Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun."

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

2 Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset 5 Tietoa kansallisista vähemmistöistä 6 ja suomen kielen hallintoalueesta Suomenkieliset palvelut 8 Kulttuuri 9 Esi- ja peruskoulu 10 Vanhustenhuolto 12 Aikataulu ja kustannukset 13 Seuranta/raportointi 13 Yhteystiedot 13 Suomen kielen hallintoalueen johtoryhmä on hyväksynyt toimintasuunnitelman 11. kesäkuuta 2015

3 Yleiskatsaus/taustaa Viisitoista vuotta sitten romanit, juutalaiset, saamelaiset, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset hyväksyttiin Ruotsissa kansallisiksi vähemmistöiksi, ja romani chib, jiddiš, saame, meänkieli ja suomi kansallisiksi vähemmistökieliksi. Näillä kansanryhmillä on oma kulttuuri, kieli ja historiallinen kotipaikkaoikeus samoin kuin maan enemmistöväestöllä. Tammikuussa 2010 astui voimaan laki, jonka avulla on tarkoitus vaalia kansallisten vähemmistöjen oikeuksia (laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724). Lain mukaan vähemmistökieliä tulee suojella ja niiden käyttöä tulee edistää, ja vähemmistöille tulee antaa mahdollisuus oman kulttuurinsa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Ludvikan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 jätettyään asiasta ensin hakemuksen Ruotsin hallitukselle. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu siten tällä hetkellä 59 Ruotsin kuntaa. Hallintoaluekunnilla on erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa yhteiskunnassa. Ludvikan kunnassa asuu noin ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä (luku kattaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset). Vähemmistön osuus on siten noin 12 prosenttia kunnan koko asukasmäärästä ( asukasta, Ruotsin tilastokeskus SCB, 2014). Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, koska etnisen alkuperän rekisteröiminen ei ole sallittua Ruotsissa. Niin kutsutun itseidentifikaatioperiaatteen mukaisesti jokainen saa myös itse päättää, kuuluuko hän johonkin kansalliseen vähemmistöön vai ei. Ludvikan kunnalla on velvollisuuksia kaikkia Ruotsin viittä kansallista vähemmistöä kohtaan. Hallintoviranomaisena kunnan on mm. tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän lakisääteisistä oikeuksistaan sekä annettava heille mahdollisuus vaikuttaa kansallisia vähemmistöjä koskeviin asioihin. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. Hallituksen esityksessä Tunnustamisesta omaan valtaan todetaan, että: Jos yhteiskunta- ja ryhmätasolla on olemassa suotuisat edellytykset kielen säilyttämiselle, yksilö voi tällöin yksilötasolla tehdä tietoisia, kielen säilyttämisen kannalta ratkaisevia päätöksiä. Kielentutkijoiden mukaan vähemmistöt eivät monista syistä itse pysty kääntämään meneillään olevaa kielenvaihtoprosessia. Tämän johdosta kunnan on tehtävä työtä suomen kielen säilyttämiseksi elävänä kielenä. Tavoitteena on nostaa suomen kielen statusta, elvyttää kieltä ja lisätä sen näkyvyyttä. Tunnustamisesta omaan valtaan, s

4 Ludvikan kunnan on lain mukaan muun muassa: tarjottava palveluja suomeksi asukkailla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessaan suullisesti ja kirjallisesti yhteydessä kuntaan pyydettäessä tarjottava vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä pyydettäessä tarjottava päivähoito- ja esikoulutoimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä edistettävä ja suojeltava suomen kielen käyttöä tiedotettava vähemmistöryhmälle heidän lakisääteisistä oikeuksistaan annettava vähemmistöryhmälle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain soveltaminen on pitkäjänteinen ja jatkuva prosessi. On tärkeää kertoa selkeästi jo toteutetuista sekä tulevaisuudessa tarvittavista toimista. Ludvikan kunta on sen vuoksi laatinut tämän toimintasuunnitelman. Tavoitteet Kunnan tulee levittää tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista poliitikoille, kunnan työntekijöille ja kunnan asukkaille sekä tiedotettava kunnan suomenkielisten asukkaiden oikeuksista. Kunnan tehtävänä on lisätä suomen kielen ja kulttuurin näkyvyyttä ja pitkällä aikavälillä turvata suomen kielen asema kunnan toiminnoissa tehtävien konkreettisten toimien avulla. Tavoitteena on myös, että ruotsinsuomalainen vähemmistö kokee, että kunnassa tunnetaan ja ymmärretään kansallisia vähemmistöjä koskevan lain mukaiset oikeudet ja että kunnalla on riittävästi resursseja asiaan liittyvien tarpeiden täyttämiseen kunnan eri hallintoyksiköissä. 4

5 Neuvonpito Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tällaisista kysymyksistä vähemmistöjen edustajien kanssa. (5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Hallintoviranomaisten on huolehdittava siitä, että suomen-, meän- ja saamenkielentaitoista henkilöstöä on käytettävissä, kun yksityishenkilöt tarvitsevat apua ollessaan yhteydessä viranomaisiin. (11 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Pitkäaikainen yhteistoiminta paikkakunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa toteutetaan neuvonpidon muodossa. Vähemmistölle on tärkeää antaa vaikutusvaltaa, koska se pystyy itse parhaiten näkemään oman ryhmänsä tarpeet ja toiveet. Tämän vuoksi kunnan edustajien on tärkeää neuvotella ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Ryhmän tarpeet on siten helpompi ottaa huomioon, ja toimiva neuvonpito tarjoaa myös vahvemman perustan päätöksentekoa varten. Neuvonpidon myötä vahvistetaan myös ruotsinsuomalaisen vähemmistön merkitys osana paikkakuntaa. Kansalaisten saavuttamiseksi järjestetään myös avoimia tiedotustilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus avoimeen neuvonpitoon. Tällä tavoin pyritään löytämään mahdollisia kehitysalueita ja tarpeita vähemmistön keskuudessa, edistämään keskustelua ja tiedottamaan kunnan kokonaisvaltaisesta työstä. Toimenpiteet Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu sosiaali- ja koulutustoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on valvoa ja edistää lasten ja nuorten kielellistä kehitystä ja kaksikielisyyttä. Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu hoito- ja hoivatoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on keskittyä erityisesti vanhusten tarpeisiin ja toiveisiin. Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on keskittyä erityisesti kulttuurikysymyksiin. Järjestetään vähintään kerran vuodessa suurkokous, joka toimii yhdistettynä tiedotus- ja neuvonpitotilaisuutena. 5

6 Kartoitukset Lainsäädäntö Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava, millaisia toimenpiteitä kunnassa tarvitaan suomen, meänkielen ja saamen käytön tukemiseksi. (8 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnat tai maakäräjät, jotka ovat saaneet tukea tämän säädöksen nojalla, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selvityksen maksetuista varoista ja niiden käytöstä. Kuntien on myös annettava selvitys siitä, miten 8. :n toisen kappaleen mukainen kartoitus on tehty. Selvitys on jätettävä sille viranomaiselle, joka tuen on maksanut. (12 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunta saa valtiontukea vähemmistölain mukaisten velvoitteidensa täyttämistä varten. Valtiontuen vastaanottaminen velvoittaa kuntaa tekemään lainmukaiset kartoitukset vähemmistön tarpeiden selvittämiseksi. Kunta tulee kartoittamaan kuinka paljon suomenkielen taitoista henkilökuntaa työskentelee kunnan alaisuudessa, ja mitä kielellisiä ja kulttuurillisia resursseja tällä ryhmällä on. Kunta tulee myös toistuvasti kartoittamaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisia tarpeita ja toiveita, koskien etenkin lastenhoitoa, koulua ja vanhustenhuoltoa. Tällä tavoin on tarkoitus parantaa työn laatua ja kuntalaisten luottamusta hanketta kohtaan. Kartoituksessa voidaan käyttää apuna myös viiteryhmiä, jotta voidaan saavuttaa suurempi osa kunnan ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä. Jos kartoituksissa tulee esille myös muita kuin kunnan viranomaisia koskevia näkökohtia, välitetään nämä edelleen asianomaisille viranomaisille. Toimenpiteet Pätevyyskartoituksessa selvitetään vanhustenhuollon suomenkielinen henkilöstö. Pätevyyskartoituksessa selvitetään päiväkotien ja esikoulujen suomenkielinen henkilöstö. Suomenkielisen henkilöstön tuleva rekrytointitarve on selvitettävä, suunniteltava ja organisoitava, ennen kaikkea vanhustenhuollon piirissä. Varmistetaan, että auktorisoituja suomen tulkkeja on saatavana tulkkivälityksen kautta. Kartoitetaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeet ja toiveet, sekä neuvonpidoissa että muiden kanavien ja foorumeiden kautta (esim. ehdotuslaatikko kirjastossa, sähköpostiosoite ehdotuksia ja ideoita varten sekä kyselylomakkeet ja verkkokyselyt). 6

7 Tietoa kansallisista vähemmistöistä ja suomen kielen hallintoalueesta Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten tulee tarvittaessa sopivalla tavalla tiedottaa kansallisille vähemmistöille heidän tämän lain mukaisista oikeuksistaan. (3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Yhteiskunnalla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja niiden käytön edistämisestä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Tarvitaan kattavaa tiedotusta, jotta Ludvikan kunnan asukkailla ja työntekijöillä on mahdollisuus perehtyä paremmin vähemmistölainsäädäntöön ja kaikkien kansallisten vähemmistöjen oikeuksiin. Tästä syystä kunta aikoo järjestää tiedotustilaisuuksia kunnan toimi- ja luottamushenkilöille sekä avoimia tiedotustilaisuuksia kaikille kuntalaisille. Koska kunnan tehtävänä on suojella kansallisia vähemmistökieliä ja edistää niiden käyttöä, on erittäin tärkeää, että kaikki kuntalaiset saavat tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopivia tiedotuskanavia voivat olla kunnan kotisivut ja intranet, ilmoitustaulut, esitteet ja paikallinen media. Toimenpiteet Järjestetään avoimia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa. Kunnan kotisivulla ja intranetissä tulee olla tietoa kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä suomeksi ja ruotsiksi. Laaditaan painettua tiedotusmateriaalia, jossa kerrotaan oikeudesta käyttää suomen kieltä sekä kunnan suomenkielisistä palveluista. Painettua tiedotusmateriaalia kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista jaetaan kirjastoihin, vanhainkoteihin, kouluihin, esikouluihin jne. Lisätään Ludvikan asukkaiden (sekä vähemmistöihin että enemmistöön kuuluvien) tietoisuutta ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja heidän lainmukaisista oikeuksistaan. Suunnitelluista kulttuuritapahtumista tiedotetaan hyvissä ajoin kunnan kotisivulla, uutiskirjeissä ja paikallisessa mediassa. Kunnan toimi- ja luottamushenkilöille annetaan koulutusta kansallisista vähemmistöistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä. Kunnantalon vastaanotossa tulee olla tietoa mahdollisuudesta käyttää suomen kieltä. 7

8 Suomenkieliset palvelut Lainsäädäntö Yksityishenkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys hallintoalueeseen. Jos yksityishenkilö käyttää suomea, meänkieltä tai saamea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityishenkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi, meänkielellä tai saameksi. Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityishenkilöt näiden omalla kielellä. (8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnassa yksityishenkilöiden on voitava käyttää suomen kieltä asioidessaan kunnan kanssa. Kunnan tulee vähitellen kehittää alueita, joissa suomen kieltä voidaan käyttää julkisissa yhteyksissä. Tieto siitä, miten, missä ja milloin suomen kieltä voi kunnan eri hallinnoissa käyttää, on oltava helposti saatavilla. Työntekijöiden suomen kielen taito on otettava huomioon rekrytoinnin yhteydessä sekä suomenkielisten vanhusten- ja lastenhuoltopalveluiden suunnittelutyössä. Toimenpiteet Kunnan virastot tarjoavat tietoa suomeksi kunnan kotisivulla sekä tarvittaessa paikallislehdissä ja muissa foorumeissa. Varmistetaan, että kunnan vaihteessa puhutaan myös suomea. Luodaan rakenne suomenkielisen palvelun tarjoamiseksi ja suomenkielisen henkilökunnan käyttämiseksi asiakaspalvelussa. Huolehditaan siitä, että eri virastoissa on suomenkielinen yhteyshenkilö. (Kunnantalon vastaanottohenkilöstö puhuu suomea.) Vahvistetaan suomen kielen asemaa kunnassa katsomalla suomen kielen taito ansioksi, kun rekrytoidaan henkilökuntaa virkoihin, joissa suomen kielelle voi olla käyttöä. Tarjotaan suomenkielisille työntekijöille ammattikielen koulutusta. Ludvikan kunnan tehtävästä hallintoaluekuntana tiedotetaan kunnan työntekijöille koulutustilaisuuksissa. Kunnan asiakirjoja käännetään tarvittaessa suomeksi. Kunnan puhelinvastaajassa annetaan tietoa suomeksi. 8

9 Kulttuuri Lainsäädäntö Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Kunnan tulee yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa edistää vähemmistön mahdollisuuksia säilyttää oma kulttuurinsa ja kehittää sitä. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen tulee huolehtia siitä, että tarjolla on toistuvaa ja näkyvää suomenkielistä ja suomalaista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja vanhukset. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, luentoja ja elokuvaesityksiä, ja kunta voi järjestää niitä joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripanostuksia toteutetaan yhteistyössä eri kulttuurialan toimijoiden sekä muiden hallintoaluekuntien kanssa. Kunta osallistuu myös alueellisiin verkostotapaamisiin vahvistaakseen omaa osaamista ja työnlaatua kansallisten vähemmistökulttuureiden parissa tehdyn työn osalta. Toimenpiteet Ludvikan kirjastoihin hankitaan laaja valikoima aikuisille ja lapsille tarkoitettua suomenkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakausilehtiä, äänikirjoja, sanakirjoja ja elokuvia. Kansallisten vähemmistökielten kulttuuritarjontaa esitellään mm. kirjastoissa, uutiskirjeissä, paikallismediassa ja Facebookissa. Huomioidaan Suomen juhlapyhät, esimerkiksi ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta ja itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta. Järjestetään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia vanhainkodeissa. Järjestetään lapsille suunnattuja kaksikielisiä kulttuuritapahtumia. Järjestetään aktiviteetteja, joissa ruotsinsuomalaisten eri sukupolvet voivat kohdata toisiaan suomen kielen merkeissä (esim. yhteistyössä Suomen instituutin kanssa). Hankitaan pikkulapsille suunnattuja kielipaketteja, joita jaetaan joko kirjastoissa ja/ tai lasten-/äitiysneuvoloissa. Osallistutaan Riksteaternin suomenkieliseen Finska teaterslingan -panostukseen. Kaksi vierailevaa esitystä vuodessa. Kehitetään yhteistyötä suomalaisen ystäväkaupungin Imatran kanssa ja pyritään siten saamaan inspiraatiota ja ideoita kunnan suomenkielisen toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen. 9

10 Esi- ja peruskoulu Lainsäädäntö Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa / / on kunnan tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain suomenkielistä, meänkielistä tai saamenkielistä. (17 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. (14 Kielilaki) Oppilaalle, jonka huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, on tarjottava kotikielenopetusta tällä kielellä, jos 1. kieli on oppilaan päivittäinen käyttökieli kotona, ja 2. oppilaalla on kielen perustiedot. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle oppilaalle on tarjottava kotikielenopetusta oppilaan kansallisella vähemmistökielellä. (7 SFS 2014:458, Laki koululain muutoksesta (2010:800)) Vastuuelin on velvollinen järjestämään kotikielenopetusta tietyllä kielellä ainoastaan, jos 1. vähintään viisi tätä kieltä puhuvaa oppilasta toivoo tällaista opetusta, ja 2. sopiva opettaja on saatavilla. Ensimmäinen (1) kappale ei koske kansallisia vähemmistökieliä. Kielilain (2009:600) 7. :n mukaan kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chib ja saame. (10 Kouluasetus (2011:185)) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnan on tarjottava kaikille sitä pyytäville päiväkoti- ja esikoulutoimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnalla on vastuu suomen kielen elvyttämisestä. Kaikkein tehokkain kielen elvyttämismenetelmä on tarjota lapsille mahdollisuus käyttää suomen kieltä, ja sen vuoksi myös esikoulun on aktiivisesti pyrittävä saamaan yhä useammat vanhemmat valitsemaan suomenkielisen esikoulun. Kyseessä on pitkäjänteinen ja jatkuva työ vähemmistökielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi elävinä kielinä. 10

11 Kunnan on tarjottava kotikielenopetusta suomeksi sitä vaativille peruskoulun oppilaille. Kunnan on aktiivisesti tiedotettava kaikkien peruskoulun oppilaiden vanhemmille oikeudesta kotikielenopetukseen sekä hakuajoista ja opetukseen hakemisesta. Ludvikan kunnan koulujen oppilailla tulee olla perustiedot kansallisten vähemmistöjen kulttuurista, kielistä, uskonnoista ja historiasta. Toimenpiteet Varmistetaan, että pyydettäessä voidaan tarjota kaksikielistä (ruotsi-suomi) esikoulutoimintaa tai pedagogista päivähoitoa tavoitteena kannustaa monikielisyyteen ja säilyttää vähemmistön kulttuuri. Hankitaan kaksikielisyyttä edistävää kasvatus- ja opetusmateriaalia. Kunnan on tiedotettava oikeudesta saada päiväkoti- ja esikoulutoimintaa osittain suomen kielellä hakulomakkeissa, kunnan kotisivulla sekä kerran vuodessa paikallismediassa. Tietoa annetaan ruotsiksi ja suomeksi. Kunnassa toimiville opettajille tiedotetaan monikielisyyteen liittyvästä tutkimuksesta. Kunnan päiväkotien, esikoulujen ja koulujen on välitettävä tietoa suomalaisesta kulttuurista sekä pyrittävä kohentamaan vähemmistökielen asemaa mm. tiedottamalla monikielisyyden eduista. Kunnan on edistettävä yhteistyötä/tiedonvaihtoa Ludvikan ja Imatran koulujen välillä (Imatralla on suomalais-venäläinen koulu, miten kaksikielisyyttä käsitellään siellä?). Ludvikan kunnan lukioiden oppilailla tulee tulevaisuudessa olla mahdollisuus hakea apurahaa Suomeen kohdistuvia kielimatkoja varten. Apurahat maksetaan valtiontuesta. 11

12 Vanhustenhuolto Lainsäädäntö Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee suomen, meänkielen tai saamen kielen. (18 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnassa asuu tällä hetkellä 400 suomalaistaustaista yli 65-vuotiasta henkilöä. Karkean arvion mukaan 20 % näistä 400 henkilöstä on suomenruotsalaisia, joiden äidinkieli ei siten ole suomi. Suomenkielisten vanhusten määrän lisääntyessä voidaan olettaa myös suomenkielisen henkilöstön tarpeen vanhustenhuollossa kasvavan lähivuosina. Ludvikan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnan on sen vuoksi varmistettava, että kaksikielistä (ruotsi-suomi) vanhustenhuoltoa on pyydettäessä saatavilla. Kunnan on myös huolehdittava siitä, että vanhuksille on tarjolla suomenkielistä kulttuuria. Suomenkielisille vanhuksille voi olla hyvin tärkeää, että he pystyvät puhumaan suomea sekä henkilökunnan että muiden vanhusten kanssa. Tästä syystä on myös tärkeää avata mahdollisuus suomenkieliselle osastolle, jossa myös suomenkielinen kulttuuri nostettaisiin esille. Toimenpiteet Varaudutaan mahdolliseen henkilöstön uudelleenjärjestelyyn, suomenkielisen vanhustenhuollon tarjonnan optimoimista varten. Kotonaan asuvilla ruotsinsuomalaisilla vanhuksilla tulee olla mahdollisuus suomenkieliseen kotipalveluun. Järjestetään ystäväpalvelua suomen kielellä. Vanhustenhuollon suomenkieliselle henkilöstölle tarjotaan ammattitaitoa kehittäviä koulutuksia ja heitä kannustetaan osallistumaan niihin. Suomea puhuville iäkkäille henkilöille on sekä suullisesti että kirjallisesti tiedotettava oikeudesta vanhustenhuoltoon suomen kielellä jo ennen kuin vanhustenhuolto tulee ajankohtaiseksi. Mikäli vanhustenhuollon henkilökunta ei osaa suomea, on sitä pyytäville tarjottava tulkin apua. Kunnan tulee tarjota vanhuksille suomenkielistä kulttuuritoimintaa. Kunnan tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että maakäräjät tarjoavat suomenkielistä palvelua terveyskeskuksessa. 12

13 Aikataulu ja kustannukset Suomen kielen hallintoalue on voimassa toistaiseksi. Hallintoaluekuntana Ludvika saa valtiontukea, jolla on tarkoitus kattaa ne lisäkustannukset, joita kunnalle koituu kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta. Vuodeksi 2015 Ludvikan kunnalle on myönnetty valtiontukea kruunua. Projektipäälliköllä on yhdessä johtoryhmän kanssa oikeus päättää rahojen jakamisesta ja käytöstä. Investointipäätökset tehdään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Ennen varojen käyttöä tehdään kartoitus vähemmistöryhmän tarpeista. Valtiontuki on käytettävä kalenterivuoden aikana. Projektipäällikön palkka maksetaan valtiontuesta. Valtiontukea voidaan käyttää mm. seuraaviin tarkoituksiin: keskustelut ja neuvonpito vähemmistöjen kanssa, kartoitukset, tiedotuspanostukset ja käännökset, organisaation kartoitus ja organisaatiomuutokset, hankkeiden käynnistäminen, kirjallisuuden ja kasvatus- ja opetusmateriaalin hankinnat, henkilöstö- ja koulutuskustannukset sekä kulttuuri- ja kielipanostukset. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, luentoja ja elokuvaesityksiä, ja kunta voi järjestää niitä joko itse tai yhdessä muiden kulttuurialan toimijoiden tai hallintoaluekuntien kanssa. Kunnalla on tässä yhteydessä koordinoiva ja markkinoiva rooli. Tapahtumista on tiedotettava hyvissä ajoin ja niiden on oltava kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Valtiontukea ei saa käyttää kunnassa jo aikaisemmin budjetoitujen kustannusten kattamiseen, esimerkiksi tulkkipalveluihin tai muihin jo kunnan vastuulla oleviin tehtäviin. Seuranta/raportointi Tilannekatsaus projektin etenemisestä tehdään projektin kolmannella neljännäksellä. Projektipäällikön on viimeistään 31. joulukuuta 2015 annettava kirjallinen tilannekatsaus projektin senhetkisestä tilanteesta. Projektipäällikön on viimeistään 31. tammikuuta 2016 annettava kirjallinen raportti projektin tuloksista. Kunnan on joka vuosi jätettävä Tukholman lääninhallitukselle taloudellinen selvitys kunnalle maksettujen varojen käytöstä. Kunnan tulee lisäksi raportoida lääninhallitukselle siitä, miten kunnassa olevat tarpeet ja resurssit on kartoitettu. Kunnan kukin hallinto vastaa tässä suunnitelmassa mainittujen, kyseisen hallinnon toimintaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Johtoryhmä seuraa jatkuvasti suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä ja tarkistaa toimintasuunnitelmaa vuosittain. Yhteystiedot Suvi Hänninen, suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö puh , s-posti 13

14 Möjligheternas Ludvika Ludvika kommun ludvika.se Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007 Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalue Kansliayksikkö Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se RAPORTTI 1(25) Suomen kielen hallintoalue 2015 2016 2(25) Tiivistelmä Tämän raportin tehtävänä on selvittää sen lukijoille, kuinka Ludvikan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo

Pöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE Dnr KS2016,0095 Pöytäkirja Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta 2016 Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo Läsnäolijat: Leif Walterum (C), puheenjohtaja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 Sivu 1/5 3.9.215 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

SFS 1970:340 KOULUKULJETUSASETUS 679

SFS 1970:340 KOULUKULJETUSASETUS 679 Skolskjuts, förordning SFS 1970:340 KOULUKULJETUSASETUS 679 Koulukuljetusasetus SFS 1970:340 1 1 Koulukuljetuksella tarkoitetaan tässä asetuksessa sellaista esikoulussa, peruskoulussa, lukiokoulussa tai

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kieliohjelma

Uudenmaan liiton kieliohjelma Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun 7.6.2016 Palvelut pitää tunnistaa ennen kuin ne voidaan kuvata Miten tunnistan palvelun? Palvelulla tarkoitetaan ei-materiaalisia, organisaatiossa määriteltyjä

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 287 Selvitys sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisistä palveluista HEL 2013-008267 T 00 01 01 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Sivu /5 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 204 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

2. Ehdotetut muutokset

2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin ja kielilakiin Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TARKOITUS JA TAVOITTEET Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, joilla on oikeuksia koskien kieltä sekä yhteiskunnallisia toimia ja palveluita. Näihin oikeuksiin kuuluu

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen tarkoitus Rotarypiirin 1420 alueelle toimivat klubit voivat hakea piiriltä apurahaa ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin humanitaarisiin

Lisätiedot