Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki"

Transkriptio

1 Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä:

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito... 4 Tiedotus... 5 Toiminnan tavoitteet... 5 Lainsäädäntöön perustuvat tavoitesuuntaukset Malmön asukkaiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Kunnan työntekijöiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Suomenkielisten vanhustenhoitopalvelujen saanti pyydettäessä on mahdollistettava Ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuutta säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa on edistettävä Suomenkielisten Malmön asukkaiden suomen kielen käyttäminen ja kehittäminen on mahdollistettava Suomenkielisen esikouluopetuksen saaminen pyydettäessä on varmistettava Lasten ja nuorten mahdollisuus kehittää kulttuuri-identiteettiään on otettava huomioon... 7 Seuranta Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

3 Johdanto Malmön kaupungin kunnanvaltuusto päätti vuonna 2013 hyväksyä linjauksen kunnan työstä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamiseksi (STK ). Linjaus sisältää yhteenvedon vallitsevasta lainsäädännöstä sekä kansallista vähemmistötyötä ohjaavista ohjausasiakirjoista. Linjauksesta käy myös ilmi, että sitä voidaan tarvittaessa täydentää eri vähemmistöryhmille erikseen laadituilla toimintasuunnitelmilla yhteistyössä näiden ryhmien edustajien kanssa. Kaupungintoimisto on päättänyt kutsua tällaisia asiakirjoja toimintasuunnitelman sijaan ohjelmiksi, sillä ne ovat sisällöltään strategisia ja aihepiiriltään rajattuja asiakirjoja, jotka käsittelevät pidemmän aikavälin suuntauksia ja tavoitteita. Tämä ohjelma koskee ruotsinsuomalaista vähemmistöä. Ohjelma on johdonmukainen kunnanvaltuuston tavoitteen nro 4 kanssa, jonka mukaan Malmön kaupungin päämääränä on olla avoin, tasa-arvoinen, osallistava ja monimuotoisuuteen kannustava kaupunki, jossa ei ilmene syrjintää, ja jossa kaikille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet. Ohjelma kuvailee Malmön kaupungin vähemmistöpoliittisen työn suuntaviivoja pidemmällä aikavälillä. Ohjelma pohjautuu vallitsevaan lainsäädäntöön ja se on laadittu vuoropuhelussa Malmön ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Taustatietoa Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) astui voimaan vuonna Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaaksolaiset Ruotsin ratifioiman Eurooppa-neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen (SÖ 2000:2), sekä eurooppalaisen kotiseutualue- ja vähemmistökieliä koskevan peruskirjan (SÖ 2000:3) mukaisesti. Kansallisia vähemmistökieliä ovat Kielilain (2009:600) mukaan jiddisch, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Lainsäädännön sisältöä ja Malmön kaupungin vastuualueita selvennetään tähän ohjelmaan sisältyvissä, lainsäädäntöön pohjautuvissa tavoitesuuntauksissa. Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnalla on erityinen vastuu huolehtia ruotsinsuomalaisten asukkaidensa oikeuksien toteutumisesta. Kunnan tulee muun muassa: - Tarjota suomenkielistä palvelua Malmön asukkailla on oikeus käyttää suomen kieltä kirjallisessa ja suullisessa yhteydenpidossa kunnan kanssa - Pyydettäessä tarjota vanhustenhoitopalveluja kokonaan tai osittain suomen kielellä - Pyydettäessä tarjota esikouluopetusta kokonaan tai osittain suomen kielellä - Tiedottaa vähemmistöryhmää heidän oikeuksistaan vallitsevan lainsäädännön mukaisesti - Suojella ja vahvistaa vähemmistökieltä - Antaa vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja asioihin. 3 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

4 Kansallisten vähemmistöryhmien yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä. Kielineuvosto, Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät tekivät vuonna 2015 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Ruotsin väestön tietämystä ja asenteita kansallisia vähemmistöryhmiä kohtaan pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksesta käy ilmi, että valtaosa väestöstä ei tunne kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että enemmistöyhteiskunta panostaa kansallisten vähemmistöryhmien ja -kielien näkyvyyden parantamiseen. 1 Etnisen taustan rekisteröinti ei ole sallittua Ruotsissa, mistä johtuen Malmön ruotsinsuomalaisten asukkaiden tarkan lukumäärän arviointi on vaikeaa. Niin kutsutun itseidentifikaatioperiaatteen mukaan yksilön kuuluminen kansalliseen vähemmistöryhmään riippuu myös siitä, kokeeko henkilö itse kuuluvansa kyseiseen ryhmään. Lähtökohdat Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724), sekä Malmön kaupungin linjaus kunnan työstä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamiseksi (STK ) toimivat lähtökohtina kunnan vähemmistöpoliittiselle työskentelylle. Työtavat Malmön kaupungilla on velvollisuus koordinoida ja kehittää kunnan työtä kansallisten vähemmistöjen parissa, sekä järjestää neuvonpitoja vähemmistöjen edustajien kanssa vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. Ohjelman laatimisen ajankohtana päävastuu on kaupungintoimistolla (stadskontoret). Toimeksiannon mukaan kunnan tulee muun muassa selvittää vähemmistöryhmän tarve saada erilaisia palveluja. Tämä tulee tehdä vuoropuhelussa vähemmistön edustajien kanssa. Kunnan tulee myös vallitsevan lainsäädännön mukaisesti tiedottaa sekä vähemmistöryhmää että Malmön kaupungin työntekijöitä ja muita Malmön asukkaita lain määräämistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Neuvonpito Lainsäädäntö määrää, että kansallisille vähemmistöille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja asioihin, ja että hallintoviranomaisten tulee neuvotella vähemmistöjen edustajien kanssa näistä asioista mahdollisimman paljon. Neuvonpitojen tarkoitus on löytää kehitysmahdollisuuksia ja selvittää kunnassa asuvan vähemmistön tarpeita yhdessä vähemmistön edustajien kanssa. 1 Nationella minoriteter allmänhetens kunskap om och attityd till de nationella minoriteterna och de nationella minoritetsspråken. Institutet för språk och språkminnen (Språkrådet), Länsstyrelsen Stockholm och Sametinget. 4 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

5 Lainsäädäntö ei määrää, kuinka neuvonpidot tulee järjestää, ja täten tärkeimpänä lähtökohtana työskentelylle ovat paikalliset edellytykset. Tämänhetkiseen rakenteeseen kuuluu myös kaupungintoimiston johtama hallintojen välinen yhteistyöryhmä, joka keskittyy neljään priorisoituun osaalueeseen: esikouluun, vanhustenhoitoon, kulttuuriin ja viestintään. Jokaisella priorisoidulla osa-alueella on myös omat vähemmistöryhmään kuuluvat edustajat, jotka on valittu suurneuvonpidossa (suurneuvonpidot ovat avoimia kaikille Malmön ruotsinsuomalaisille ja niistä tiedotetaan laajasti muun muassa Sisuradiossa ja paikallislehdissä). Tämänhetkinen neuvonpitorakenne koostuu suurneuvonpidoista, suunnittelutapaamisista, toimialaneuvonpidoista (esim. esikoulukysymykset) sekä budjettineuvonpidoista. Neuvonpitojen sisältö, osallistujat ja ajankohdat kuvataan tarkemmin ohjelman lopussa (katso liite 1). Tämänhetkinen rakenne voi muuttaa muotoaan ruotsinsuomalaisten Malmöläisten kanssa järjestettävien neuvonpitojen sekä Malmön kaupungin organisatoristen edellytysten perusteella. Tiedotus Tiedon levittäminen vähemmistöryhmälle, kunnan työntekijöille ja muille Malmön asukkaille on keskeinen osa vähemmistölainsäädännön toimeenpanoa. Toiminnan tavoitteet Ohjelman tavoitteena on toteuttaa kansallisten vähemmistöjen oikeudet vallitsevan lainsäädännön mukaisesti, sekä selventää Malmön kaupungin tavoitesuuntauksia vähemmistökysymyksiin liittyen. Lainsäädäntöön perustuvat tavoitesuuntaukset Tavoitesuuntaukset on laadittu vallitsevan vähemmistölainsäädännön pohjalta. 1. Malmön asukkaiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Malmön kaupungin kotisivuilla on oleellista ja ajankohtaista kuntaa koskevaa tietoa suomeksi. Malmön kaupungin kotisivuilla on tietoa siitä, mitä suomen kielen hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee. Malmön kaupungin hallinnoilla, erityisesti esikouluhallinnolla, kulttuurihallinnolla, kaupungintoimistolla ja kaupunginosahallintojen vanhuspalveluista vastaavilla tahoilla on kullakin vastuu varmistaa, että suomen kielen hallintoaluetyöskentelyyn liittyvistä aktiviteeteista tiedotetaan järjestelmällisesti esimerkiksi tähän tarkoitukseen laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. 5 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

6 Malmön kaupungilla on erilaisia viestintäkanavia, joiden avulla kunta voi levittää tietoa suomen kielen hallintoalueesta. Esimerkkejä näistä ovat ilmoitukset paikallislehdissä, kirjelähetykset ja tiedotus sosiaalisessa mediassa. 2. Kunnan työntekijöiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Malmön kaupunki työskentelee lisätäkseen kaikkien työntekijöidensä tietämystä kansallisista vähemmistökysymyksistä esimerkiksi järjestämällä paikallisia koulutuksia vähemmistölaista (SFS 2009:724) yhteistyössä Tukholman lääninhallituksen kanssa. 3. Suomenkielisten vanhustenhoitopalvelujen saanti pyydettäessä on mahdollistettava Malmön kaupunki on tehnyt kartoituksen selvittääkseen kunnassa asuvien ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten tarvetta saada suomenkielisiä vanhustenhoitopalveluja. Tämän yhteydessä kartoitettiin myös kunnan hoito- ja huolenpitohenkilökunnan suomen kielen taitoa. Malmön kaupunki työskentelee voidakseen kehittää ja toimeenpanna vanhustenhoitoon liittyviä toimenpiteitä kartoituksen lopputulemien pohjalta. 4. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuutta säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa on edistettävä Malmön kaupungin tulee edistää kansallisten vähemmistöjen näkyvyyttä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Näin kunta voi tavoittaa sekä kyseisen vähemmistön edustajat että kunnan työntekijät ja muut Malmön asukkaat. Malmön kaupungin tulee tarjota suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää näyttämötaidetta kouluissa. Kohderyhmänä ovat esikoulu- ja peruskouluikäiset lapset. Malmön kaupungin tulee erityisesti tukea sitoutumattomien kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksia järjestää ruotsinsuomalaiselle yleisölle tai osallistujille suunnattuja aktiviteetteja. Malmön kaupungin tulee tukea sellaisia kunnallisten kulttuuriinstituutioiden aktiviteetteja, joiden kohderyhmänä on ruotsinsuomalainen vähemmistö. Esimerkkejä tällaisista aktiviteeteista ovat suomenkielinen kirjakerho lapsille, kaupunginarkiston tekemä ruotsinsuomalaisten kokemuksien dokumentointi Malmöhön muuttoon ja kaupungissa asumiseen ja elämiseen liittyen, sekä Malmön museoiden 6 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

7 järjestämä näyttely Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi vuonna Malmön kaupunki huomioi ruotsinsuomalaisten liputuspäivän 24. helmikuuta. 5. Suomenkielisten Malmön asukkaiden suomen kielen käyttäminen ja kehittäminen on mahdollistettava Malmön kaupungin tulee toimia varmistaakseen, että ruotsinsuomalaisilla Malmön asukkailla on mahdollisuus käyttää suomen kieltä suullisessa ja kirjallisessa yhteydenpidossa kunnan kanssa. Malmön kaupungin on pyrittävä varmistamaan, että kunnassa on suomenkielentaitoista henkilökuntaa. Edellytyksenä yllä mainitulle on se, että Malmön kaupungilla on työntekijöitä, jotka ovat sekä päteviä huolehtimaan yksilöiden asioista että hallitsevat suomen kielen. 6. Suomenkielisen esikouluopetuksen saaminen pyydettäessä on varmistettava Malmön kaupunki ylläpitää suomenkielistä esikouluosastoa Spinnerietin esikoulussa. Malmön kaupungilla on ohjelman kirjoitusajankohtana suomenkielinen kiertävä pedagogi, joka tukee niiden suomalaistaustaisten lasten kielen kehitystä, jotka eivät osallistu suomenkieliseen esikouluryhmään. Toiminnan jatkumisesta ja laajuudesta päätetään vuosittain neuvonpidossa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. 7. Lasten ja nuorten mahdollisuus kehittää kulttuuriidentiteettiään on huomioitava Malmön kaupungin esikoulujen tulee työskennellä varmistaakseen, että lapsilla, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, on mahdollisuus oppia ja kehittää sekä ruotsin kieltä että lapsen omaa äidinkieltä tai vähemmistökieltä. Malmön kaupungin esikoulujen tulee tukea kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaistaustaisten lasten monikulttuurisen yhteenkuuluvuuden sekä lapsen oman kulttuuri-identiteetin muodostamista. Malmön kaupungin tulee tukea vähemmistökielen käyttämistä, sillä kieli on tärkeä osa kulttuuria. Peruskoulun äidinkielenopetuksella on tässä suuri merkitys, mistä johtuen on ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat 7 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

8 ovat tietoisia kansalliseen vähemmistöön kuuluvien lastensa oikeudesta saada äidinkielenopetusta. 2 Malmön kaupungin tulee työskennellä voidakseen tarjota esikoululuokkien, esikoulujen ja koulujen henkilökunnalle kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, kieltä, kulttuuria ja historiaa koskevia koulutuksia tai muita tietämystä lisääviä toimenpiteitä. Seuranta Tukholman lääninhallitukselle lähetetään vuosittain valtiontuen käyttöä selvittävä talouskertomus, sekä vastaavan hallinnon laatima, kuluneen vuoden työtapoja ja toimenpiteitä kuvaava vuosikertomus. Suomen kielen hallintoaluetyöskentelyyn liittyvät toimenpiteet kootaan myös erilliseen vuosiraporttiin. Seurantaprosessin aikana järjestetään neuvonpito, johon ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajilla on mahdollisuus osallistua. 2 Nationella minoriteter - Minoritetspolitikens utveckling år barns rätt till sitt nationella språk inom förskola, förskoleklass och skola, Länsstyrelsen Stockholm och Sametinget (2016) 8 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

9 Suomen kielen hallintoaluetyöskentelyä Malmön kaupungissa kuvaava vuosiympyrä Vuosiympyrä on ruotsinsuomalaisen vähemmistöryhmän ja hallintojen välisen yhteistyöryhmän laatima. Se kuvaa kunnassa järjestettävien suomen kielen hallintoalueeseen liittyvien neuvonpitojen aiheita ja ajankohtia, sekä tarjoaa kokonaiskuvan suomen kielen hallintoalueen neuvonpitorakenteesta. HELMIKUU LOKAKUU Suunnittelutapaaminen, yhteistyöryhmätapaaminen Yhteistyöryhmätapaaminen, Budjettineuvonpito MAALISKUU Suurneuvonpito SYYSKUU Suurneuvonpito HUHTIKUU Suunnittelutapaaminen, yhteistyöryhmätapaaminen Yhteistyöryhmätapaaminen ELOKUU TOUKOKUU Avoimet toimialaneuvonpidot Helmikuu: Suunnittelutapaaminen Malmön kaupunki kutsuu ruotsinsuomalaisen vähemmistön suurneuvonpidossa eri toimialoille (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) valitsemat edustajat neuvonpitoon keskustellakseen maaliskuun suurneuvonpidon sisällöstä. Kaikki hallintojen väliseen yhteistyöryhmään kuuluvat, ts. esikouluhallinnon, kulttuurihallinnon, kaupunginhallinnon ja kaupunginosahallintojen vanhuspalveluista vastaavien tahojen edustajat osallistuvat tapaamiseen. Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää suunnittelutapaamisen yhteydessä oman sisäisen tapaamisen. 9 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

10 Maaliskuu: Suurneuvonpito Suurneuvonpito on suunnattu kaikille Malmössä asuville ruotsinsuomalaisille. Malmön kaupunki vastaa tapahtuman järjestämisestä. Pysyviä asiakohtia ovat hallintoaluetyön kehittäminen ja budjetti. Jokaiselle toimialalle (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) valitaan edustajat vuoden mittaiseksi ajaksi joko edeltävän kauden edustajien tai uusien ehdokkaiden joukosta. Huhtikuu: Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää sisäisen tapaamisen, jossa keskustellaan maaliskuun suurneuvonpidon lopputulemista. Toukokuu: Toimialaneuvonpito Esikoulu-, vanhustenhoito-, kulttuuri- ja viestintäaiheisten neuvonpitojen järjestämisestä vastaa Malmön kaupungin kyseisestä toimialasta vastaava virkahenkilö. Elokuu: Suunnittelutapaaminen Malmön kaupunki kutsuu koolle eri toimialojen (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri, viestintä) ruotsinsuomalaiset edustajat keskustelemaan syyskuussa pidettävän suurneuvonpidon ohjelmasta. Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää suunnittelutapaamisen yhteydessä sisäisen tapaamisen suomen kielen hallintoaluetyöskentelyn kehittämisestä. Syyskuu: Suurneuvonpito Suurneuvonpito on suunnattu kaikille Malmön ruotsinsuomalaisille asukkaille. Malmön kaupunki vastaa päivän järjestämisestä. Pysyvänä asiakohtana on tulevan vuoden suunnittelu. Lokakuu: Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää sisäisen tapaamisen suomen kielen hallintoalueen budjetista. Budjettineuvonpito Malmön kaupunki kutsuu eri toimialojen (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) ruotsinsuomalaiset edustajat neuvonpitoon keskustellakseen tulevan vuoden budjetista. Kaikki hallintojen väliseen yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat osallistuvat tapaamiseen. Muut tapaamiset Malmön kaupunki pitää säännöllisesti yhteyttä valittuihin edustajiin. Ylimääräisiä neuvonpitoja voidaan järjestää tarvittaessa. 10 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva

Lisätiedot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito

Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito 14.9.2016 Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen helmikuusta 2015 lähtien. Syyskuussa pidettiin vuoden toinen suurneuvonpito, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Rudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck

Rudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck muistiinpanot neuvonpito Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 2016-03-31 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo 17.30-20.00 Närvarande Kts. osallistujalista. Kaikki suomalaiset

Lisätiedot

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund 1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen! Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Muistiinpanot. Susanne Abramsson/Taina Cronhamn

Muistiinpanot. Susanne Abramsson/Taina Cronhamn neuvonpito_170315 Malmön kaupunki [Alias] 1 (8) Muistiinpanot Kokouspäivämäärä 15.3.2017 Paikka ja aika Läsnäolijat Kaupungintalo, August Palmsplats 1, Malmö Ruotsinsuomalaisten Malmön asukkaiden, kaupunginkanslian,

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue SIG1000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2016-11-04 MINNESANTECKNINGAR Helge Artell Projektledare 08-591 262 47 helge.artell@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema kieli ja kulttuuri Paikka: Kunnantalo,

Lisätiedot

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TARKOITUS JA TAVOITTEET Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, joilla on oikeuksia koskien kieltä sekä yhteiskunnallisia toimia ja palveluita. Näihin oikeuksiin kuuluu

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalue Kansliayksikkö Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se RAPORTTI 1(25) Suomen kielen hallintoalue 2015 2016 2(25) Tiivistelmä Tämän raportin tehtävänä on selvittää sen lukijoille, kuinka Ludvikan

Lisätiedot

JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus

JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS

Lisätiedot

Romaniasiain neuvottelukunta

Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasiain neuvottelukunta Delegationen för romska frågor Suomi Ju 2006:10 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on Ruotsin kansainvälisten sitoumusten pohjalta suojella

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta.

Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta. [Översättning från engelska till finska, ö.a.] Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta. Euroopan neuvoston Neuvoa-antava komitea

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto 16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus Lapsen oikeuksien sopimus sisältää kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin v. 1989 ja se tuli voimaan

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku

Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Ruotsiksi 2015 Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Pienestä on tullut iso. Nyt on aika tulla esikoululaiseksi ja tutustua jännittävään koulumaailmaan. Toivotamme

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Aika: perjantai 25. syyskuuta klo. 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Enköpingsrummet Läsnäolijat: Helena Proos (S) puheenjohtaja,

Lisätiedot

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI Kielen ja kulttuuritaustan vaikutus työpaikan viestintätilanteissa Aluksi selvitä Mitä taustatietoja

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012 7.11 2011 Toimintasuunnitelma hyväksytään joulukuun johtoryhmän kokouksessa, kun ensi vuoden toimintabudjetti on tiedossa. Valmentautuminen TAVOITE:

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot