Sisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi Vaalijeukrafii Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Parttiot ja vaaliseetelit...

Transkriptio

1 Vaali Ruottissa

2 Sisältö 1. Ruottalainen vaalisysteemi Vaalijeukrafii Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Parttiot ja vaaliseetelit Äänestäminen Ääniräknäys vaalivyönä Lopulinen ääniräknäys Mantaattijako Jäsenet ja siihaiset Vaalivirastot Valittaminen... 24

3 2 1. Ruottalainen vaalisysteemi Ruottalainen vaalisysteemi perustuu ylheisheen ja tasa-arvosheen äänestysoikeutheen. Vaalit pitävät olla vaphaat, salhaiset ja suorat. Vaalisysteemi oon proportsunelli. Se merkittee ette mantaattimäärä jonka parttiot saavat esim. valtiopäivilä oon suurin piirthein sama ko äänimäärä jonka parttio oon saanu. Ruottalaisheen vaalisysteehmiin kuuluvat vaali ja kansanäänestykset. Vaalilaki, vaalisäätäntö, kansanäänestyslaki ja vissi määrä muita lakia ohjaavat kunka vaalit ja kansanäänestykset häätyy pittää. Ylheiset vaalit Ortinaarie vaalit valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon piethään syyskuun toisena pyhänä joka neljäs vuosi. Ortinaarie vaalit Eurooppaparlamenthiin piethään kaikissa Euroopan yniuunin jäsenmaissa periuutina huhtikuu- heinäkuu joka viies vuosi. Ruottissa vaalit piethään aina pyhäpäivänä. Ekstra vaalit Ekstra vaalit valtiopäivile piethään jos valtiopäivät sen päättävät. Periaatheessa jällaavat samat säänöt ko ortinaarie valtiopäivävaalissa. Ekstra vaalit häätyy hallitusmuoton mukhaan pittää kolmen kuun sisäle päätöksestä. Sen takia esim. etukätkeisäänestysaijat oon lyhykäisemät ekstra vaalin aikana ko ortinaarie vaalin aikana. Valokuva: Valtiopäivät

4 3 Ekstra vaalit kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon piethään jos valtuusto sen päättää. Ekstra vaalit häätyy pittää jos vähhiinthään kaks kolmasossaa jäsenistä sitä äänestävät. Mutta - päätöstä ekstra vaalista ei saa tehhä ennen ko kuus kuukautta ortinaarie vaalin jälkhiin. Kansanäänestykset Valokuva: Georg Kristiansen Ruottissa oon kahenlaiset kansanäänestykset jokka jällaavat koko maassa: neuvonantavat kansanäänestykset ja kansanäänestykset peruslakikysymyksessä. Se oon valtiopäivät joka päättää jos valtakunnalista kansanäänestystä piethään. Valtiopäivät päättää kansa kukka oon äänestysoikeutettu ja mikkä vastausalternatiivit pitävät olla. Kansanäänestykissä koko maale jällaavat periaatheessa samat säänöt ko valtiopäivävaalissa mm. vaalitistriktistä ja äänestyksestä Ruottissa ja Ruottin ulkopuolela. Kansanäänestys kunnassa elikkä maakäräjässä oon aina neuvonantava. Se oon kunnat ja maakäräjät jokka päättävät semmosista kansanäänestyksistä. Vaalisysteemi muutoksessa 2011 ja 2013 välisennä aikana yks parlamentaarisesti yhtheenpanttu komitea teki työtä ette ottaa esile esityksiä vaalisysteemin muutokshiin. Hallitus oon käsitelly esityksiä ja proposisuunia oon jätetty valtiopäivile käsittelhyyn. Intensuuni oon ette usseimat muutokset alkavat jällaahmaan 2018 vuen vaalissa.

5 4 2. Vaalijeukrafii Vaalialue oon se alue jotako vaali koskee, esim. kunta elikkä niinku valtiopäivävaalissa, koko maa. Vaalialue oon jaettu vaalikretshiin ja se oon vaalikretshiin ko jäseniä valikoithaan. Vaalikretsit taas oon jaettu vaalitistrikthiin, joissako oon yks vaalipaikka vaalitistriktiä kohitti. Vaalitistrikti sisältää joitaki taloja ja se oon niissä taloissa ko äänestysoikeutetut henkilöt oon kirjoila. Vaalitistriktitten koko vaihtellee mutta ylheensä net sisältävät henkilöä joilako oon äänestysoikeus. Varmaa ali- elikkä yliraijaa siiheen kunka suuret vaalitistriktit saattavat olla ei ole olemassa. Pieniimissä ei ole ko joku satakunta äänestysoikeutettua ja suuriimissa oon yli Joka vaalitistriktile oon vaalipaikka. Vaalipaikassa net jokka asuvat tistriktissä saattavat äänestää vaalipäivänä. Lääninhallitus päättää vaalitistriktitten jaosta kunnanvaltuuston esityksen jälkhiin. Viimisthään 1 joulukuuta vuotta ennen vaalivuotta lääninhallitus pittää päättää jaosta. OBS! Är på svenska

6 5 Mantaatti Ette vaalitulos niin likelä ko maholista tullee olheen proportsunelli niin vaalissa valtiopäivile ja maakäräjävaltuusthoon oon tasotusmantaattia. Ensinä jaethaan net fastat mantaatit ja sitten tasotusmantaatit. Parttio joka ei ole saanu fasta mantaattia saattaa kuitenki saaja tasotusmantaattia. Kunnanvaltuustovaahliin ja Eurooppaparlamenttivaahliin ei ole ko fasta mantaattia. Lissää informasuunia mantaattijaosta, katto kapitteliä 8. Viimisthään 30 huhtikuuta vaalivuona, Vaalivirasto oon pitäny ottaa päätöksen kunka monta fastaa mantaattia joka valtiopäivävaalitistriktillä pittää olla. Jako perustuu äänestysoikeutetuitten määrästä vaalikretsissä. Vaalista kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon itte kuki kunnan- ja maakäräjävaltuusto päättää kokohnaisesta mantaattimäärästä jokka pittää valikoittea. Lääninhallitus päättää vimisthään 30 huhtikuuta vaalivuona kuna monta fastaa mantaattia joka vaalikretsissä pittää olla. Koko Ruotti oon yksi vaalikretsi Eurooppaparlamenttivaahliin. Määrä mantaattia jotako joka jäsenmaa saapii riippuu siittä kunka suuri väkiluku oon maassa. Ruottila oon 20 mantaattia Eurooppaparlamentissä. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu Äänestysoikeus Äänestysoikeus vaahliin valtiopäivile ja Eurooppaparlamenthiin oon ruottalaisila kansalaisila jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä ja jokka oon elikkä oon joskus olheet kirjoila Ruottissa. Äänestysoikeus vaahliin Eurooppaparlamenthiin oon kansalaisilaki jossaki Euroopan yniuunin jäsenmaissa (yniuunikansalainen) jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä. Yks ehto oon ette net oon kirjoila Ruottissa viimisthään 30 päivää ennen vaalia ja ette net oon ilmottanheet ittensä äänestysluettelhuun. Silloin net ei saa äänestää mishään muussa jäsenmaassa. Äänestysoikeus vaahliin kunnan-ja maakäräjävaltuusthoon oon ruottalaisila kansalaisila jokka täyttävät 18 vuotta viimisthään vaalipäivänä ja jokka oon kirjoila kunnassa ja maakäräjässä. Yniuunikansalaisila ja kansalaisila Iislantissa ja Norjassa oon kansa äänestysoikeus samoila ehoila. Muila ulkomaalaisila kansalaisila oon äänestysoikeus jos net oon olheet kirjoila Ruottissa kolme vuotta peräkkää ennen vaalipäivää. Se oon tiot Veroviraston väestökirjarekisterissä 30 päivää ennen vaalipäivää jokka päättävät kellä oon oikeus äänestää ja missä. Se merkittee ette äänestäjät jokka asuvat Ruottissa otethaan ylös äänestysoikeutetuksi siinä vaalitistriktissä jossako net olit kirjoila 30 päivää ennen vaalipäivää.

7 6 Äänestysluettelu Ette saaja äänestää sitä häätyy olla äänestysluettelussa Botkyrka 1 Nr Personnummer R K L F Leg Intygar Namn Not Svensson, Anna Johansson, Nils Larsson, Sten Väljare, Olle Olsson, Eskil Jakobsson, Ove Äänestysluettelut tehhään joka vaahliin ja sisältävät vain niitä henkilöitä joilako oon äänestysoikeus kysheissä olevassa vaalissa. Ko useampia vaalia piethään yhtä aikaa niin äänestysluettelu oon yhtheinen kaikile vaalile. Äänestysluettelu tehhään joka vaalitistriktile ja sitä käytethään vaalipaikoissa Johansson, Tor Enström, Torsten Bergström, Emil Johansson, Majbritt Lund, Alma Olsson, Katarina Johansson, Inge Berg, Anna Johansson, Sven Jansson, Jakob Svensson, Maria Svensson, Helmer Lund, Eva Ström, Nils Johansson, Bengt Fager, Samuel Stenström, Henry Ström, Harriet Johansson, Johan Berg, Astrid Jakobsson, Helena Lund, Gustaf Svensson, Helge Olsson, Martha Lind, Emma Net jokka tykkäävät ette äänestysluettelu sisältää vääriä tietoja heistä häätyvät kirjottaa ja vaatia ette tiot oikasthaan. Vaatimus häätyy olla lääninhallituksheen tullu viimisthään 12 päivää ennen vaalipäivää Svensson, Stig Larsson, Karin Lund, Dagmar Lund, Karin Svensson, Frans Olsson, Love Olsson, Inga Svensson, Lilian Bergström, Emil Maastasiirtynheet ruottalaiset kansalaiset (ulkomaaruottalaiset) otethaan äänestysluettelhuun matkhaan jos net oon siirtynheet ulkomaile viimisinnä kymmeninnä vuosina elikkä jos net viimisthään 30 päivää ennen vaalipäivää oon ilmottanheet ette het halvaavat ette heät otethaan matkhaan äänestysluettelhuun. Ilmotus tehhään lähättämällä osotetieto Verovirasthoon. Siiheen oon vasittu planketti ulkomaaruottalaisile jokka halvaavat ilmottaa ittensä äänestysluettelhuun. Äänestyskortti Ennen vaalia Vaalivirasto lähättää äänestyskortin kaikile äänestysoikeutetuile. Äänestyskortti lähätethään siiheen osotheesheen joka oon rekistreerattu Veroviraston väestökirjarekisterissä. Ko etukätheisäänestys alkaa 18 päivää ennen vaalia äänestyskortit pitävät olla tulheet kaikile äänestysoikeutetuile. Se joka oon puottanu hänen äänestyskortin saattaa saaja uuen vaalilautakunnalta kunnassa, lääninhallituksesta elikkä Vaalivirastosta. 4. Parttiot ja vaaliseetelit Niitä ei ole sääntöjä kunka sitä pannee käynthiin parttion Ruottissa. Definisuuni parttiosta hallitusmuoton mukhaan oon Parttiolla meinathaan joka yhistys elikkä ryhmä äänestäjiä, jokka essiintyvät vaalissa erityiselä nimelä. Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valen den 14 september 2014 Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ Bosanski/ Meänkieli ภาษาไทย Hrvatski/Srpski Polski Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning Öppna finns att hämta och kontrollera på alla ställen uppgifterna Det finns även på röstkortet! information på lättläst svenska, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. teckenspråk, punktskrift och CD (daisy). Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valet till Europaparlamentet den 25 maj 2014 Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Det finns även information på lättläst svenska, teckenspråk, punktskrift och CD (daisy) Meänkieli ภาษาไทย Polski Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ B budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Plats för information - max 800 tecken Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vaalikelposuus Se jollako oon äänestysoikeus oon kansa vaalikelponen. Vaalikelposuus perustuu tiethoin väestökirjarekisterissä vaalipäivänä. Ette olla vaalikelponen kunnassa elikkä maakäräjässä henkilö häätyy olla kirjoila sielä. Ette olla vaalikelponen valtiopäivile sulta ei kuitenkhaan vaaita ette sie asut erityisessä paikassa. Sitä häätyy kuitenki olla elikkä ette sitä joskus oon ollu kirjoila Ruottissa.

8 7 Vaalissa Eurooppaparlamenthiin yniuunikansalaiset oon vaalikelposet sillä ehola ette net ei kantiteeraa mishään muussa jäsenmaassa ja ette net vannovat ette het ei ole menettänheet vaalikelposuutta heän kotimaassa. Henkilöt jokka halvaavat kantiteerata vaalissa Eurooppaparlamenthiin jollekki parttiolle Ruottissa mutta jokka oon kansalaiset jossaki muussa niistä muista EU-maista pitävät jättää vannotuksen Vaalivirastolle ette het ei kantiteeraa muussa maassa. Ette tulla valikoituksi sitä häätyy olla yhen parttion kantitaatti. Parttionimen rekistreerinki Parttionimi oon se nimi jonka parttio halvaa ette seisoo vaaliseetelissä. Yks parttio ei tartte rekistreerata hänen parttionimeä ette olla matkassa vaalissa. Parttio saattaa tilata vaaliseeteliä ilman ette sillä oon rekistreerattu parttionimi. Ko parttionimi oon rekistreerattu Vaalivirasthoon niin parttion nimeä saatethaan suojata ette sitä ei käytä muu parttio. Ennen ko Vaalivirasto saattaa rekistreerata parttionimen vissi määrä änesäjiä pittää tukea ilmotusta. Parttionimi ei saa olla niin saman sorttinen ko muu rekistreerattu parttionimi ette niitä piiain mennee sekottaa. Se vaaithaan kansa ette parttio näyttää ette säänöt oon otettu ja ette johtokunta oon valikoittu. Ilmotus ette rekistreerata parttionimen pittää olla Vaalivirasthoon tullu viimisthään helmikuun viimisennä päivänä vaalivuona ette rekistreerinki jällaa vaalissa samana vuona. Jos parttionimi oon rekistreerattu vaahliin valtiopäivile, rekistreerinki jällaa kansa vaalile kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon koko maassa ja vaalile Eurooppaparlamenthiin. Jos parttionimi rekistreerathaan vaalile maakäräjävaltuusthoon, se jällaa vaalissa siinä maakäräjässä ja kunnanvaltuustovaalissa niissä kunnissa jokka kuuluvat maakärähjään. Rekistreerinki vaalile Eurooppaparlamenthiin ei jällaa ko Eurooppaparlamenttivaalissa. Ilmotus kantitaatista Parttioila jokka oon rekistreeranheet heän parttionimet oon kansa maholisuus ilmottaa kantitaattia vaahliin. Ette ilmottaa kantitaattia merkittee ette parttio suojaa ommaa kantitaattilistaa ettei äänestäjät itte saata numineerata kantitaattia. Ilmotus tehhään samala aikaa ko parttio tillaa vaaliseetelit. Parttiot pitävät viimisthään ennen vissiä taatumia ilmottaa heän kantitaatit. Se oon Vaalivirasto joka päättää taatumin. Kantitaattia ei saata ilmottaa sisäle ko parttion valtuutetut eustajat. Kantitaatit pitävät kansa kirjottamalla selvittää ette het oon antanheet parttiolle luvan ette ilmotta heät. Nämät selvitykset pittää jättää sisäle yhtä aikaa ko parttiot ilmottavat heän kantitaatit.

9 8 Ette ilmottaa kantitaattia oon vapaehtosta. Jos parttio valikoittee ette ei ilmottaa kantitaattia vaaliseetelhiin niin se merkittee ette äänestäjät saattavat kirjottaa nimen vaaliseetelhiin ja sillä laila henkilöäänestää henkilöä jotako parttio ei ole numineeranu. Vaaliseetelissä jossako oon parttion kantitaatit oon teksti joka selvittää äänestäjille kunka net pitävät tehhä ko net henkilöäänestävät. Jos parttio oon ilmottannu kantitaatit siinä seisoo näin: Sie saatat henkilöäänestää panemalla kryssän sille kantitaatile jonka sie mielumin halvaat tullee valikoituksi. Sie et saata henkilöäänestää useampaa ko yhtä etkä muita kantitaattia ko niitä jokka oon tässä alla. Jos parttio EI ole ilmottannu heän kantitaattia siinä seisoo näin: Sie saatat henkilöäänestää panemalla kryssän sille kantitaatile jonka sie mielumin halvaat tullee valikoituksi elikkä kirjottamalla nimen vaaliseetelhiin. Jos sie kirjotat useampia nimiä niin se päälimäiseksi kirjotettu kantitaatti saapii sinun henkilöäänen. Vaaliseetelit Vaaliseetelit oon keltaset valtiopäivävaahliin, siniset maakäräjävaltuusthoon ja valkeat kunnanvaltuusthoon ja Eurooppaparlamenttivaahliin. Vaaliseetelit pitävät olla samalaiset koosta ja materiaalista. Tillaus vaaliseetelistä Ko oon vaalit valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon niin vaaliseetelit tilathaan lääninhallitukselta. Ko oon vaalit Eurooppaparlamenthiin vaaliseetelit tilathaan Vaalivirastolta. Parttiot häätyvät tilata vaaliseeteliä ennen vissiä aikaa ette net varhmaan saatethaan levereerata viimisthään 45 päivää ennen vaalipäivää. Vaaliseeteliä mennee kansa tilata jälkhiin määrätyn aijan, mutta silloin ei jätetä karanttia leveransisaijasta. Niilä parttioila jokka joinaki viimisennä kahtena valtiopäivävaalina oon saahneet vähhiinthään yhen prosentin äänistä koko maassa oon oikeus saaja valtiopäivävaahliin kuuluvat vaaliseetelit ihmaisesti painetuksi. Se niin sanottu vapa määrä vaaliseeteliä oon kolme kertaa äänestysoikeutetuitten määrää. Ko oon vaalit kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon yhelä parttiolla oon oikeus vapa mäährään siinä kunnassa elikkä maakäräjässä jossako parttio oon eustettu. Ko vaalit oon pietty niin net parttiot jokka oon saahneet enämpi ko prosentin äänistä valtiopäivävaalissa elikkä oon tulheet eustetuksi kunnanja maakäräjävaltuusthoon saavat takashiin heän kostanukset vaaliseetelistä. Säänöt vaphaista vaaliseetelistä jällaavat kansa Eurooppaparlamenttivaalissa.

10 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN vänd VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Kolmen sorttisia vaaliseeteliä oon vaalissa: Nimivaaliseetelit vaaliseetelit joissako oon niin parttioitten ko kantitaatitten nimiä. Parttiovaaliseetelit vaaliseetelit joissako oon parttioitten mutta ei kantitaatitten nimiä. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Tyihät vaaliseetelit vaaliseetelit joissako ei ole parttioitten eikä kantitaatitten nimiä. Ette panna näköselle vaaliseetelit Niile parttioile jokka oon saahneet enämpi ko yhen prosentin äänistä valtiopäivävaalissa, äänivasthaanottajat oon vastuuliset ette parttiovaaliseetelit panthaan näköselle joka paikassa jossako mennee äänestää. Tämä jällaa niin valtiopäivävaahliin ko vaahliin kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon. Nämät parttiot häätyvät ennen vissiä aikaa ennen vaalia itte vaatia ette vaaliseetelit panthaan ulos. Vaalissa kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon parttioila jokka oon eustettu oon oikeus saaja parttiovaaliseetelit pantuksi näköselle vaalipaikhoin ja äänestyspaikhoin niin kunnassa ko maakäräjässä. Äänivasthaanottajat panevat kansa näköselle tyihiä vaaliseeteliä joka vaahliin kaikissa paikoissa joissako mennee äänestää. Parttiot saavat kuitenki itte panna näköselle nimivaaliseetelit. Ko oon vaali Eurooppaparlamenthiin vaaliadministrasuuni vastaa ette nimivaaliseetelit panthaan näköselle kaikissa paikoissa joissako mennee äänestää, jos parttiolla ei ole ko yks nimivaaliseeteli joka jällaa koko maale ja sai vähhiinthään yhen prosentin äänistä viimi vaalissa Eurooppaparlamenthiin. Nämät parttiot häätyvät vissin aijan ennen vaalia itte vaatia ette vaaliseetelit panthaan näköselle.

11 10 5. Äänestys Joka äänestyksessä äänestäjä jotako äänivasthaanottajat ei tunne häätyy näyttää ID-paperin elikkä muula laila toistaa oman identtiteetin. Äänivasthaanottajat pitävät kansa dokymenteerata millä laila net oon tarkistanheet äänestäjitten identtiteetit. Vaalipaikkoja Joka vaalitistriktissä oon vaalipaikka. Äänestäjät saattavat vaalipäivänä äänestää vaalipaikassa siinä tistriktissä jossako net oon äänestysluettelussa. Äänestyskortissa seisoo mikä se vaalipaikka oon. Vaalipaikat pitävät olla saatavissa henkilöile joilako oon toimintaeste. Jos yks äänestäjä toimintaestheen takia kuitenkhaan ei pääse vaalipaikale, niin äänivasthaanottaja saattaa noutaa äänen vaalipaikan ulkopuolelta. Vaalipaikat oon ylheensä auki kl (Eurooppaparlamenttivaalin kl asti) Vaalilautakunta saattaa neuvottelun jälkhiin lääninhallituksen kansa päättää lyhykäisemistä aukioloaijoista. Vaalilautakunta ittessä kussaki kunnassa päättää mikkä paikat oon kaikhiin sopeviimat. Vaalilautakunta valikoittee sitä paitti vähhiinthään neljä henkilöä olheen äänivasthaanottajat joka vaalipaikassa. Vaalipaikassa häätyy olla vähhiinthään kolme äänivasthaanottaijaa paikan päälä yhtä aikaa ko äänestäjät äänestävät. Äänestyspaikkoja Vaalilautakunta oon kansa vastuulinen etukätheisäänestyksestä kunnassa. Yks paikka jossako äänestäjät saattavat etukätheisäänestää kuttuthaan äänestyspaikaksi. Se saattaa olla esim. kunnantalo elikkä kirjasto. Vaalilautakunta oon kansa vastuulinen siittä ette järjestää äänivasthaanottajia änestyspaikhoin.

12 11 Kaikki äänestyspaikat pitävät olla saatavissa henkilöile joilako oon toimintaeste. Äänestäjä joka jostaki syystä ei saata äänestää omassa vaalipaikassa vaalipäivänä saattaa äänestää etukätheisesti äänestyspaikassa missä paikkaa tahansa maassa. Etukätheisäänestäminen alkaa 18 päivää ennen vaalipäivää ja oon käynissä vaalipäihvään saakka. Ette antaa lissää palvelua äänestäjille vähhiinthään yks äänestyspaikka joka kunnassa oon auki vaalipäivänäki. Vississä sairaloissa ja muissa hoitopaikoissa vaalilautakunta järjestää äänivasthaanoton niile äänestäjille jokka halvaavat äänestää sielä, esim. potihlaat, henkilökunta ja henkilöt jokka oon sielä käymässä. Etukätheisäänestyksessä äänivasthaanottajat ottavat halthuun äänet ja lähättävät net vasituissa klasikuvertissa vaalilautakunthaan. Sillä joka äänestää äänestyspaikassa häätyy olla äänestyskortti ja se häätyy pystyä näythään ID-paperin elikkä muula laila toistaa oman identtiteetin. Asiamiesäänestäminen Ette äänestää asiamiehen kautta merkittee ette joku muu ko äänestäjä viepii äänen vaalipaikale elikkä etukätheisäänestyspaikale, mutta se oon äänestäjä itte joka järjestää oman äänen. Se joka oon sairas, vanhaa elikkä se jollako oon toimintaeste eikä itte pääse hänen vaalipaikale elikkä äänestyspaikale saattaa äänestää asiamiehen kautta. Seki joka oon piätetty elikkä oon fankilahoijossa saattaa äänestää asiamiehen kautta. Se vaatii erityistä materiaalia ette äänestää asiamiehen kautta. Sen materiaalin saattaa tilata Vaalivirastosta elikkä kunnasta. Materiaalissa oon neuvot jokka näyttävät kunka sitä häätyy tehhä. Vissit kunnat valikoittevat kunnaliset asiamiehet jokka saattavat olla asiamiehinä äänestäjille joilako ei ole kukhaan joka saatta heitä auttaa.

13 12 Maalaispostinkantaja Kaikin jokka asuvat maalaispostinkantajalinjaa pitkin saattavat käyttää maalaispostinkantaijaa asiamiehenä. Maalaispostinkantajalla oon matkassa materiaalia asiamiesäänestämistä varten. Äänestys ulkomaavirastoissa Kaikin jokka oon ulkomaila ko oon äänestysaika saattavat äänestää niissä ulkomaavirastoissa jokka järjestävät äänivasthaanoton. Vaalivirasto päättää, ehotuksitten jälkhiin Ulkomaadeparttementiltä, millä ruottalaisila ulkomaavirastoila tullee olheen äänivasthaanotto. Äänestys alkaa 24 päivää ennen vaalipäivää ja oon käynissä vississä paikoissa vain lyhykäisen aijan. Äänestyksen pittää lopettaa niin hyvissä aijoissa ennen vaalia ette äänet oon tulheet Vaalivirasthoon viimisthään päivää ennen vaalipäivää. Kaikki äänet ulkomaavirastoilta lähätethään Vaalivirasthoon joka sortteeraa net ja lähättää net kysheessä olehvaan vaalilautakunthaan. Preiviäänestys ulkomailta Net jokka oon äänestysoikeutettu ja oon ulkomaila saattavat preiviäänestää missä maassa net vain oon. Merimiehet laivoila jokka kulkevat ulkomaile saattavat kansa preiviäänestää. Preiviäänestyksen saapii panna posthiin ulkomailta mutta ei varemin ko 45 päivää ennen vaalipäivää. Preiviääntä ei saa panna posthiin Ruottista. Preiviäänestämisheen tarttee vasitun materiaalin. Materiaalin saattaa tilata Vaalivirastosta elikkä jostaki ulkomaavirastosta. Preiviäänen pittää lähättää ulkomailta ja se pittää olla tullu sisäle aijalansa ääniräknäyksheen. Katumusäänestys Se joka oon äänestänny etukätheisesti (Ruottissa elikkä ulkomailta) saattaa katumusäänestää. Silloin sitä häätyy äänestää vaalipaikala vaalipäivänä. Silloin ääni vaalipaikala hyväksythään ja etukätheisääni päätethään kelvottomaksi. Äänestä parttiota ja henkilöä Äänestäjät äänestävät parttiota ja saattavat samala aikaa vaaliseetelissä markeerata minkä kantitaatin net mielumin halvaavat saaja valikoituksi. Sitä kuttuthaan henkilöäänestämiseksi. Äänestäjä saattaa henkilöäänestää kryssäämällä kantitaatin. Joissaki taphauksissa äänestäjä saattaa itte numineerata kantitaatin kirjottamalla nimen vaaliseetelhiin. Lue lissää mikkä säänöt jällaavat kapittelissä 4 ja kapittelissä 7.

14 13 6. Ääniräknäys vaalivyönä Jälkhiin ko äänivasthaanotto oon panttu kiini vaalipäivänä äänivasthaanottajat ittessä kussaki vaalitistriktissä pitävät räknätä net äänet jokka oon otettu vasthaan. Ennen ko ääniräknäys saapii alkaa net hyväksytyt etukätheisäänet panthaan itheen kuhunki vaaliyyrhnaan. Sen jälkhiin yyrnat tyihenethään ja äänet ittessä kussaki vaalissa räknäthään. Äänet räknäthään ja sortteerathaan ittele kullekki parttiolle. Ko oon kyse vaalista valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon niin valtiopäivävaali räknäthään ensinä, sitten kunnanvaltuustovaali ja viimisthään maakäräjävaali. Ko yks vaalitistrikti vaali-iltana oon räknäny äänet niin tulos soitethaan sisäle raporttivasthaanottajalle joka rekistreeraa tulokset Vaaliviraston vaalitaattasysteehmiin. Sillä laila Vaalivirasto saattaa jo vaali-iltana räknätä ulos preliminäärin vaalituloksen. Yhtä aikaa ko vaalitistriktitten tulokset rekistreerathaan net tehhään varsin saataviksi meedialle ja ylheisölle Vaaliviraston webbipaikala. Ko räknäys oon valmis vaaliseetelit panthaan vasituishiin turvalisuuspushiin jokka panthaan sinetillä kiini ja annethaan vaalilautakunnale. Vaalilautakunta vastaa siittä ette äänet vaalipaikoista niin hoppua ko maholista viethään lääninhallituksheen. Vaalilautakunnan preliminääri ääniräknäys Keskiviikkona vaalipäivän jälkhiin vaalilautakunnat räknäävät net etukätheisäänet jokka vaalipaikat ei ole kerihneet saaja vaalipäiväksi. Net oon ensinki äänet ulkomailta ja etukätheisäänet jokka oon annettu muissa kunnissa vaalipäivänä. Ko vaalilautakunnan räknäys oon valmis netki äänet viethään lääninhallituksheen. 7. Lopulinen ääniräknäys Maanantaina vaalipäivän jälkhiin alkaa se lopulinen ääniräknäys lääninhallituksessa. Sielä kaikki äänet räknäthään vielä kerran ja tällä kertaa räknäthään kansa kaikki henkilöäänet. Vaalissa valtiopäivile, kunnan- ja maakäräjävaltuusthoon vaali valtiopäivile räknäthään ensinä. Sen jälkhiin räknäthään vaali kunnanvaltuusthoon ja viimisthään vaali maakärähjään. Suunile kymmenen päivää vaalipäivän jälkhiin lopuliset tulokset vaalista maakärähjään pruukathaan saattaa julkasta. Vaalissa Eurooppaparlamenthiin lopulinen tulos pruukaa olla valmis loppuviikola vaalin jälkhiin. Sitä lopulista ääniräknäystä mennee kansa seurata suohraan Vaaliviraston webbisivula

15 14 Vaaliseetelitten arviointi Se ei ole ko kelpaavat äänet jokka oon matkassa mantaattijaossa. Lääninhallitus päättää vaalilain mukhaan mikkä vaaliseetelit kelpaavat ja mikkä ei kelpaa ja räknää äänimäärät joka parttiolle. Sama tarkastelu tehhään henkilöäänistä, ja kelpaavat henkilöäänet räknäthään. Kelpaavat vaaliseetelit Vaaliseeteli oon kelpaava jos siinä oon parttionimi. Se saattaa olla painettu nimivaaliseeteli, parttiovaaliseeteli elikkä tyihä vaaliseeteli johonka äänestäjä oon kirjottannu parttionnimen. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd Henkilöääni räknäthään Oikea henkilöääni saattaa olla joko kryssä yhen kantitaatin eessä nimivaaliseetelissä elikkä kirjotettu nimi vaaliseetelissä parttiolle joka ei ole ilmottannu omia kantitaattia. Vaaliseetelin päälä seisoo kunka äänestäjä saattaa henkilöäänestää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Kelvottomat vaaliseetelit Vaaliseeteli ei kelpaa jos siinä: ei ole parttionimeä (katto kuvvaa), oon enämpi ko yks parttionimi (esim. jos siinä oon kaks elikkä useampia vaaliseeteliä samassa kuvertissa ja jos niilä oon eri parttionimet), elikkä oon tunnustusmerkkiä jokka selvästi oon vasiten tehty. Vaaliseeteliä joissako ei ole parttionimiä kuttuthaan kansa tyihiksi ja net oon tavalisiimat kelvottomat äänityypit. Määrä tyihiä ääniä ilmotethaan erotettuna muista äänistä jokka ei kelpaa. Kelvottomat vaaliseetelit ei otetta matkhaan mantaattijakhoon. VAL TILL RIKSDAGEN 90000

16 15 Ei yhthään kantitaattinimeä räknätä Joissaki taphauksissa lääninhallitus ei piä ottaa huomihoon yhthään kantitaattinimeä vaaliseetelissä esim. jos: äänestäjä oon kryssäny kahta elikkä useampaa kantitaattia (katto esimerkkiä tässä alla), henkilöääni oon tehty konheela, monta vaaliseeteliä oon VAL TILL RIKSDAGEN samassa kuvertissa ja niissä oon sama parttionimi mutta erit Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. kantitaattinimet, elikkä jos oon 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot kryssätty eriä kantitaatittia, 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom yhele parttiolle oon käytetty 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare vaaliseeteli joka kuuluu muuhuun 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis valtiopäihvään- vaalikretshiin/ 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare kunthaan/maakärähjään. 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. VAL TILL RIKSDAGEN Esimerkki: Vaaliseeteli oon kuitenki kelpaava ja värteerathaan parttiovaaliseeteliksi. STOCKHOLMS LÄN vänd Vissiä kantitaattinimeä ei räknätä Joissaki taphauksissa lääninhallitus ei piä ottaa huomihoon yhtä elikkä useampaa kantitaattinimeä: jos kantitaatti ei ole vaalikelponen VAL TILL RIKSDAGEN (se tarkistethaan tioitten kansa Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller väestökirjoissa vaalipäivänä), någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför jos yks nimi oon lisätty parttiolle 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska joka oon ilmottannu hänen 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare kantitaatit (katto esimerkkiä 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör oikeala). 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist Esimerkki: Vaaliseeteli oon kelpaava STOCKHOLMS LÄN mutta ääniräknäyksessä siiheen kirjotettua nimeä ei oteta huomihoon. Vaaliseeteli räknäthään kelpaavaksi nimiseeteliksi ilman kryssää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Ylisutattu kantitaattinimi Vaikka yks kantitaattinimi oon sutattu yli yhessä vaaliseetelissä se nimi räknäthään. Ylisuttaus ei merkitte mithään kantitaattijärjestykselle vaaliseetelissä. Esimerkki: Vaaliseeteli oon kelpaava, mutta ylisuttausta ei oteta huomihoon. Vaaliseeteli päätethään olevan kelpaava nimivaaliseeteli ilman kryssää. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd

17 16 8. Mantaattijako Ko lääninhallitus oon räknäny valhmiiksi kaikki äänet parttiovälinen mantaattijako saattaa alkaa. Spärrit parttioile Ette saaja osalistua mantaattijaossa valtiopäivävaahliin ja Eurooppaparlamenttivaahliin parttio oon häätyny saaja vähhiinthään neljä prosenttia kelpaavista äänistä koko maassa. Jos parttio valtiopäivävaalissa oon saanu vähhiinthään kakstoista prosenttia äänistä vaalikretsissä niin parttio saapii osalistua fasta mantaatitten jakhoon siinä vaalikretsissä. 4% Maakäräjävaltustovaalissa parttio oon häätyny saaja vähhiinthään kolme prosenttia kelpaavista äänistä koko maakäräjässä ennen ko se saapii osalistua mantaattijakhoon. Kunnanvaltuustovaahliin ei ole spärriä. Mantaattijako parttioitten välissä Ensinä jaethaan fastat mantaatit ja sitten tasotusmantaatit. Fasta mantaatit jaethaan niitten äänitten perustheela jokka parttiot oon saahneet ittessä kussaki vaalikretsissä. Sitä räknäysmetutia jotako käytethään ette jakkaa fastat mantaatit kuttuthaan tasottava paritonlukumäärämetuti. Valtiopäivävaalit Ko fasta mantaatit oon jaettu net fasta mantaatit kaikista vaalikretsistä räknäthään yhtheen joka parttiolle (yhtheens 310 mantaattia). Ette saattaa jakkaa tasotusmantaatit tehhään sitten mantaattijako joissako parttioitten äänestyslukumäärä koko maassa oon matkassa räknäyksen perustheena. Tällä kertaa 349 mantaattia jaethaan ja koko maa räknäthään yheksi vaalikretsiksi. Tulokset näistä kahesta mantaattijaoista verrathaan. Jos yks parttio oon saanu useaman mantaatin jaossa ko koko maa oon vaalikretsinä niin parttiolla oon oikeus saaja tasotusmantaatin. Yks parttio saapii tasotusmantaatin siinä vaalikretsissä missä parttion vertauslukumäärä oon suuriin jälkhiin fasta mantaatin jaon.

18 17 Jos yks parttio ei ole saanu fasta mantaattia jokhaisessa vaalikretsissä se käytethään parttion äänilukumäärää vertauslukumääränä niissä vaalikretsissä missä parttio ei vielä ole saanu mantaattia, ko tasotusmantaatit jaethaan. Jos yks parttio saapii useaman mantaatin ko räknäthään yhtheen vaalikretsimantaatit sen siihaan ko jaossa ko koko maa oon vaalikretsinä se saapii sentähenki pittää vaalikretsimantaatin. Tämä merkittee ette tullee yks tasotusmantaatti vähempi jakkaa ulos. Vaali maakäräjävaltuusthoon Maakäräjävaltuustossa oon 9/10 mantaatista fasta mantaattia ja 1/10 oon tasotusmantaattia. Mantaatit jaethaan samala laila ko valtiopäivävaalissa. Ensinä kaikki fasta mantaatit jaethaan jokhaisessa vaalikretsissä. Sen jälkhiin tehhään jako maakäräjän kaikista mantaatista jossako kaikitten parttioitten äänilukumäärät koko maakäräjässä oon perustheena. Sillä laila sitä saatethaan päättää millä parttioila oon oikeus saaja tasotusmantaattia. Tasotusmantaatit jaethaan samoitten säänöitten mukhaan ko valtiopäivävaalissa. Vaali kunnanvaltuusthoon Vaalissa kunnanvaltuusthoon kaikki mantaatit oon fastat ja mantaattimäärä joka vaalikretshiin oon ennen päätetty lääninhallitukselta. Vaali Eurooppaparlamenthiin Vaalissa Eurooppaparlamenthiin kaikki mantaatit oon fastat ja koko maa oon yks vaalikretsi. FAKTARUUTU Tasotettu paritonlukumäärämetuti Fasta mantaatit jaethaan sillä perustheela ette kattothaan kunka monta ääntä parttiot oon saahneet ittessä kussaki vaalikretsissä. Niile parttiolile jokka saavat ottaa ossaa mantaattijaossa vaalikretsissä räknäthään ulos vertauslukumäärät. Ensimäisen vertauslukumäärän saapii ko joka parttion äänilukumäärä jaethaan 1,4. Se parttio jollako oon korkein vertauslukumäärä saapii ensimäisen mantaatin vaalikretsissä. Se parttio saapii silloin uuen vertauslukumäärän sillä laila ette parttion äänilukumäärä jaethaan 3. Loput parttioista pitävät jäljelä ja konkyreeraavat heän alkuperäsillä vertauslukumäärilä niin pitkhään ette net oon saahneet mantaattia. Ko parttio oon saanu heän toisen mantaatin äänilukumäärä jaethaan 5 ja sitten sitä saathaan esile seuraavan vertauslukumäärän. Kolmasessa mantaatissa äänilukumäärä jaethaan 7 ja niin pois päin. Tämä räknäys jatkuu siiheen saakka ette kaikki mantaatit oon jaettu ulos.

19 18 ESIMERKKI 1: Jako fasta mantaatista Kronobergin läänissä 2002 vuen valtiopäivävaalissa 1. Kaikitten parttioitten äänestyslukumäärät jaethaan 1,4. Äänilukumäärä= määrä ääniä jonka parttio sai totalisti vaalikretsissä. Parttio Äänilukumäärä 3. Äänilukumäärä sille parttiolle joka sai korkeiman vertauslukumäärän (siis S) jaethaan nyt seuraavalla jakolukumäärälä, siis 3. Mantaatti 1 Mantaatti 2 Mantaatti 3 Mantaatti 4 M , , , ,66 S , , , ,20 6. Äänilukumäärä sille parttiolle joka sai korkeiman vertauslukumäärän (siis M) jaethaan nyt seuraavalla jakolukumäärälä, siis 3. Muut parttiot konkyreeraavat vieläki samoila alkuperäsillä vertauslukumäärilä, paitti S joka jo oon jaettu 3 ja Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon S ja sen takia S saapii mantaatin nr 4. Fp , , , ,14 C , , , ,00 V , , , ,14 Mp , , , ,00 Kd , , , ,57 5. Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon M ja sen takia M saapii mantaatin nr Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon S, ja sen takia S saapii ensimäisen mantaatin. 4.Se parttio jollako silloin oon korkein vertauslukumäärä oon vieläki S ja sen takia S saapii mantaatin nr 2. Parttion äänilukumäärä jaethaan 5 ette saaja esile seuraavan vertauslukumäärän. ESIMERKKI 2: Jako tasutusmantaatista 1998 vuen vaalissa Uppsaalan läänin maakäräjävaltuusthoon Uppsaalan läänin maakäräjässä oon kolme vaalikretsiä. Maakäräjällä oli vaalissa 1998 yhtheens 71 mantaattia. Fasta mantaatit olit 63 ja tasotusmantaatit olit 8. Net 63 mantaattia jaethiin seuraavalla laila: Eteläkretsi 11, Keskikretsi 41 ja Pohjoiskretsi 11. Parttiot jokka olit saahneet vähemän ääniä ko 3 prosenttia äänistä ei saa olla matkassa mantaattijaossa. Fasta mantaatit jaethiin parttioitten välissä niissä kolmessa vaalikretsissä seuraavan jälkhiin: Parttio Etelä Keski Pohjois Totali M S Fp C V Mp Kd Totali

20 19 Kretsijakoa verrathiin sitten totalijaon kansa niistä 71 mantaatista koko maakäräjässä. Parttio Totallijako 71 mantaatista Summa vaalikretsimantaattia Ero Tasotusmantaatti M S Fp C V Mp Kd Totali Muteraatile/Moderata Samlingspartiet piithiin jakkaa kaks tasotusmantaattia. Fasta mantaatin jaon jälkhiin parttiolla oli seuraava vertauslukumäärä niissä kolmessa kretsissä: Vertauslukumäärä Etelä Keski Pohjois M 1213, , Net kaksi tasotusmantaattia parttio sai Keski- ja Eteläkretsissä. Saman metutin mukhaan jaethiin tasotusmantaatit lopuile parttioile ette se lopulinen mantaattijako niile kolmele vaalikretsile tuli seuraavaksi: Parttio Etelä* Keski* Pohjois* M 4 (1) 11 (1) 2 S 5 14 (1) 6 Fp 1 (1) 4 1 (1) C (1) V Mp (1) Kd 1 5 (1) 1 Totali 13 (2) 44 (3) 14 (3) * Määrä tasotusmantaattia joka parttiolle ittessä kussaki kretsissä näytethään parenteesin sisälä.

21 20 9. Jäsenet ja siihaiset Nimijärjestys parttiossa Ko mantaattijako parttioitten välissä oon valmis päätethään mikä kantitaatti elikkä mikkä kantitaatit, saavat mantaatit. Ensinä tarkistethaan jos henkilöäänestys-säänöt pittää seurata. Ette tulla valituksi henkilöäänilä yhele parttiolle kantitaatti pittää olla saanu vissin määrän äänistä henkilöääninä. Usseimiten määrä henkilövalittuja kantitaattia ei riitä ette täyttää kaikkia jäsenpaikkoja. Jos kantitaattimäärä joka oon päässy spärrin yli oon liian pieni, niin loppumantaatit parttiolle mennee täyttää niin sanotulla kokohnaislukumäärämetutilla. Valikoitteminen henkilöäänestys-säänöitten muhkhaan Yhen kantitaatin henkilökohtanen äänilukumäärä oon se määrä henkilöääniä mitä hään oon saanu yhen ja saman parttionimen alla vaikka kantitaatti olis ollu niin monela listala ko tahansa. Vaatimus(spärri) ette tulla valikoituksi henkilöäänilä oon ette kantitaatti oon saanu vissin määrän henkilöääniä jokka vastaavat vähhinthään 5 % parttion äänistä vaalikretsissä valtiopäivävaahliin, 5 % parttion äänistä vaalikretsissä maakäräjä- ja kunnanvaltuustovaahliin mutta vähhiinthään 100 ja 50 ääntä, 5 % parttion totalista äänimärästä koko maassa Eurooppaparlamenttivaahliin. Jos useampi ko yks kantitaatti oon päässy spärrin yli, net ottavat paikan henkilöäänitten mukhaan. Jos useamalla kantitaatila oon justhiins sama äänimäärä niin se veethään lottia kuka niistä saapii mantaatin. Valikoitteminen kokohnaislukumäärämetutin mukhaan Jos kaikkia jäseniä ei mene valikoittea henkilöäänilä nimijärjestys jatkuu käyttämällä kokohnaislukumäärämetutia. Se merkittee ette vaaliseetelit oornathaan ryhmiin joissako sama kantitaattinimi oon ensimäisenä nimenä. Sillä laila ei oteta huomihoon kantitaattia jokka oon valittu sisäle heän henkilöäänitten avula. Kokohnaislukumäärämetuti tullee parriiten näkyväksi ko parttio kantiteeraa vain yhelä vaaliseetelillä siinä vaalikretsissä jossako jäsen ja siihainen meinathaan valikoittea. Praktiikassa jäsenet valikoithaan silloin siinä järjestyksessä ko het oon nimitetty vaaliseetelillä. Näissä taphauksissa tehhään vain yks uusi ryhmä, siis sama kantitaatti oon ensimäisenä vaphaana nimenä kaikissa niissä vaaliseetelissa jokka olit matkassa ko ensimäinen kantitaatti otti hänen mantaatin. Vertauslukumäärän saathaan silloin niin ette äänilukumäärä ryhmäle jaethaan 2. Jos toinen kantitaatti saapii toisen mantaatin, ja kaikki vaaliseetelit sisältävät saman kolmasen kantitaatin, äänilukumäärä jaethaan 3 ette saaja näköselle ensi vertauslukumäärän ja niin pois päin.