Toimintaprukrammi minuriteettikielile Pajala kommun Pajalan kunta

Transkriptio

1 HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA Toimintaprukrammi minuriteettikielile Pajala kommun Pajalan kunta

2 Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan minuriteettipolitiikka 1.3 Päämäärät 1.4 Arviointi 2 Neuonpito ja kartotus 3 Informasuuni 4 Kulttuuri ja vapa-aika 5 Esikoulu ja koulu 6 Sosiaalipalvelu 2

3 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka Ruotti ratifiseerasi vuona 2000 Raamisopimuksen kansalisitten minuriteetitten suojasta ja Euruuppalaisen määräyksen maanosa- eli minuriteettikielistä. Valtiopäivitten päätös oli laajalti yksmielinen ja siittä alko Ruottin minuriteettipolitiikan uusi näkemys. Minuriteettipolitiikan päämäärä oon suojata histuurialisitten minuriteetitten oikheutta säilyttää omat kielet ja kulttuurit. Viis kansanryhmää, juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset hyväksythiin kansalisiksi minuriteetiksi ja kielet jiddisch, romani chib, saamen kieli, suomen kieli ja meänkieli kansalisiksi minuriteettikieliksi. Saamen kieli, suomen kieli ja meänkieli sait voimakhaaman suojan vasituila hallintoaluheila. Ensimäiset kymmenen vuotta seittemän kuntaa Norrbottenissa, Haaparanta, Matarinki, Pajala, Kiruna, Jellivaara, Jokkmokki ja Arjeplog kuulu hallintoaluheesheen. Ko laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä alko jällaahmaan kymmenen vuotta myöhemin, 1. päivä janyaaria 2010, hallintoaluetta saamen kielele laajenethiin 13 kunnala pitkin tunturia Taahlaan saakka etelässä, ko taas suomen kielen hallintoaluetta laajenethiin 18 kunnala Määlarinlaaksossa. Sen jälkhiin oon muitaki kuntia, muumuassa Kainus, valinu liittyä johonki hallintoaluheesheen. 1.2 Pajalan kunnan minuriteettipolitiikka Pajalan kunta kuuluu vuesta 2000 suomen kielen ja meänkielen hallintoaluheishiin. Jo luvula, ennenko se vanheempi minuriteettilaki astu voihmaan, kunnan kulttuurityöntekijöitten ja kunnan politiikkeritten kesken oli kiinostusta meänkiehleen. Kielen säilymistä kunnassa haluthiin varmistaa. Voimakas toihmeenpano sen puolesta oli ko freistathiin saa meänkielen opetus peruskoulussa pakoliseksi kunnan peruskouluissa. Kunnan esikouluissa oon meänkielistäki toimintaa. Vuosina freistathiin sitä ette kunnanvaltuuston kokkouksissa sai puhua meänkieltä 3

4 ja suomea. Tämä kokkeilu kuitenki lopetethiin ko niin harva eustajista käytti maholisuutta. Kunta oon koko aijan lisäny meänkielisiä ja suomenkielisiä kylttiä, muumuassa kunnantalola ja pipliuteekissä Pajalassa. Vuesta 2010 Pajalan kunta oon pitäny neuonpitoja niin tornionlaaksolaisen ko ruottinsuomalalaisen minuriteetin eustajittien kans. Vuona 2011 perustethiin Pajalan Suomiseura eli Pajala Finska förening kunnan antamalla tuela. Siittä lähtien kunta oon saattanu pittää neuonpitoja ruottinsuomalaisitten paikaliseustajittenki kans. Syksylä 2010 kunta teki laajan kartotuksen minuriteettikielitten komppetensistä ja palvelutarpheista näilä kielilä. Kysely oli kunnan pärsunaalile, esikoulule, vanhustenhoithoon ja ylheisölle (allmänhet). Kyselytulos pohjana, otethiin framile toihmeenpanoehotuksia vahvistamhaan minuriteettikieliä. Antamalla informasuunia ylheisölle ja kunnan virkamiehile, kunta oon freistanu varmistaa perustuen kaikile kansalisile minuriteetile. Vuona 2010 osa minuriteettikielitten valtiontuesta jaethiin sosiaalipalvelhuun. Vuen 2000 jälkheisinnä vuosina Pajalan kunta oon, ko tekkee yhtheenveon, tehny työtä meänkielen suojaamisen ja voimistamisen puolesta. Tämä toimintaplaani minuriteettikielile oon otettu framile yhtheistyössä STR-T Pajalan ja Pajalan Suomi seuran kans. Sen päämäärä oon antaa kokohnaiskuva siittä mitä kunta tekkee ja meinaa tehä kansalisitten minuriteettikielitten ja kansalisitten minuriteetitten hyväksi kolmivuotiskautena Toivomus oon ette toimintaplaanista tulis työkalu ko kunta jatkossa yhtheistyössä itte minuriteetitten kans taakata tien tehokhaale ja asianmukhaiselle työle minuriteettikysymyksitten kans. 1.3 Päämäärät Tulevaisuuessa kuntaa tullee: - hakehmaan uusia teitä meänkielen revitaliseerinkille - enämpi tietosesti tekehmään työtä suomenkielenki aseman voimistamiseksi ja suomenkielisen palvelun tarjoamisen puolesta - nostamhaan meänkielen ja suomen kielen staattysta tuomala kielet näkyville 4

5 - saahmaan useammat kuntalaiset vallatikki lapset ja nuoret oppimhaan, kehittämhään ja käyttämhään minuriteettikieliä - kulttuurisatsauksitten avula parantamhaan meänkielen ja suomen kielen asemaa 1.4 Arviointi Vuona 2014 tulhaan tekehmään arvioinin tuloksista ja uuistamhaan toimintaplaania. 5

6 2 Neuonpito ja kartotus Lakisäätäntö Hallintoviranomhaisitten pittää antaa kansalisile minuriteetile maholisuus vaikuttaa kysymyksissä jokka koskeva heitä ja niin pitkäle ko maholista pittää neuonpitoja minuriteetitten eustajitten kans semmosissa kysymyksissä. (5 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Toihmeenpanoja - Minuriteettikieliasioitten hoitaja pittää neljä kertaa vuessa kuttua torniolaaksolaisitten ja ruottinsuomalaisitten paikalisosastoitten, STR-T Pajalan ja Pajalan Suomi seuran, eustajat neuonpithoin - STR-T Pajalalle ja Pajalan Suomi-seurale pittää antaa maholisuus vaikuttaa siihen mitä kysymyksiä yhtheisneuvotteluissa käsitelhään - Minuriteettikielitten käsittelijän pittää tehä työtä sen etheen ette löyethään muotoja yhtheisneuvotteluile saamelaisitten, roomitten ja juutalaisittenki kans - Kunnan lautakunnat ja förvaltninkit/hallinot pitävä niin pitkäle ko maholista pittää yhtheisneuvotteluja kaikitten kansalisitten minuriteetitten eustajitten kans (saamelaiset, roomit ja juutalaiset kans) kysymyksissä jokka koskeva heitä - Kunnan förvaltninkit pitävä säänölisesti kartottaa oman pärsunaalin komppetensiä minuriteettikielissä - Kunnan förvaltninkitten pittää säänölisesti kartottaa tarvetta ja kysyntää palveluista kansalisila minuriteettikielilä - Kunnan förvaltninkitten pittää säänölisesti kartottaa mitenkä kansalisia minuriteettiä tuohaan näkyville, esimerkiksi kotisivuila ja kyltilä, anonsissa ja informasuunimateriaalissa ja muutenki. - Kunnan förvaltninkitten pittää esittää tulokset tässä päälä mainituista kartotuksista minuriteettikieliasioitten hoitajalle 6

7 3 Informasuuni Lakisäätäntö Hallintoviranomhaisitten pittää, sillon ko tarttee, sopevalla mallila informeerata kansalisia minuriteettiä heän oikheuksista tämän lain mukhaan. (3 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) yhtheiskunnala oon erityinen vastuu suojata ja eesauttaa kansalisia minuriteettikieliä. (4 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Yksittäisilä ihmisillä oon oikheus käyttää suomen kieltä, meänkieltä ja saamen kieltä ko net oon suulisissa eli kirjalisisssa kontaktissa hallintoviranomhaisitten kans joitten jeukraaffinen toiminta-alue kokohnaans eli osaksi oon sama ko minuriteettikielen hallintoalue. / / Jos yksittäinen ihminen käyttää suomen kieltä, meänkieltä eli saamen kieltä semmosessa asiassa, viranomhaisella oon pakko antaa suulisen vastauksen samala kielelä. Yksittäisilä, joila ei ole jyriitistä apulaista, oon kans oikheus, jos het sitä vaativa, saa kirjotetun käänöksen asian päätöksestä ja mutiveerinkistä päätöksheen suomen kielelä, meänkielelä eli saamenkielelä. Viranomhaisen pittää muutenki freistata kohela yksittäisiä ihmisiä näilä kielilä. (8 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Toihmeenpanoja - Informasuunia oikheuesta käyttää meänkieltä ja suomea yhtheyksissä kunnan kans pittää antaa kunnan kotisivula ja muissa fuurymissä. Pajalan kunnan sivuila Tornedalsbladet:issa pittää olla pysyvä teksti jossa annethaan tietoa maholisuuesta käyttää meänkieltä ja suomen kieltä yhtheyksissä kunthaan - Kunnan kotisivula pittää olla informasuunia kansalisista minuriteetistä, kansalisista minuriteettikielistä ja minuriteettikielilakisäätänöstä 7

8 - Kunnan förvaltninkit häätyvä pittää saatavilla informasuunia meänkielelä ja suomen kielelä kunnan kotisivula, ja ko tarttee, niin Tornedalsbladet:issa ja muissa fuurymissä - Informasuunia kunnasta pittää kääntää meänkielele ja suomen kielele sillon ko tarttee - Kunnaliset asiapaperit pittää kääntää meänkielele ja suomen kielele sillon ko tarttee - Kunnan pittää tehä yhtheistyötä Institutet för språk och folkminnen kansa Uppsalassa, Lansmäätteriin, Trafiikkilaitoksen ja postin kans sen etheen ette säilyttää ja tua näkyville paikannimiä meänkielelä kunnan aluheela - Laitokset, niinku förvaltninkirakenukset, esikoulut, koulut, pipliuteekit, uimahallit, sporttihallit, kotihoito-lukalit, vanhusten asumiset, paloasemat, uuestikäyttösentraalit (återvinnings-), Læstadiusmuseo, tyristikontturi ja lentokenttä pitävä hommata kylttiä meänkielelä ja suomen kielelä - Kunnan pittää tehä työtä sen etheen ette muissaki julkisissa miljöissä, esimerkiksi siukkatuala ja systerissä, oon kylttiä meänkielelä ja suomen kielelä - Ruottinkielisen kunnan nimen Pajala kommun lisäksi, torniolaaksolaista/suomenkielistä kunnan nimeä Pajalan kunta pittää käyttää kyltissä, piilissä, kunnan kotisivula, anonsissa Tornedalsbladet:issa ja muissa avisissa ja muissa ulospäin suunatuissa yhtheyksissä - Kunnantalon resepsuunin pärsunaali pitäs osata puhua meänkieltä eli suomea - Kunnantalon resepsuunissa pittää olla tietoa maholisuuesta käyttää meänkieltä ja suomen kieltä - Kunnan telefoonivastaaja pittää antaa tietoa meänkielelä ja suomen kielelä - Kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt pitävä saa koulutusta kansalisista minuriteetistä ja lakisäätänöstä joka koskee minuriteettikieliä 8

9 4 Kulttuuri ja vapa-aika Lakisäätäntö Yhtheiskunnan pittää muutenki eesauttaa kansalisitten minuriteetitten maholisuuksia säilyttää ja kehittää ommaa kulttuuria Ruottissa. (4 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Toihmeenpanoja - Torniolaaksolaisitten ja ruottinsuomalaisitten paikalisile orkanisasuunile, STR-T Pajalalle ja Pajalan Suomi-seurale, pittää antaa maholisuuen vaikuttaa kulttuurisatsauksitten planerauksheen - Kunnan pittää priuriteerata avustushakemuksia jokka koskeva kulttuuritoimintaa meänkielelä ja suomen kielelä ja kulttuuritoimintaa joka tuopi näkösälle torniolaaksolaista eli suomalaista kulttuuria - Kunnan pittää tukea meänkielen kielenhuoltotyötä, esimerkiksi työtä jonka päämääränä oon kuvvaila ja kehittää kielen sanavarastoa ja kramatiikkiä - Kunnan pittää pitkäletähtäävästi tukea ja tehä yhtheistyötä semmositten laitoksitten kans kunnassa ja muuala Norrbottenissa jokka tekevä työtä tornionlaaksolaisen ja suomalaisen kulttuurin säilyttämisen ja kehityksen puolesta - Pajalan kuntapipliuteekki pittää jatkaa ostamhaan suuriman osan uuesta kirjalisuuesta meänkielelä. Kuntapipliuteekki häätyy pittää saatavilla laajasti kirjalisuutta, avisia ja aikakausavisia ja kans filmiä suomenkielelä. Suomalaista kirjalisuutta Kolarin pipliuteekistä pittää hakea ko lainaajat semmosta toivova - Læstadiusmuseon pittää tua framile Torniolaakson vanheempaa kulttuuria ja histuuriaa ja kans pittää saatavilla vissiä kirjalisuutta meänkielelä ja suomen kielelä - Kulttuuritarjontaa kansalisila minuriteettikielilä häätyy tua näkösälle muumuassa pipliuteekissä ja Kulturum:issä 9

10 5 Esikoulu ja koulu Lakisäätäntö Lapsitten kulttuurisen itenttiteetin kehitystä ja oman minuriteettikielen käyttämistä pittää erityisesti eesauttaa. (4 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Ko jonku hallintoaluheen kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminthaan / /, kunnan pittää tarjota niile lapsile joitten huoltajat sitä vaativa, paikkaa semmosessa esikoulutoiminassa jossa koko toiminta eli osa siittä oon suomenkielinen, meänkielinen eli saamenkielinen. (17 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) sille, joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin pittää antaa maholisuus oppia, kehittää ja käyttää minuriteettikieltä (14 Kielilaki) Toihmeenpanoja - Kunnan pittää antaa tietoa oikheuesta saa paikan esikoulutoiminthaan jossa osa toiminasta oon meänkielelä eli suomen kielelä hakemusplanketissa, kunnan kotisivula ja kerran vuessa Tornedalsbladet:issa. Informasuuni pittää olla ruottiksi, meänkielelä ja suomen kielelä - Kaikissa esikouluissa pittää kans olla meänkielistä toimintaa - Esikoulu Jägaren kunnan keskustassa pittää tarjota enämpi meänkielistä toimintaa - Jonku muun esikoulun kunnan keskustassa pittää tarjota toimintaa osittain suomen kielelä - Kunnan pittää joka vuosi järjestää informasuunikokkouksia huoltajille ja oppilhaile maholisuuesta ja eusta osalistua meänkielen ja suomen kielen opetuksheen - Kaikile oppilhaile peruskoulussa pittää tarjota maholisuuen opiskella meänkieltä eli suomen kieltä 10

11 - Niile oppilhaile peruskoulussa, joila oon saamen kieli, romani chib eli jiddisch, äitinkielenä, pitäs tarjota maholisuuen opiskella niitä kieliä - Kunnan opettajat pitävä saa jatkokoulutusta meänkielessä ja suomen kielessä ja kans torniolaaksolaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa, muumuassa meänkielisistä paikannimistä - Kunnan opettajille pittää antaa tietoa monikielisyystutkimuksista - Kunnan esikoulut ja koulut pitävä välittää tietoa monikielisyyestä ja torniolaaksolaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Oppilhaat pitävä saa opetusta oman kotiseu un meänkielisistä paikannimistä - Kunnan koulut pitävä tehä työtä minuriteettikielitten staattyksen parantamisen puolesta muumuassa antamalla tietoa siittä mitä etuja monikielisyyessä oon - Kunnan petakookia pittää tukea niitten työssä meänkielisen oppimateriaalin kehittämisessä - Kunta pittää tehä työtä sen etheen ette yhtheistyötä ja vaihtoa tapahtuu Pajalan kunnan kouluitten ja Suomessa Pellon, Kolarin ja Muonion kunnitten kouluitten välilä - Pajalan kunnan jymnaasiaoppilhaat pitävä saa hakea stipentiä kielireishuin Suohmeen. Rahat stipenthiin otethaan valtiontuesta - Kunnan yläastekoulut ja Læstadiuskoulu pitävä joka vuosi jakkaa ulos stipentiä oppilhaile jokka oon opiskelheet meänkieltä eli suomea - Kunnan rehtorit ja minuriteettikieliasioitten hoitaja pitävä joka vuosi kohata ja käyä läpi esikoulun ja koulun meänkielen ja suomen kielen työn ja kans työn torniolaaksolaisen ja suomalaisen kulttuurin puolesta. Rehtorin informasuunin perustheela minuriteettikieliasioitten hoitaja jättää raportin kulttuuri- ja koulutuslautakunnale - Huoltajalle, joka halva tulkkiapua meänkielishiin eli suomenkielishiin yhtheykshiin koulun pärsunaalin kans, pittää tarjota sitä - Meänkielen ja/eli suomen kielen ossaaminen saattaa olla meriitti ko rekryteerathaan petakookista henkilökuntaa esikouhluun ja kouhluun 11

12 6 Sosiaalipalvelu ja siukkahoito Lakisäätäntö Kunta hallintoaluheela pittää, sille joka sitä vaatii, tarjota vanhustenhuolon palvelua ja huolenpitoa kokohnaisuuessa eli osaksi henkilökunnalta joka ossaa suomea, meänkieltä eli saamen kieltä. (18 Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä) Toihmeenpanoja - Informasuunimateriaalia sosiaalipalvelusta pittää kääntää meänkielele ja suomen kielele - Vanheemille ihmisille toiminta pittää tarjota palvelua meänkielelä ja/eli suomen kielelä - Sosiaalipalvelun pärsunaalile pittää tarjota, ja niitä pittää kannustaa osalistumhaan meänkielen ja suomen kielen jatkokoulutuksheen ja kans torniolaaksolaisen ja suomalaisen histuurian ja kulttuurin jatkokoulutuksheen - Meänkielen ja/eli suomen kielen ossaaminen saattaa olla meriitti ko rekryteerathaan pärsunaalia sosiaalipalvelhuun - Niissä taphauksissa ko sosiaalipalvelun pärsunaali ei ole meänkielen eli suomen kielen taitonen, yksittäiset ihmiset jokka toivova tulkkiapua, pitävä saa sitä - Kunnan pittää tarjota kulttuuritapahtumia meänkielelä ja suomen kielelä vanheemille ihmisille - Kunta pittää toimia sen puolesta ette maakäräjät tarjoava palvelua meänkielelä ja suomen kielelä siukkatuala 12