Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012"

Transkriptio

1 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä

2 Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä...6 Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa...8 Vapaaehtoinen liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen...10 Ruotsinsuomalainen osallistuminen...10 Muutto Suomesta Surahammarin kuntaan...11 Neuvonpito...12 Mitä laki sanoo?...12 Kunnan tavoitteet...12 Johtoryhmä...12 Neuvonpito jatkossa...13 Kartoitukset...15 Mitä laki sanoo?...15 Kunnan tavoitteet...15 Toteutetut kartoitukset...15 Kartoitukset jatkossa...16 Suomen kielen käyttöalueet...17 Mitä laki sanoo?...17 Kunnan tavoitteet...17 Kunnan työ useampien suomen kielen käyttöalueiden luomiseksi...17 Tiedotuspanostukset...19 Mitä laki sanoo?...19 Kunnan tavoitteet...19 Toteutetut tiedotuspanostukset...19 Suomenkielinen kotisivu...19 Tiedotus kuntaan muuttaneille...19 Tiedotuspanostukset jatkossa...20 Suomenkieliset esitteet...20 Tiedotuskanavat...20 Suomenkieliset palvelut...21 Mitä laki sanoo?...21 Kunnan tavoitteet...21 Nykyiset suomenkieliset palvelut...21 Laajennettu suomenkielinen palvelu jatkossa...22 Suomenkielinen esikoulu...23 Mitä laki sanoo?...23 Kunnan tavoitteet...23 Suomenkielistä esikoulutoimintaa koskevien toivomusten kartoitus...23 Henkilöstön suomen kielen taitojen kartoitus...24 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...24 Esikouluorganisaatio...24 Suomenkielinen viestintä...24 Esikoulutyö jatkossa...24 Tiedottaminen huoltajille...24 Suomenkielisen henkilöstön rekrytointi...25 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...25 Peruskoulu

3 Mitä laki sanoo?...26 Äidinkielen opetus...26 Kunnan tavoitteet...26 Työ koulussa jatkossa...26 Suomenkielinen vanhustenhuolto...27 Mitä laki sanoo?...27 Kunnan tavoitteet...27 Vanhustenhuoltoa koskevien toivomusten kartoitus...27 Henkilöstön suomen kielen taitojen kartoitus...28 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...28 Vanhustenhuollon organisaatio...28 Viestintä suomen kielellä...28 Vanhustenhuoltotyö jatkossa...28 Kartoitus...28 Tiedottaminen ikäihmisille...29 Suomenkielisen henkilöstön rekrytointi...29 Ammattitaitoa lisäävät panostukset...30 Yhdessäolo ja kulttuuri...30 Vapaaehtoinen työ ystäväpalvelu...30 Kulttuuri...31 Mitä laki sanoo?...31 Kunnan tavoitteet...31 Mitä kulttuuri on?...31 Toteutetut panostukset...31 Työ kulttuurin alalla jatkossa...32 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstön koulutus...33 Mitä laki sanoo?...33 Kunnan tavoitteet...33 Nykyinen tilanne...33 Henkilöstön koulutus...33 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstön koulutus jatkossa...34 Valtionavustus...35 Valtionavustus mihin rahat voidaan käyttää?...35 Käyttöalueet jatkossa...36 Muut kansalliset vähemmistöt...37 Työ muiden kansallisten vähemmistöjen kanssa jatkossa...37 Kartoitukset ja neuvonpito...37 Tiedottaminen...38 Toimintasuunnitelman seuranta, arviointi ja päivitys

4 Tausta Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (Vähemmistölaki) 1 astui voimaan Lain mukaan kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä ja kansallisten vähemmistöjen on voitava säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Suomen kieli on yksi kansallisista vähemmistökielistä. Sillä on erityisen vahva suoja niin kutsutulla suomen kielen hallintoalueella. Surahammarin kunta on 1. toukokuuta 2010 lähtien kuulunut hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisillä on erityiset lakimääräiset oikeudet kunnassa. Kunta on muun muassa velvollinen järjestämään esikoulun ja vanhustenhuollon kokonaan tai osittain suomen kielellä. Surahammarin kunnassa on 1. toukokuuta 2010 lähtien toteutettu joukko toimenpiteitä. Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain soveltaminen käytäntöön merkitsee kuitenkin pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Surahammarin kunta on laatinut tämän toimintasuunnitelman sen vuoksi että on tärkeää täsmentää mitä tähän mennessä on tehty ja mitä pitää tehdä jatkossa. Tässä johdantokappaleessa selvitellään aluksi kansallista ja kansainvälistä vähemmistöpolitiikkaa. Johdannossa kuvataan lyhyesti Ruotsin vähemmistöpolitiikan tausta, kansalliset vähemmistöryhmät ja kansalliset vähemmistökielet keskittyen erityisesti ruotsinsuomalaisiin ja suomen kieleen. 2 Seuraavissa kappaleissa kuvataan taustaa sille miksi Surahammarin kunta haki vapaaehtoista liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen ja selvitellään kunnan työtä vähemmistökysymyksissä vastuualue kerrallaan. Samalla selvitetään myös mitä kuuluminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee kunnalle ja sen suomenkielisille asukkaille konkreettisesti. Ruotsin vähemmistöpolitiikka Joulukuussa 1999 valtiopäivät päättivät, että Ruotsi liittyy Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen, jonka tarkoituksena on suojella 1 Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk (Minoritetslagen). 2 Teksti on pääasiassa hallituksen esityksestä 2008/2009:158 Tunnustamisesta omaan valtaan, mutta myös Tukholman läänin lääninhallituksen ja Kielineuvoston kotisivuilta. 4

5 kansallisten vähemmistöjen olemassaoloa ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan jonka tarkoituksena on suojella Euroopan monikulttuurisuutta. Sopimuksista selviää, että Euroopassa on suuri määrä vähemmistöjä, jotka ovat asuneet alueella pitkään ja joilla on oma kieli ja kulttuuri. Sopimuksissa todetaan myös, että tietyt kulttuurit ovat vaarassa hävitä. Ruotsin valtiopäivät päättivät myös vähemmistöpolitiikasta ja viiden kansallisen vähemmistön ja niiden kielten tunnustamisesta. Ruotsi tunnusti näin useiden vähemmistöjen historiallisen läsnäolon ja kielten moninaisuuden ja että näillä ryhmillä pitää olla mahdollisuus säilyttää ja vaalia kulttuuriaan ja kieltään. 3 Ruotsin tunnustamat viisi vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset (joka on myös maan alkuperäisväestö), romanit ja juutalaiset. Yhteistä vähemmistöryhmille on niiden historialliset ja pitkäaikaiset siteet Ruotsiin sekä selvä yhteenkuuluvuus. Ne ovat myös lukumääräisesti vähemmistönä suhteessa valtaväestöön. Niillä on myös jokin uskonnollinen, kielellinen, perinteellinen tai kulttuurillinen erityspiirre, joka erottaa ne merkittävästi valtaväestöstä. Lisäksi sekä yksilöillä että ryhmällä on halu ja pyrkimys säilyttää vähemmistöidentiteettinsä. On tärkeää painottaa, että jokainen yksilö itse ratkaisee kuuluuko hän kansalliseen vähemmistöryhmään. Ratkaisevaa on siis yksilön oma halu kuulua ja samaistua ryhmään, ei ulkoapäin muiden määräämä kuuluvuus. Kansallisen vähemmistökielen aseman omaava kieli täyttää kaksi tunnusmerkkiä. Ensinnäkin se on kieli eikä murre. Toiseksi sitä on puhuttu Ruotsissa vähintään kolme sukupolvea tai noin sata vuotta. Käytännössä on olemassa myös kolmas kriteeri, nimittäin se että kieltä puhuvat itse haluavat kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Nämä tunnusmerkit täyttäviä kansallisia vähemmistökieliä on viisi: suomi, meänkieli, saame, jiddiš ja romani chib. Nämä viisi kansallista vähemmistökieltä jaetaan kahteen ryhmään, Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat maanosa- tai vähemmistökielet, jotka ovat suomi, meänkieli ja saame. Näillä kielillä on historiallinen maantieteellinen yhteys Ruotsiin, koska niitä on perinteisesti puhuttu tietyillä alueilla Ruotsissa. Toista ryhmää nimitetään alueellisesti riippumattomiksi kieliksi ja tähän ryhmään kuuluvat jiddiš ja romani chib. 3 Lainio & Leppänen

6 Ruotsin vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa niiden mahdollisuuksia saada vaikutusvaltaa sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elävinä. 4 Tämän työn yhtenä vaiheena tuli vuonna 2000 laki oikeudesta käyttää saamea hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa (SFS 1999:1175), joka on voimassa Arjeplogin, Jällivaaran, Jokkmokin ja Kiirunan kunnissa ja laki oikeudesta käyttää suomea ja meänkieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa (SFS 1999:1176), joka on koski Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntia. Näistä kunnista tuli niin kutsuttu saamen, suomen ja/tai meänkielen hallintoalue. Ruotsin vähemmistötyön kansallinen ja kansainvälinen seuranta vuosien 1999 ja 2009 välillä osoitti, että parannuksia ja jatkotoimenpiteitä vaadittiin. Kritiikkiä saatiin muun muassa siitä, että vähemmistösuoja oli rajoitettu koskemaan harvoja kuntia maan pohjoisosassa, että vähemmistöillä oli liian vähän vaikutusvaltaa ja että Ruotsi ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin kansallisten vähemmistökielten aseman vahvistamiseksi. Vuonna 2009 hallitus esitteli uuden vähemmistöpoliittisen strategian ja toimenpiteet kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi aloitteessa Tunnustamisesta omaan valtaan - hallituksen kansallisia vähemmistöjä koskeva strategia (esitys2008/2009;158). 5 Osana tätä strategiaa on 1. tammikuuta 2010 voimaan tullut laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Tietyt vähemmistöoikeudet on toteutettava koko maassa, jonka vuoksi kaikki viisi kansallista vähemmistöä kuuluvat kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain piiriin (lakia kutsutaan jatkossa vähemmistölaiksi). Näitä oikeuksia nimitetään perussuojaksi. Seuraava perussuoja koskee täten kaikkia vähemmistöjä koko maassa: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, 4 Esitys 2008/09:158, s.14 5 Från erkännande till egenmakt regeringens strategi för de nationella minoriteterna (prop. 2008/09:158. 6

7 erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. Sen lisäksi suomen, saamen ja meänkieltä puhuvilla on erityisiä oikeuksia kyseisillä hallintoalueilla. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: yksittäisten kansalaisten oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten, hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa, kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii. Lainsäädännössä tehdään tietty ero alueellisten ja alueellisesti riippumattomien vähemmistökielten välillä. Suomella, meänkielellä ja saamella on vahvempi suoja kuin jiddišillä ja romani chibillä. Suomen 6, saamen 7 ja meänkielen 8 hallintoalue on laajentunut käsittämään useampia kuntia kuin aikaisemmin. Myös muilla kunnilla on mahdollisuus anoa liittymistä hallintoalueeseen vapaaehtoisesti. Hallitus tekee päätöksen liittämisestä sitä haluavan kunnan hakemuksesta. Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueeseen kuuluvat myös seuraavat maakäräjät: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Tukholma, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Örebro ja Itä-Götanmaa sekä Länsi-Götanmaan alue. 6 Suomenkieliseen hallintoalueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Jällivaara, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Tukholma, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Uumaja, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Ylitornio. 7 Saamelainen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Dorotea, Jällivaara, Härjedalen, Jokkmokk, Kiiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund. 8 Meänkielen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Jällivaara, Haaparanta, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Ylitornio. 7

8 Yksityishenkilöillä on myös oikeus käyttää suomen kieltä kirjallisissa yhteyksissään valtiopäivien asiamiehiin, oikeuskansleriin, vakuutuskassaan, verovirastoon ja syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityishenkilö on osapuoli tai osapuolten sijainen. Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa Kun Ruotsi allekirjoitti Euroopan neuvoston sopimukset, se merkitsi maan historiallisten vähemmistöjen ja niiden kielten tunnustamista. Näillä ryhmillä on historiallinen kotipaikkaoikeus maan asukkaina samalla tavoin kuin väestön enemmistöllä. Ruotsi on muun muassa ottanut vastuun vähemmistöryhmien kielen ja kulttuurin aktiivisesta suojaamisesta ja edistämisestä. On olemassa joitakin väärinkäsityksiä kansallisista vähemmistöistä. Yksi tavallisimmista on se, että ne nähdään maahanmuuttajina, koska ei tiedetä olevan kysymys ryhmistä, jotka ovat aina olleet Ruotsissa. Toinen väärinkäsitys on se, että luullaan ettei Ruotsissa ole koskaan puhuttu muita kieliä kuin ruotsia. Sen vuoksi sanottakoon tässä pari sanaa suomen kielen pitkästä historiallisesta läsnäolosta Ruotsissa. Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia. Ne kuuluivat yli 600 vuotta samaan valtakuntaan, jossa puhuttiin ruotsia, suomea ja monia muita kieliä. Venäjää vastaan käydyn sodan seurauksena Ruotsi menetti valtakunnan itäisen puolikkaan Suomen Venäjälle vuonna Haminan rauhassa Venäjään liitettiin kolmasosa kuningaskunnasta, jonka pääkaupunki oli Tukholma. Suomi on täten yksi Ruotsissa kauan puhutuista kielistä. Suomen ja Ruotsin kuuluessa samaan valtakuntaan Tukholma, Mälarinlaakso, Vermlanti, Taalainmaa ja Tornionlaakso olivat alueita, jonne suomen kieli oli levinnyt eniten. 9 Ihmiset muuttivat valtakunnan puolikkaiden välillä. Osa jäi asumaan uusille kotiseuduilleen ja osa palasi takaisin. Ruotsinsuomalaisten historia on mitä suurimmassa määrin historiaa muutosta maiden välillä eri ajanjaksoina. Myös myöhemmin ja meidän omana aikanamme on tapahtunut muuttoa Ruotsin ja Suomen välillä. Sodanjälkeinen muutto Suomesta Ruotsiin on ajallisesti vielä hyvin lähellä. Sen ansiosta suomea puhuvan väestön lukumäärä Ruotsissa on lisääntynyt. 9 8

9 Suomea puhuvien lukumäärästä Ruotsissa ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen arvioidaan olevan noin henkeä. 10 Vähemmistölain tarkoituksena, kuten jo aikaisemmin mainittiin, on suojata ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Kyseessä on pitkäjännitteinen ja jatkuva työ, jotta vähemmistökielet säilyisivät ja kehittyisivät elävinä kielinä. Tässä tehtävässä erityisesti esikoululla ja koululla on ratkaiseva osa. 10 ilmoittaa luvun ja luvun

10 Vapaaehtoinen liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen Ruotsinsuomalainen osallistuminen Vuoden 2009 alussa Ruotsin hallitus teki esityksen suomen kielen hallintoalueen laajentamisesta. Surahammarin kunta ei liittynyt tässä vaiheessa mukaan hallintoalueeseen. Kuten aikaisemmin mainittiin, kunnilla on kuitenkin oikeus anoa vapaaehtoista liittämistä hallintoalueeseen. Tämän Surahammarin kunta teki. Kaksi kunnassa toimivaa suomalaisseuraa ja kaksi suomenkielistä PRO-yhdistystä oli erittäin toimekkaasti mukana prosessissa jonka pyrkimyksenä oli saada Surahammarin kunta hakemaan vapaaehtoista liittämistä suomen kielen hallintoalueeseen. Ne käynnistivät nimien keräyksen vaatien kuntaa liittymään vapaaehtoisesti suomenkieliseen hallintoalueeseen. Kerätyt nimet ja yhteinen kirjelmä kaikilta neljältä yhdistykseltä ja vaatimus kunnan liittämisestä suomenkieliseen hallintoalueeseen jätettiin Surahammarin kunnalle huhtikuussa Toukokuussa 2009 kunnanhallitus asetti työryhmän selvittämään ja laatimaan raportin siitä kuinka Surahammarin kunta voi vahvistaa suomen kielen asemaa kunnassa. Työryhmään kuului poliitikkoja, virkamiehiä ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia. Marraskuussa 2009 kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se tekisi päätöksen, jonka mukaan Surahammarin kunta anoisi liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Kunnanhallitus päätti edelleen esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää johtoryhmän perustamisesta suomen kielen hallintoaluetta varten ja että siihen kuuluisi neljä jäsentä suomalaisseuroista ja suomenkielisistä PRO-yhdistyksistä sekä kolme edustajaa kunnanhallituksesta. Myös kouluja huolehdintapäällikkö kuuluisi ohjausryhmään asiantuntijana. Johtoryhmän tarkoituksena olisi seurata suomenkielisten palvelujen toimintaa ja esittää parannuksia sekä tehdä aloitteita ja suunnitella suomenkielisten palvelujen kehittämistä. Hakemus liittymisestä suomenkieliseen hallintoalueeseen jätettiin hallitukselle, joka päätti maaliskuussa 2010, että Surahammarin kunta kuuluu 1. toukokuuta 2010 lähtien hallintoalueeseen. 10

11 Muutto Suomesta Surahammarin kuntaan Muutto Suomesta Ruotsiin lisääntyi toisen maailmansodan jälkeen. Yksi monista paikkakunnista, jonne muuttajia tuli, oli Surahammarin kunta. Kiitos oli sana, jota käytettiin usein kunnassa, näin lukee Surahammarista kertovassa kirjassa. 11 Kirjassa kuvataan oman aikamme muuttoa Surahammarin kuntaan 12, lähinnä Suomesta. Toisen maailmansodan aikana Surahammarin kuntaan tuli joitakin sotalapsia. 13 Tällä tavoin Surahammarin kunta joutui mukaan Euroopan dramaattiseen historiaan. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsissa vallitsi suuri työvoimapula. Jo 1940-luvulla Surahammarin kuntaan tuli suomalaisia, mutta vasta 1950-luvulla muutto pääsi vauhtiin. Ennen kaikkea ruukit houkuttelivat suurin joukoin suomalaisia kuntaan. Monet ruotsalaiset yritykset, kuten esimerkiksi Wirsbo Bruks AB, tekivät rekrytointimatkoja Suomeen. Kohta näitä värväysmatkoja ei enää tarvittu! Suomalaisten omat sosiaaliset verkostot näyttelivät tärkeää osaa muuttoliikkeen jatkossa. Ruotsiin muuttaneet lomailivat usein entisillä kotipaikkakunnillaan. He saivat ennen kesälomaa työnantajaltaan tehtäväksi houkutella mukaansa perheenjäseniä, sukulaisia ja entisiä naapureita, jotka asuivat vielä Suomessa. Suomalainen muuttoliike sai ketjumuuttoliikkeen luonteen. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuivat ensi alkuun empien ja kokeillen oloonsa Ruotsissa, he eivät sulkeneet ovia Suomeen. Monilla oli suunnitelma palata takaisin Suomeen. Mutta aika kului. Pidettyään aluksi asumistaan Ruotsissa enemmän tai vähemmän tilapäisenä, monet muuttivat mieltään ja päättivät jäädä tänne. Heidän tulevaisuudensuunnitelmansa orientoituivat yhä enemmän Ruotsiin. Tilastot osoittavat, että noin 30,5 % av tämän päivän Surahammarin kunnan asukkaista on suomalaistaustaisia. Lukuina ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että lähes 1200 surahammarilaista on syntynyt Suomessa. Osa heistä on suomenruotsalaisia. Noin 1100 henkeä on syntynyt Ruotsissa, mutta heidän vanhemmistaan vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Noin 800 henkeä on syntynyt Ruotsissa, mutta vähintään yksi heidän isovanhemmistaan on syntynyt Suomessa. Sitä kuinka moni heistä, jotka tilastollisesti voidaan ryhmitellä ruotsinsuomalaisiksi, samaistaa itsensä ruotsinsuomalaiseksi, ei tiedetä. 11 Från brukssamhälle till bruk och samhälle. Surahammars kommun , s I Surahammarin kunnassa on kolme taajamaa, Surahammar, Virsbo ja Ramnäs. Vuoteen 1963 ne olivat kaksi eri kuntaa, Sura ja Ramnäs (mukaan lukien Virsbo). Asian yksinkertaistamiseksi käsitettä Surahammarin kunta käytetään myös edeltävästä ajasta. 13 Ruotsi otti vastaan sotalasta Suomesta. 11

12 Neuvonpito Mitä laki sanoo? 5 Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon (Vähemmistölaki) Vähemmistöjen oikeudet vaikutusvaltaan on säännelty selkeästi sekä puiteyleissopimuksessa että vähemmistökielisopimuksessa. Kunnan tavoitteet Ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on annettava vaikutusvaltaa heitä koskevissa kysymyksissä. Kunnan on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa sellaisissa kysymyksissä. Johtoryhmä Yksi tärkeä syy siihen, että vähemmistöllä tulee olla vaikutusvaltaa, on se, että vähemmistöryhmä itse tietää parhaiten oman ryhmänsä tarpeet ja toivomukset. Tämän vuoksi on tärkeää käydä keskustelua kunnan ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön kesken. Vähemmistön tarpeet voidaan näin huomioida paremmin ja toimivan neuvonpidon avulla päätöksentekoaineistosta saadaan parempi. Neuvonpito vahvistaa ruotsinsuomalaisen vähemmistöryhmän olemassaolon paikallisessa yhteisössä. Hallituksen esityksessä, Tunnustamisesta omaan valtaan painotetaan, tähdennetään, että neuvonpito laaditaan kunnallisella tasolla tapauskohtaisesti. Keskeisintä on kansallisten vähemmistöjen mielipiteiden huomioiminen. Tämä on erityisen tärkeää esikoulu- ja koulukysymyksissä, nuorisokysymyksissä, vanhustenhuollossa, kirjasto- ja muussa kulttuuritoiminnassa, toisin sanoen alueilla, joilla kunnalla on tiettyjä velvoitteita vähemmistötaustaisia kansalaisia kohtaan. 14 Surahammarin kunnassa neuvonpito tapahtuu johtoryhmässä, joka asetettiin vuonna 2009 kunnan anoessa vapaaehtoista liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Johtoryhmän 14 Esitys 2008/09:

13 tehtävänä on seurata vähemmistötoimintaa, ehdottaa parannuksia, tehdä aloitteita ja suunnitella toimenpiteitä, jotta kunta täyttää vähemmistölain tarkoitukset. Johtoryhmässä on edustajat kunnassa toimivista kahdesta suomalaisseurasta ja kahdesta suomenkielisestä PRO-yhdistyksestä sekä kolme edustajaa kunnanhallituksesta. Yksi heistä on kunnanneuvos. Johtoryhmällä on siten vankka poliittinen tuki. Koulu- ja huolehdintapäällikkö on ohjausryhmässä asiantuntijana. Näin johtoryhmä on myös ankkuroitu siihen kunnan organisaatioon, joka vastaa lastenpäivähoito-, koulu- ja vanhustenhuoltokysymyksistä. Tällä tavoin lainsäädännön keskeiset alueet heijastuvat myös ohjausryhmän kokoonpanoon. Ryhmään kuuluu myös prosessinjohtaja, joka työskentelee suomen kielen hallintoaluetta koskevien kysymysten parissa ja jolla on koordinointivastuu vähemmistötoiminnasta. Prosessinjohtaja raportoi säännöllisesti ohjausryhmälle. Neuvonpito tapahtuu johtoryhmässä ja sitä leimaa jäsentynyt ja säännöllinen työtapa. Ryhmä kokoontuu noin kuusi, seitsemän kertaa vuodessa. Tähän mennessä suomiseuroissa ja PRO-yhdistyksissä sekä Ruotsin kirkon suomenkielisen työn parissa järjestetyt kokoukset ovat myös olleet luonteeltaan neuvonpitokokouksia. Tällöin prosessinjohtajalla on ollut mahdollisuus informoida kunnan vähemmistötyöstä ja kuunnella kokouksissa esitettyjä mielipiteitä. Neuvonpito jatkossa Johtoryhmä jatkaa työtä samojen kokonaisvaltaisten työtehtävien parissa, kuten tähänkin asti. Yhtä tärkeää on, että kunta pitää jatkuvasti yhteyttä suomalaisseuroihin ja suomenkielisiin PRO-yhdistyksiin sekä Ruotsin kirkon suomenkieliseen toimintaan ja kehittää uusia yhteyksiä ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön. Toimiva neuvonpito on edellytys vähemmistölain tarkoitusten toteuttamiselle. Tätä tukee Tukholman lääninhallituksen laatima seurantaraportti. Kyseinen lääninhallitus on yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa saanut tehtäväkseen seurata vähemmistölakia ja tehdä vuosittain kokonaisarvion lain noudattamisesta. Ensimmäisessä seurantaraportissa todetaan, että hallintoviranomaisilla, jotka ovat päässeet pisimmälle vähemmistökysymyksissä, on kolme yhteistä nimittäjää: Ensinnäkin on oltava toimiva neuvonpito kyseessä olevien kansallisten vähemmistöjen kanssa. Toiseksi on oltava selkeä koordinoiva toiminto 13

14 vähemmistötoiminnalle. Kolmanneksi vähemmistötoiminnalla on oltava selvät tavoitteet ja selkeä ankkurointi sekä poliittiseen, että toiminnalliseen johtoon. 15 Neuvonpitoryhmän tulee olla mahdollisimman edustava, jollainen se on Surahammarin kunnassa sikäli, että siinä on edustajat kaikista neljästä ruotsinsuomalaisten yhdistyksestä. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan ole mukana suomalaisseuroissa tai suomenkielisissä PRO-yhdistyksissä. Kunnan tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa on myös tarjota yhdistyksiin kuulumattomille tilaisuus tulla mukaan neuvonpitoon ja löytää uusia neuvonpitomuotoja ja neuvonpitoareenoja. Uusi neuvonpitomuoto voi olla neuvonpitotapaamisten järjestäminen kirjastossa ja muilla julkisilla paikoilla kunnassa. Esikoulua ja koulua koskevissa kysymyksissä voidaan järjestää neuvonpitotilaisuuksia lasten huoltajien kanssa. Toinen uusi neuvonpitomuoto voi olla asettaa kunnan asukkaiden saataville laatikoita, joihin he voivat jättää mielipiteitään. Nämä laatikot voivat olla myös virtuaalisia, esimerkiksi sähköpostiosoitteen muodossa. 15 Besökt

15 Kartoitukset Mitä laki sanoo? Esitys (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sisältää säädöksiä valtiontuesta. 8. pykälästä käy ilmi, että valtiontuki maksetaan kunnille ja maakäräjille vuosittain. Valtiontuki on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnissa ja maakäräjissä sen seurauksesta, että yksittäisillä on kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain tuomia oikeuksia. Valtiontuki on myös tarkoitettu toimenpiteisiin jotka tukevat suomen, meänkielen ja saamen käyttämistä. Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava kunnassa sellaisten toimien tarpeet joita suomen, meänkielen ja saamen tueksi tarvitaan. 12. pykälässä puolestaan määrätään se, että kunta tai maakäräjät jotka ovat vastaanottaneet tukea, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selonteon saaduista rahoista ja tekemään selonteon mihin rahoja on käytetty. Kunnat ovat myös velvollisia tekemään selonteon siitä miten kartoitus on suoritettu. Selonteko jätetään sille viranomaiselle joka on maksanut valtiontuen. Kunnan tavoitteet Kunnan on yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa tehtävä toistuvasti kartoituksia ruotsinsuomalaisen vähemmistön suomen kielen käytön tukemisen vaatimista toimenpiteistä, varsinkin lastenhoidon, koulun ja vanhustenhuollon alalla. Jos kartoitukset antavat tulokseksi mielipiteitä esimerkiksi muiden viranomaisten kuin kunnallisten viranomaisten toiminnasta, nämä tulee toimittaa asianomaisille viranomaisille. Toteutetut kartoitukset Kartoitus on vaatimus Surahammarin kunnalle, joka ottaa vastaan vähemmistölain soveltamisen lisäkustannuksiin tarkoitettua valtionavustusta. Yksi kunnan ensimmäisistä tehtävistä on ollut yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa kartoittaa ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeet ja toivomuksen. Tämä kartoitus 15

16 toteutettiin vuodenvaihteessa 2010/2011 kyselytutkimuksen muodossa. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien taustaa, kuten synnyinvuosi ja synnyinmaa, heidän suomen kielen taitojaan ja kielen käyttöään. Edelleen kysyttiin missä asioissa vastaajat toivoivat voivansa käyttää suomen kieltä yhteyksissään kuntaan. Lopuksi oli pari kysymystä siitä miten he haluavat suomenkielistä kulttuuria tuettavan ja miten suomen kielen pitää olla näkyvillä kunnassa. Kyselylomake sisälsi myös informaatiota suomen kielen hallintoalueesta. Kuten edellä mainittiin, kartoitus toteutettiin läheisessä yhteistyössä suomalaisseurojen ja suomenkielisten PRO-yhdistysten, mutta myös Ruotsin kirkon suomenkielisen toiminnan kanssa. Kysely jaettiin paperiversiona, mutta se oli myös kunnan kotisivulla. Kysely oli saatavilla myös kirjastoissa ja suurimmilla työpaikoilla. Myös kunnanhenkilöstön suomen kielen taidot on kartoitettu. Esikoulutoiminnassa kartoitettiin lapset, joiden vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsen äidinkieleksi suomen ja vanhustenhuollossa on kartoitettu suomenkielisten palvelunsaajien lukumäärä. Lisää tästä kohdissa Suomenkielistä esikoulutoimintaa ja Suomenkielistä vanhustenhuolto. Kartoitukset jatkossa On erittäin tärkeää ottaa säännöllisesti selvää ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeista ja mielipiteistä ennen kaikkea esikoulutoiminnassa, koulussa, vanhustenhuollossa ja kulttuuritoiminnassa, koska kunnalla on näillä alueilla lakimääräisiä velvoitteita ruotsinsuomalaista vähemmistöä kohtaan. Kuten kohdassa Neuvonpito mainittiin, kaikki ruotsinsuomalaiset eivät ole mukana kunnassa toimivissa suomalaisseuroissa tai suomenkielisissä PRO-yhdistyksissä. Koska kartoitus tehtiin yhteistyössä mainittujen yhdistysten kanssa, tavoitettiin ennen kaikkea yhdistysaktiivit. Toivottavasti uudet neuvonpitomuodot tuovat esiin myös sellaisten vähemmistöön kuuluvien tarpeita ja toiveita, jotka eivät ole mukana yhdistyselämässä. 16

17 Suomen kielen käyttöalueet Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti (Vähemmistölaki). Kunnan tavoitteet Kunnan tulee työskennellä rakentaakseen vähitellen lisää kielen käyttöalueita, toisin sanoen käyttöalueita tai tilanteita, joissa suomen kieltä käytetään julkisesti. Tavoitteena on nostaa suomen kielen statusta, elvyttää kieltä ja tehdä se näkyväksi. Kunnan työ useampien suomen kielen käyttöalueiden luomiseksi Hallituksen esityksessä Tunnustamisesta omaan valtaan vahvistetaan, että Ruotsin kansallisten vähemmistöjen, mukaan lukien ruotsinsuomalaiset, keskuudessa on käynnissä kielenvaihtoprosessi. Kielentutkijoiden mukaan vähemmistöt eivät monista eri syistä itse pysty kääntämään meneillään olevaa kielenvaihtoprosessia. Tämän johdosta kunnan on tehtävä työtä suomen kielen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi elävänä kielenä. Hallituksen esityksessä todetaan, että: Jos yhteiskunta- ja ryhmätasolla on suotuisat edellytykset kielen säilymiselle, yksilö voi tällöin yksilötasolla tehdä tietoisia kielen säilymiselle tärkeitä päätöksiä. Tällaiset kieltä säilyttävät tekijät yksilötasolla koskevat kielen valintaa (esim. missä määrin ja millä alueilla yksilö valitsee puhua vähemmistökieltä) ja sosialisaatiota (esim. minkä kielen yksilö haluaa siirtää lapsilleen). 16 Surahammarin kunnassa suomalaisilla tulee olla mahdollisuudet rakentaa useampia kielen käyttöalueita julkisen kielen käytön kautta. On luotava suomen kieltä säilyttävä ilmapiiri, jossa suomen kielellä on mahdollisuudet kehittyä. Esikoululla ja koululla on ratkaiseva rooli, jotta suomesta kehittyy kieli, jota voidaan käyttää useilla tärkeillä yhteiskunnan alueilla. 16 Tunnustamisesta omaan valtaan, toteamus sivulla

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta 14.11.2015 Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen 14.11.2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017 Yhteistyösopimus xx.xx.xxxx 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tilaaja Luumäen kunta Linnalantie 33 54500 TAAVETTI Tuottaja Lappeenrannan

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot