Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.
|
|
- Esa-Pekka Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi missä assuu noin miljoona ihmistä. Parempi oman maan mustikka ko toisen maan mansikka Ruottila oon rajat Norhjaan ja Suohmeen. Pohjosin paikka oon Treriksröset ja etehläin paikka oon Smygehuk. Korkhein paikka oon Kebnekaise joka oon m yli meren. Issoin järvi oon Vänern. Issoin saari oon Gotland. Pissiin väylä oon Klarälven. Ruottin kansalispäivä oon kuues päivä kesäkuuta. Sitä vietethään jälkhiin 1809 ko perustuslaki tuli voihmaan ja se oli samana päivänä ko Gustav Vasa tuli Ruottin kuninkhaaks vuona Ruottissa oon olheet asukhaat monta tuhatta vuotta. Alusta maa jaethiin kolhmeen eri oshaan Götanmaa, Sveanmaa ja Norrlanti. Vieläki jaethaan tällälaila esimerkiks ko ilmoista puhuthaan raatiossa ja teeveessä. Ruottissa oon monarkii se merkittee ette kuninkas Carl XVI Gustav oon valtion johtaja, mutta se oon kuiten valtiopäivät joka päättää päänäns kaikki asiat ja lait. Ruottin valtiopäivät oon niin vanhaa ko Valtiopäivilä oon 349 kansanvalittua eri puoluheista.
2 Ruotti jaethaan kans läähniin joita oon kakskymmentäyks. Joka läänissä oon hallituskaupunki. Norrbottenin lääninkaupunki oon Luulaja. Lääninhallituksessa maaherra oon se joka oon korkhein johtaja. Joskus jaethaan maakunthiinki ja niitä oon kakskymmentäviis. Päänäns koko Tornionlaakso kuuluu Norrbottenin maakunthaan mutta jokku paikat oon Lapinmaan maakunnassa. Maakunnala ei ole isompaa merkitystä tänä päivänä, mutta maakunnila oon eri symboolia niinko maakuntaelläin, maakuntakala ja maakuntakukka. Ruotti oon kans jaettu 290 kunthaan. Kunnan huolto oon esimerkiks koulut, lapsitten- ja vanhuustenhuolto, veet, tiet, vapa-aika, kulttuuri ja rakenukset. Geografii Ruotti oon iso ja pitkä maa. Euroopan maista ei ole ko Ryssä, Ukraina, Franska ja Spannia jokka oon isomat. Matka etelästä pohjosheen oon noin kilometriä. Ruottila oon pitkä rannikko, isoja mettiä, noin järveä ja iso tunturialue. Enämpi ko puolet maasta oon mettää, päänäns haavikko missä oon rikas fauna. Ulkopuolela rannikkoa Itämereä vasten ja Pohjanmeressä lännessä oon kymmensiä tuhaansia saaria. Ruotti oon perustannu 26 kansalisparkkia sentakia ette suojata luontoa ja säästää sitä tulevaisuuele. Pohjos Ruottissa talvet oon pitkät, kylmät, pimeät ja oon paljon lunta, mutta kesälä aurinko paistaa ympäri vuorokauven. Talvenaikana oon kans maholisuus nähhä revontulia erifäriliset valofenomeenit jokka liikkuvat taihvaala. Eteläruottissa talvet oon paljon lauhemat ja kesä oon paljon pitempi ko pohjosessa. Kulttuuri Ruottin kulttuuri oon enniiten koskenu kirjalisuutta mutta oon viimi vuosina tullu koskemhaan musiikkia. Monet modernit poppiryhmät oon tulheet tunnetuks ulkomaila. Ruottalaiset tykkäävät musiikista ja ostavat enniiten levyjä mailmassa. Emil Sjögren ja Hugo Alfvén oon tunnetut klassisen musiikin kautta, ja Roxette ja Abba oon tunnetut poppimusiikista. August Strindberg ja Astrid Lindgren oovat tunnetut kirjailiat. Molemat oon käänetty monele eri kielele. Nykyaijan tunnetut salapolisikirjailiat oonhenning Mankell ja Liza Marklund. Mikael Niemi oon kans tunnettu kirjailia ja hään sai August-palkinon joku vuosi sitten. Filmistä oon ohjaaja Ingmar Bergman ja näytteliät Greta Garbo ja Ingrid Bergman tunnetut ulkomaila.
3 Astrid Lindgren Astrid Anna Emilia Lindgren oli syntyny 14 marraskuuta 1907 Vimmerbyyssä, Smoolannissa. Hään oli lastenkirjailia ja oli tunnettu koko mailmassa hänen lastenkirjoista esimerkiks Pippi Långstrump, Emil i Lönneberga ja Karlsson på taket. Astrid oli Samuel August Ericssonin ja hänen vaimon Hanna Johanssonin tyär. Hällä oli vanheempi velimies ja kaks nuorempaa sisarta. Jälkhiin ko Astrid oli ottanu reaalieksaamin hään alko töihiin Vimmerby avisille. Astrid tykkäsi paljon tansaamisesta ja kulki tansaamassa kohta joka ilta, itte hään sano ette hään oli täysi jazzböna Ko Astrid oli 18 vuotias hään alko oottamhaan ensimäistä lasta. Lapsen isä halus mennä naimishiin Astrin kans mutta Astrid ei halunu. Astrid siirty Stockholhmiin missä se oppi masiinia kirjothaan ja stenografeeraahmaan Astrid sai toisen lapsen, Karin. Astrid ei ollu semmonen mamma joka istu parkkipenkilä ko lapset leikit, hään halus itteki leikkiä. Kerran ko hänen tyär Karin oli siukkana se käski Astrin selittää Pippi Långstrumpistä, ja Astrid alko selithään siittä tyttärestä jolla olit punaset palmikot ja frääknarit ja asu isossa talossa apinan ja hevosen kans. Nimi oli niin kumma ette se satuki tuli sen jälkhiin Astrid sai toisen palkinon tyttäritten kirjoitten kilpailussa. Samana vuona Astrid taitto jalan ja silloin hään kirjotti kaikki net satut Pippi Långstrumpistä hään voitti tyttäritten kirjoitten kilpailun Pipin kans. Jälkhiin sen Astrid oon kirjottannu paljon lastenkirjoja ja palkittu monesti. Astrid kuoli omassa koissa Stockholmissa ko hään oli 94 vuotta vanhaa, 28 tammikuuta Kieli ja koulutus Viralinen kieli Ruottissa oon ruotti jota puhuthaan koko maassa. Ruottin kieli kuuluu germaanin kielisuvun pohjososhaan. Ruottalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset käsittävät toisten kielet. Pohjos Ruottissa puhuthaan saamenkieltä, suomea ja meänkieltä kans. Saamenkieli, meänkieli, roominkieli jiddish ja suomenkieli oovat Ruottin tunnustetut kansaliset minuriteettikielet. Jälkhiin peruskoulun joka oon yheksän vuotta jatkethaan lukihoon joka oon kolme vuotta. Korkeakouluoppimisen saattaa lukea korkeakoulussa eli yliopistossa.
4 Työ ja elinkeino Ruotti oon kehittynny industrimaa ja yks niistä rikhaimista koko mailmassa. Mettä- ja kaivostavarat oon tärkeitä. Yli puoli maata oon peitetty mettälä. Issoimat paperi- ja selluloosatehthaat oon pohjos Ruottissa. Noin 8 % maasta oon viljelysmaata ja päänäns kaikki oon etelä Ruottissa. Ruottila oon kauvas kehitetty koneindustri ja toppi teknologia ja tekevät esimerkiks biiliä (Volvo, Saab), asseita (Bofors), telefoonia (Ericsson) ja lääkheitä (Astra). Ylheinen sektori oon iso ja antaa työtä päänäns vaimoile. Palvelusektori oon kans iso ja turistitten osa kasuaa koko aijan. Historiaa Noin vuotta sitten Ruotti oli peitetty jään alla. Ko ilma lämpini ja jää alko sullaamhaan ensimäiset ihmiset tulit jalkasin poroitten perässä meän maahaan. Tätä ikivanhaata aikaa oon sitten nimitetty lövvetyitten kampheitten jälkhiin. Niin se tuli kivikausi, pronssikausi ja rautakausi. Aikaa Kristuksen jälkhiin pruukathaan kuttua viikkinkiaijaks. Monet miehet lähit viikkinkiretkile isoila viikkinkilaivoila ithään ja läntheen päin. Sielä net tehit vaittokauppoja, mutta net oon kans tunnettu siittä ette net raivosit ja ryöväsit kirkkoja ja tavalisilta ihmisiltä kans. Vaimot jäit kotia ja olit huolissa lapsista ja koista. Jälkhiin ko ensimäinen kuninkas Olof Skötkonung kastethiin Husabyn lähtheessä Västergötlantissa vuona 1060 tuli muutos. Ennen sitä ihmiset uskoit Odenia, Toria ja monta eri jumalaa. Nyt tuli kristinusko Ruothiin mutta paljon oli kamppailua niitten keskenäns. Vuosia kuttuthaan keskiaijaks. Silloin monet kaupunkit oon perustettu, niinko Sigtuna, Skara ja Skövde. Gustav Vasa ja hänen pojat olit vallassa issoiman aijan 1500 luvusta. Sitä aikaa kuttuthaan Vasan aijaks luku oon kututttu suurvalta-aijaks (Stormaktstiden). Silloin Ruottin kuninkhaat heän sotajoukoitten kans laajenit Ruottin rajat Itämeren ympärillä, Saksassa ja Puolassa. Gustav II Adolf oli matkassa 30-vuotisessa soassa (30-åriga kriget) luku oli kans sotanen aika. Karl XII hänen Karolinitten kans raivosi Ryssässä ja muissa maissa ja Ruotti hävis ja hääty antaa maita. Kuninkas kuoli soassa ja nyt kansa sai rauhan. Vaphausaika (Frihetstiden) alko ja nyt perustethiin demokraattinen valtiopäivät. Silloin oli kaks puolta - Hatut ja Lakit (Hattar och Mössor).
5 Lopula 1700-lukua alko Gustavin aika (Gustavianska tiden). Ko Gustav III oli vallassa hään toi franskalaista kulttuuritappaa Ruothiin. Hään kans perusti Ruottin Akademian. Sillä oli paljon vihamiehiä ja hänen ammuthiin maskeraatissa Stockholmin operassa luku oli rauhalinen aika. Maa kehitty paljon monen keksinön kautta, mutta lopula tuli huono saanti ja monet ruottalaiset lähit Ameriikhaan luvula kaupunkit kasusit ko maalaiset siiryit kaupunkhiin missä net sait työn uusissa fapriikissa. Ruottista tuli industrimaa. Taistelu työntekiöitten ja työnantajitten välilä teki ette monet ammattiliitot perustethiin. Alkuvuosina 1900-lukua oli Oskar II kuninkas. Hänen jälkhiin hänen poika Gustav V oli kuninkas monta vuotta, vaikka valta oli nyt siirtyny kuninkhaalta valtiopäivile sait vaimotki äänioikheuen. Gustav V jälkhiin tuli hänen poika Gustav VI Adolf kuninkhaaks. Jälkhiin hänen tuli hänen lapsenlapsi Carl XVI Gustav kuninkhaaks, Vielä tänäki päivänä hään oon Ruottin kuninkas ja Silvia, hänen vaimo, oon kuninkatar. Jokamiehenoikeus Monessa maassa oon kieletty marsia muitten maila mutta Ruottissa oon kaikila oikeus olla luonossa. Se oon jokamiehenoikeus eli Allemansrätten joka antaa meile sen maholisuuen. Meilä oon lupa marsia muitten maita jos ei pillaa sitä ja jos se ei ole tontti. Meilä oon lupa koota marjoja, sieniä ja kukkia, mutta ei kenheen tontila eikä rauhotettuja kasvia.
6 Met saama koota kuivia oksia maasta mutta emmä katkasta puista. Met saama tehhä valkean jos haluama makkaraa paistaa mutta ei jos oon vaara ette valkea leviää. Met saama uija, ja ookata venheelä kohta joka paikassa ko emmä ole ylön lähelä asukhaita ja emmä häiritte heitä.. Aijoitten ja krinnuitten läpi saapi kulkea mutta ei kenheen tontila. Teltata saapi vuorokauven. Jos haluaa olla useaman vuorokauven häätyy kysyä luan maanomistajalta. Kalastaa saapi jos oon kysyny luan eli ostanu kalakortin. Jossaki meressä ja isomassa järvessä oon vappaa kalsastaa. Koirat (ei jahtikoira jahin aikana) ja kissat häätyy pittää kiini. Linnunpeshiin eli elukoitten poikhiin ei saa koskea.
7 Roskia ei saa jättää luonthoon. Met emmä saa pilata luontoa ja elläimitten elämää, ja met emmä saa häiritä maanomistajia ja muita ihmisiä luonossa. 1 Harjotus Placera orden rätt, ett ord blir över Pane sanat oikehaan paikhaan, yks sana jääpi. korkhein, kuntaa, kuues päivä kesäkuuta, maa, ihmistä, järvi, pääkaupunki, väylä Ruottin issoin oon Vänern. Ruottin pissiin. oon Klarälven. Kebnekaise oon...vaara. Ruottin..oon Stockholmi. Ruottin kansalispäivä oon Ruottissa assuu noin yheksän miljoonaa.. Ruottissa oon kakssattaayheksänkymmmentä... 2 Harjotus I början på faktatexten är några ord fetstilta. De är alla adjektiv som beskriver hurdant något är. Som du kanske kommer ihåg så kan man böja adjektiven. De här adjektiven står i superlativ. Skriv de orden i positiv och komparativ form. 3 Harjotus
8 Skriv rätt verb under bilden. Du väljer bland de här orden - Kirjota oikea verbi kuvan alle. Valitte näistä sanoista: kulkea, koskea, kalastaa, marsia, teltata, paistaa, roskittaa, katkasta, koota Verben tids- och personböjs, läs mer om det i grammatikavsnittet Exempel på verbet kulkea i presens: mie kuljen sie kuljet hään kulkee met kuljema tet kuljetta net kulkevat
9 4 Harjotus Fyll i tabellen med hjälp av exemplet koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie kosken katkasen sie kalastat kokoat hään marsii met telttaama tet paistatta net roskittavat Verben tidsböjs också så här blir det i imperfekt, ett -i fogas till stammen mie kuljin sie kuljit hään kulki met kuljima tet kuljitta net kuljit
10 5 Harjotus Försök att göra tabellen färdig koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie koskin katkasin sie kalastit kokosit hään marsi met telttasimma tet paistoitta net roskitit 4 Harjotus Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin 1. Kunka paljon ihmisiä Ruottissa assuu?.. 2. Mikkä maat oon Ruottin krannimaat? Mikäs hallitusmuoto (statsskick) Ruottissa oon? Ilmaraportissa puhuthaan kolmesta eri osasta ko puhuthaan Ruottista. Mikkä net kolme eri ossaa oon? Kunka monta jäsentä istuu valtiopäivilä? Minä päivänä Ruotti viettää kansalispäivää? 7. Kunka monta lääniä Ruottissa oon?
11 8. Mistä asioista kunta pittää huolehtia?... Ota selvile mikä maakuntakukka, -lintu, -kivi ja -kala Norbottenin maakunnala oon? 9. Kirjota kolme eri asiata jokka liittyvät (hör till) Ruottin geografihaan Minkälaiset talvet oon pohjos Ruottissa? 11. Mikä oon Ruottin viralinen kieli?. 12. Mikkä kielet oon tunnustettu kansaliset minuriteettikielet? Kirjota kolme tunettua kulttuurityöntekiäitä Kunkas pitkä peruskoulu oon Ruottissa? 15. Ikivanhaa aika jaethaan kolhmeen aikakautheen. Mikkä net oon?..
12 Mitä viikingit tehit heän retkilä? Mitä ihmiset uskoit ennen ko kristinusko tuli Ruothiin? Miten sitä aikakautta kuttuthaan ko monet kaupunkit perustethiin Ruottissa? Mitä Gustav III:le tapahtu? Miksi monet ruottalaiset muutit maasta Ameriikhaan lopula 1800-lukua? Mikä nimi oon nykysellä kuninkhaala?.. 5 Harjotus Jokamiehenoikeus Allemansrätten oon uniikki Ruottile. Kirjota kolme asiata mitä saapi tehhä Kirjota kolme asiata mitä ei saa tehhä.
13 6 Harjotus Skriv T om påståendet stämmer och V om det inte stämmer - Kirjota Tosi jos se oon oiken ja Vale jos se oon väärin...ruottin krannimaat oon Ryssä ja Saksa..Stockholmi oon pääkaupunki..pishiin väylä ruotissa oon Tornio väylä..issoin järvi oon Mälaren..Koko Ruotti oon ollu jään alla..ruottissa oon lämpimät talvet..revontulet näkkee taihvaala..meän kuninkas oon Silvia..Peruskoulu oon yheksän vuotta..olof Skötkonung oli ensimäinen kuninkas
Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT
Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016
LisätiedotMeänkieli Nivå 2. Texter och övningar. 2007/2008 www.sofiadistans.nu
Meänkieli Nivå 2 Texter och övningar 2007/2008 www.sofiadistans.nu Innehåll Pronomen 3 Uusi lukuvuosi 6 Pere 14 Missa 22 Ruumis 32 Kello käypi 40 Hanna hakkee joukhaista 51 Luonon nimiä 58 Avisi 59 Ruotti
LisätiedotHanna hakkee joukhaista
Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee
LisätiedotMissa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...
Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?
LisätiedotLapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel
Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotOHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015
OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2015-04-13, 58 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4.
LisätiedotToimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta
HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan
LisätiedotNyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus
Nyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K Ruottin setelit ja klopot/kolikot Nyt jatkuu seteleitten ja klopoitten vaihetus Vuona 2015 Riikinpankko alko
LisätiedotKORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013
KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 Jymnaasiaerityiskoulussa (gymnasiesärskolan) oppilhaat joila oon kehityshäiriö, saava hyvän perustan jatkaa opiskeluja, hakea
LisätiedotHeikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta
Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto
Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
LisätiedotEsikoululuokka oon sinun lapsele
MEÄNKIELI Esikoululuokka oon sinun lapsele ESITE ESIKOULULUOKASTA Sinun lapsi alkaa esikoululuokhaan Tämä esite antaa sulle informasuunia esikoululuokasta ja siittä mikä tehtävä esikoululuokala oon. Sie
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti
Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.
LisätiedotSinun hamphaat oon tärkeät. Sie tarttet niitä joka päivä.
Sinun hamphaat oon tärkeät. Sie tarttet niitä joka päivä. Sinun hamphaat oon tärkeät Sie tarttet sinun hamphaita joka päivä - ko sie syöt, naurat ja praatit. Eheät hamphaat ja terhveelinen suu oon tärkeitä
LisätiedotKaitasempi mutta terävämpi EU
Kaitasempi mutta terävämpi EU 2014 Sentteriparttio/Centerpartiet halvaa nähjä kaitaseman mutta terävämän EU:n. Met tehemä työtä ette saaja EU:n joka tekkee vähempi asioita mutta tekkee net paremin. Sentteriparttio/Centerpartiet
Lisätiedot26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala
Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit
LisätiedotLyhysti Ruottin jymnaasiakoulusta MEÄNKIELI
Lyhysti Ruottin jymnaasiakoulusta MEÄNKIELI Kaikila nuorila Ruottissa jokka oon käyhneet läpi peruskoulun, oon oikeus saa kolmivuotisen jymnaasiakoulutuksen. Jymnaasiakoulutus antaa hyvän pohjan ammattitoiminalle,
LisätiedotVammaskorvaus (Handikappersättning)
Vammaskorvaus (Handikappersättning) Sie joka olet yli 19-vuotias saatat saa vammaskorvausta jos tarttet ekstra apua eli sulla oon ylimäähräisiä kostanuksia pysyvän siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn
LisätiedotMINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA
MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA Yhtheenveto Nykysin saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset oon kansalisia minuriteettiä Ruottissa ja saamen, suomen ja meänkieli
LisätiedotHakea koulua Information på meänkieli
Hakea koulua 2019 Information på meänkieli Sida 0 av 7 Sie joka olet huoltaja lapsele joka täyttää kuus vuotta vuen aikana, haet sinun lapsele esikoululuokan aikakautena 15 janyaari aina 15 febryaarhiin
LisätiedotEsikoulu oon sinun lapsele ESITE ESIKOULUN OPETUSPLAANISTA
Esikoulu oon sinun lapsele ESITE ESIKOULUN OPETUSPLAANISTA Sie olet tärkeä Sie olet lähhimpännä sinun lasta. Sen takia sinun mieliptheet oon tärkeät esikoulussa. Jos sie sanot mitä mieltä sie olet, pärsunaalila
LisätiedotPako ainutlaatuinen kolmikielinen radiodraamasarja sodan kauheuksista ja inhimillisestä lämmöstä
2017-12-13 Pako ainutlaatuinen kolmikielinen radiodraamasarja sodan kauheuksista ja inhimillisestä lämmöstä Farzaneh Farsi esittää Aninaa ja Paulina Martikainen Elinaa radiodraamasarjassa Pako. Foto: Pekka
LisätiedotHakea koulua Kieli Meänkieli
Hakea koulua 2018 Kieli Meänkieli Sie joka olet huoltaja lapsele joka täyttää kuus vuotta vuen aikana, saatat hakea sinun lapsele esikoululuokan aikakautena 15 janyaari aina 15 febryaarhiin asti. Sie kans
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotTiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010
1 Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 PROLOGI Sofia ja Matti Sofia: Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. Mie synnyin
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotKulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna
Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna www.nll.se Kulttuuri tärkeä läänile Kulttuurilla oon suuri merkitys läänin kehityksele. Sillä oon tärkeä rolli maholisuuksile saa hyvän elämän jossa työ ja
Lisätiedoteän tehtävä oon kysymys luottamuksesta
eän tehtävä oon kysymys luottamuksesta otilaslautakunta Potilaslautakunnan työ oon ette toimittaa hyvät suhtheet potihlaitten ja henkilökunnan välilä ja tukea ja auttaa yksityisiä potihlaita. Ko sie käänyt
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotAlkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning)
Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Klicka här, skriv ev. Undertitel Sie joka olet uusi Ruottissa saatat saa alkhuunpääsykorvausta. Alkhuunpääsykorvaus oon raha jonka saat ko sulla oon alkhuunpääsyplaani
LisätiedotAukea Kotipalvelu Informasuuni Jällivaaran kunnan aukeasta kotipalvelusta
Aukea Kotipalvelu Informasuuni Jällivaaran kunnan aukeasta kotipalvelusta Aukea kotipalvelu tarjoa turvalisen vaihtoehon. Met yritämmä aina kohata ja huolehtia joka henkilön erityiset tarpheet hoijosta
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotMuistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä
Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)
LisätiedotVaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad
Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotTervetuloa työvälitystoimisthoon!
Välkommen till Arbetsförmedlingen! Information till dig som är arbetssökande Meänkieli Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Information till dig som är arbetssökande Informasjuunia sulle joka olet työnhakija
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotUOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI VAALIMANIFESTI MILJÖÖPUOLUHEEN TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ
MeänkieIlNiSKA TORNEDALSF UOTTISTA RUUENAIKHAISEMPI MILJÖÖPUOLUHEEN VAALIMANIFESTI TULEVAISUUS OON TÄÄLÄ Miljööpuolue vihreitten vaalimanifesti 2010. Vihreän muutoksen puolesta joka antaa uusia töitä,
LisätiedotSulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta
Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Text: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Foto: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Oonkos sulla vaikea pysyä kuivana?
LisätiedotINFORMASUUNI KIRUNAN KUNNASTA
INFORMASUUNI KIRUNAN KUNNASTA Ko oon tarve avusta ja tuesta Se saattaa merkitä suuren askelheen ja suuren muutoksen - ette huomata ette sitä ei pysty kaikkia tekheen itte niinku sitä oon harjaintunnu.
LisätiedotTOIMINTAPLAANI 2017 TULEVAISUUEN NÄKÖ
TOIMINTAPLAANI 2017 TULEVAISUUEN NÄKÖ STR-T oon riksförpynti kaikile jokka tunteva yhtheyttä meänkielen ja alkuperäsen kielialueen kylttyyrin ja histuurian kans. ARVOPOHJA STR-T puolustaa kaikkiin ihmisten
LisätiedotNäin Ruotti hallithaan
Näin Ruotti hallithaan Hallituskansliin Yhtheysosasto Hallitus ja Hallituskanslii 3 Pääministeri ja valtioneuvokset 3 Näin toimii hallitus 3 Näin toimii Hallituskanslii 4 Hallituskansliin toiminta 4 Viranomaiset
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotAktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]
Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotKoulu oon sinun lapsele
Koulu oon sinun lapsele Esite uusista opetusplaanista ja uuesta koululaista oon sulle jolla oon lapsia peruskoulussa, perus-apukoulussa (-sär-), erityiskoulussa eli saamekoulussa Sie olet tärkeä Sie olet
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotTehtävämme on. luottamusasia
Tehtävämme on luottamusasia Potilaslautakunta Potilaslautakunnan tehtävänä on luoda toimivat yhteydet potilaiden ja henkilökunnan välille sekä tukea ja auttaa yksittäisiä potilaita. Kun käännyt meidän
LisätiedotPIILAAKA 1. KALASTUSSÄÄNÖN KÄYTTÖALUE JA RAUHOTUSVYÖHYKHEET MERESSÄ. Käyttöaluheen eteläraja, jota tarkotethaan kalastussäänön 2.
1 PIILAAKA 1. KALASTUSSÄÄNÖN KÄYTTÖALUE JA RAUHOTUSVYÖHYKHEET MERESSÄ Käyttöaluheen raijaus meressä Käyttöaluheen eteläraja, jota tarkotethaan kalastussäänön 2. :n kohassa, d) kulkee suorina viivoina seuraavien
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotSYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR
SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR Kaksikieliset keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta,
LisätiedotSiukkaraha [Sjukpenning]
Siukkaraha [Sjukpenning] Sulla oon oikeus saa siukkarahhaa Siukkakassasta ko et saata olla töissä siukkuuen takia. Siukkarahhaa saat korkeinthaan 364 päivää 15 kuukauen periuutin/kauen aikana. Joissaki
Lisätiedothttp://eksamensarkiv.net/
Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYMPÄRISTÖ. Lämmittely
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotVenäjän kääntäminen ja tulkkaus Rysk översättning och tolkning
Venäjän kääntäminen ja tulkkaus Rysk översättning och tolkning Haetun kielen koe 27.5.2009 klo 17 19 Prov i det språk till vilket sökanden sökt. Kaikki vastaukset kirjoitetaan näihin papereihin 1 9. Älä
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotErityiset asumismallit vanheemille ja toimintaestetyile
Erityiset asumismallit vanheemille ja toimintaestetyile - Informasuuni Jällivaaran kunnan Erityisistä asumismallista sulle joka olet vanhaa ja toimintaestetty Sosiaalihallinto pittää vastata asumisista
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotOletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä
Oletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä Oletko valmis? Riskiä ja uhkia Västerbottenin läänissä Lääninhallitus-Länsstyrelsen Västerbotten Piirustukset: Matilda Hall, Infografiska Teksti &
LisätiedotSYKSYISET. Käyttöideoita
SYKSYISET HÖSTKYSYMYKSET FRAGOR Keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Diskussionskort för att väcka höststämning eller för att planera höstsäsongen Kysymykset liittyvät:
LisätiedotAktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]
Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos
LisätiedotTUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON
PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin
LisätiedotTALVISET KYSYMYKSET VINTER- FRÅGOR. Käyttöideoita
TALVISET KYSYMYKSET Keskustelukortit talvitunnelman herättelyä ja talvikauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta, leikkaa ja osallista.
LisätiedotMännikkömetsät ja rantojen raidat. Kymenlaakso, sun laulusi soikoon. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa!
Helppo isänmaallinen lauluvisa Lauluvisassa on 23 laulun 1. säkeistön alkuja. Laulut ovat koululaulukirjoista tuttuja maakuntalauluja ja muita isänmaallisia lauluja. Tulosta sopiva määrä säkeitä ja leikkaa
LisätiedotTOIMINTAPLAANI 2018 TULEVAISUUEN NÄKÖ ARVOPOHJA STR-T:N TAVOTE SÄÄNTÖJEN MUKHAAN STR-T:N TAVOTE 2018 FÖRPYNTIN TOIMINTA
TOIMINTAPLAANI 2018 TULEVAISUUEN NÄKÖ STR-T oon riksförpynti kaikile jokka tunteva yhtheyttä meänkielen ja alkuperäsen kielialueen kylttyyrin ja histuurian kans. ARVOPOHJA STR-T puolustaa kaikkiin ihmisten
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
Lisätiedotkiulu kieli soutaa seinä työ taulu
kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotDAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät
LisätiedotFilmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotVerkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa
Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotMikä tekee sinut onnelliseksi?
Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotMONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.
MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotAKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta
PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,
LisätiedotMEÄNMAAN AVIISI 4/2009
MEÄNMAAN AVIISI 4/2009 NUORTEN MEÄNMAA Ronja Ryövärintyär - Sana-arkku - Meän kuopus - Meän vanhiin Palkinnonjako - Kukkolankoskela - Mataringin kansankorkeakoulu L e e t a r i Kerta munile meänkielestä!
LisätiedotLasten tarinoita Arjen sankareista
Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta
Lisätiedot3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA
SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
Lisätiedot