Vähemmistökielten toimintaohjelma
|
|
- Matti Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma Pajalan kommun Pajalan kunta 1
2 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka 1.3 Tavoitteet 1.4 Arviointi 2 Neuvonpito ja kartoitus 3 Tiedottaminen 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta 5 Esikoulu ja koulu 6 Sosiaalipalvelu 2
3 1 Johdanto 1.1Kansallinen vähemmistöpolitiikka Ruotsi sitoutui vuonna 2000 Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen ja Euroopan Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan sopimukseen. Valtiopäiväpäätös tehtiin laajan yksimielisyyden vallitessa ja se merkitsi Ruotsin vähemmistöpolitiikassa ensimmäisiä uutta suuntaa kohti otettuja askelia. Vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella historiallisten vähemmistöjen oikeutta kieltensä ja kulttuuriensa säilyttämiseen. Viisi kansanryhmää, juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset tunnustettiin kansallisiksi vähemmistöiksi ja jiddišin, romani chibin, saamen, suomen ja meänkieli kansallisiksi vähemmistökieliksi. Saame, suomi ja meänkieli saivat vahvistetun suojan erityisillä hallintoalueilla. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana kuului seitsemän Norrbottenin kuntaa: Haaparanta, Övertorneå, Pajala, Kiiruna, Jällivaara, Jokkmokk ja Arjeplog tällaisiin hallintoalueisiin. Kun kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki astui voimaan kymmenen vuotta myöhemmin, 1.tammikuuta 2010, laajennettiin saamen kielen hallintoaluetta liittämällä siihen 13 tunturialueen kuntaa aina Taalainmaalle saakka, kun taas suomen kielen hallintoalue laajennettiin 18 Mälareninlaakson kunnalla. Tämän jälkeen on vielä joukko kuntia, näiden mukana Kalixin kunta, valinnut liittymisen johonkin hallintoalueeseen Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka Pajalan kunta kuuluu vuodesta 2000 lähtien suomen ja meänkielen hallintoalueisiin. Jo luvulla, ennen vanhan vähemmistölain voimaantuloa, oli kunnan kulttuurityöntekijöiden ja poliitikkojen parissa sitoutumista meänkieleen. Haluttiin taata kielen eloonjääminen kunnassa. Voimakas tämän suuntainen toimenpide oli pakollisen meänkielen opetuskokeilu kunnan peruskouluissa. Kunnan esikouluissa harjoitetaan toimintaa johon sisältyy meänkieltä. Vuosina kokeiltiin kunnanvaltuuston kokouksissa suomen- ja meänkielisten puheenvuorojen sallimista. Kokeilu lopetettiin koska vain harvat valtuutetut käyttivät tätä mahdollisuutta. 3
4 Kunta on jatkuvasti lisännyt meänkielen ja suomen käyttöä nimikilvissä, mm. kunnanvirastossa ja Pajalan kirjastossa. Vuodesta 2010 Pajalan kunta on järjestänyt neuvonpitoja sekä tornionlaaksolaisen että ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Vuonna 2011 perustettiin Pajalan Suomiseura/Pajala Finska förening kunnan tuella. Siitä lähtien on kunta voinut käydä neuvonpitoa myös ruotsinsuomalaisten paikallisten edustajien kanssa. Syksyllä 2010 kunta toteutti laajan kartoituksen vähemmistökielten taidoista ja näillä kielillä annettavan palvelun tarpeesta. Kiertokysely oli tarkoitettu kunnan henkilöstölle, esikoululle, vanhustenhuollolle ja yleisölle. Kyselytulosten pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia vähemmistökielten vahvistamiseksi. Tiedottamalla kunnan asukkaita sekä toimihenkilöitä ja poliitikkoja on kunta pyrkinyt varmistamaan perussuojan kaikille kansallisille vähemmistöille. Vuonna 2011 suoritettiin vähemmistökielten valtionavustuksen uudelleenjako siirtämällä osa sosiaalipalvelun käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta että Pajalan kunta on vuodesta 2000 lähtien työskennellyt meänkielen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Käsillä oleva vähemmistökielten toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä Pajalan STR-T:n ja Pajalan Suomi-seuran kanssa. Se pyrkii antamaan kokonaiskuvan siitä mitä kunta tekee ja aikoo tehdä kansallisten vähemmistöjen hyväksi kolmivuotiskaudella Toiveena on että toimintasuunnitelmasta tulisi työväline silloin kun kunta yhteistyössä vähemmistöjen itsensä kanssa jatkossa viitoittaa tietään kohti tehokasta ja tarkoituksenmukaista työtä vähemmistökysymysten parissa Tavoitteet Vastaisuudessa kunta tulee: - etsimään uusia teitä meänkielen elvyttämiseksi - tietoisemmin työskentelemään myös suomen kielen aseman turvaamiseksi ja suomenkielisten palveluiden tarjoamiseksi - nostamaan meänkielen ja suomen kielen statusta lisäämällä näiden kielten näkyvyyttä - työskentelemään saadakseen useammat kuntalaiset erityisesti lapset ja nuoret 4
5 opettelemaan, kehittämään ja käyttämään vähemmistökieliä -vahvistamaan meänkielen ja suomen asemaa kulttuuripanostuksin 1.4.Loppuarvioionti Vuonna 2014 toimitetaan saavutettujen tulosten loppuarviointi ja toimintasuunnitelman päivittäminen. 5
6 2 Neuvonpito ja kartoitus Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niin pitkälle kuin mahdollista neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa näistä kysymyksistä. (5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Vähemmistökieliasiainkäsittelijän on neljästi vuodessa kutsuttava tornionlaaksolaisten ja ruotsinsuomalaisten paikallisten etujärjestöjen Pajalan STR-T ja Pajalan Suomi-seuran edustajat neuvonpitoon Pajalan STR-T:lle ja Suomi-seuralle on annettava mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä kysymyksiä neuvonpidoissa käsitellään Vähemmistöasiainkäsittelijän on pyrittävä löytämään muotoja myös saamelaisten, romanien ja juutalaisten kanssa pidettäville neuvonpidoille Kunnan lautakuntien ja hallintokuntien tulee niin pitkälle kuin mahdollista olla neuvonpidossa kaikkien kansallisten vähemmistöjen edustajien (myös saamelaisten, romanien ja juutalaisten) kanssa näitä koskevissa kysymyksissä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava henkilöstönsä kielitaito kansallisissa vähemmistökielissä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava kansallisilla vähemmistökielillä annettavan palvelun tarve ja kysyntä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava miten kansallisia vähemmistökieliä tehdään näkyviksi esimerkiksi kotisivuilla ja kylteissä, ilmoituksissa ja tiedotteissa ym. Kunnan hallintokuntien on selvitettävä yllä mainittujen kartoitusten tulokset vähemmistökieliasiain käsittelijälle 6
7 3 Tiedottaminen Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavoin tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän tämän lain mukaisista oikeuksistaan. (3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää suomea, meänkieltä tai saamea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. / / Jos yksityinen henkilö käyttää suomea, meänkieltä tai saamea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityisellä henkilöllä jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi, meänkielellä tai saameksi. Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä. (8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Tiedotusta oikeudesta käyttää meänkieltä ja suomea yhteydenpidossa kunnan kanssa on jaettava kunnan kotisivulla ja muilla foorumeilla. Pajalan kuntasivuilla Tornedalsbladetissa on oltava pysyvä teksti joka valistaa mahdollisuudesta käyttää meänkieltä ja suomea yhteydenpidossa kunnan kanssa Kunnan kotisivulla on oltava tiedotusta kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä ja vähemmistölainsäädännöstä Kunnan hallintokuntien on tarjottava informaatiota meänkielellä ja suomeksi kunnan kotisivulla, tarpeen vaatiessa Tornedalsbladetissa ja muilla foorumeilla Kunnallista informaatiota on tarpeen vaatiessa käännettävä meänkielelle ja suomeksi Kunnallisia asiakirjoja on tarpeen vaatiessa käännettävä meänkielelle ja suomeksi 7
8 Kunnan on yhteistyössä Uppsalan Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen, Maanmittausviraston, Liikenneviraston ja Postin kanssa vaikutettava kunnassa sijaitsevien meänkielisten paikannimien säilyttämisen ja näkyväistämisen puolesta Laitosten kuten hallintorakennusten, esikoulujen, koulujen, kirjastojen, uimahallien, urheiluhallien, kotipalvelutilojen, vanhainkotien, paloasemien, kierrätyskeskusten, Laestadius-museon, matkailutoimiston ja lentoaseman nimikilpien on oltava myös meänkielellä ja suomeksi Kunnan on toimittava sen puolesta että muiden julkisten miljöiden, esim. terveyskeskuksen ja terveyssisaren vastaanoton, nimikilvet ovat myös meänkielellä ja suomeksi Ruotsinkielisen kunnannimen Pajala kommun ohella on tornionlaaksolaista/suomalaista kunnannimeä Pajalan kunta käytettävä nimikilvissä, kunnan autoissa, kotisivulla, Tornedalsbladetin ja muun lehdistön ilmoituksissa sekä muussa ulos päin suuntautuvassa viestinnässä Kunnanviraston vastaanoton henkilöstön tulee osata puhua meänkieltä tai suomea Kunnanviraston vastaanotossa on oltava tiedotustaulu mahdollisuudesta käyttää joko meänkieltä tai suomea Kunnan puhelinvastaajassa on oltava viesti myös meänkielellä ja suomeksi Kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden on saatava koulutusta kansallisista vähemmistöistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä 8
9 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta Lainsäädäntö Yhteiskunnan on muutoinkin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja edistää sitä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Tornionlaaksolaisten ja ruotsinsuomalaisten paikallisille etujärjestöille STR-T Pajalalle ja Pajalan Suomi-seuralle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kulttuuritapahtumien suunnitteluun Kunnan on asetettava etusijalle meän- tai suomenkielistä, tornionlaaksolaista tai suomalaista kulttuuria näkyväksi tekevää kulttuuritoimintaa koskevat avustushakemukset Kunnan on tuettava meänkielen kielenhuoltoa, esim. työtä joka pyrkii kuvaamaan ja kehittämään kielen sanavarastoa ja kielioppia Kunnan on pitkäjänteisesti ja tukea antaen tehtävä yhteistyötä kunnassa tai muualla Norrbottenissa sijaitsevien laitosten kanssa jotka tekevät työtä tornionlaaksolaisen ja suomalaisen kulttuurin kehittämiseksi Pajalan kunnankirjaston tulee jatkossakin ostaa suurin osa meänkielistä uutuuskirjallisuutta. Kunnankirjaston on pidettävä tarjolla laaja kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta, sanomaja aikakauslehtiä sekä filmejä. Kolarin kirjaston suomalaista kirjallisuutta on noudettava kirjastoon lainaajien toivomuksesta Laestadius-museon on tuotava esiin Tornionlaakson vanhempaa kulttuuria ja historiaa sekä pidettävä saatavilla tiettyä meänkielistä ja suomalaista kirjallisuutta Kansallisilla vähemmistökielillä tuotettua kulttuuritarjontaa on tuotava esiin mm. kirjastossa ja Kulturumissa 9
10 5 Esikoulu ja koulu Lainsäädäntö Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on erityisesti edistettävä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa, kunnan on tarjottava lapselle jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa missä toiminta kokonaan tai olennaisilta osin on suomeksi, meänkielellä tai saameksi. (17 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä (14 Kielilaki) Toimenpiteet Kunnan on jaettava informaatiota oikeudesta paikkaan esikoulutoiminnassa, joka osittain toteutetaan meänkielellä tai suomeksi, hakemuskaavakkeissa, kunnan kotisivulla sekä kerran vuodessa Tornedalsbladetissa. Informaatio on annettava ruotsiksi, meänkielellä ja suomeksi Kaikkien esikoulujen on harjoitettava toimintaa osaksi meänkielellä Keskustaajamassa sijaitsevan Jägarenin esikoulun on tarjottava meänkielistä toimintaa vielä tämän lisäksi Jonkin toisen keskustaajaman esikoulun on tarjottava toimintaa joka osaksi on suomen kielellä Kunnan on vuosittain järjestettävä tiedotustilaisuuksia huoltajille ja oppilaille mahdollisuudesta osallistua meän- tai suomenkieliseen opetukseen ja tämän opetuksen eduista Kaikille peruskoulun oppilaille on tarjottava mahdollisuus opiskella meänkieltä tai suomea Peruskoulun oppilaille joiden äidinkielenä on saame, romani chib tai jiddiš tulee tarjota mahdollisuus opiskella näitä kieliä 10
11 Kunnan opettajien pitää saada jatkokoulutusta meänkielessä ja suomessa sekä tornionlaaksolaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa, mm. meänkielisistä paikannimistä Kunnan opettajia on informoitava kaksikielisyystutkimuksesta Kunnan esikoulujen ja koulujen on välitettävä tietoa monikielisyydestä sekä tornionlaaksolaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Oppilaiden on saatava opetusta kotiseutunsa meänkielisistä paikannimistä Kunnan koulujen on tehtävä työtä nostaakseen vähemmistökielten statusta mm. informoimalla monikielisyyden eduista Kunnan pedagogeja on tuettava meänkielisen oppimateriaalin kehittämistyössä Kunnan on vaikutettava Pajalan kunnan ja Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien koulujen välisen yhteistyön ja vaihtotoiminnan edistämiseksi Pajalan kunnan lukionoppilaiden on voitava saada hakea kielimatkastipendejä Suomeen. Stipendivarat otetaan valtionavustuksesta Kunnan yläasteenkoulujen ja Laestadius-koulun tulee vuosittain jakaa stipendejä meänkieltä tai suomea opiskelleille oppilaille Koulujen rehtorien ja vähemmistökieliasiain käsittelijän on vuosittaisessa tapaamisessa käytävä läpi esikoulun ja koulun meänkielen ja suomen kielen sekä Tornionlaakson ja Suomen kulttuurin parissa tekemä työ. Rehtorien antaman informaation pohjalta tekemänsä raportin käsittelijä jättää kulttuuri- ja koulutuslautakunnalle Huoltajalle joka haluaa tulkkiapua kommunikoidessaan meänkielellä tai suomeksi kouluhenkilöstön kanssa tulee tarjota sellaista Meänkielen ja/tai suomen kielen taidot voidaan lukea ansioksi rekrytoitaessa esikoulun ja koulun henkilökuntaa 11
12 6 Sosiaalipalvelu ja sairaanhoito Lainsäädäntö Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollon tarjoama hoiva ja palvelu kokonaan tai osittain henkilökunnalta joka hallitsee meänkielen, suomen tai saamen. (18 Laki vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Sosiaalipalvelun informaatiomateriaali on käännettävä meänkielelle ja suomeksi Vanhemmille henkilöille on toiminnan tarjottava palvelua meänkielellä ja/tai suomeksi Sosiaalipalvelun henkilökunnalle on tarjottava osallistumista jatkokoulutukseen suomen ja/tai meänkielessä ja Tornionlaakson ja vastaavasti Suomen historiassa ja rohkaistava heitä tähän Meänkielen ja/tai suomen kielen taidot voidaan lukea ansioksi palkattaessa henkilökuntaa sosiaalipalveluun Niissä tapauksissa jolloin sosiaalipalvelun henkilökunta ei hallitse meänkieltä tai suomea on yksityisen henkilön sitä halutessaan saatava tulkkiapua Kunnan on tarjottava vanhemmille asukkailleen meän- ja suomenkielisiä kulttuuritapahtumia Kunnan on toimittava sen puolesta että maakäräjät tarjoavat terveyskeskuksessa palvelua meänkielellä ja suomeksi 12
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista
LisätiedotToimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset
LisätiedotToimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016
Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva
LisätiedotKansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa
Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate
LisätiedotToimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva
LisätiedotTiivistelmä toimintasuunnitelmasta
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä
LisätiedotRuotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma
Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotToimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue
Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston
LisätiedotKANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET
Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Suomen kielen hallintoalue Antaget av Mariestad Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018... 3 1. Tausta... 3 2. Kokonaisvaltainen tavoite...
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin
LisätiedotKehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa
Direkttelefon Referens Kommunledningskontoret 0910-73 50 93 2018-11-21 Dnr Yngve Lindmark Kunnanhallitus Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä 2019 2022 Johdanto, taustaa Kunnanhallitus
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotJohdanto. Tarkoitus ja tavoitteet
Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi
LisätiedotOhjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad
Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta
LisätiedotToimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta
HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan
LisätiedotUutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotTULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun
TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista
LisätiedotToimintasuunnitelma 2017
Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu
LisätiedotND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8
ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS
LisätiedotRuotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal
Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten
LisätiedotSurahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012
Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista
LisätiedotSUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä
LisätiedotKANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen
KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotVÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA
VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue
LisätiedotVähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki
Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...
LisätiedotKansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten
Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten opetuksesta valmistunut Jarmo Lainio ja Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten
LisätiedotTutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi
Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotKokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00
Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat
LisätiedotUutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi
LisätiedotYhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015
dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä
LisätiedotAsiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015
Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen
LisätiedotMuistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa
Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotEmmi Ristolainen Emmi Ristolainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 20.9.2017 4 Kokousaika Tiistai 26.9.2017 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014
Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä
LisätiedotSuomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin
LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.
LisätiedotMyönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa
RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia
LisätiedotPOSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO
Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö
LisätiedotEuroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta.
[Översättning från engelska till finska, ö.a.] Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta. Euroopan neuvoston Neuvoa-antava komitea
LisätiedotEsikoulu ja Vapaa-ajankoti
Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema suomen kieli koulussa ja vähemmistöpolitiikassa Paikka: Kunnantalo, kokoushuone Matsilver Aika: Tiistai 14. Toukokuuta klo 17.00 18.30 Läsnäolijat: Sari Pesonen,
LisätiedotSama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014
Sama suomeksi? suomenkielisen informaation kattavuus suomen kielen hallintoaluekuntien verkkosivustoilla Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Tiivistelmä Salokannas,
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG1000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2016-11-04 MINNESANTECKNINGAR Helge Artell Projektledare 08-591 262 47 helge.artell@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema kieli ja kulttuuri Paikka: Kunnantalo,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82
18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,
LisätiedotMuistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto
Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotSuomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014
Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo
LisätiedotPeter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund
1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter
LisätiedotHE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet
HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotSuomen kielen hallintoalue
Kansliayksikkö Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se RAPORTTI 1(25) Suomen kielen hallintoalue 2015 2016 2(25) Tiivistelmä Tämän raportin tehtävänä on selvittää sen lukijoille, kuinka Ludvikan
LisätiedotKANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotLapsi- ja nuorisolautakunta. Säännöt Esikoulu ja Koulupäivähoito 1.7.2010
Lapsi- ja nuorisolautakunta Säännöt Esikoulu ja Koulupäivähoito 1.7.2010 2 S I S Ä L T Ö s. HAAPARANNAN KAUPUNGIN ESIKOULUTOIMINTA JA KOULUPÄIVÄHOITO 3 OIKEUS PAIKKAAN 4 Ansiotöissä olevien ja opiskelijoiden
LisätiedotEsikoululuokka on lastasi varten
Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen
LisätiedotKokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund
Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotTulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö
Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotLäsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg
Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotKartoitusanalyysi, yleinen kysely
Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotKieli valtionhallinnossa
Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotArvoisa kunnan työntekijä,
Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017
Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017 23.2.2018 Tausta Trollhättanin kaupunki kuuluu vuodesta 2012 alkaen suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä merkitsee vähemmistölain määräysten lisäksi myös
LisätiedotKIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä
KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotKansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet
Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG2000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2019-02-19 MUISTIINPANOT Anne Kayani Utredare/Projektledare 08-59126612 anne.kayani@sigtuna.se Vår beteckning Er referens KS/2019:96 Neuvonpito suomen kielen hallintoalue
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot