Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012"

Transkriptio

1 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä

2 Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä...6 Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa...8 Vapaaehtoinen liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen...10 Ruotsinsuomalainen osallistuminen...10 Muutto Suomesta Surahammarin kuntaan...11 Neuvonpito...12 Mitä laki sanoo?...12 Kunnan tavoitteet...12 Johtoryhmä...12 Neuvonpito jatkossa...13 Kartoitukset...15 Mitä laki sanoo?...15 Kunnan tavoitteet...15 Toteutetut kartoitukset...15 Kartoitukset jatkossa...16 Suomen kielen käyttöalueet...17 Mitä laki sanoo?...17 Kunnan tavoitteet...17 Kunnan työ useampien suomen kielen käyttöalueiden luomiseksi...17 Tiedotuspanostukset...19 Mitä laki sanoo?...19 Kunnan tavoitteet...19 Toteutetut tiedotuspanostukset...19 Suomenkielinen kotisivu...19 Tiedotus kuntaan muuttaneille...19 Tiedotuspanostukset jatkossa...20 Suomenkieliset esitteet...20 Tiedotuskanavat...20 Suomenkieliset palvelut...21 Mitä laki sanoo?...21 Kunnan tavoitteet...21 Nykyiset suomenkieliset palvelut...21 Laajennettu suomenkielinen palvelu jatkossa...22 Suomenkielinen esikoulu...23 Mitä laki sanoo?...23 Kunnan tavoitteet...23 Suomenkielistä esikoulutoimintaa koskevien toivomusten kartoitus...23 Henkilöstön suomen kielen taitojen kartoitus...24 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...24 Esikouluorganisaatio...24 Suomenkielinen viestintä...24 Esikoulutyö jatkossa...24 Tiedottaminen huoltajille...24 Suomenkielisen henkilöstön rekrytointi...25 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...25 Peruskoulu

3 Mitä laki sanoo?...26 Äidinkielen opetus...26 Kunnan tavoitteet...26 Työ koulussa jatkossa...26 Suomenkielinen vanhustenhuolto...27 Mitä laki sanoo?...27 Kunnan tavoitteet...27 Vanhustenhuoltoa koskevien toivomusten kartoitus...27 Henkilöstön suomen kielen taitojen kartoitus...28 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...28 Vanhustenhuollon organisaatio...28 Viestintä suomen kielellä...28 Vanhustenhuoltotyö jatkossa...28 Kartoitus...28 Tiedottaminen ikäihmisille...29 Suomenkielisen henkilöstön rekrytointi...29 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...30 Yhdessäolo ja kulttuuri...30 Vapaaehtoinen työ ystäväpalvelu...30 Kulttuuri...31 Mitä laki sanoo?...31 Kunnan tavoitteet...31 Mitä kulttuuri on?...31 Toteutetut panostukset...31 Työ kulttuurin alalla jatkossa...32 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstön koulutus...33 Mitä laki sanoo?...33 Kunnan tavoitteet...33 Nykyinen tilanne...33 Henkilöstön koulutus...33 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstön koulutus jatkossa...34 Valtionavustus...35 Valtionavustus mihin rahat voidaan käyttää?...35 Käyttöalueet jatkossa...36 Muut kansalliset vähemmistöt...37 Työ muiden kansallisten vähemmistöjen kanssa jatkossa...37 Kartoitukset ja neuvonpito...37 Tiedottaminen...38 Toimintasuunnitelman seuranta, arviointi ja päivitys

4 Tausta Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (Vähemmistölaki) 1 astui voimaan Lain mukaan kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä ja kansallisten vähemmistöjen on voitava säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Suomen kieli on yksi kansallisista vähemmistökielistä. Sillä on erityisen vahva suoja niin kutsutulla suomen kielen hallintoalueella. Surahammarin kunta on 1. toukokuuta 2010 lähtien kuulunut hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisillä on erityiset lakimääräiset oikeudet kunnassa. Kunta on muun muassa velvollinen järjestämään esikoulun ja vanhustenhuollon kokonaan tai osittain suomen kielellä. Surahammarin kunnassa on 1. toukokuuta 2010 lähtien toteutettu joukko toimenpiteitä. Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain soveltaminen käytäntöön merkitsee kuitenkin pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Surahammarin kunta on laatinut tämän toimintasuunnitelman sen vuoksi että on tärkeää täsmentää mitä tähän mennessä on tehty ja mitä pitää tehdä jatkossa. Tässä johdantokappaleessa selvitellään aluksi kansallista ja kansainvälistä vähemmistöpolitiikkaa. Johdannossa kuvataan lyhyesti Ruotsin vähemmistöpolitiikan tausta, kansalliset vähemmistöryhmät ja kansalliset vähemmistökielet keskittyen erityisesti ruotsinsuomalaisiin ja suomen kieleen. 2 Seuraavissa kappaleissa kuvataan taustaa sille miksi Surahammarin kunta haki vapaaehtoista liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen ja selvitellään kunnan työtä vähemmistökysymyksissä vastuualue kerrallaan. Samalla selvitetään myös mitä kuuluminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee kunnalle ja sen suomenkielisille asukkaille konkreettisesti. Ruotsin vähemmistöpolitiikka Joulukuussa 1999 valtiopäivät päättivät, että Ruotsi liittyy Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen, jonka tarkoituksena on suojella 1 Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk (Minoritetslagen). 2 Teksti on pääasiassa hallituksen esityksestä 2008/2009:158 Tunnustamisesta omaan valtaan, mutta myös Tukholman läänin lääninhallituksen ja Kielineuvoston kotisivuilta. 4

5 kansallisten vähemmistöjen olemassaoloa ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan jonka tarkoituksena on suojella Euroopan monikulttuurisuutta. Sopimuksista selviää, että Euroopassa on suuri määrä vähemmistöjä, jotka ovat asuneet alueella pitkään ja joilla on oma kieli ja kulttuuri. Sopimuksissa todetaan myös, että tietyt kulttuurit ovat vaarassa hävitä. Ruotsin valtiopäivät päättivät myös vähemmistöpolitiikasta ja viiden kansallisen vähemmistön ja niiden kielten tunnustamisesta. Ruotsi tunnusti näin useiden vähemmistöjen historiallisen läsnäolon ja kielten moninaisuuden ja että näillä ryhmillä pitää olla mahdollisuus säilyttää ja vaalia kulttuuriaan ja kieltään. 3 Ruotsin tunnustamat viisi vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset (joka on myös maan alkuperäisväestö), romanit ja juutalaiset. Yhteistä vähemmistöryhmille on niiden historialliset ja pitkäaikaiset siteet Ruotsiin sekä selvä yhteenkuuluvuus. Ne ovat myös lukumääräisesti vähemmistönä suhteessa valtaväestöön. Niillä on myös jokin uskonnollinen, kielellinen, perinteellinen tai kulttuurillinen erityspiirre, joka erottaa ne merkittävästi valtaväestöstä. Lisäksi sekä yksilöillä että ryhmällä on halu ja pyrkimys säilyttää vähemmistöidentiteettinsä. On tärkeää painottaa, että jokainen yksilö itse ratkaisee kuuluuko hän kansalliseen vähemmistöryhmään. Ratkaisevaa on siis yksilön oma halu kuulua ja samaistua ryhmään, ei ulkoapäin muiden määräämä kuuluvuus. Kansallisen vähemmistökielen aseman omaava kieli täyttää kaksi tunnusmerkkiä. Ensinnäkin se on kieli eikä murre. Toiseksi sitä on puhuttu Ruotsissa vähintään kolme sukupolvea tai noin sata vuotta. Käytännössä on olemassa myös kolmas kriteeri, nimittäin se että kieltä puhuvat itse haluavat kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Nämä tunnusmerkit täyttäviä kansallisia vähemmistökieliä on viisi: suomi, meänkieli, saame, jiddiš ja romani chib. Nämä viisi kansallista vähemmistökieltä jaetaan kahteen ryhmään, Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat maanosa- tai vähemmistökielet, jotka ovat suomi, meänkieli ja saame. Näillä kielillä on historiallinen maantieteellinen yhteys Ruotsiin, koska niitä on perinteisesti puhuttu tietyillä alueilla Ruotsissa. Toista ryhmää nimitetään alueellisesti riippumattomiksi kieliksi ja tähän ryhmään kuuluvat jiddiš ja romani chib. 3 Lainio & Leppänen

6 Ruotsin vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa niiden mahdollisuuksia saada vaikutusvaltaa sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elävinä. 4 Tämän työn yhtenä vaiheena tuli vuonna 2000 laki oikeudesta käyttää saamea hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa (SFS 1999:1175), joka on voimassa Arjeplogin, Jällivaaran, Jokkmokin ja Kiirunan kunnissa ja laki oikeudesta käyttää suomea ja meänkieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa (SFS 1999:1176), joka on koski Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntia. Näistä kunnista tuli niin kutsuttu saamen, suomen ja/tai meänkielen hallintoalue. Ruotsin vähemmistötyön kansallinen ja kansainvälinen seuranta vuosien 1999 ja 2009 välillä osoitti, että parannuksia ja jatkotoimenpiteitä vaadittiin. Kritiikkiä saatiin muun muassa siitä, että vähemmistösuoja oli rajoitettu koskemaan harvoja kuntia maan pohjoisosassa, että vähemmistöillä oli liian vähän vaikutusvaltaa ja että Ruotsi ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin kansallisten vähemmistökielten aseman vahvistamiseksi. Vuonna 2009 hallitus esitteli uuden vähemmistöpoliittisen strategian ja toimenpiteet kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi aloitteessa Tunnustamisesta omaan valtaan - hallituksen kansallisia vähemmistöjä koskeva strategia (esitys2008/2009;158). 5 Osana tätä strategiaa on 1. tammikuuta 2010 voimaan tullut laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Tietyt vähemmistöoikeudet on toteutettava koko maassa, jonka vuoksi kaikki viisi kansallista vähemmistöä kuuluvat kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain piiriin (lakia kutsutaan jatkossa vähemmistölaiksi). Näitä oikeuksia nimitetään perussuojaksi. Seuraava perussuoja koskee täten kaikkia vähemmistöjä koko maassa: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, 4 Esitys 2008/09:158, s.14 5 Från erkännande till egenmakt regeringens strategi för de nationella minoriteterna (prop. 2008/09:158. 6

7 erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. Sen lisäksi suomen, saamen ja meänkieltä puhuvilla on erityisiä oikeuksia kyseisillä hallintoalueilla. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: yksittäisten kansalaisten oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten, hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa, kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii. Lainsäädännössä tehdään tietty ero alueellisten ja alueellisesti riippumattomien vähemmistökielten välillä. Suomella, meänkielellä ja saamella on vahvempi suoja kuin jiddišillä ja romani chibillä. Suomen 6, saamen 7 ja meänkielen 8 hallintoalue on laajentunut käsittämään useampia kuntia kuin aikaisemmin. Myös muilla kunnilla on mahdollisuus anoa liittymistä hallintoalueeseen vapaaehtoisesti. Hallitus tekee päätöksen liittämisestä sitä haluavan kunnan hakemuksesta. Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueeseen kuuluvat myös seuraavat maakäräjät: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Tukholma, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Örebro ja Itä-Götanmaa sekä Länsi-Götanmaan alue. 6 Suomenkieliseen hallintoalueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Jällivaara, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Tukholma, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Uumaja, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Ylitornio. 7 Saamelainen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Dorotea, Jällivaara, Härjedalen, Jokkmokk, Kiiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund. 8 Meänkielen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Jällivaara, Haaparanta, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Ylitornio. 7

8 Yksityishenkilöillä on myös oikeus käyttää suomen kieltä kirjallisissa yhteyksissään valtiopäivien asiamiehiin, oikeuskansleriin, vakuutuskassaan, verovirastoon ja syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityishenkilö on osapuoli tai osapuolten sijainen. Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa Kun Ruotsi allekirjoitti Euroopan neuvoston sopimukset, se merkitsi maan historiallisten vähemmistöjen ja niiden kielten tunnustamista. Näillä ryhmillä on historiallinen kotipaikkaoikeus maan asukkaina samalla tavoin kuin väestön enemmistöllä. Ruotsi on muun muassa ottanut vastuun vähemmistöryhmien kielen ja kulttuurin aktiivisesta suojaamisesta ja edistämisestä. On olemassa joitakin väärinkäsityksiä kansallisista vähemmistöistä. Yksi tavallisimmista on se, että ne nähdään maahanmuuttajina, koska ei tiedetä olevan kysymys ryhmistä, jotka ovat aina olleet Ruotsissa. Toinen väärinkäsitys on se, että luullaan ettei Ruotsissa ole koskaan puhuttu muita kieliä kuin ruotsia. Sen vuoksi sanottakoon tässä pari sanaa suomen kielen pitkästä historiallisesta läsnäolosta Ruotsissa. Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia. Ne kuuluivat yli 600 vuotta samaan valtakuntaan, jossa puhuttiin ruotsia, suomea ja monia muita kieliä. Venäjää vastaan käydyn sodan seurauksena Ruotsi menetti valtakunnan itäisen puolikkaan Suomen Venäjälle vuonna Haminan rauhassa Venäjään liitettiin kolmasosa kuningaskunnasta, jonka pääkaupunki oli Tukholma. Suomi on täten yksi Ruotsissa kauan puhutuista kielistä. Suomen ja Ruotsin kuuluessa samaan valtakuntaan Tukholma, Mälarinlaakso, Vermlanti, Taalainmaa ja Tornionlaakso olivat alueita, jonne suomen kieli oli levinnyt eniten. 9 Ihmiset muuttivat valtakunnan puolikkaiden välillä. Osa jäi asumaan uusille kotiseuduilleen ja osa palasi takaisin. Ruotsinsuomalaisten historia on mitä suurimmassa määrin historiaa muutosta maiden välillä eri ajanjaksoina. Myös myöhemmin ja meidän omana aikanamme on tapahtunut muuttoa Ruotsin ja Suomen välillä. Sodanjälkeinen muutto Suomesta Ruotsiin on ajallisesti vielä hyvin lähellä. Sen ansiosta suomea puhuvan väestön lukumäärä Ruotsissa on lisääntynyt. 9 8

9 Suomea puhuvien lukumäärästä Ruotsissa ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen arvioidaan olevan noin henkeä. 10 Vähemmistölain tarkoituksena, kuten jo aikaisemmin mainittiin, on suojata ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Kyseessä on pitkäjännitteinen ja jatkuva työ, jotta vähemmistökielet säilyisivät ja kehittyisivät elävinä kielinä. Tässä tehtävässä erityisesti esikoululla ja koululla on ratkaiseva osa. 10 ilmoittaa luvun ja luvun

10 Vapaaehtoinen liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen Ruotsinsuomalainen osallistuminen Vuoden 2009 alussa Ruotsin hallitus teki esityksen suomen kielen hallintoalueen laajentamisesta. Surahammarin kunta ei liittynyt tässä vaiheessa mukaan hallintoalueeseen. Kuten aikaisemmin mainittiin, kunnilla on kuitenkin oikeus anoa vapaaehtoista liittämistä hallintoalueeseen. Tämän Surahammarin kunta teki. Kaksi kunnassa toimivaa suomalaisseuraa ja kaksi suomenkielistä PRO-yhdistystä oli erittäin toimekkaasti mukana prosessissa jonka pyrkimyksenä oli saada Surahammarin kunta hakemaan vapaaehtoista liittämistä suomen kielen hallintoalueeseen. Ne käynnistivät nimien keräyksen vaatien kuntaa liittymään vapaaehtoisesti suomenkieliseen hallintoalueeseen. Kerätyt nimet ja yhteinen kirjelmä kaikilta neljältä yhdistykseltä ja vaatimus kunnan liittämisestä suomenkieliseen hallintoalueeseen jätettiin Surahammarin kunnalle huhtikuussa Toukokuussa 2009 kunnanhallitus asetti työryhmän selvittämään ja laatimaan raportin siitä kuinka Surahammarin kunta voi vahvistaa suomen kielen asemaa kunnassa. Työryhmään kuului poliitikkoja, virkamiehiä ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia. Marraskuussa 2009 kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se tekisi päätöksen, jonka mukaan Surahammarin kunta anoisi liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Kunnanhallitus päätti edelleen esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää johtoryhmän perustamisesta suomen kielen hallintoaluetta varten ja että siihen kuuluisi neljä jäsentä suomalaisseuroista ja suomenkielisistä PRO-yhdistyksistä sekä kolme edustajaa kunnanhallituksesta. Myös kouluja huolehdintapäällikkö kuuluisi ohjausryhmään asiantuntijana. Johtoryhmän tarkoituksena olisi seurata suomenkielisten palvelujen toimintaa ja esittää parannuksia sekä tehdä aloitteita ja suunnitella suomenkielisten palvelujen kehittämistä. Hakemus liittymisestä suomenkieliseen hallintoalueeseen jätettiin hallitukselle, joka päätti maaliskuussa 2010, että Surahammarin kunta kuuluu 1. toukokuuta 2010 lähtien hallintoalueeseen. 10

11 Muutto Suomesta Surahammarin kuntaan Muutto Suomesta Ruotsiin lisääntyi toisen maailmansodan jälkeen. Yksi monista paikkakunnista, jonne muuttajia tuli, oli Surahammarin kunta. Kiitos oli sana, jota käytettiin usein kunnassa, näin lukee Surahammarista kertovassa kirjassa. 11 Kirjassa kuvataan oman aikamme muuttoa Surahammarin kuntaan 12, lähinnä Suomesta. Toisen maailmansodan aikana Surahammarin kuntaan tuli joitakin sotalapsia. 13 Tällä tavoin Surahammarin kunta joutui mukaan Euroopan dramaattiseen historiaan. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsissa vallitsi suuri työvoimapula. Jo 1940-luvulla Surahammarin kuntaan tuli suomalaisia, mutta vasta 1950-luvulla muutto pääsi vauhtiin. Ennen kaikkea ruukit houkuttelivat suurin joukoin suomalaisia kuntaan. Monet ruotsalaiset yritykset, kuten esimerkiksi Wirsbo Bruks AB, tekivät rekrytointimatkoja Suomeen. Kohta näitä värväysmatkoja ei enää tarvittu! Suomalaisten omat sosiaaliset verkostot näyttelivät tärkeää osaa muuttoliikkeen jatkossa. Ruotsiin muuttaneet lomailivat usein entisillä kotipaikkakunnillaan. He saivat ennen kesälomaa työnantajaltaan tehtäväksi houkutella mukaansa perheenjäseniä, sukulaisia ja entisiä naapureita, jotka asuivat vielä Suomessa. Suomalainen muuttoliike sai ketjumuuttoliikkeen luonteen. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuivat ensi alkuun empien ja kokeillen oloonsa Ruotsissa, he eivät sulkeneet ovia Suomeen. Monilla oli suunnitelma palata takaisin Suomeen. Mutta aika kului. Pidettyään aluksi asumistaan Ruotsissa enemmän tai vähemmän tilapäisenä, monet muuttivat mieltään ja päättivät jäädä tänne. Heidän tulevaisuudensuunnitelmansa orientoituivat yhä enemmän Ruotsiin. Tilastot osoittavat, että noin 30,5 % av tämän päivän Surahammarin kunnan asukkaista on suomalaistaustaisia. Lukuina ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että lähes 1200 surahammarilaista on syntynyt Suomessa. Osa heistä on suomenruotsalaisia. Noin 1100 henkeä on syntynyt Ruotsissa, mutta heidän vanhemmistaan vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Noin 800 henkeä on syntynyt Ruotsissa, mutta vähintään yksi heidän isovanhemmistaan on syntynyt Suomessa. Sitä kuinka moni heistä, jotka tilastollisesti voidaan ryhmitellä ruotsinsuomalaisiksi, samaistaa itsensä ruotsinsuomalaiseksi, ei tiedetä. 11 Från brukssamhälle till bruk och samhälle. Surahammars kommun , s I Surahammarin kunnassa on kolme taajamaa, Surahammar, Virsbo ja Ramnäs. Vuoteen 1963 ne olivat kaksi eri kuntaa, Sura ja Ramnäs (mukaan lukien Virsbo). Asian yksinkertaistamiseksi käsitettä Surahammarin kunta käytetään myös edeltävästä ajasta. 13 Ruotsi otti vastaan sotalasta Suomesta. 11

12 Neuvonpito Mitä laki sanoo? 5 Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon (Vähemmistölaki) Vähemmistöjen oikeudet vaikutusvaltaan on säännelty selkeästi sekä puiteyleissopimuksessa että vähemmistökielisopimuksessa. Kunnan tavoitteet Ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on annettava vaikutusvaltaa heitä koskevissa kysymyksissä. Kunnan on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa sellaisissa kysymyksissä. Johtoryhmä Yksi tärkeä syy siihen, että vähemmistöllä tulee olla vaikutusvaltaa, on se, että vähemmistöryhmä itse tietää parhaiten oman ryhmänsä tarpeet ja toivomukset. Tämän vuoksi on tärkeää käydä keskustelua kunnan ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön kesken. Vähemmistön tarpeet voidaan näin huomioida paremmin ja toimivan neuvonpidon avulla päätöksentekoaineistosta saadaan parempi. Neuvonpito vahvistaa ruotsinsuomalaisen vähemmistöryhmän olemassaolon paikallisessa yhteisössä. Hallituksen esityksessä, Tunnustamisesta omaan valtaan painotetaan, tähdennetään, että neuvonpito laaditaan kunnallisella tasolla tapauskohtaisesti. Keskeisintä on kansallisten vähemmistöjen mielipiteiden huomioiminen. Tämä on erityisen tärkeää esikoulu- ja koulukysymyksissä, nuorisokysymyksissä, vanhustenhuollossa, kirjasto- ja muussa kulttuuritoiminnassa, toisin sanoen alueilla, joilla kunnalla on tiettyjä velvoitteita vähemmistötaustaisia kansalaisia kohtaan. 14 Surahammarin kunnassa neuvonpito tapahtuu johtoryhmässä, joka asetettiin vuonna 2009 kunnan anoessa vapaaehtoista liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Johtoryhmän 14 Esitys 2008/09:

13 tehtävänä on seurata vähemmistötoimintaa, ehdottaa parannuksia, tehdä aloitteita ja suunnitella toimenpiteitä, jotta kunta täyttää vähemmistölain tarkoitukset. Johtoryhmässä on edustajat kunnassa toimivista kahdesta suomalaisseurasta ja kahdesta suomenkielisestä PRO-yhdistyksestä sekä kolme edustajaa kunnanhallituksesta. Yksi heistä on kunnanneuvos. Johtoryhmällä on siten vankka poliittinen tuki. Koulu- ja huolehdintapäällikkö on ohjausryhmässä asiantuntijana. Näin johtoryhmä on myös ankkuroitu siihen kunnan organisaatioon, joka vastaa lastenpäivähoito-, koulu- ja vanhustenhuoltokysymyksistä. Tällä tavoin lainsäädännön keskeiset alueet heijastuvat myös ohjausryhmän kokoonpanoon. Ryhmään kuuluu myös prosessinjohtaja, joka työskentelee suomen kielen hallintoaluetta koskevien kysymysten parissa ja jolla on koordinointivastuu vähemmistötoiminnasta. Prosessinjohtaja raportoi säännöllisesti ohjausryhmälle. Neuvonpito tapahtuu johtoryhmässä ja sitä leimaa jäsentynyt ja säännöllinen työtapa. Ryhmä kokoontuu noin kuusi, seitsemän kertaa vuodessa. Tähän mennessä suomiseuroissa ja PRO-yhdistyksissä sekä Ruotsin kirkon suomenkielisen työn parissa järjestetyt kokoukset ovat myös olleet luonteeltaan neuvonpitokokouksia. Tällöin prosessinjohtajalla on ollut mahdollisuus informoida kunnan vähemmistötyöstä ja kuunnella kokouksissa esitettyjä mielipiteitä. Neuvonpito jatkossa Johtoryhmä jatkaa työtä samojen kokonaisvaltaisten työtehtävien parissa, kuten tähänkin asti. Yhtä tärkeää on, että kunta pitää jatkuvasti yhteyttä suomalaisseuroihin ja suomenkielisiin PRO-yhdistyksiin sekä Ruotsin kirkon suomenkieliseen toimintaan ja kehittää uusia yhteyksiä ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön. Toimiva neuvonpito on edellytys vähemmistölain tarkoitusten toteuttamiselle. Tätä tukee Tukholman lääninhallituksen laatima seurantaraportti. Kyseinen lääninhallitus on yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa saanut tehtäväkseen seurata vähemmistölakia ja tehdä vuosittain kokonaisarvion lain noudattamisesta. Ensimmäisessä seurantaraportissa todetaan, että hallintoviranomaisilla, jotka ovat päässeet pisimmälle vähemmistökysymyksissä, on kolme yhteistä nimittäjää: Ensinnäkin on oltava toimiva neuvonpito kyseessä olevien kansallisten vähemmistöjen kanssa. Toiseksi on oltava selkeä koordinoiva toiminto 13

14 vähemmistötoiminnalle. Kolmanneksi vähemmistötoiminnalla on oltava selvät tavoitteet ja selkeä ankkurointi sekä poliittiseen, että toiminnalliseen johtoon. 15 Neuvonpitoryhmän tulee olla mahdollisimman edustava, jollainen se on Surahammarin kunnassa sikäli, että siinä on edustajat kaikista neljästä ruotsinsuomalaisten yhdistyksestä. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan ole mukana suomalaisseuroissa tai suomenkielisissä PRO-yhdistyksissä. Kunnan tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa on myös tarjota yhdistyksiin kuulumattomille tilaisuus tulla mukaan neuvonpitoon ja löytää uusia neuvonpitomuotoja ja neuvonpitoareenoja. Uusi neuvonpitomuoto voi olla neuvonpitotapaamisten järjestäminen kirjastossa ja muilla julkisilla paikoilla kunnassa. Esikoulua ja koulua koskevissa kysymyksissä voidaan järjestää neuvonpitotilaisuuksia lasten huoltajien kanssa. Toinen uusi neuvonpitomuoto voi olla asettaa kunnan asukkaiden saataville laatikoita, joihin he voivat jättää mielipiteitään. Nämä laatikot voivat olla myös virtuaalisia, esimerkiksi sähköpostiosoitteen muodossa. 15 Besökt

15 Kartoitukset Mitä laki sanoo? Esitys (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sisältää säädöksiä valtiontuesta. 8. pykälästä käy ilmi, että valtiontuki maksetaan kunnille ja maakäräjille vuosittain. Valtiontuki on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnissa ja maakäräjissä sen seurauksesta, että yksittäisillä on kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain tuomia oikeuksia. Valtiontuki on myös tarkoitettu toimenpiteisiin jotka tukevat suomen, meänkielen ja saamen käyttämistä. Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava kunnassa sellaisten toimien tarpeet joita suomen, meänkielen ja saamen tueksi tarvitaan. 12. pykälässä puolestaan määrätään se, että kunta tai maakäräjät jotka ovat vastaanottaneet tukea, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selonteon saaduista rahoista ja tekemään selonteon mihin rahoja on käytetty. Kunnat ovat myös velvollisia tekemään selonteon siitä miten kartoitus on suoritettu. Selonteko jätetään sille viranomaiselle joka on maksanut valtiontuen. Kunnan tavoitteet Kunnan on yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa tehtävä toistuvasti kartoituksia ruotsinsuomalaisen vähemmistön suomen kielen käytön tukemisen vaatimista toimenpiteistä, varsinkin lastenhoidon, koulun ja vanhustenhuollon alalla. Jos kartoitukset antavat tulokseksi mielipiteitä esimerkiksi muiden viranomaisten kuin kunnallisten viranomaisten toiminnasta, nämä tulee toimittaa asianomaisille viranomaisille. Toteutetut kartoitukset Kartoitus on vaatimus Surahammarin kunnalle, joka ottaa vastaan vähemmistölain soveltamisen lisäkustannuksiin tarkoitettua valtionavustusta. Yksi kunnan ensimmäisistä tehtävistä on ollut yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa kartoittaa ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeet ja toivomuksen. Tämä kartoitus 15

16 toteutettiin vuodenvaihteessa 2010/2011 kyselytutkimuksen muodossa. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien taustaa, kuten synnyinvuosi ja synnyinmaa, heidän suomen kielen taitojaan ja kielen käyttöään. Edelleen kysyttiin missä asioissa vastaajat toivoivat voivansa käyttää suomen kieltä yhteyksissään kuntaan. Lopuksi oli pari kysymystä siitä miten he haluavat suomenkielistä kulttuuria tuettavan ja miten suomen kielen pitää olla näkyvillä kunnassa. Kyselylomake sisälsi myös informaatiota suomen kielen hallintoalueesta. Kuten edellä mainittiin, kartoitus toteutettiin läheisessä yhteistyössä suomalaisseurojen ja suomenkielisten PRO-yhdistysten, mutta myös Ruotsin kirkon suomenkielisen toiminnan kanssa. Kysely jaettiin paperiversiona, mutta se oli myös kunnan kotisivulla. Kysely oli saatavilla myös kirjastoissa ja suurimmilla työpaikoilla. Myös kunnanhenkilöstön suomen kielen taidot on kartoitettu. Esikoulutoiminnassa kartoitettiin lapset, joiden vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsen äidinkieleksi suomen ja vanhustenhuollossa on kartoitettu suomenkielisten palvelunsaajien lukumäärä. Lisää tästä kohdissa Suomenkielistä esikoulutoimintaa ja Suomenkielistä vanhustenhuolto. Kartoitukset jatkossa On erittäin tärkeää ottaa säännöllisesti selvää ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeista ja mielipiteistä ennen kaikkea esikoulutoiminnassa, koulussa, vanhustenhuollossa ja kulttuuritoiminnassa, koska kunnalla on näillä alueilla lakimääräisiä velvoitteita ruotsinsuomalaista vähemmistöä kohtaan. Kuten kohdassa Neuvonpito mainittiin, kaikki ruotsinsuomalaiset eivät ole mukana kunnassa toimivissa suomalaisseuroissa tai suomenkielisissä PRO-yhdistyksissä. Koska kartoitus tehtiin yhteistyössä mainittujen yhdistysten kanssa, tavoitettiin ennen kaikkea yhdistysaktiivit. Toivottavasti uudet neuvonpitomuodot tuovat esiin myös sellaisten vähemmistöön kuuluvien tarpeita ja toiveita, jotka eivät ole mukana yhdistyselämässä. 16

17 Suomen kielen käyttöalueet Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti (Vähemmistölaki). Kunnan tavoitteet Kunnan tulee työskennellä rakentaakseen vähitellen lisää kielen käyttöalueita, toisin sanoen käyttöalueita tai tilanteita, joissa suomen kieltä käytetään julkisesti. Tavoitteena on nostaa suomen kielen statusta, elvyttää kieltä ja tehdä se näkyväksi. Kunnan työ useampien suomen kielen käyttöalueiden luomiseksi Hallituksen esityksessä Tunnustamisesta omaan valtaan vahvistetaan, että Ruotsin kansallisten vähemmistöjen, mukaan lukien ruotsinsuomalaiset, keskuudessa on käynnissä kielenvaihtoprosessi. Kielentutkijoiden mukaan vähemmistöt eivät monista eri syistä itse pysty kääntämään meneillään olevaa kielenvaihtoprosessia. Tämän johdosta kunnan on tehtävä työtä suomen kielen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi elävänä kielenä. Hallituksen esityksessä todetaan, että: Jos yhteiskunta- ja ryhmätasolla on suotuisat edellytykset kielen säilymiselle, yksilö voi tällöin yksilötasolla tehdä tietoisia kielen säilymiselle tärkeitä päätöksiä. Tällaiset kieltä säilyttävät tekijät yksilötasolla koskevat kielen valintaa (esim. missä määrin ja millä alueilla yksilö valitsee puhua vähemmistökieltä) ja sosialisaatiota (esim. minkä kielen yksilö haluaa siirtää lapsilleen). 16 Surahammarin kunnassa suomalaisilla tulee olla mahdollisuudet rakentaa useampia kielen käyttöalueita julkisen kielen käytön kautta. On luotava suomen kieltä säilyttävä ilmapiiri, jossa suomen kielellä on mahdollisuudet kehittyä. Esikoululla ja koululla on ratkaiseva rooli, jotta suomesta kehittyy kieli, jota voidaan käyttää useilla tärkeillä yhteiskunnan alueilla. 16 Tunnustamisesta omaan valtaan, toteamus sivulla

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Sama suomeksi? suomenkielisen informaation kattavuus suomen kielen hallintoaluekuntien verkkosivustoilla Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Tiivistelmä Salokannas,

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon Suuri osa Suomesta 1960 1970-luvuilla muuttaneista henkilöistä on jo eläkkeellä, ja monet tarvitsevat vanhustenhuoltoa. Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui 76 000 suomalaistaustaista yli 65-vuotiasta henkilöä.

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa Tämän lupaamme sinulle Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa 5 TAKUUTA Haluamme antaa sinulle hyvän hoidon ja hoivan Jos olet yli 65-vuotias ja tarvitset apua

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.

Lisätiedot

Hoito- ja huolenpitoasuminen

Hoito- ja huolenpitoasuminen omvårdnad gävle FINSKA/SUOMALAINEN Vård- och omsorgsboende Hoito- ja huolenpitoasuminen Kuka voi saada hoito- ja huolenpitoasumisen? Hoito- ja huolenpitoasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun tarve valvonnasta

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintaesteisten erityisasuminen

Vanhusten ja toimintaesteisten erityisasuminen Vanhusten ja toimintaesteisten erityisasuminen - Tietoa Jällivaaran kunnan vanhuksille ja toimintaesteisille tarjoamista erityisasumismuodoista Sosiaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia ympäri vuorokauden

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu 1. helmikuuta 2015 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa että kunnan asukkailla on

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Puhutaanko suomea? Ideoita suomen kielen elvytykseen. Leena Huss

Puhutaanko suomea? Ideoita suomen kielen elvytykseen. Leena Huss Puhutaanko suomea? Ideoita suomen kielen elvytykseen Leena Huss Puhutaanko suomea? Ideoita suomen kielen elvytykseen Leena Huss Leena Huss / Hugo Valentin-centrum Valokuvat, kansi ja taitto: Kai Kangassalo

Lisätiedot