Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Transkriptio

1 Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014

2 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat Kunnalliset palvelut Vanhustenhuolto Muut kommentit Yhteenveto

3 Tausta Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki tuli voimaan 1. tammikuuta Tämä tarkoittaa että joitakin vähemmistöoikeuksia on toteutettava koko maassa. Laki koskee kaikkia viittä kansallista vähemmistöä (ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, romanit, tornionlaaksolaiset ja juutalaiset). Kolmella vähemmistöllä, saamelaisilla, tornionlaaksolaisilla ja ruotsinsuomalaisilla, on erityisoikeuksia. Nämä vähemmistöt voivat myös kuulua vähemmistökielensä hallintoalueeseen. Karlskogan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen Syksyllä 2012 otettiin virkaan hallintoalueen kehittäjä, jonka tehtävänä on seurata näitä kysymyksiä ja työskennellä vähemmistölainsäädännön kehittämiseksi Karlskogan kunnassa. Karlskogan kunta on muun muassa järjestänyt eri kulttuuritilaisuuksia, kursseja, luentoja ja kyltittänyt kunnantalon suomeksi lopulla tehtiin tarvekysely ruotsinsuomalaisten suomenkielisistä palvelutoivomuksista. Tästä on kulunut jo jonkin aikaa ja kunta halusi tehdä seurannan, mikäli tarpeet ovat samat nyt kuin silloin. Kunta halusi myös tietää, mikäli kunnan ruotsisuomalaiset ovat huomanneet suomenkielisten palvelujen parantuneen. Vastausprosentti oli erittäin alhainen ensimmäisessä kyselyssä, mutta oli kaksinkertaistunut tämän vuoden kyselyssä. Vastausprosentti on vieläkin alhainen, mikäli verrataan kunnan ruotsinsuomalaisten määrään, joka on noin 12 % koko kunnan asukasluvusta. Tarkoitus Kartoituksen tavoitteena on saada monivivahteisempi kuva Karlskogan kunnan ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toiveista - nyt ja tulevaisuudessa. Samalla haluamme saada tietää, miten hallintoaluetyö on edistynyt. Toteutus Kyselyn vastausaika oli 25/2 15/ Paperimuodossa kyselyn pystyi hakemaan kirjastosta, kunnantalon vastaanotosta sekä suomenkielisistä yhdistyksistä. Kyselyyn pystyi myös vastaamaan kunnan suomenkielisellä verkkosivulla. Kyselystä oli ilmoitettu paikallislehdessä ja hallintoalueen kehittäjä oli mainostanut tätä Keski-Ruotsin Sisuradiossa. Suurimpaan osaan kysymyksiä oli annettu vastausvaihtoehtoja, mutta omaa palautetta pystyi antamaan kyselyn lopussa. Viisi kysymystä oli ns. avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat vastasivat omin sanoin.

4 Taustatiedot Vastanneita oli 89, joista 70 vastasi paperilla ja 19 elektronisesti kunnan verkkosivulla. Vertauksen vuoksi voidaan mainita vastaavat luvut 2012 vuoden kyselystä: Vastanneita 59, joista 54 vastasi paperilla ja viisi elektronisesti Suurin osa vastanneista oli suomalaissyntyisiä yli 65-vuotiaita naisia. Ainoastaan kaksi oli toisen polven ruotsinsuomalaisia. Eniten vastanneita asuu kaupungin länsi (29 %) ja itäosassa (28 %). 93 % vastanneista käyttää suomen kieltä päivittäin, enimmiten kotona tai ystävien ja perheen keskuudessa. Harvat vastasivat käyttävänsä suomea työssään. Päätelmät ja analyysi Kansallinen kysymys hallintoaluekunnissa on, miten kunnat saavat yhteyden useampiin ruotsinsuomalaisiin niin myös Karlskogassa perustuen siihen, että vastausprosentti oli alhainen (noin 12 % Karlskogan asukkaista on 1, 2, tai 3. polven ruotsinsuomalaisia). Kyselyssä huomaa myös selvästi, että suurin osa vastaajista kuuluu vanhempaan ikäluokkaan, joka tuli töihin Karlskogaan luvulla. Koska suurin osa vastaajista asuu kunnan itä ja länsiosassa, on ehkä aihetta järjestää enemmän suomenkielisiä toimintoja siellä.

5 Kunnalliset palvelut Esitettävä kysymys oli: Mitä kunnallisia palveluja toivoisit suomen kielellä? Alla olevassa pylväsdiagrammissa kiintyy huomio kolmeen pylvääseen: Kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä hoito ja hoiva-asuminen. Muita alueita, joita toivottiin, olivat suomenkielinen kulttuuri ja vapaa-ajan toiminta sekä informaatio kunnan verkkosivulla. 1. Esikoulu 37 (45%) 2. Äidinkielentukea ruotsinkielisessä päiväkodissa 36 (44 %) 3. Äidinkielen opetusta peruskoulussa 38 (46 %) 4. Opinto-ohjausta 27 (33 %) 5. Suomenkielistä peruskoulua 31 (38 %) 6. Kotipalvelua 71 (87 %) 7. Kotisairaanhoitoa 69 (84 %) 8. Vanhustenhuoltoa 74 (90 %) 9. Rakennus ja ympäristöasioissa (esim. rakennuslupa, yksityinen jätevesijärjestelmä 22 (27 %) 10. Puhtaanapitoasioissa (esim. jätteidenhaku, kierrätys) 26 (32 %) 11. Tiedotusta kunnan kotisivulla 47 (57 %) 12. Painettua tiedotusmateriaalia kunnalta. Mitä? 42 (51 %) 13. Kulttuuri ja vapaa ajan toimintaa kaiken ikäisille 54 (66 %) 14. Muu palvelu, mikä? 13 (16 %) Kysymykseen pystyi myös jättämään vapaamuotoisia vastauksia kunnan suomenkielisistä toiminnoista. Kahdeksan henkilön mukaan heidän käyttämänsä palvelut ovat toimineet hyvin, 13 henkilöä ei ole vielä tarvinnut näitä palveluja. Parannusta toivotaan tulkkipalvelun ja vanhustenhuollon alueella. Karlkogahan on ollut suomen kielen hallintoalue vuodesta 2012 lähtien ja sen takia esitettiin kysymys: Karlskoga on ollut suomen kielen hallintoalue vuodesta 2012 lähtien. Oletko huomioinut että kunnan suomenkieliset palvelut olisivat parantuneet tai tulleet näkyviin enemmän kuin ennen? Miten?

6 31 henkilöä vastasi kysymykseen. 16 henkilöä olivat huomanneet, että parannuksia on tehty ja suomen kielen hallintoalue on näkynyt enemmän. Moni huomautti kuitenkin, että vaikka paljon on tehty, niin paljon työtä on vielä jäljellä. Kahdeksan henkilöä ei ollut huomannut, että Karlskogan kunta on suomen kielen hallintoalue Päätelmät ja analyysi Koska ikäryhmä 65 + oli eniten edustettuna, on aivan luonnollista, että vanhustenhuoltoasiat olivat etusijalla. Voidaan myös tehdä se johtopäätös, että juuri tämä ikäryhmä haluaa äidinkielen opetusta sekä esikoulussa että koulussa, että heidän lastenlapsensa voivat oppia isovanhempiensa äidinkielen Äidinkielen opetusta toteutetaan jo Karlskogan peruskouluissa. Noin 50 oppilasta opiskelee suomea äidinkielenään. Toukokuussa lähetettiin kyselylomake suomalaisjuurisille esikoululaisten vanhemmille. Vain yksi henkilö vastasi kyselyyn ja halusi esikoulun osittain suomeksi lapselleen. Kunta on panostanut kulttuuritapahtumia vuonna 2013 ja niitä on huomioitu ja arvostettu. Jotkut arvostelivat kuitenkin, että varoja käytetään niihin. Viiteryhmässä on sovittu näistä tapahtumista ja voidaan lisätä, että kulttuuritoiminta Lötängenin hoitokodissa on arvostettu asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan joukossa. Vapaaehtoiset suomenkieliset yhdistykset/ryhmät ovat pitäneet avointa päivätoimintaa Nickkällanissa kerran kuussa. Kävijöitä on ollut noin 30 joka kerta. Uutta tänä vuonna on toimintatuki, jota yhdistykset voivat hakea eri kulttuuria ja kieltä kannustaviin/parantaviin toimintoihin. Näin yhdistyksillä on suurempi päätösvalta eri toimintoihin. Suurista informaatiopanoksista huolimatta eivät kaikki olleet kuulleet suomen kielen hallintoalueesta. Kuten jo aiemmin mainittiin, niin hallintoaluetoiminta on tuotava enemmän esille.

7 Vanhustenhuolto Jo aiemmin on ilmennyt, että suomenkielisestä vanhustenhoitopalveluista on suuri tarve, siksi kysyimme erityisesti siitä. Alla ole4vasta diagrammista näkyy suomenkielisen palvelun tarve tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa. Kysymykset olivat: 1. Saatko tai saako läheisesi nykyisin vanhuspalvelua kunnalta? 1. Kyllä, kotipalvelua 2. Muuta vanhuspalvelua 3. En/ei 2. Onko sinulla tai jollakin omaisellasi tarve suomenkieliseen vanhuspalveluun juuri nyt tai lähitulevaisuudessa? 1. Kyllä, itselläni 2. Kyllä, yhdellä tai useammalla läheisellä 3. Haluaisin jo nyt muuttaa suomenkieliseen vanhuspalvelutaloon. 4. Ei juuri nyt mutta ehkä tulevaisuudessa 5. Ei 3. Jos tarvitset vanhuspalvelua tai hoitoa, onko sinulle tärkeää, että sillä on suomenkieliset puitteet? 1. Kyllä, kokonaan suomeksi 58 (72%) 2. Kyllä, osittain suomeksi 21 26%) 3. Ei 4 (5 %)

8 Päätelmät ja analyysi Suomenkielistä vanhustenhoitoa tarvitaan sekä tänään että tulevaisuudessa. Kaikki suomenkielistä vanhustenhuoltoa saavat eivät ole vastanneet kyselyyn (ainoastaan Lötängenin hoitoasuntolassa asuu noin 13 suomea puhuvaa asukasta), joten diagrammi on hieman harhaanjohtava. Tärkeää on kuitenkin nähdä, että tarve tulee jatkumaan. Karlskogan kunta on sitoutunut olemaan suomen kielen hallintoalue ja tämä tarkoittaa muun muassa, että vanhusten on saatava suomenkielistä hoivaa (ja virkoihin pitäisi pyrkiä ottamaan suomea puhuvaa henkilökuntaa). Suomea puhuvan henkilökunnan keskuudessa tehtiin kysely 2013, mikäli he haluavat käyttää suomea työssään. Lähes 70 henkilöä sosiaalihallinnon puolella vastasi myöntävästi tähän. Sosiaalihallinnon tarkoitus on tutkia keväällä 2014, mikäli suomea puhuva henkilökunta ja asukkaat ovat samassa paikassa. Huomioidaan, että kunnan työpaikkailmoituksissa ei mainita suomen kielen taidon olevan ansioksi. Tämä osa-alue on hyvä parannuskeino pyrittäessä ottamaan työhön suomea taitavaa henkilökuntaa. Sosiaalilautakunta päättää sopivuusvaatimuksista ja asia on otettu esille sosiaalilautakunnan puheenjohtajan kanssa. Sosiaalilautakunta teki päätöksen marraskuussa 2013, että suomenkielistä osastoa ei perusteta, vaan jokaisen yksikön on katsottava että tarpeet täytetään. Hyvä esimerkki on Lötängenin hoitokoti, joka järjestää suomenkielistä toimintaa ja etsii kaksikielistä henkilökuntaa. Tästä voivat muut yksiköt ottaa oppia.

9 Muita mielipiteitä Kyselyssä oli myös avoimia kysymyksiä koskien kunnallisia palveluja, suomenkielen hallintoaluetta sekä sen kehittämistä. Ensimmäinen kysymys oli: Oletko jo käyttänyt kunnan suomenkielisiä palveluja? Mitä mieltä olet niistä? Miten ne toimivat? Kunnan ruotsinsuomalaiset kokevat tämänkin kysymyksen hyvin eri lailla. 38 vastauksesta oli puolet positiivisia ja puolet negatiivisia. Vaikka Karlskoga on ollut suomen kielen hallintoalue yli kaksi vuotta, on vieläkin niitä, jotka eivät edes tiedä, että palveluita voi saada suomeksi. Jotkut ovat myös turhautuneita, koska kunta ei täytä vähemmistölain pyrkimyksiä, esimerkiksi oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon. 18 oli vastannut kysymykseen: Onko sinulla ajatuksia tai ideoita miten kielen, kulttuurin ja muun avulla suomenkielistä vanhushuoltoa voisi rakentaa ja parantaa kunnassamme? Annettuja ehdotuksia olivat mm. kotikäynnit, suomenkielinen henkilökunta, yhteiset tapaamiset, suomenkielinen dementiaosasto. Kysymys: Millaista toimintaa, joka voisi vaikuttaa myönteisesti vanhusten elämänlaatuun, toivoisit että suomalaisyhdistykset ja yhteisöt järjestäisivät, sai 23 vastausta. Enimmäkseen haluttiin yhteisiä tapaamisia sosiaalisen kanssakäymisen puitteissa. Monet olivat myös kommentoineet, että tätä tehdään jo tänä päivänä. Palautetta pystyi myös jättämään täysin avoimeen kysymykseen. 33 oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen. Mielipiteitä jätettiin jälleen suomenkielisestä vanhustenhuollosta, tulkkipalvelusta ja yhteisistä tapaamisista. Myös suomenkielisiä palveluja maakäräjillä haluttiin. Viimeinen avoin kysymys oli: Karlskoga on ollut suomen kielen hallintoalue vuodesta 2012 lähtien. Oletko huomioinut että kunnan suomenkieliset palvelut olisivat parantuneet tai tulleet näkyviin enemmän kuin ennen? Miten? 33 vastanneesta olivat 15 huomanneet, 10 eivät huomanneet ja neljä henkilöä eivät edes tienneet että Karlskoga on suomen kielen hallintoalue. Suurin muutos on tapahtunut kulttuuritarjonnassa sekä vanhustenhuollon palveluissa. Vastauksissa todettiin kuiutenkin, että asiat etenevät liian hitaasti. Päätelmät ja analyysi Vanhustenhuolto, tulkkipalvelu ja suomenkielinen informaatio ovat alueita, joihin toivottiin parannusta. Monet näistä toimivat jo tänään, mutta kunnan ruotsinsuomalaiset eivät ole tietoisia niistä. Hallintoalueen kehittäjä tekee läheistä yhteistyötä suomenkielisten järjestöjen edustajien kanssa ja tällöin herää kysymys: Miksi informaatio ei mene eteenpäin heidän jäsenilleen? Tarvitaanko jokin toinen foorumi kuin ruotsinsuomalainen neuvosto ja kaksi suurkokousta vuodessa? Suurkokoukset eivät ole olleet suosittuja kunnan ruotsinsuomalaisten keskuudessa keskimäärin 20 henkilöä on ollut paikalla. Mistä tämä johtuu?

10 Yhteenveto Saamistamme vastauksista on käynyt selvästi ilmi, että enemmän suomenkielisiä palveluja vanhustenhuollon alalle tarvitaan. Jotkut uskovat, että vastuu tästä kuuluu hallintoalueen kehittäjälle, joka voi päättää, miten sosiaalihallinto järjestää toimintansa suomenkielisille käyttäjille. Kunnan on valistettava ruotsinsuomalaisia selkeämmin, miten kunnan päätöstenteko tapahtuu. Kunnan ruotsinsuomalaisilla on ehkä myös ollut liian suuria toiveita ja odotuksia, kun kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeksi. Tämä ei ole niin kummallista, koska vähemmistölaki on osiltaan hieman epäselvä ja hallintoaluekunnatkin tulkitsevat lakia eri tavoin. Tukholman lääninhallitus (jolla yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on ensisijainen vastuu koordinoida ja seurata vähemmistönpolitiikan toteuttamista Ruotsissa) totesi selvityksessään hallitukselle, että selkeämpiä ohjeita tarvitaan. Vähemmistölaki on selkeä joissakin kohdin: Valtiontukea ei saa käyttää järjestötukeen tai toimintoihin, joita kunta on velvollinen järjestämään (tähän kuuluu esimerkiksi tulkkipalvelu). Suuri haaste on, miten tavoittaa enemmän ruotsinsuomalaisia tämä koskee sekä Karlskogan kuntaa että kaikkia hallintoaluekuntia. Voimme vain todeta, että paljon on tapahtunut Karlskogassa suomen kielen hallintoalueena, mutta paljon tehtävää on vielä jäljellä. Koko raportin voi lukea kunnan verkkosivulla Karlskoga 23. heinäkuuta 2014 Anne Ågren, hallintoalueen kehittäjä