VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa 2 Rahoitus 3 Neuvonpito 3 Esikoulu ja koulu 4-5 Kulttuuri ja vapaa-aika 6 Vanhusten ja vammaistenhuolto 7-8 Sosiaalipalvelu - Yksilö ja perhehuolto 9 Kartoitukset 10 Tiedotuspanostukset Muut kansalliset vähemmistöt 11 Muuta 11 Muut hallintoviranomaiset 12 Kaksikielisen tiedottajan tehtävä 12-13

3 Tausta Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (Vähemmistölaki) astui voimaan Lain mukaan kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä ja kansallisten vähemmistöjen on voitava säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Suomen kieli on yksi kansallisista vähemmistökielistä. Sillä on erityisen vahva suoja niin kutsutulla suomen kielen hallintoalueella. Hallstahammarin kunta on 1. tammikuuta 2010 lähtien kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisillä on erityiset lakimääräiset oikeudet kunnassa. Kunta on muun muassa velvollinen järjestämään esikoulun ja vanhustenhuollon kokonaan tai osittain suomen kielellä. Hallstahammar saa valtiontukea niille lisäkustannuksille joita lain mukainen vähemmistö ja vähemmistökielilaki (2009:724) aiheuttavat sekä toimiin jolla voi tukea suomen, meänkielen ja saamen käyttöä. Tuen kanssa tai ilman tukea kuuluu kaikkien kuntien, myös kunnat jotka eivät kuulu hallintoalueeseen, tiedottaa kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, kouluttaa henkilökuntaa lain mukaisista oikeuksista, neuvotella vähemmistön kanssa, ja ottaa selville jos kunnan toiminnassa on henkilökuntaa jotka osaavat suomea, saamea sekä/tai meänkieltä. Hallstahammarissa on 1. tammikuuta 2010 lähtien toteutettu joukko toimenpiteitä. Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain soveltaminen käytäntöön merkitsee kuitenkin pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Hallstahammarin kunta on laatinut tämän toimintasuunnitelman selvittääkseen mitä tähän mennessä on tehty ja mitä pitää tehdä jatkossa. Ruotsin vähemmistöpolitiikka Joulukuussa 1999 valtiopäivät päättivät, että Ruotsi liittyy Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen, jonka tarkoituksena on suojella kansallisten vähemmistöjen olemassaoloa ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan jonka tarkoituksena on suojella Euroopan monikulttuurisuutta. Sopimuksista selviää, että Euroopassa on suuri määrä vähemmistöjä, jotka ovat asuneet alueella pitkään ja joilla on oma kieli ja kulttuuri. Sopimuksissa todetaan myös, että tietyt kulttuurit ovat vaarassa hävitä. Ruotsin valtiopäivät päättivät myös vähemmistöpolitiikasta ja viiden kansallisen vähemmistön ja niiden kielten tunnustamisesta. Ruotsi tunnusti näin useiden vähemmistöjen historiallisen läsnäolon ja kielten moninaisuuden ja että näillä ryhmillä pitää olla mahdollisuus säilyttää ja vaalia kulttuuriaan ja kieltään. Kolme Ruotsin tunnustamat viisi vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset (joka on myös maan alkuperäisväestö), romanit ja juutalaiset. Yhteistä vähemmistöryhmille on niiden historialliset ja pitkäaikaiset siteet Ruotsiin sekä selvä yhteenkuuluvuus. On tärkeää painottaa, että jokainen yksilö itse ratkaisee kuuluuko hän kansalliseen vähemmistöryhmään. Ratkaisevaa on siis yksilön oma halu kuulua ja samaistua ryhmään, ei ulkoapäin muiden määräämä kuuluvuus. Kansallisen vähemmistökielen aseman omaava kieli täyttää kaksi tunnusmerkkiä. Ensinnäkin se on kieli eikä murre. Toiseksi sitä on puhuttu Ruotsissa vähintään kolme sukupolvea tai noin sata vuotta. Nämä viisi kansallista vähemmistökieltä jaetaan kahteen ryhmään, Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat maanosa- tai vähemmistökielet, jotka ovat suomi, meänkieli ja saame. Näillä kielillä on historiallinen maantieteellinen yhteys Ruotsiin, koska niitä on perinteisesti puhuttu tietyillä alueilla Ruotsissa. Toista ryhmää nimitetään alueellisesti riippumattomiksi kieliksi ja tähän ryhmään kuuluvat jiddiš ja romani chib. Ruotsin vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa niiden mahdollisuuksia saada vaikutusvaltaa sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elävinä. 1

4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Tietyt vähemmistöoikeudet on toteutettava koko maassa, jonka vuoksi kaikki viisi kansallista vähemmistöä kuuluvat kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain piiriin. Näitä oikeuksia nimitetään perussuojaksi. Seuraava perussuoja koskee täten kaikkia vähemmistöjä koko maassa: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään kos keviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. Sen lisäksi suomen, saamen ja meänkieltä puhuvilla on erityisiä oikeuksia kyseisillä hallintoalueilla. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: yksittäisten kansalaisten oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia. Ne kuuluivat yli 600 vuotta samaan valtakuntaan, jossa puhuttiin ruotsia, suomea ja monia muita kieliä. Venäjää vastaan käydyn sodan seurauksena Ruotsi menetti valtakunnan itäisen puolikkaan Suomen Venäjälle vuonna Haminan rauhassa Venäjään liitettiin kolmasosa kuningaskunnasta, jonka pääkaupunki oli Tukholma. Suomi on täten yksi Ruotsissa kauan puhutuista kielistä. Suomen ja Ruotsin kuuluessa samaan valtakuntaan Tukholma, Mälarinlaakso, Vermlanti, Taalainmaa ja Tornionlaakso olivat alueita, jonne suomen kieli oli levinnyt eniten. Ihmiset muuttivat valtakunnan puolikkaiden välillä. Osa jäi asumaan uusille kotiseuduilleen ja osa palasi takaisin. Ruotsinsuomalaisten historia on mitä suurimmassa määrin historiaa muutosta maiden välillä eri ajanjaksoina. Myös myöhemmin ja meidän omana aikanamme on tapahtunut muuttoa Ruotsin ja Suomen välillä. Sodanjälkeinen muutto Suomesta Ruotsiin on ajallisesti vielä hyvin lähellä. Sen ansiosta suomea puhuvan väestön lukumäärä Ruotsissa on lisääntynyt. Tänään Ruotsissa asuu suomitaustaistahenkilöä (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). 2

5 Rahoittaminen Kunnat jotka kuuluvat suomen-, saamen- ja mäenkielen hallintoalueeseen saavat valtiontukea joka on tarkoitettu lisäkustannusten kattamiseen johtuen vähemmistölaista. Valtiontuki on nimenomaan tarkoitettu kuluihin jotka voidaan luokitella vähemmistötyön aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Valtiontukea ei toisin sanoen saa käyttää kustannuksiin jotka aikaisemmin ovat olleet mukana kunnan budjetissa. Valtiontuen maksaa Tukholman Läänihallitus. Läänihallituksella ja Saamekäräjillä on valtiontehtävä seurata Ruotsin vähemmistötyötä vähemmistö- ja vähemmistölain perusteella. Hallstahammarilla on velvollisuus kirjoittaa joka vuosi raportti vähemmistötyöstään Tukholman Läänihallitukselle. Neuvonpito 5 Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon (Vähemmistölaki) Hallstahammarin kunnan on aktiivisesti tiedotettava kunnan ruotsinsuomalaisia lain mukaisista oikeuksista kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Osittain kotisivulla (www.hallstahammar.se), kääntämällä kunnallisia dokumentteja, ilmoituksilla, kirjallisella tiedolla sekä suullisissa tiedotus kokouksissa. Neuvonpito ja yhteistyö ovat tärkeimpiä työvälineitä kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Hallintoalue ryhmä Koska valtiontuen käyttö säädellään lainsäädännön mukaan, joka antaa ilmi että neuvonpito on tärkein työväline, on looginen päättely että valtiontuen käyttöalueita määrätään yhdessä vähemmistön kanssa. Kokousmuistiinpanoja kirjoitetaan. Mielipiteitä ja ehdotuksia tuodaan mukaan takaisin kunnan organisaatioon. Neuvonpito kokouksia ruotsinsuomalaisen neuvonpito ryhmän kanssa (Hallintoalue ryhmä) pidetään noin kahdeksan kertaa vuodessa. Hallintoalue ryhmään kuuluu suomenkielisen PRO:n, suomiseuran, seurakunnan ja kunnan edustajia. Hallintoalue johtoryhmä Johtoryhmä kostuu Hallintoalueryhmän jäsenistä sekä kunnanpolitiikoista. Johtoryhmä tapaa 4 kertaa vuodessa. Johtokunnan tehtävä on seurata miten kunnan suomenkielinen palvelu toimii ehdottaa parannuksia ja suunnittella parannuksia jotta kunta voi tavoittaa vähemmistölain vaatimukset. Ryhmä määrää myös valtiontuen käytöstä. Nykyisen tilanteen kuvaus Hallstahammarissa asuu asukasta ( ). Näistä on suomitaustaista (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). Lähes 23,6 % Hallstahammarin väestöllä on suomalainen tausta tai siteitä suomeen. 3

6 Esikoulu ja koulu Esikoulu Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. 17 Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1 ja 7 :n mukaan, kunnan on tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä (Vähemmistölaki). Lapsen kielen kehityksen samoin kuin myöhemmän kielikompetenssin ja identiteetin pohja luodaan esikouluiässä. Vähemmistökielilain 8 todetaan, että kun hallintoalueen kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1. Ja 7. mukaan, kunnan tulee huoltajan pyynnöstä antaa lapselle mahdollisuus saada paikka sellaisessa esikoulutoiminnassa, joka tapahtuu kokonaan tai osittain suomeksi. Koulu Äidinkielenopetus Ruotsin Koululaki 10 kappale 7 (peruskoulu)/15 kappale 19 (lukio), lainaus Jos oppilaan huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta kyseisellä kielellä, mikäli 1. kieltä puhutaan oppilaan kotona päivittäin ja 2. oppilaalla on kyseisen kielen perustaidot (peruskoulu) oppilaalla on hyvät taidot kyseisessä kielessä (lukio). Jos huoltajan äidinkieli on kansallinen vähemmistökieli, oppilaalle on tarjottava äidinkielen opetusta, vaikka kyseistä kieltä ei puhuttaisikaan oppilaan kotona päivittäin. (Koululaki 2010:800) Kunta voi tarjota äidinkielen opetusta seuraavissa kielissä: saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš, vaikkei kieli olisikaan kodin jokapäiväinen seurustelukieli. Kun kyseessä on joku näistä kielistä, kunta on velvollinen järjestämään äidinkielen opetusta myös viittä oppilasta pienemmälle ryhmälle (Koululaki 2010:800). Ongelmien erittelyä Lapsille tulee turvata todelliset mahdollisuudet kaksikielisyyteen, oman äidinkielen hallitsemiseen ja myös laajemmin kulttuurin, uskonnon ja historian tuntemiseen. Kunnallinen esikoulu ja koulu on luonnollinen paikka, jossa tämän tulee tapahtua. Sanomattakin on selvää että kunta ei voi eikä sen tulekaan työskennellä yksin tässä asiassa. 4

7 Lapsen kielen kehityksen kannalta ensimmäinen ja tärkein viiteryhmä on koti ja vanhemmat. Tämän vuoksi on ensisijaisesti tärkeää että vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien ja esikoulun sekä koulun välillä toimii. Peruskoulu- ja esikouluopettajille on taattava mahdollisuudet ja edellytykset työskennellä kaksi tai monikielisten lasten kanssa. Lisäksi peruskoulu- ja esikouluopettajille tulee järjestää mahdollisuuksia saada virikkeitä, vihjeitä ja ideoita sekä kirjallisuutta ja muuta materiaalia kunnan toimesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuosittaisilla opintopäivillä(studiedagar). Tavoitteet Lapsi- ja vapaa-ajan lautakunnan tavoitteena on että Monikielisyyttä pitää stimuloida alkaen esikoulusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa on tehtävä aktiivista työtä jotta vähemmistökieliset oppilaat saavat mahdollisuuden tulla kaksikielisiksi Esikoulussa on oikeus saada äidinkielen tukea ja koulussa äidinkielen opetusta Oppilaille joilla ei ole suomenkielen perustaitoja tarjotaan suomenkielen peruskurssi Toimet Kunnan on Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa tehtävä aktiivista työtä, jotta vähemmistökielisille oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kaksikielisiksi. Harjoitettava aktiivista informaatiota vähemmistökielisille vanhemmille kaksikielisyyden hyödystä Vuosittain järjestää vanhemmille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Hallstahammarin kunnan koulusysteemistä, mahdollisuudesta saada opetusta suomenkielellä,vähemmistölaista ym. Pitää säännöllinen kontakti vanhempien kanssa ja ilmoittaa lapsen äidinkielen kehityksestä jotta vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista myös kotona Järjestää jatkokoulutusta opettajille suomenkielessä ja kulttuurissa. Esikoulussa ja koulussa on järjestettävä teemaviikkoja monikielisyydestä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi voisi järjestää kansainvälisen äidinkielen päivän ja huomioida monikieli syyttä koulussa. Antaa varoja pedagogisen materiaalin hankintaan sekä esineisiin jotka liittyy suomenkieleen ja kulttuuriin jotta muun muassa voi tehdä kieli ja kulttuurilaatikoita jotka voivat vaeltaa kunnan eri toiminnoissa. Kunnalla on oltava ryhmä jossa on koulun ja esukoulun edustajia jotka keskustelevat ja kehittävät kaksikielistä esikoulutoimintaa, äidinkielenopetusta ja nostaa kansallisten vähemmistöjen kulttuuria näkyväksi. Tätä voi tehdä esimerkiksi suomenkielisillä teemapäivillä, luennoilla ja huomioimalla kansainvälistä äidinkielen päivää. 5

8 Kulttuuri ja vapaa aika Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. (Vähemmistölaki) Ongelmien erittelyä Kulttuurikäsite on moninainen. Se voidaan karkeasti jakaa kirjallisuuteen, teatteriin, tanssiin, kuvataiteeseen, musikkiin sekä kommunikaatio/media. Kulttuuriin kuuluu myös hengellinen kulttuuri ja liikunta. Kieli on kulttuurin ydin, sitä kantava tekijä. Vähemmistökielten säilyttäminen ja käyttökelpoisena pitäminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää. Vähemmistökielistä kirjallisuutta tulee tukea alueellamme sekä turvata uuden vähemmistökielisten kirjojen saatavuus kirjastoissa. Kirjastojen tulisi myös varautua vähemmistökielisten eläkeläisten ryhmän kasvamiseen ja näille tarkoitettujen palveluiden laajentamiseen. Esimerkiksi on varmistettava äänikirjojen, videonauhojen ja DVD-levyjen saatavuus. Lastenkirjallisuuden saatavuutta ei myöskään saa unohtaa. Kulttuuritoimintaa kuuluu olla puolueettomasti tarjolla kaikille. Tärkeää on että kunta turvaa vähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet kulttuuritoimia suunnitellessa. Tavoitteet Vähemmistöille tulee taata mahdollisuudet laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus kulttuurin luomiseen omalla kielellä. Åtgärder Kunnan on: Annettava Hallintoalue ryhmälle (jossa on suomiseuran, seurakunnan ja suomalaisen PROn edustajia) asema neuvoa-antavana elimenä kulttuuritoimintaa suunniteltaessa kr on vuosittain varattava kulttuuritoimiin sekä pikatoimiin. Kunnan hallintoalueen toimihenkilön rooli on käsitellä ja päättää jos ehdotukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Selvitettävä mahdollisuudet hakea erityistukea valtion kulttuurineuvostolta. Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistettava vähemmistöjen asemaa. Aktiivisesti edistettävä kaksikielisiä kulttuuriaktiviteettejä. Seurata isompia projekteja jotka ovat saaneet tukea jotta nähdään jos projektit ovat olleet menestyksekkäitä ja sillä tavoin löytää vähemmistötyön menestyksen tekijöitä. 6

9 Vanhus ja vammaishuolto Mitä laki sanoo? 18 Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen. Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa (Vähemmistölaki). Vanhukset ovat usein kielen ja kulttuurin sekä perinteiden vaalijoita. On tärkeää, että suomea puhuvat vanhukset voivat jatkaa kielensä käyttämistä. Lain 9 toteaa, että hallintoalue kunnan tulee tarjota tätä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja huolenpito kokonaan tai osittain sellaiselta henkilökunnalta, joka hallitsee suomenkielen. Ikääntyvien ihmisten on saatava elää aktiivista elämää, myös kielellisessä mielessä, heillä on oltava vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja omassa arkielämässään, heidän on voitava vanheta turvallisissa oloissa ja elää riippumatonta elämää, sekä saada oikeus hyvään omankieliseen hoitoon ja huolenpitoon. Vammaisten on saatava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja elinolot muun väestön kanssa. Ongelmanerittelyä Vanhusten ja vammaisten hyvinvointiin vaikuttavat hyvin vahvasti ympäristölliset seikat. Eristäytyminen voi tapahtua monella eri tasolla, joista kielellinen eristäytyminen voi olla yksi tekijä. Jos jokapäiväinen ympäristö ei ymmärrä henkilöä ja tämän toiveita on vaarana kielellinen eristäytyminen, joka puolestaan saattaa nykyisin olla se, että lapset/lapsenlapset ovat kadottaneet kosketuksen ja taidon vanhempiensa/ isovanhempiensa kieleen, jolloin kanssakäyminen ei ehkä ole sellaista joka turvaisi vanhusten tarpeen saada ilmaista asiansa ja tulla täysin ymmärretyksi omalla kielellä. Tämän vuoksi on oltava suomenkielisen henkilökunnan palveluja saatavilla ja että kanssakäyminen tapahtuu täysin vanhusten/vammaisen omalla kielellä ilman tulkkia. Kulttuuri ja sen kokeminen on vahvasti tunnesidonnaista, johon vaikuttavat oma (kansallinen) tausta ja elämänkokemukset. Eri kulttuurielämysten kokeminen ei ole samalla tapaa syvällistä ja vahvaa, jos se ei ole puhtaasti omankielistä. Täten pyritään järjestämään iäkkäille ja vammaisille puhtaasti omakielistä kulttuuritarjontaa. Kielellisten vähemmistöjen on saatava edustajat eri kulttuuritapahtumien suunnitteluun, myös niihin joissa kohteena ovat vanhukset ja vammaiset. Mahdollisuus omankieliseen musiikin kuuntelemiseen ja TV:n ja radion käyttöön on turvattava. Palvelun tarvetta esiintyy myös ihan käytännön tekemisen tasolla, kuten esimerkiksi joulu tai onnittelukorttien kirjoittamisessa, koska oma fyysinen ja kielellinen kyky siihen on voinut heiketä iän tai vamman myötä. Jotta palvelua voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, tulee ensisijaisesti selvittää haluavatko vähemmistökieliset palvelua omalla kielellään. Erityisesti tulee yksinelävät yksikieliset henkilöt kartoittaa ja selvittää palvelutarve. Kaikille jotka sitä tahtovat on tarjottava tarpeiden kartoitus suomenkielellä sekä suomenkielinen yhteyshenkilö jonka kanssa voi suunnitella mitä tukea ja palvelua tarvitsee. Elämänlaatua ja sosiaalista kanssakäymistä parantaisi jos olisi olemassa omakielistä henkilökuntaa päiväkeskuksessa. Vammais-/eläkeläisjäjestöt voisivat rekrytoida jäsenistöstään aktiivisia ja halukkaista ystävänpalvelijoita. Tärkeä on että tiedottaminen onnistuu. Kunta ja suomenkieliset organisaatiot voivat yhdessä järjestää tiedotustilaisuuksia vanhusten ja vammaisten oikeuksista, tulevista suunnitelmista, voimassa olevista taksoista ja näiden muutoksista. Kunnan ja suomenkielisten organisaatioiden välinen yhteistyö on hyvin tärkeä. Tiedotustilaisuudet tapahtuu yhdessä kaikkien suomenkielisten organisaatioiden kanssa. Tämä vaatii myös aloitteita ja yhteistyötä seuroilta esim. puheenjohtajien yhteisiä neuvotteluja ja kutsua kun- 7

10 nan edustajia mukaan kokouksiin. Ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia. On myös tärkeä että Hallintoalueryhmässä on vanhustenhuollon edustaja mukana jotta voidaan saada nopea palaute vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa. Tavoitteet Vähemmistökielinen palvelu on taattava kaikissa vanhus- ja vammaishuollon kontoreissa/laitoksissa. Toimet Kunnan on: Aktiivisesti selvitettävä haluavatko ikääntyneet vähemmistökieliset hoitoa omalla kielellään, ja tarjottava sitä haluaville. Kartoitettava yksinelävät yksikieliset ja heidän palvelutarve ja tarjottava etsivää toimintaa (tarpeiden kartoitus) suomenkielellä sitä haluavalle Organisoida osastoja eri esityisasuntoloissa jossa voidaan koota suomea puhuvat hoivattavat ja suomea puhuva henkilökunta Nähdä suomen kielen ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä tiedottaa kunnan suomenkielisestä toiminnasta Yhdessä vähemmistökielisten järjestöjen kanssa selvittää mahdollisuudet yhdyshenkilöiden hankintaan vapaaehtoistyöhön esimerkiksi ystävänpalveluun Yhdessä järjestöjen kanssa järjestettävä tiedotustilaisuuksia/-tapaamisia kunnan tulevista suunnitelmista suomenkielellä ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia Annettava vähemmistökielisille järjestöille mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumien suunnitteluun. Käännettävä tietoa suomeksi Tietoa suomenkielisestä palveluista on oltava kunnan kotosivulla vanhustenhuollon edustaja mukana Hallintoalueryhmässä jotta voidaan saada nopea palaute vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa. Että vanhustenhuolto valitsee kaksikielisen työläisen joka koordinoi ja kehittää kaksikielistä vanhustenhuoltoa Sosiaalipalvelut yksilö ja perhehuolto Ongelmaerittelyä On tärkeää että kuntamme sosiaalipalvelut kohtaavat asiakkaat inhimillisellä, arvokkaalla ja ammattimaisella tavalla. Asioita, joita käsitellään ovat erittäin henkilökohtaisia ja useasti tunneperäisiä, jolloin väärinkäsityksillä voi olla suuret seuraukset. Lähtökohtana on luonnollisesti, että henkilökunta hallitsee ruotsinkielen, mutta on myös toivottavaa että sosiaalipalveluiden hallinnossa työskentelee täysin suomenkieltä hallitsevia henkilöitä. Huomioita on kiinnitettävä myös siihen, että henkilöstön vaihtuessa turvataan laadukas vähemmistökielten taito. 8

11 Avun hakutilanne ja ongelmien käsittelytilanteet ovat herkkiä. Erityisen arkoja ovat asiat, jotka koskettavat lapsiperheitä, joissa ongelmat voivat monimutkaistua ja koskettavat useampia. Yksikin väärä tai väärinymmärretty sana ja tilanne voi kärjistyä kohtuuttomasti. Tulkin käyttäminen ei ole suotavaa tällaisissa tilanteissa, koska kysymyksessä usein ovat erittäin henkilökohtaiset ongelmat, joihin asiakas tuskin haluaa sekaantuvan yhtään sen enempää ihmistä kuin tarpeellista. Tulkin välityksellä katoaa myös kommunikaatiosta aina jotain olennaista, asiakkaan ja virkamiehen välille ei pääse syntymään asian ehkä vaatimaa luottamuksellista ja ymmärtävää vuorovaikutusta. Tavoitteet Vähemmistökielisten tarpeet huomioidaan sosiaalipalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja tähän tarvittavat varat ohjataan poliittiselta taholta. Toimet Kunnan on: Tiedotettava palveluista suomeksi Jos mahdollista, tarjottava palvelua välittömästi asiakkaalle hänen omalla kielellä Nähtävä suomen kieli ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä Kartoitukset Mitä laki sanoo? Esitys (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sisältää säädöksiä valtiontuesta. 8. pykälästä käy ilmi, että valtiontuki maksetaan kunnille ja maakäräjille vuosittain. Valtiontuki on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnissa ja maakäräjissä sen seurauksesta, että yksittäisillä on kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain tuomia oikeuksia. Valtiontuki on myös tarkoitettu toimenpiteisiin jotka tukevat suomen, meänkielen ja saamen käyttämistä. Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava kunnassa sellaisten toimien tarpeet joita suomen, meänkielen ja saamen tueksi tarvitaan. 12. pykälässä puolestaan määrätään se, että kunta tai maakäräjät jotka ovat vastaanottaneet tukea, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selonteon saaduista rahoista ja tekemään selonteon mihin rahoja on käytetty. Kunnat ovat myös velvollisia tekemään selonteon siitä miten kartoitus on suoritettu. Selonteko jätetään sille viranomaiselle joka on maksanut valtiontuen. Tavoitteet On erittäin tärkeää ottaa säännöllisesti selvää ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeista ja mielipiteistä ennen kaikkea esikoulutoiminnassa, koulussa, vanhustenhuollossa ja kulttuuritoiminnassa, koska kunnalla on näillä alueilla lakimääräisiä velvoitteitaruotsinsuomalaista vähemmistöä kohtaan. Toimet Kunnan on: Kunnan on yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa tehtävä toistuvasti kartoituksia ruotsinsuomalaisen vähemmistön suomen kielen käytön tukemisen vaatimista toimenpiteistä, varsinkin lastenhoidon, koulun ja vanhustenhuollon alalla. 9

12 Henkilökunnan suomenkielen taito on kartoitettava joka toinen vuosi. Tiedotuspanostukset Mitä laki sanoo 3 Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista. (Vähemmistölaki) Tavoitteet Kunnan tulee informoida säännöllisesti ruotsinsuomalaista vähemmistöä sen oikeuksista. Toimet Kunnan on kunta informoi kotisivullaan suomeksi kunnallisista palveluista ja kunnan tehtävistä sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksista. Kunta ei tyydy informoimaan ainoastaan vähemmistöön liittyvistä kysymyksistä, vaan kunnan suomenkieliset asukkaat saavat suunnilleen saman informaation kuin ruotsinkieliset. Sen lisäksi sivulla on kooste suomenkielisestä toiminnasta Hallstahammarin kunnassa, kuten suomalaisseuroista ja suomenkielisistä PRO-yhdistyksestä sekä Ruotsin kirkon suomenkielisestä toiminnasta. Kuntaan vasta muuttaneet saavat kunnalta tervetuliaispaketin. Siinä on tietoja ruotsiksi ja suomeksi suomen kielen hallintoalueesta ja kunnan suomenkielisistä palveluista. suomenkielinen informaatio on myös esitteiden muodossa. Erityisesti vanhustenhuoltoa koskeva informaatio tulee olla ja laatia esitteiden muotoon. suomenkielisiä esitteitä on oltava tarjolla esimerkiksi kunnantalossa, sosiaalitoimistossa, kirjastoissa, avoimessa esikoulussa, vanhustenasuntoloissa, senioreiden kohtaamispaikoissa, terveyskeskuksissa, äitiysneuvoloissa ja Ruotsin kirkon tiloissa. Suomenkieliset organisaatiot ovat tärkeä resurssi muun muassa tiedon levittämisessä. Ilmoituksia on oltava ruotsiksi ja suomeksi. Tiedotettava avoimissa tiedotuskokouksissa, tapahtumissa ja seurojen kokouksissa. Muut kansalliset vähemmistöt Hallstahammarin kunnalla on tiettyjä velvoitteita myös neljää muuta kansallista vähemmistöä, juutalaisia, romaneja, saamelaisia ja tornionlaaksolaisia kohtaan, koska tietyt vähemmistöoikeudet koskevat koko maata. Näitä oikeuksia nimitetään, kuten aikaisemmin mainittiin, perusturvaksi. Seuraava perusturva koskee kaikkia vähemmistöjä: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. 10

13 Muuta Tässä toimintasuunnitelmassa on kosketeltu useita alueita, jossa vähemmistökielisten asemaa voidaan kehittää. Kieliongelma on kuitenkin laajempi kuin usein huomataankaan. Kunta tarjoaa erinäisiä palveluja, joissa kielellisiä ongelmia saattaa esiintyä. Yhtenä esimerkkinä vaikka rakennusluvan anominen kaikkine liitteineen ja teknillisine sanastoineen. Tämän takia on tärkeä että tietoa löytyy suomeksi ja että kunta järjestää tulkin jos on tarvetta. Kunnan onkin aina kun mahdollista huomioitava vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Vähemmistökielen on aina oltava meriitti kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisen väestön kanssa Tavoitteet Kunnan on huolehdittava siitä, että vähemmistökieliset saavat aina palvelua omalla kielellään Toimet Kunnan on: Otettava huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa aina kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan Nähtävä suomen kieli ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä tiedottaa kunnan suomenkielisestä toiminnasta Muut hallintoviranomaiset Vähemmistökielisten tarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää asioita koskee kaikkia hallintoviranomaisia. Hallstahammarin kunnan päättävien elinten tulee vähemmistökieliasiassa toimia kokoavana voimana. Eliminä joka vaikuttaan muihin viranomaisiin, nostaa vähemmistökieliasian esille eri foorumeilla ja erityisesti kontakteissa muihin hallintoviranomaisiin. Tavoitteet Saada maakäräjät, lääninhallitus, poliisi ja muut viranomaiset huomioimaan se kielellinen erityispiirre ja siitä aiheutuvat seuraukset/ongelmat. Vaikuttaa maakäräjiin (terveyskeskus), jotta palvelu vähemmistökielillä paranee, erityisesti tämä koskee palveluita joissa kysymyksessä on lääkäri potilas suhde, kuten psykiatria, jossa kielellinen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, ja tulkin (3:s osapuoli) käyttäminen on vaikeaa. Toimet Kunnan on: vaikutettava muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä. Hallintoalue toimihenkilön rooli Antaa henkilökohtaista palvelua ja tiedottaa kunnan toiminnoista, suullisesti kääntää kirjeitä, varata aika tai ohjaa oikealle käsittelijälle. Rakentaa kunnan tiedotusstrategia hallintoalue kysymyksissä. Kääntää ja kirjoittaa tietomateriaalia suomeksi. 11

14 Tiedottaa vähemmistöjä vähemmistölaista. Olla mukana suunnittelemassa suomalaisia ja kaksikielisiä kulttuuritapahtumia. Antaa vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Pitää neuvonpito kokouksia Hallintoalueryhmän kanssa jossa on suomiseuran, seurakunnan, suomenkielisen PRO:n ja kunnan edustajia noin kerran kuukaudessa. käsitellä ja päättää jos hallintoalue panostukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Tutkia mahdollisuutta saada tukea valtion kulturrådet:ilta Seuraa isompia projekteja jotka ovat saaneet ekonoomista tukea jotta voidaan löytää menestyk sellisiä tekijöitä tulevaan vähemmistötyöhön. Viedä mielipiteitä ja ehdotuksia takaisin kunnan organisaatioon. Korostaa alueita jossa kunnan ruotsinsuomalainen vähemmistö haluaa kehitystä ja ehdottaa konkreettisiä toimia, joilla voidaan parantaa ruotsinsuomalaisten asemaa. Kartoittaa ruotsinsuomalaisten tarpeita ja kunnan työläisten taitoja vähemmistökielissä. Työskennellä kunnan tiedotustoiminnan kanssa ja osallistua kuntaa kattaviin tiedotusprojekteihin. Valmistaa tekstejä ja kuvia eria medioihin, esimerkiksi ilmoituksiin, painotuotteisiin ja lehdistötiedotteisiin. Vastuussa suomenkielisistä verkkosivuista. Kunnan kontakti ja viestintävastuullinen hallintoalue kysymyksissä. Olla mukana kokouksissa kunnan edustajana hallintoalue asioissa. Auttaa ja tukea kunnan toimintoja niin että vähemmistökysymykset voivat tulevaisuudessa yhdentyä toimintaan. Työskennellä myös muiden kansallisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Tiedottaa sisäisesti sekä ulkoisesti vähemmistölaista. Nostaa kaksikielisyyttä eri yhteyksissä. Järjestää tiedotustilaisuuksia yhteistyössä kunnan suomenkielisten organisaatioiden kanssa kunnan tulevista suunnitelmista. Hankkia suomalaista materiaalia muun muassa tehdäkseen kieli ja kulttuurilaatikoita Rakentaa paikallisen, alueellisen ja kansallisen verkostoja. vaikuttaa muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä 12

15 13

16 Hallstahammars kommun puh

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA

VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA SISÄLLYS sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKOITUS JA TAVOITTEET 2 2 NYKYISEN TILANTEEN KUVAUS - VÄESTÖLLINEN JA KIELELLINEN KARTOITUS 4 OHJELMA-ALUEET 4 4.1 ESIKOULU JA KOULU 4 4.1.1

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Sama suomeksi? suomenkielisen informaation kattavuus suomen kielen hallintoaluekuntien verkkosivustoilla Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Tiivistelmä Salokannas,

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008 ( 2007 Ohjausryhmä (syyskuussa - 9 henkilöä (sivistystoimi, perusturva), sivistysjohtajan valtuuttama - yhteyshenkilö koordinoi - kokoontuu 1/kk

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon Suuri osa Suomesta 1960 1970-luvuilla muuttaneista henkilöistä on jo eläkkeellä, ja monet tarvitsevat vanhustenhuoltoa. Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui 76 000 suomalaistaustaista yli 65-vuotiasta henkilöä.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Ruotsin vammaispalvelulaki

Ruotsin vammaispalvelulaki Ruotsin vammaispalvelulaki Kokemuksia 15 vuoden ajalta Ajankohtaisia muutostarpeita Huomisen haasteet Lakimuutokset ja muutosehdotukset riitta-leena.karlsson@stockholm.se Tukholman kaupungin vammaisasiamies

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Alkusanat Hallstahammarin kunnan asukkaista 23% on suomitaustausta, noin 3 600 henkilöä (Suomessa suntyneitä tai henkilöitä

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot