaani

Lisätiedot

Tervetuloa työvälitystoimisthoon!

Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Välkommen till Arbetsförmedlingen! Information till dig som är arbetssökande Meänkieli Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Information till dig som är arbetssökande Informasjuunia sulle joka olet työnhakija

Lisätiedot

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 1 Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 PROLOGI Sofia ja Matti Sofia: Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. Mie synnyin

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Siukkaraha [Sjukpenning]

Siukkaraha [Sjukpenning] Siukkaraha [Sjukpenning] Sulla oon oikeus saa siukkarahhaa Siukkakassasta ko et saata olla töissä siukkuuen takia. Siukkarahhaa saat korkeinthaan 364 päivää 15 kuukauen periuutin/kauen aikana. Joissaki

Lisätiedot

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA Yhtheenveto Nykysin saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset oon kansalisia minuriteettiä Ruottissa ja saamen, suomen ja meänkieli

Lisätiedot

Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta

Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Text: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Foto: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Oonkos sulla vaikea pysyä kuivana?

Lisätiedot

Siukkaraha [Sjukpenning]

Siukkaraha [Sjukpenning] Siukkaraha [Sjukpenning] Sulla oon oikeus saa siukkarahhaa Siukkakassasta ko et saata olla töissä siukkuuen takia. Siukkarahhaa saat korkeinthaan 364 päivää 15 kuukauen periuutin/kauen aikana. Joissaki

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Sosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen]

Sosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen] Sosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen] Sosiaalivakkuutus oon tärkeä osa Ruottin turvalisuussysteemistä. Ruottin sosiaalivakkuutus jällaa suurin piirthein kaikile jokka asuva eli oon töissä Ruottissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Ovelle-paketti Till Dörren-paket

Ovelle-paketti Till Dörren-paket Poista tarran suojapaperi ja kiinnitä kostuttamatta tasaiselle pinnalle. Lösgör dekalens skyddspapper och fäst på en jämn yta utan att fukta. Lähettäjä Avsändare Vastaanottaja Mottagare (Päivisin På dagarna)

Lisätiedot

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Digitaltvinorge.no Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Telefuuni 815 52 900 Syksylä 2007 muutethaan TV-lähätykset Norjassa digitaalisiksi. Tämä koskee sinnuu, joka otat vasthaan TV:tä antennin kautta..

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Postipaketti Postpaket

Postipaketti Postpaket Poista tarran suojapaperi ja kiinnitä kostuttamatta tasaiselle pinnalle. Lösgör dekalens skyddspapper och fäst på en jämn yta utan att fukta. Lähettäjä Avsändare Vastaanottaja Mottagare Paino Vikt kg Lisätiedot

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Siukkakorvaus (Sjukersättning)

Siukkakorvaus (Sjukersättning) Siukkakorvaus (Sjukersättning) Sie saatat saa siukkakorvausta jos sinun työkyky pysyvästi oon heikentynny vähhiinthään neljäsosala. Ennenkö saapi siukkakorvausta, kaikki työkykymaholisuuet häätyvä ollla

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

EXCLUSIVE Exclusive-saunasisustuksen asennusohje Monteringsanvisningar för Exclusive-bastuinredning

EXCLUSIVE Exclusive-saunasisustuksen asennusohje Monteringsanvisningar för Exclusive-bastuinredning EXCLUSIVE Exclusive-saunasisustuksen asennusohje Lue myös Yleiset asennusohjeet. Tarkista laudekorkeus laudesuunnitelmastasi. Ohjeessa on käytetty vakiolaudekorkeuksia. Monteringsanvisningar för Exclusive-bastuinredning

Lisätiedot

MALLI MODELL. Ovelle-paketti Till Dörren-paket. Itella Green. Toimitetaan suoraan vastaanottajalle Levereras direkt till mottagaren

MALLI MODELL. Ovelle-paketti Till Dörren-paket. Itella Green. Toimitetaan suoraan vastaanottajalle Levereras direkt till mottagaren Poista tarran suojapaperi ja kiinnitä kostuttamatta tasaiselle pinnalle. Lösgör dekalens skyddspapper och fäst på en jämn yta utan att fukta. Lähettäjä Avsändare Vastaanottaja Mottagare (Päivisin På dagarna)

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle. KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405

Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle. KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405 Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405 Nr/Nro: 38-1259 Modell/Malli: S-420R SE Användningsområde Med hjälp av scartväxeln kan du ansluta fyra

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

UOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI VAALIMANIFESTI MILJÖÖPUOLUHEEN TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ

UOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI VAALIMANIFESTI MILJÖÖPUOLUHEEN TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ MeänkieIlNiSKA TORNEDALSF UOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI MILJÖÖPUOLUHEEN VAALIMANIFESTI TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ Miljööpuolue vihreitten vaalimanifesti 2010. Vihreän muutoksen puolesta joka antaa uusia töitä,

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

MYYNTILUVAN HALTIJA FERRING LÄÄKKEET OY, PL 23, 02241 Espoo, puhelin 0207 401 440

MYYNTILUVAN HALTIJA FERRING LÄÄKKEET OY, PL 23, 02241 Espoo, puhelin 0207 401 440 PAKKAUSSELOSTE MINIRIN 0,1 mg/ml nenätipat, liuos MINIRIN SISÄLTÄÄ: 1 ml nenätippoja sisältää: desmopressiiniasetaattia 0,1 mg vastaten desmopressiinia 0,089 mg sekä apuaineina klooributanolihemihydraattia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Tärkeää vaalitietoa uudet säännöt siitä, miten äänestät vaalipäivänä uudet säännöt ennakkoäänestyksestä uudet säännöt siitä, miten voit

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lung test gas CO/He AGA 0,28 %, 9,3% lääkkeellinen kaasu, puristettu. Hiilimonoksidi (CO), helium (He)

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lung test gas CO/He AGA 0,28 %, 9,3% lääkkeellinen kaasu, puristettu. Hiilimonoksidi (CO), helium (He) Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lung test gas CO/He AGA 0,28 %, 9,3% lääkkeellinen kaasu, puristettu Hiilimonoksidi (CO), helium (He) Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3 Fonte 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS 16045SAVA K16045SAK1 K16045VAK2 K16045K3 16045VAVA K16045VAK1 K16045VAK2 K16045K3 1 2 900167 LE22SWL003 LE22VWL003 LE18VWL001

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968

ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968 ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968 SE Firewire PC-card 32-4968 Introduktion CardBus (Firewire) håller en säker plats som högeffektiv

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g PAKKAUSSELOSTE Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien sairauksien hoitamiseksi ilman lääkärin apua. Tästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

18.8.2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettamismääräykset, Espoo

18.8.2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettamismääräykset, Espoo Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Etelä-Suomi Saap. Ant. 2 0. 08, 1014 r Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Viite HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan

Lisätiedot

MALLI MODELL. Päivämäärä Datum

MALLI MODELL. Päivämäärä Datum Vaarallisten aineiden kuljetus () Lähettäjä Avsändare From sbelopp Kääntöpuolella lähettäjän vastuut ja kuljetusasiakirjan täyttöohjeet. Avsändarens ansvar och anvisningar för ifyllning av transportdokumentet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Nimi / Namn: Henkilötunnus / Personbeteckning: Tehtävä 1/Uppgift 1 (9 pistettä/9 poäng) Käytä tehtävässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ANTEN N för MOBI L TELEFON RADIOPUHELIMEN ANTENNI VOLVO 240/260-740/760 1154684-1500-PP304855-8533. Aug 85

ANTEN N för MOBI L TELEFON RADIOPUHELIMEN ANTENNI VOLVO 240/260-740/760 1154684-1500-PP304855-8533. Aug 85 AVO GRUPP NR OATUM SECTlON GAOuP NO DATE ERZEUGNIS AeT GRuPPE NR DATUM SECTlON GROUPE NO DATE P 3 39 5 Aug 85 ANTEN N för MOBI L TELEFON RADIOPUHELIMEN ANTENNI VOLVO 40/60-740/760 TAKMONTAGE 40/60 sid.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot