(tornionlaaksolaiset, tornedalingar)

Transkriptio

1 メアンキエリ 語 (meänkieli) (tornedalsfinska, tornionlaaksonsuomi, Tornedalen Finnish) (meänkieli) (tornionlaaksolaiset, tornedalingar) Matti Kenttä & Bengt Pohjanen Meänkielen kramatiikki. Kaamos. Meän kielen sanakirja. Tornedalsfinsk ordbok. Kaamos, Ruottin minuriteettipolitiikan tavote oon ette suojata kansalisia minuriteettiä ja vahvistaa niitten maholisuuksia vaikuttamhaan ja ette tukea histuurialisia minuriteettikieliä niin ette net pysyvät elävinnä.ruottin kansaliset minuriteetit oon saamelaiset, ruottinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, roomit ja juutalaiset. Minuriteettikielet oon saamen kieli, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch. (FAKTABLAD - Meänkieli, 2004) Ruotsin vähemmistöpolitiikan tavoitteena on suojata kansallisia vähemmistöjä ja lisätä näiden vaikutusmahdollisuuksia sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä, jotta ne säilyisivät elävinä. Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset. Vähemmistökieliä ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddish. (FAKTABLAD - Finska, 2004) トルネダーレン (Tornedalen/Tornionlaakso) (Norrbotten) (Lappland) (Gällivare/Jällivaara) 1

2 (Kiruna/Kiruna) Gällivare/Jällivaara () Kiruna/Kiruna ( ) (Häme) Tornio ( ) 17 Tornedalen ( ) 19 世 紀 以 降 のトルネダーレン 地 方 におけるスウェーデンの 言 語 政 策 の 歴 史 1809: : 1850 s: : (Haparanda/Haaparanta) 1880 s: 1882: 1888: 1912: 1930 s: : 地 域 言 語 または 少 数 言 語 のための 欧 州 憲 章 (1992; 1998 発 効 ) (1993/11/10 ; 1998/03/01 ) (1994/11/09 ; 1998/03/01 ) (2000/02/09 ; 2000/06/01 ) (2000/08/08 ; 2001/01/01 ) 北 欧 4カ 国 の 欧 州 審 議 会 に 対 する 定 期 報 告 ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

3 北 欧 各 国 政 府 が 報 告 で 認 定 した 地 域 言 語 少 数 言 語 ([ ] ) (25,000) [35,000-50,000] (Kven/Finnsh) (2,000-8,000) [10,000-15,000] [( ): Romanes 400; Romany ] (29 ) [; ] (2,400) [North 1700, Skolt 400, Inari 300] [1732 (2004)] [(Roma):? 10,000] [ : 37,253 ( 24,624)] (2004) [:? 800] [ : 50(?)] [: 5000] ( ) (9,000) [15,000-20,000] (16,000) [450,000 in whole Sweden] (40,000) [Tornedalers 50,000] [ :? 35,000-40,000] [ : ,000-25,000] : 15,000-20,000 スウェーデン 国 内 の 少 数 民 族 少 数 言 語 Sweden has no official definition of speaker of a regional or minority language. Sweden applies the definition given in the Article 1 of the European Charter for Regional or Minority Languages. A regional- or minority language should have been used in a certain territory within a state by its citizens and it should differ from the official language. Moreover, the language should be spoken by a sufficient number. If a language does not fulfil the criteria of being historically geographically based, it could be included by the Convention as a nonterritorial language. (2001,, p.6) (national minority) (Fact Sheet, 2003) 1) Groups with a distinct affinity which, in terms of number and in relation to the rest of the population, do not have a dominant position in society. 2) Groups with a religious, traditional and/or cultural affinity. Just one of these characteristics is sufficient. 3) Self-identification. Both the individual and the group should have a desire and an aim to maintain their identity. 4) The group should have historical or long-established ties with Sweden. The only minority groups that are considered to fulfil this last criterion are those that have been established in Sweden since before the turn of the last century (before 1900). 3

4 主 要 参 考 文 献 2005 Andersson, Paula & Raija Kangassalo Suomi ja meänkieli Ruotsissa, in Hannele Jönsson- Korhola & Anna-Riitta Lindgren Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: SKS, pp Huss, Leena Reversing Language Shift in the Far North. Linguistic Revitalization in Northern Scandinavia and Finland. Acta universitatis Upsaliensis. Studia Uralica Upsaliensia 31, Uppsala. & Anna-Riitta Lindgren Monikielinen Skandinavia, in Marjut Johansson & Riitta Pyykkö, eds., Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus, pp Määttä, Niina & Helena Sulkala Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti I. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja N:o 15, Oulun yliopisto. Sveriges officiella minoritetsspråk. Finska, meänkieli, samiska, romani, jiddisch och teckenspråk. Småskrift utgiven av Svenska Spraåknämnden. Norstedts Akademiska Förlag, Tarkiainen, Kari Finnarnas historia i Sverige 2. Inflyttarna från Finland och de finska monoriteterna under tiden SHS/NM. Gummerus, Helsingfors. Wande, Erling2000. Etnisyys ja identiteetti Tornionlaakson kieliolojen näkökulmasta, in Määttä & Sulkala 2000, Winsa, Birger Language attitudes and social identity. Oppression and revival of a minority language in Sweden. Applied Linguistics Association of Australia. Occasional paper NO a. Murtheet ja kielet diskyrsissä Tornionlaakson kielikulttuurinen infrastryktyyri, in Määttä & Sulkala 2000, b. Flerspråkighetens socioekonomi i Tornedalen, in Helena Sulkala, ed., Kieli- ja kulttuurikontaktit, Oulu/Kajaani, pp National minorities and minority languages. FACT SHEET, Ministry of Justice, Sweden, Kansaliset minuriteetit ja minuriteettikielet. FAKTABLAD, Justitiedepartementet, Sweden, Kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet. FAKTABLAD, Justitiedepartementet, Sweden, European Charter for Regional or Minority Languages ( MIN-LANG/PR (2001) 1. Sweden. 18 June [first periodical report] MIN-LANG/PR (2004) 2. Sweden. 30 June [second periodical report] MIN-LANG/PR (2003) 2. Finland. 14 January [second periodical report] MIN-LANG/PR (2003) 3. Switzerland. 14. Januatry [second periodical report] MIN-LANG/PR (2005) 3. Norway. 2 May [third periodical report] MIN-LANG/PR (2003) 1. Denmark. 23 January [initial periodical report] *MIN-LANG/PR = European Charter for Regional or Minority Languages. Periodical Report presented to the Secretary General of the Council of Europe in accordance with Article 15 of the Charter. 4

5