Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet"

Transkriptio

1

2 Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi vähemmistökieliksi. Samanaikaisesti kun uusi lainsäädäntö kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä otettiin käyttöön, suomenkielinen hallintoalue laajeni käsittämään 23 kuntaa, näiden joukossa on Hallstahammar. Hallintoalue merkitsee vahvempaa suojaa suomenkielen käytössä yhteydessä viranomaisiin sekä vanhusten- ja lasten huollon yhteydessä. Kunnat jotka kuuluvat hallintoalueeseen saavat valtiotukea ja heillä on paremmat mahdollisuudet ylläpitää lain vaatimuksia. Tuen kanssa tai ilman tukea kuuluu kaikkien kuntien, myös kunnat jotka eivät kuulu hallintoalueeseen, tiedottaa kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, kouluttaa henkilökuntaa lain mukaisista oikeuksista, neuvotella vähemmistön kanssa, ja ottaa selville jos kunnan toiminnassa on henkilökuntaa jotka osaavat suomea, saamea sekä/tai meänkieltä. Valtiontuki on tarkoitettu niille lisäkustannuksille joita lain mukainen vähemmistö ja vähemmistökielilaki (2009:724) aiheuttavat sekä toimiin jolla voi tukea suomen, meänkielen ja saamen käyttöä. Tarkoitus ja tavoitteet Kansallisten vähemmistöjen suojelu Prop. 2008/09:158 s Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen tarkoituksena on suojella näiden vähemmistöjen säilymistä, torjua niiden syrjintää ja edistää vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan ja identiteettiään. Sen jälkeen kun vähemmistökielilaki astui voimaan vuonna 2000, jolloin hallintoalueeseen kuului seitsemän kuntaa, kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitaan todellista tukea, jotta vähemmistökielet säilyvät. Käsillä olevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on nykyisen tilanteen kartoittamisen ja kehitystä tarvittavien alueiden esille otto. Suunnitelman tavoite on luoda pohja miten vähemmistöjen asemaa kunnassa kehitetään, jotta laissa turvatut oikeudet ja tavoitteet toteutuvat ja miten voimme vahvistaa vähemmistöjen asemaa. Kukin lautakunta vastaa, että sille kuuluvat ohjelmassa päätetyt toimet toteutetaan ja että ne kirjataan kunkin hallintoalan toimintasuunnitelmaan. Kunnanvaltuusto tarkistaa ohjelman valtuustokausittain ja tekee tarpeelliset muutokset/lisäykset.

3 Rahoitus Vähemmistötyö rahoitetaan ensisijaisesti valtiontuen avulla jonka saamme Tukholman Läänihallitukselta. Läänihallituksella ja Saamekäräjillä on valtiontehtävä seurata Ruotsin vähemmistötyötä vähemmistö- ja vähemmistölain perusteella. Hallstahammarilla on velvollisuus kirjoittaa joka vuosi raportti vähemmistötyöstään Tukholman Läänihallitukselle. Valtiontuki on nimenomaan tarkoitettu kuluihin jotka voidaan luokitella vähemmistötyön aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Valtiontukea ei toisin sanoen saa käyttää kustannuksiin jotka aikaisemmin ovat olleet mukana kunnan budjetissa. Työmuodot Hallstahammarin kunnan on aktiivisesti tiedotettava kunnan ruotsinsuomalaisia lain mukaisista oikeuksista kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Osittain kotisivulla ( kääntämällä kunnallisia dokumentteja, ilmoituksilla, kirjallisella tiedolla sekä suullisissa tiedotus kokouksissa. Neuvonpito ja yhteistyö ovat tärkeimpiä työvälineitä kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Hallintoalue ryhmä Koska valtiontuen käyttö säädellään lainsäädännön mukaan, joka antaa ilmi että neuvonpito on tärkein työväline, on looginen päättely että valtiontuen käyttöalueita määrätään yhdessä vähemmistön kanssa. Kokousmuistiinpanoja kirjoitetaan. Mielipiteitä ja ehdotuksia tuodaan mukaan takaisin kunnan organisaatioon. Neuvonpito kokouksia ruotsinsuomalaisen neuvonpito ryhmän kanssa (Hallintoalue ryhmä) pidetään noin kerran kuukaudessa. Kunnan sisäinen hallintoalue ryhmä Läheinen yhteistyö kunnan toimintojen kanssa on tärkeää täyttääkseen kunnan tavoitteet vähemmistökysymyksissä. Kunnan sisäisen hallintoalue ryhmän on koostuttava tiedottajasta ja eri toimintojen päälliköistä. Yhdessä voimme keskustella miten mennään eteenpäin Hallintoalue ryhmän esittämien ehdotusten kanssa. Lapset- ja koulutusryhmä Turvataksemme kaksikielisen esikoulutoiminnan ja äidinkielenopetuksen kehityksen on oltava Lapset- ja koulutus ryhmä jossa on mukana esikoulun ja koulun edustajia. Kulttuuriryhmä Halstahammarin kunnan on oltava mukana läänin kulttuuriryhmässä joka keskustelee erilaisista kulttuuritoimista kansallisilla vähemmistökielillä, etenkin suomenkielellä. Hallstahammarin kuntaa edustaa kokouksissa kunnan suomenkielinen tiedottaja ja yksi Kulttuuri ja Vapaa-ajan lautakunnan edustaja.

4 Tiedottajaryhmä Hallstahammarin kunnan kuuluu olla mukana hallintoalue kuntien tiedotusverkostossa ja keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on tärkeä yhteistyökumppani hallintoalue kysymyksissä. Heillä on 130 paikallista seuraa koko Ruotsissa ja noin jäsentä. Nykyisen tilanteen kuvaus Hallstahammarissa asuu asukasta ( ). Näistä on suomitaustaista (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). Lähes 23 % Hallstahammarin väestöstä on suomalainen tausta tai siteitä suomeen. Esikoulu ja koulu Lapsen kielen kehityksen samoin kuin myöhemmän kielikompetenssin ja identiteetin pohja luodaan esikouluiässä. Vähemmistökielilain 8 todetaan, että kun hallintoalueen kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1. Ja 7. mukaan, kunnan tulee huoltajan pyynnöstä antaa lapselle mahdollisuus saada paikka sellaisessa esikoulutoiminnassa, joka tapahtuu kokonaan tai osittain suomeksi. Ongelmien erittelyä Lapsille tulee turvata todelliset mahdollisuudet kaksikielisyyteen, oman äidinkielen hallitsemiseen ja myös laajemmin kulttuurin, uskonnon ja historian tuntemiseen. Kunnallinen esikoulu ja koulu on luonnollinen paikka, jossa tämän tulee tapahtua. Sanomattakin on selvää että kunta ei voi eikä sen tulekaan työskennellä yksin tässä asiassa. Lapsen kielen kehityksen kannalta ensimmäinen ja tärkein viiteryhmä on koti ja vanhemmat. Tämän vuoksi on ensisijaisesti tärkeää että vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien ja esikoulun sekä koulun välillä toimii. Koulu- ja esikouluopettajille on taattava mahdollisuudet ja edellytykset työskennellä kaksitai monikielisten lasten kanssa. Lisäksi koulu- ja esikouluopettajille tulee järjestää mahdollisuuksia saada virikkeitä, vihjeitä ja ideoita sekä kirjallisuutta ja muuta materiaalia kunnan toimesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuosittaisilla opintopäivillä(studiedagar). Koulu- ja esikouluhenkilökunnalla on oltava mahdollisuus käyttää FLOD opettaessa lapsia. FLOD (Flexible learning system) sisältää suuren määrän opetusvideoita myös suomeksi. Tuleeko tavoitteena olla ns. toiminnallinen monikielisyys vai syvempi todellinen/aktiivinen monikielisyys. Toiminnallinen monikielisyys viittaa tässä siihen, että kielellä tulee välttävästi toimeen ja ymmärtää sitä kohtuullisesti. Aktiivinen monikielisyys taas tarkoittaa kielen syvempää ymmärtämystä ja valmiuksia, missä kieli hallitaan perusteellisemmin,

5 esimerkiksi kieliopin ja kielen eri vivahteiden suhteen. Luonnollisesti on tärkeää, ettei Ruotsinkieltä sivuteta, vaan että lapset/nuoret hallitsevat molemmat kielet. Kaksikielisyyttä on huomioitava eri yhteyksissä, esimerkiksi järjestämällä suomalaisia teemaviikkoja, kansainvälisen äidinkielen päivänä ja teema luentojen avulla. Lapsi- ja vapaa-ajan lautakunnan tavoitteena on että Monikielisyyttä pitää stimuloida alkaen esikoulusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa on tehtävä aktiivista työtä jotta vähemmistökieliset oppilaat saavat mahdollisuuden tulla kaksikielisiksi Esikoulussa on oikeus saada äidinkielen tukea ja koulussa äidinkielen opetusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa tehtävä aktiivista työtä, jotta vähemmistökielisille oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kaksikielisiksi. Harjoitettava aktiivista informaatiota vähemmistökielisille vanhemmille hyödystä kaksikielisten lasten osallistumisesta äidinkielen opetukseen. Vuosittain järjestää vanhemmille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Hallstahammarin kunnan koulusysteemistä, mahdollisuudesta saada opetusta suomenkielellä, vähemmistölaista ym. Pitää säännöllinen kontakti vanhempien kanssa ja ilmoittaa lapsen äidinkielen kehityksestä jotta vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista myös kotona Järjestää jatkokoulutusta opettajille suomenkielessä ja kulttuurissa. Esikoulussa ja koulussa on järjestettävä teemaviikkoja monikielisyydestä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi voisi järjestää kansainvälisen äidinkielen päivän ja huomioida monikielisyyttä koulussa. Antaa varoja pedagogisen materiaalin hankintaan sekä esineisiin jotka liittyy suomenkieleen ja kulttuuriin jotta muun muassa voi tehdä kieli ja kulttuurilaatikoita jotka voivat vaeltaa kunnan eri toiminnoissa. Järjestää useampi FLOD-tili (Flexible learning system) joka sisältää digitaalisia opinto objektia, opetusresursseja Internetissä, kirjallisuutta, filmejä, interaktiivisia pelejä jotka ovat teemalajiteltuja opetus- kurssisuunnitelmien mukaan

6 Varmistaa että henkilökunnalla sekä vanhemmilla on mahdollisuus ottaa osaa meidän kaksikieliseen materiaaliin. Kulttuuri ja vapaa aika Kulttuuri voidaan määritellä eri osiin niin kuin kirjallisuus, teatteri, tanssi, kuvataide, musiikki, ja kommunikaatio/media. Kulttuuriin kuuluu myös hengellinen kulttuuri ja liikunta. Kieli on kulttuurin ydin, sitä kantava tekijä. Vähemmistökielten säilyttäminen ja käyttökelpoisena pitäminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää. Vähemmistökielistä kirjallisuutta tulee tukea alueellamme sekä turvata uuden vähemmistökielisten kirjojen saatavuus kirjastoissa. Kirjastojen tulisi myös varautua vähemmistökielisten eläkeläisten ryhmän kasvamiseen ja näille tarkoitettujen palveluiden laajentamiseen. Esimerkiksi on varmistettava äänikirjojen, videonauhojen ja DVD-levyjen saatavuus. Lastenkirjallisuuden saatavuutta ei myöskään saa unohtaa. Kulttuuritoimintaa kuuluu olla puolueettomasti tarjolla kaikille. Tärkeää on että kunta turvaa vähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet kulttuuritoimia suunnitellessa. Vähemmistöille tulee taata mahdollisuudet laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus luomiseen omalla kielellä. Annettava Hallintoalue ryhmälle (jossa on suomiseuran, seurakunnan ja suomalaisen PROn edustajia) asema neuvoa-antavana elimenä kulttuuritoimintaa suunniteltaessa kr on vuosittain varattava kulttuuritoimiin sekä pikatoimiin. Kunnan hallintoalueen toimihenkilön rooli on käsitellä ja päättää jos ehdotukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Selvitettävä mahdollisuudet hakea erityistukea valtion kulttuurineuvostolta. Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistettava vähemmistöjen asemaa. Aktiivisesti edistettävä kaksikielisiä kulttuuriaktiviteettejä.

7 Seurata isompia projekteja jotka ovat saaneet tukea arviointotarkoituksena jotta näkee jos projektit ovat olleet menestyksekkäitä ja sillä tavoin löytää vähemmistötyön menestyksen tekijöitä. Millä tavalla seuranta toimii määrää Hallintoalue ryhmä. Vanhus ja vammaishuolto Vanhukset ovat usein kielen ja kulttuurin sekä perinteiden vaalijoita. On tärkeää, että suomea puhuvat vanhukset voivat jatkaa kielensä käyttämistä. Lain 9 toteaa, että hallintoalue kunnan tulee tarjota tätä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja huolenpito kokonaan tai osittain sellaiselta henkilökunnalta, joka hallitsee suomenkielen. Ikääntyvien ihmisten on saatava elää aktiivista elämää, myös kielellisessä mielessä, heillä on oltava vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja omassa arkielämässään, heidän on voitava vanheta turvallisissa oloissa ja elää riippumatonta elämää, sekä saada oikeus hyvään omankieliseen hoitoon ja huolenpitoon. Vammaisten on saatava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja elinolot muun väestön kanssa. Ongelmanerittelyä Vanhusten ja vammaisten hyvinvointiin vaikuttavat hyvin vahvasti ympäristölliset seikat. Eristäytyminen voi tapahtua monella eri tasolla, joista kielellinen eristäytyminen voi olla yksi tekijä. Jos jokapäiväinen ympäristö ei ymmärrä henkilöä ja tämän toiveita on vaarana kielellinen eristäytyminen, joka puolestaan saattaa nykyisin olla se, että lapset/lapsenlapset ovat kadottaneet kosketuksen ja taidon vanhempiensa/isovanhempiensa kieleen, jolloin kanssakäyminen ei ehkä ole sellaista joka turvaisi vanhusten tarpeen saada ilmaista asiansa ja tulla täysin ymmärretyksi omalla kielellä. Tämän vuoksi on oltava suomenkielisen henkilökunnan palveluja saatavilla ja että kanssakäyminen tapahtuu täysin vanhusten/vammaisen omalla kielellä ilman tulkkia. Kulttuuri ja sen kokeminen on vahvasti tunnesidonnaista, johon vaikuttavat oma (kansallinen) tausta ja elämänkokemukset. Eri kulttuurielämysten kokeminen ei ole samalla tapaa syvällistä ja vahvaa, jos se ei ole puhtaasti omankielistä. Täten pyritään järjestämään iäkkäille ja vammaisille puhtaasti omakielistä kulttuuritarjontaa. Kielellisten vähemmistöjen on saatava edustajat eri kulttuuritapahtumien suunnitteluun, myös niihin joissa kohteena ovat vanhukset ja vammaiset. Mahdollisuus omankieliseen musiikin kuuntelemiseen ja TV:n ja radion käyttöön on turvattava. Palvelun tarvetta esiintyy myös ihan käytännön tekemisen tasolla, kuten esimerkiksi joulu tai onnittelukorttien kirjoittamisessa, koska oma fyysinen ja kielellinen kyky siihen on voinut heiketä iän tai vamman myötä. Jotta palvelua voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, tulee ensisijaisesti selvittää haluavatko vähemmistökieliset palvelua omalla kielellään. Erityisesti tulee

8 yksinelävät yksikieliset henkilöt kartoittaa ja selvittää palvelutarve. Kaikille jotka sitä tahtovat on tarjottava tarpeiden kartoitus suomenkielellä sekä suomenkielinen yhteyshenkilö jonka kanssa voi suunnitella mitä tukea ja palvelua tarvitsee. Elämänlaatua ja sosiaalista kanssakäymistä parantaisi jos olisi olemassa omakielistä henkilökuntaa päiväkeskuksessa. Vammais-/eläkeläisjäjestöt voisivat rekrytoida jäsenistöstään aktiivisia ja halukkaista ystävänpalvelijoita. Vähemmistökielinen palvelu on taattava kaikissa vanhus- ja vammaishuollon kontoreissa/laitoksissa Kaikissa hallintovirastoissa keskeinen informaatio ja keskeiset toimintaohjeet tulee olla käännettyinä suomeksi. Aktiivisesti selvitettävä haluavatko ikääntyneet vähemmistökieliset hoitoa omalla kielellään, ja tarjottava sitä haluaville. Kartoitettava yksinelävät yksikieliset ja heidän palvelutarve ja tarjottava etsivää toimintaa (tarpeiden kartoitus) suomenkielellä sitä haluavalle Yhdessä vähemmistökielisten järjestöjen kanssa selvitettävä mahdollisuudet yhdyshenkilöiden hankintaan vapaaehtoistyöhön esimerkiksi ystävänpalveluun Yhdessä järjestöjen kanssa järjestettävä tiedotustilaisuuksia/-tapaamisia kunnan tulevista suunnitelmista suomenkielellä. ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia Annettava vähemmistökielisille järjestöille mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumien suunnitteluun. Käännettävä tietoa suomeksi Sosiaalipalvelut yksilö ja perhehuolto Ongelmaerittelyä On tärkeää että kuntamme sosiaalipalvelut kohtaavat asiakkaat inhimillisellä, arvokkaalla ja ammattimaisella tavalla. Asioita, joita käsitellään ovat erittäin henkilökohtaisia ja useasti tunneperäisiä, jolloin väärinkäsityksillä voi olla suuret seuraukset. Lähtökohtana on luonnollisesti, että henkilökunta hallitsee ruotsinkielen, mutta on myös toivottavaa että sosiaalipalveluiden hallinnossa työskentelee täysin suomenkieltä hallitsevia henkilöitä. Huomioita on kiinnitettävä myös siihen, että henkilöstön vaihtuessa turvataan laadukas vähemmistökielten taito.

9 Tärkeää on että laadukasta informaatiota on tarjolla vähemmistökielillä Vähemmistökielisten tarpeet huomioidaan sosiaalipalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja tähän tarvittavat varat ohjataan poliittiselta taholta. Tiedotettava palveluista suomeksi Jos mahdollista, tarjottava palvelua välittömästi asiakkaalle hänen omalla kielellä Nähtävä vähemmistökielet ansiona, kun palkataan henkilökuntaa sosiaalipalvelun virkoihin. Muuta Tässä toimintasuunnitelmassa on kosketeltu useita alueita, jossa vähemmistökielisten asemaa voidaan kehittää. Kieliongelma on kuitenkin laajempi kuin usein huomataankaan. Kunta tarjoaa erinäisiä palveluja, joissa kielellisiä ongelmia saattaa esiintyä. Yhtenä esimerkkinä vaikka rakennusluvan anominen kaikkine liitteineen ja teknisine sanastoineen. Tämän takia on tärkeä että tietoa löytyy suomeksi ja että kunta järjestää tulkin jos on tarvetta. Kunnan onkin aina kun mahdollista huomioitava vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Vähemmistökielen on aina oltava meriitti kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisen väestön kanssa. Kunnan on huolehdittava siitä, että vähemmistökieliset saavat aina palvelua omalla kielellään Otettava huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa aina kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan Pidettävä vähemmistökielet meriitteinä kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisten asiakkaiden kanssa

10 Muut hallintoviranomaiset Vähemmistökielisten tarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää asioita koskee kaikkia hallintoviranomaisia. Hallstahammarin kunnan päättävien elinten tulee vähemmistökieliasiassa toimia kokoavana voimana. Eliminä joka vaikuttaan muihin viranomaisiin, nostaa vähemmistökieliasian esille eri foorumeilla ja erityisesti kontakteissa muihin hallintoviranomaisiin. Saada maakäräjät, lääninhallitus, poliisi ja muut viranomaiset huomioimaan se kielellinen erityispiirre ja siitä aiheutuvat seuraukset/ongelmat joita Hallstahammarin kunnan alueella. Vaikuttaa maakäräjiin (terveyskeskus), jotta palvelu vähemmistökielillä paranee, erityisesti tämä koskee palveluita joissa kysymyksessä on lääkäri potilas suhde, kuten psykiatria, jossa kielellinen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, ja jossa tulkin (3:s osapuoli) käyttäminen on vaikeaa. vaikutettava muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA

VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA VÄHEMMISTÖPOLIITTINEN OHJELMA SISÄLLYS sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKOITUS JA TAVOITTEET 2 2 NYKYISEN TILANTEEN KUVAUS - VÄESTÖLLINEN JA KIELELLINEN KARTOITUS 4 OHJELMA-ALUEET 4 4.1 ESIKOULU JA KOULU 4 4.1.1

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund 1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Ruotsin vammaispalvelulaki

Ruotsin vammaispalvelulaki Ruotsin vammaispalvelulaki Kokemuksia 15 vuoden ajalta Ajankohtaisia muutostarpeita Huomisen haasteet Lakimuutokset ja muutosehdotukset riitta-leena.karlsson@stockholm.se Tukholman kaupungin vammaisasiamies

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 27.08.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 89 11.6.2014 101 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (pöydälle 11.6.2014, kh/kv)

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Svenska rum -lautakunta / /2014

Svenska rum -lautakunta / /2014 Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden

Lisätiedot