Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna

Transkriptio

1 Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna

2 Kulttuuri tärkeä läänile Kulttuurilla oon suuri merkitys läänin kehityksele. Sillä oon tärkeä rolli maholisuuksile saa hyvän elämän jossa työ ja vapaa-aika oon korkeaa kvaliteetä. Mutta kulttuuri oon niin paljon muuta ko ette saa olla osalinen hyvästä teatterista, musiikista, tansista. Yhtä tärkeää oon maholisuuet monenlaisuutheen ja ette itte saapi harrastaa kulttuuria. Kulttuuri ja terhveys oon alue jossa hyväksymmä uusiimat tutkimustulokset jokka antavat uutta ulottuvuutta hoito- ja kuntoutusalale. Landstingi jakkaa kans yhen maan issoimista kulttuuristipentistä Rubus Arcticus ja meilä oon kulttuuritoimintaa jota kysythään perhään kaukaa läänin ja maanki rajoitten ulkopuolelta. Kulttuuri oon tärkeä osa aluheelista kehitystä ja se luopi niin ekonoomista kasvamista ko uusia työpaikkoja läänissä. Landstingin tirektööri Musiikkia joka makhuun Norrbottenin musiikki (Norrbottensmusiken) oon landstingin oma musiikki-institysjuuni jolla oon kansanvälisesti huomioituja orkesteria niinku Norrbotten Big Band, Norrbotten NEO ja Piteå Kammaropera. Toiminthaan kuuluu kans vastuu näistä: nuoritten suur-bandi AYJO, tyärkööri Arctic light ja Norrbottens Ungdomssymfoniker, NUS. Lapsile ja nuorile oon paljon toimintaa pedagoogisitten prujektitten kautta yhtheistyössä muumuassa Musiikkikorkeakoulun kans Piteåssa, Framnäsin kansankorkeakoulun ja läänin kunnalisitten musiikki- ja kulttuurikouluitten kans. Sen lisäksi välitethään kiertuheita (turnéer) friilansi-muusikoitten kans. Norrbottenin musiikilla oon kans läänin nuorisomusiikkikonsylentti jonka työ oon tukea, kehittää ja kouluttaa nuoria jokka halvaavat pelata ja oornata omia konserttia. Norrbottenin museolla oon Norrbottenin musiikkiarkiivi jossa oon tuhansia lauluja, viisuja, nuottia ja tekstiä arkiveerattu. Prujekti- ja toimintatuen kautta annethaan tukea yksityisile ja ryhmile ja eri musiikkialoile niinku poppi, kansanmusiikki, uuppera ja muita.

3 Norrbottenin kulttuuriperine Landstingin museotoiminan yin oon Norrbottenin museo joka kans oon lääninmuseo Norrbottenissa. Museolla, joka alko toimimhaan 1886, oon tutkimusta ja kansansivistystä monela eri alala niinku esimerkiksi rakenuksitten hoitaminen ja arkeologii. Samala tehhään laajaa dokymenttasjuunia nykyajasta ja museolla oon suuria tavarakokoelmia ja arkiivia. Norrbottenin museolla oon kans kansansivistystä ja näyttelyjä niin lääninmuseon tiloissa Luulajassa ko kiertävissä näyttelyissä koko läänissä. Viimisitten vuositten aikana Norrbottenin museo oon prufileeranu itteänsä museonna joka erityisesti tekkee työtä läänin minuriteetitten ja alkuperäskansoitten kans. Björksgatanin tiloissa Luulajassa oon kans landstingin ja läänin kansanliikheitten arkiivit. Lanstingi antaa kans tukea Ájtte Tunturi ja saamemuseolle Jokkmokissa ja Hopeamuseolle Arjeplogissa jonka prufiili oon arkeolooginen tutkimus. Kaikenlainen teatteri oon tervetullutta Luulajan kunnan kans yhessä landstingi oon Norrbottenin teatterin päämies. Teatteri oon Ruottin vanhiin aluheelinen teatteri ja alotti toiminan Teatterimakasiihniin Luulajan pohjossatamassa/ Norra hamnen tullee joka vuosi nuin käviää (ja siihen oon kans räknätty net esitykset jokka annethaan ympäri lääniä) seuraahmaan reperttuaaria jossa oon kaikkia, aina draamoista jokka Norrbottenin kirjailiat oon kirjottanheet ja mailmankuuhluin klassikerhiin saakka. Norrbottenin teatteri oon tiihviissä yhtheistyössä Teatterikorkeakoulun kans Luulajassa ja monet oppilhaista oon matkassa niitten näytelmissä. Landstingi tekkee yhtheistyötä eli antaa tukea usealle vaphaale teatterityhmäle ja organisasjuunile läänissä. Esimerkkiä oon Saamelainen teatteri, Tornionlaakson teatteri, Teatteri Scratch, Lule Stassteater, Teatteriyhistys Bröt Kaihnuussa, Amatööriteatteritten valtakunnalinen liitto ATR, Riksteatern ja tilapäisiä teatteriprujektia eri puolila lääniä niinku Bengt Pohjasen uupperatrilogii johon kuuluu Joppausuuppera, Laestadius-uuppera ja Sotauuppera.

4 Kaikitten kulttuurioikeuksitten puolesta Kulttuuritoiminta Norrbottenissa pittää auttaa lääniä tulheen vetovoimaseksi aluheeksi jossa kaikila oon hyvä asua ja tehhä töitä. Yhtheistyössä läänin kunnitten kans landstingi oon ottanu framile yhtheisen strategiin läänin kulttuuritoiminalle. Säänölisesti piethään kokkouksia kunnitten ja föreninkitten kans kulttuurielämän kehittämiseksi ja yhtheisen työn vahvistamiseksi sen etheen ette Norrbotteni aluheena voimistuu ko oon kyse hyvinvoinista ja elinvoimasta. Lapset ja nuoret oon yks ryhmä joita landstingi priuriteeraa kulttuurialala. Toiminta pittää kans olla kestävä pitkäle ajale ja varmistaa kompetensin ja korkean kvaliteen. Yks niistä kulttuuri-institysjuunista jokka pääasiassa toimivat lapsitten ja nuoritten keskuuessa oon Dans i Nord jolla kans oon lääninkonsylentin tehtävät tansialala. Joka vuosi suuri joukko lapsia oon kontaktissa niitten toiminthaan ja jonka päämies landstingi yhessä Piteån kunnan kans oon. Dans i Nord oon läänin tansitoiminan kehitys- ja resyrsikeskus. Toiminta oon pääasiassa koulutusta, pedagoogisia prujektia, omia tansituotantoja ja yhtheistyötä muitten tansituotanoitten kans. Joka vuosi oornathaan nuin 80 esitystä ko vieraihlaan näytöksitten kans eri puolila Norrbottenia. Toinen tärkeä alue oon landstingin taitesatsaukset joka tapahtuu niin ette meilä oon vastuu lääninkonsylentistä joka pannee käynthiin prujektia jokka uusivat ja kehittävät taite-elämää läänissä, tekkee työtä lapsitten ja nuoritten insatsitten puolesta - antaa tukea ja kehittää yhtheistyötä yksittäisitten taitelioitten ja taiteiliaryhmitten kans. Lääninkonsylentti toimii osaksi koordinaattorinna läänintaitemuseolle, jota suunitelhaan rakentaa. Aktiivi ja laaja kulttuuritarjonta kaikile sukupolvile ja johon sattaa osalistua eli elläytyä oon tärkää norrbottenilaisitten hyvinvoinile ja terhveyelle. Rikas kulttuurielämä, aktiivi vapaa-aika ja elävä kulttuurimiljöö eesauttaa aluheen vetovoimasuutta ko oon kyse yrityselämän kasvamisesta, uusitten työpaikoitten luomisesta ja se oon vaikuttava faktori ko ihmiset valittevat missä asua. Landstingin plaanista 2009 Landstingi ostaa kans paljon taitetta ja kokoelmissa oon rapeat taiteteosta jota hoiethaan, restaureerathaan ja jokka oon näytheilä landstingin eri toiminoissa. Joka vuosi ostethaan nuin sata uutta teosta paikalisilta ja muilta taiteilioilta. Yksittäiset taiteiliat saattavat hakea tukea näyttelhyin läänin ulkopuolela. Opintoliitoila (Studieförbund) ja kansankorkeakouluila oon perintheisesti kattottunna ollu suuri merkitys Ruottin kulttuurielämälle. Net oon olheet kulttuurin välittäjiä, kouluttajia/ jatkokouluttajia ja paikkoja jossa uusia iteoita syntyy ja kehittyy. Landstingi antaa joka vuosi toimintatukea läänin kansankorkeakouluile ja opintoliitoitten alue-organisasjuunile. Landstingin koulutustoiminthaan kuuluu kans ette olla Grans luonontalouskoulun (naturbruksskola), joka oon Öjebyssä, päämies. Ja kans Kaihnuun luonontalouslukion (naturbruksgymnasium) päämies. Landstingin bydjetti kulttuurille oon nuin 215 miljoonaa kruunua vuessa ja se oon 3,5 prosenttia landstingin koko liikevaihtosta (omsättning)

5 www. hs-nord.hush.se Kulttuurista hyvä terhveys Vuona 2006 landstingi alotti prujektin Kulttuuri ja Terhveys ja tarkotus oli ette sitä pruuathaan kolme vuotta. Mutta prujekti oon ollu niin onnistunnu ette vuenvaihtheessa 2009/2010 siittä tuli vakituinen osa landstingin ordinaari toimintaa. Liittämällä kulttuuriaktiviteettiä niinku taite, tansi, draama ja muutaki landstingin toiminthaan ko oon kyse hoitamisesta siukkatuila ja terhveyskeskuksissa, kulttuuri oon osa rehabiliteerinkiä/kuntoutusta. Tutkimukset oonki näyttänheet ette kulttuurilla oon pusitiivinen vaikutus ko oon kyse niin fysioloogisesta ko psykoloogisesta parantumisesta. Valtion kansanterhveyslaitos/statens folkhälsoinstitut oon pystyny toteaahmaan ette kulttuurielämykset saattavat vaikuttaa monela laila, niin voimistaa imyynisuojaa ja parantaa taitoa ratkasta prupleemiä ko vähentää masentumisriskiä. Prujektiaikana toiminthaan oon kuulunu pitkä rivi piluutti- ja kokkeiluprujektia ja landstingin ja kunnitten hoitopärsunaalile, kunnitten virkamiehile ja kulttuurityöntekiöile oon pietty inspireerauspäiviä. Kehittävät stipentit Landstingi jakkaa joka vuosi kulttuuristipentit Rubus Arcticus, Kunnia ja ansiostipenti ja Urheilustipenti. RUBUS ARCTICUS, joka oon kulttuuri ja kehitysstipenti, oon yks maan suuriimista omassa luokassa. Se jaethaan neljäle stipentiaatile jokka saavat kruunua jokhainen. Stipentiaatti-esimerkkiä oon Mikael Niemi, Katarina Fallholm, Jan Sandström, Anna Vnuk, AnnaSofia Mååg ja Sofia Jannok. KUNNIA- JA ANSIOSTIPENTI oon kruunua ja annethaan yhele stipentiaatile. Stipentiaatti-esimerkkiä oon Lars Pirak, Ulla Ekh, Jarl Lindblad ja Göran Emerius. U R H E I L U S T I P E N T I oon kruunua ja annethaan vuorottain aktiiville urheilialle ja taas ohjaajalle jokka Norrbottenin urheiluliitto numineeraa. Viimi vuosina stipentin oon saahneet Charlotte Calla, Anton Lahdenperä ja Ida-Theres Nerell (ent. Karlsson).

6 Kaikentyyppistä kirjalisuutta Landstingi oon aktiivisesti matkassa kehittämässä rikasta kirjalisuuselämää Norrbottenissa ja norrbottenilaisitten kirjailioitten markkinointia koko maassa. Norrbottenin lääninkirjasto/-pipliuteekki oon yks landstingin kolmesta omasta kulttuuri-institysjuunista. Net muumuassa markkinoivat ja kehittävät verkostoja ja yhtheyksiä kirjastoitten, kirjailioitten ja muitten kulttuurituottajitten välilä. Landstingi tukkee kirjalisuustoimintaa muumuassa tilapäisitten prujektitten kautta ja tukemalla kirjailioitten omia organisasjuunia. Yhtheistyöpartneria oon muumuassa Norrlandin kirjalisuusseura/norrländska litteratursällskapet ja Kirja- ja kuvamessut/bok- och bildmässan Luulajassa jokka Luulajan kunta järjestää. Vuesta 2005 lähtien landstingi oon joka vuosi matkassa Kirja- ja kirjastomessuila Göteborgissa yhessä Västerbottenin landstingin kans. Montterissa kirjalioita ja muita oon matkassa markkinoimassa lääniä ja parolli oon Norrbotteni monitten kielitten lääni. EU-prujekti Kirjalisuusturismia Pohjosessa oon toinen prujekti jossa landstingi tekkee yhtheistyötä Västerbottenin läänin landstingin kans. Opintoja vihreän tulevaisuuen puolesta Landstingi oon päämies Öjebyn luonontalouskoulule Grans ja Kaihnuun luonontalouslukiolle. Kumpiki koulu tarjoaa lukiokoulutusta ohjelmassa luonontalous ja tehtävän oon antanheet läänin kunnat. Kouluila oon osittain eri suuntaus ja niistä saapi pätevyyen korkeakoulu- ja yliopisto-opinoile. Gransin luonontalouskoulun, jossa oon nuin 240 oppilasta, suunta oon pääasialisesti maatalous, elläimet, koirat, hevoset ja luonontiete. Koulun tavote oon olla luonontalouen keskus jossa oon koulutusta, tutkimusta, elämyksiä ja aluheelista kehitystä. Kaihnuun luonontalouskoulun, jossa oon nuin 180 oppilasta, suunta oon pääasialisesti mettä, sahat ja luontoturismi. Aivan niinku Gransila, koulutus tapahtuu lähheisessä yhtheistyössä elinkeinoelämän kans jossa teoriita varvathaan praktiikan kans firmoissa.

7 Yhtheys Norrbottenin läänin landstingi Kulttuuri ja koulutus Robertsviksgatan Luleå Tel väkseli kultur@nll.se Kulttuurijohtaja Elisabeth Lax elisabeth.lax@nll.se Norrbottenin museo Storgatan 2, Luleå norrbottens.museum@nll.se Tel väkseli Box Luleå Grans luonontalouskoulu Box Öjebyn Tel väkseli www. grans.naturbruksgymn.se Norrbottensmusiken Kulturens Hus Magasinsgatan 2 norrbottensmusiken@nll.se Tel väkseli Box Luleå Norrbottenin lääninkirjasto Tel landstingin väkseli: Kaihnuun luonontalouslukio Anderstjärnsvägen Kalix Tel väkseli Graffinen planeeraus ja kuvat: Kjell Öberg, 2010, (jos ei muuta mainita) Kuva: Anders Alm