Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun."

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

2 Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset 5 Tietoa kansallisista vähemmistöistä 6 ja suomen kielen hallintoalueesta Suomenkieliset palvelut 8 Kulttuuri 9 Esi- ja peruskoulu 10 Vanhustenhuolto 12 Aikataulu ja kustannukset 13 Seuranta/raportointi 13 Yhteystiedot 13 Suomen kielen hallintoalueen johtoryhmä on hyväksynyt toimintasuunnitelman 11. kesäkuuta 2015

3 Yleiskatsaus/taustaa Viisitoista vuotta sitten romanit, juutalaiset, saamelaiset, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset hyväksyttiin Ruotsissa kansallisiksi vähemmistöiksi, ja romani chib, jiddiš, saame, meänkieli ja suomi kansallisiksi vähemmistökieliksi. Näillä kansanryhmillä on oma kulttuuri, kieli ja historiallinen kotipaikkaoikeus samoin kuin maan enemmistöväestöllä. Tammikuussa 2010 astui voimaan laki, jonka avulla on tarkoitus vaalia kansallisten vähemmistöjen oikeuksia (laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724). Lain mukaan vähemmistökieliä tulee suojella ja niiden käyttöä tulee edistää, ja vähemmistöille tulee antaa mahdollisuus oman kulttuurinsa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Ludvikan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 jätettyään asiasta ensin hakemuksen Ruotsin hallitukselle. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu siten tällä hetkellä 59 Ruotsin kuntaa. Hallintoaluekunnilla on erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa yhteiskunnassa. Ludvikan kunnassa asuu noin ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä (luku kattaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset). Vähemmistön osuus on siten noin 12 prosenttia kunnan koko asukasmäärästä ( asukasta, Ruotsin tilastokeskus SCB, 2014). Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, koska etnisen alkuperän rekisteröiminen ei ole sallittua Ruotsissa. Niin kutsutun itseidentifikaatioperiaatteen mukaisesti jokainen saa myös itse päättää, kuuluuko hän johonkin kansalliseen vähemmistöön vai ei. Ludvikan kunnalla on velvollisuuksia kaikkia Ruotsin viittä kansallista vähemmistöä kohtaan. Hallintoviranomaisena kunnan on mm. tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän lakisääteisistä oikeuksistaan sekä annettava heille mahdollisuus vaikuttaa kansallisia vähemmistöjä koskeviin asioihin. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. Hallituksen esityksessä Tunnustamisesta omaan valtaan todetaan, että: Jos yhteiskunta- ja ryhmätasolla on olemassa suotuisat edellytykset kielen säilyttämiselle, yksilö voi tällöin yksilötasolla tehdä tietoisia, kielen säilyttämisen kannalta ratkaisevia päätöksiä. Kielentutkijoiden mukaan vähemmistöt eivät monista syistä itse pysty kääntämään meneillään olevaa kielenvaihtoprosessia. Tämän johdosta kunnan on tehtävä työtä suomen kielen säilyttämiseksi elävänä kielenä. Tavoitteena on nostaa suomen kielen statusta, elvyttää kieltä ja lisätä sen näkyvyyttä. Tunnustamisesta omaan valtaan, s

4 Ludvikan kunnan on lain mukaan muun muassa: tarjottava palveluja suomeksi asukkailla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessaan suullisesti ja kirjallisesti yhteydessä kuntaan pyydettäessä tarjottava vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä pyydettäessä tarjottava päivähoito- ja esikoulutoimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä edistettävä ja suojeltava suomen kielen käyttöä tiedotettava vähemmistöryhmälle heidän lakisääteisistä oikeuksistaan annettava vähemmistöryhmälle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain soveltaminen on pitkäjänteinen ja jatkuva prosessi. On tärkeää kertoa selkeästi jo toteutetuista sekä tulevaisuudessa tarvittavista toimista. Ludvikan kunta on sen vuoksi laatinut tämän toimintasuunnitelman. Tavoitteet Kunnan tulee levittää tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista poliitikoille, kunnan työntekijöille ja kunnan asukkaille sekä tiedotettava kunnan suomenkielisten asukkaiden oikeuksista. Kunnan tehtävänä on lisätä suomen kielen ja kulttuurin näkyvyyttä ja pitkällä aikavälillä turvata suomen kielen asema kunnan toiminnoissa tehtävien konkreettisten toimien avulla. Tavoitteena on myös, että ruotsinsuomalainen vähemmistö kokee, että kunnassa tunnetaan ja ymmärretään kansallisia vähemmistöjä koskevan lain mukaiset oikeudet ja että kunnalla on riittävästi resursseja asiaan liittyvien tarpeiden täyttämiseen kunnan eri hallintoyksiköissä. 4

5 Neuvonpito Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tällaisista kysymyksistä vähemmistöjen edustajien kanssa. (5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Hallintoviranomaisten on huolehdittava siitä, että suomen-, meän- ja saamenkielentaitoista henkilöstöä on käytettävissä, kun yksityishenkilöt tarvitsevat apua ollessaan yhteydessä viranomaisiin. (11 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Pitkäaikainen yhteistoiminta paikkakunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa toteutetaan neuvonpidon muodossa. Vähemmistölle on tärkeää antaa vaikutusvaltaa, koska se pystyy itse parhaiten näkemään oman ryhmänsä tarpeet ja toiveet. Tämän vuoksi kunnan edustajien on tärkeää neuvotella ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Ryhmän tarpeet on siten helpompi ottaa huomioon, ja toimiva neuvonpito tarjoaa myös vahvemman perustan päätöksentekoa varten. Neuvonpidon myötä vahvistetaan myös ruotsinsuomalaisen vähemmistön merkitys osana paikkakuntaa. Kansalaisten saavuttamiseksi järjestetään myös avoimia tiedotustilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus avoimeen neuvonpitoon. Tällä tavoin pyritään löytämään mahdollisia kehitysalueita ja tarpeita vähemmistön keskuudessa, edistämään keskustelua ja tiedottamaan kunnan kokonaisvaltaisesta työstä. Toimenpiteet Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu sosiaali- ja koulutustoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on valvoa ja edistää lasten ja nuorten kielellistä kehitystä ja kaksikielisyyttä. Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu hoito- ja hoivatoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on keskittyä erityisesti vanhusten tarpeisiin ja toiveisiin. Perustetaan toimintakohtainen viiteryhmä, johon kuuluu kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajia, ja jonka tehtävänä on keskittyä erityisesti kulttuurikysymyksiin. Järjestetään vähintään kerran vuodessa suurkokous, joka toimii yhdistettynä tiedotus- ja neuvonpitotilaisuutena. 5

6 Kartoitukset Lainsäädäntö Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava, millaisia toimenpiteitä kunnassa tarvitaan suomen, meänkielen ja saamen käytön tukemiseksi. (8 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnat tai maakäräjät, jotka ovat saaneet tukea tämän säädöksen nojalla, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selvityksen maksetuista varoista ja niiden käytöstä. Kuntien on myös annettava selvitys siitä, miten 8. :n toisen kappaleen mukainen kartoitus on tehty. Selvitys on jätettävä sille viranomaiselle, joka tuen on maksanut. (12 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunta saa valtiontukea vähemmistölain mukaisten velvoitteidensa täyttämistä varten. Valtiontuen vastaanottaminen velvoittaa kuntaa tekemään lainmukaiset kartoitukset vähemmistön tarpeiden selvittämiseksi. Kunta tulee kartoittamaan kuinka paljon suomenkielen taitoista henkilökuntaa työskentelee kunnan alaisuudessa, ja mitä kielellisiä ja kulttuurillisia resursseja tällä ryhmällä on. Kunta tulee myös toistuvasti kartoittamaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisia tarpeita ja toiveita, koskien etenkin lastenhoitoa, koulua ja vanhustenhuoltoa. Tällä tavoin on tarkoitus parantaa työn laatua ja kuntalaisten luottamusta hanketta kohtaan. Kartoituksessa voidaan käyttää apuna myös viiteryhmiä, jotta voidaan saavuttaa suurempi osa kunnan ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä. Jos kartoituksissa tulee esille myös muita kuin kunnan viranomaisia koskevia näkökohtia, välitetään nämä edelleen asianomaisille viranomaisille. Toimenpiteet Pätevyyskartoituksessa selvitetään vanhustenhuollon suomenkielinen henkilöstö. Pätevyyskartoituksessa selvitetään päiväkotien ja esikoulujen suomenkielinen henkilöstö. Suomenkielisen henkilöstön tuleva rekrytointitarve on selvitettävä, suunniteltava ja organisoitava, ennen kaikkea vanhustenhuollon piirissä. Varmistetaan, että auktorisoituja suomen tulkkeja on saatavana tulkkivälityksen kautta. Kartoitetaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeet ja toiveet, sekä neuvonpidoissa että muiden kanavien ja foorumeiden kautta (esim. ehdotuslaatikko kirjastossa, sähköpostiosoite ehdotuksia ja ideoita varten sekä kyselylomakkeet ja verkkokyselyt). 6

7 Tietoa kansallisista vähemmistöistä ja suomen kielen hallintoalueesta Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten tulee tarvittaessa sopivalla tavalla tiedottaa kansallisille vähemmistöille heidän tämän lain mukaisista oikeuksistaan. (3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Yhteiskunnalla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja niiden käytön edistämisestä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Tarvitaan kattavaa tiedotusta, jotta Ludvikan kunnan asukkailla ja työntekijöillä on mahdollisuus perehtyä paremmin vähemmistölainsäädäntöön ja kaikkien kansallisten vähemmistöjen oikeuksiin. Tästä syystä kunta aikoo järjestää tiedotustilaisuuksia kunnan toimi- ja luottamushenkilöille sekä avoimia tiedotustilaisuuksia kaikille kuntalaisille. Koska kunnan tehtävänä on suojella kansallisia vähemmistökieliä ja edistää niiden käyttöä, on erittäin tärkeää, että kaikki kuntalaiset saavat tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopivia tiedotuskanavia voivat olla kunnan kotisivut ja intranet, ilmoitustaulut, esitteet ja paikallinen media. Toimenpiteet Järjestetään avoimia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa. Kunnan kotisivulla ja intranetissä tulee olla tietoa kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä suomeksi ja ruotsiksi. Laaditaan painettua tiedotusmateriaalia, jossa kerrotaan oikeudesta käyttää suomen kieltä sekä kunnan suomenkielisistä palveluista. Painettua tiedotusmateriaalia kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista jaetaan kirjastoihin, vanhainkoteihin, kouluihin, esikouluihin jne. Lisätään Ludvikan asukkaiden (sekä vähemmistöihin että enemmistöön kuuluvien) tietoisuutta ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja heidän lainmukaisista oikeuksistaan. Suunnitelluista kulttuuritapahtumista tiedotetaan hyvissä ajoin kunnan kotisivulla, uutiskirjeissä ja paikallisessa mediassa. Kunnan toimi- ja luottamushenkilöille annetaan koulutusta kansallisista vähemmistöistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä. Kunnantalon vastaanotossa tulee olla tietoa mahdollisuudesta käyttää suomen kieltä. 7

8 Suomenkieliset palvelut Lainsäädäntö Yksityishenkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys hallintoalueeseen. Jos yksityishenkilö käyttää suomea, meänkieltä tai saamea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityishenkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi, meänkielellä tai saameksi. Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityishenkilöt näiden omalla kielellä. (8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnassa yksityishenkilöiden on voitava käyttää suomen kieltä asioidessaan kunnan kanssa. Kunnan tulee vähitellen kehittää alueita, joissa suomen kieltä voidaan käyttää julkisissa yhteyksissä. Tieto siitä, miten, missä ja milloin suomen kieltä voi kunnan eri hallinnoissa käyttää, on oltava helposti saatavilla. Työntekijöiden suomen kielen taito on otettava huomioon rekrytoinnin yhteydessä sekä suomenkielisten vanhusten- ja lastenhuoltopalveluiden suunnittelutyössä. Toimenpiteet Kunnan virastot tarjoavat tietoa suomeksi kunnan kotisivulla sekä tarvittaessa paikallislehdissä ja muissa foorumeissa. Varmistetaan, että kunnan vaihteessa puhutaan myös suomea. Luodaan rakenne suomenkielisen palvelun tarjoamiseksi ja suomenkielisen henkilökunnan käyttämiseksi asiakaspalvelussa. Huolehditaan siitä, että eri virastoissa on suomenkielinen yhteyshenkilö. (Kunnantalon vastaanottohenkilöstö puhuu suomea.) Vahvistetaan suomen kielen asemaa kunnassa katsomalla suomen kielen taito ansioksi, kun rekrytoidaan henkilökuntaa virkoihin, joissa suomen kielelle voi olla käyttöä. Tarjotaan suomenkielisille työntekijöille ammattikielen koulutusta. Ludvikan kunnan tehtävästä hallintoaluekuntana tiedotetaan kunnan työntekijöille koulutustilaisuuksissa. Kunnan asiakirjoja käännetään tarvittaessa suomeksi. Kunnan puhelinvastaajassa annetaan tietoa suomeksi. 8

9 Kulttuuri Lainsäädäntö Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Kunnan tulee yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa edistää vähemmistön mahdollisuuksia säilyttää oma kulttuurinsa ja kehittää sitä. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen tulee huolehtia siitä, että tarjolla on toistuvaa ja näkyvää suomenkielistä ja suomalaista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja vanhukset. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, luentoja ja elokuvaesityksiä, ja kunta voi järjestää niitä joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripanostuksia toteutetaan yhteistyössä eri kulttuurialan toimijoiden sekä muiden hallintoaluekuntien kanssa. Kunta osallistuu myös alueellisiin verkostotapaamisiin vahvistaakseen omaa osaamista ja työnlaatua kansallisten vähemmistökulttuureiden parissa tehdyn työn osalta. Toimenpiteet Ludvikan kirjastoihin hankitaan laaja valikoima aikuisille ja lapsille tarkoitettua suomenkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakausilehtiä, äänikirjoja, sanakirjoja ja elokuvia. Kansallisten vähemmistökielten kulttuuritarjontaa esitellään mm. kirjastoissa, uutiskirjeissä, paikallismediassa ja Facebookissa. Huomioidaan Suomen juhlapyhät, esimerkiksi ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta ja itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta. Järjestetään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia vanhainkodeissa. Järjestetään lapsille suunnattuja kaksikielisiä kulttuuritapahtumia. Järjestetään aktiviteetteja, joissa ruotsinsuomalaisten eri sukupolvet voivat kohdata toisiaan suomen kielen merkeissä (esim. yhteistyössä Suomen instituutin kanssa). Hankitaan pikkulapsille suunnattuja kielipaketteja, joita jaetaan joko kirjastoissa ja/ tai lasten-/äitiysneuvoloissa. Osallistutaan Riksteaternin suomenkieliseen Finska teaterslingan -panostukseen. Kaksi vierailevaa esitystä vuodessa. Kehitetään yhteistyötä suomalaisen ystäväkaupungin Imatran kanssa ja pyritään siten saamaan inspiraatiota ja ideoita kunnan suomenkielisen toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen. 9

10 Esi- ja peruskoulu Lainsäädäntö Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa / / on kunnan tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain suomenkielistä, meänkielistä tai saamenkielistä. (17 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. (14 Kielilaki) Oppilaalle, jonka huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, on tarjottava kotikielenopetusta tällä kielellä, jos 1. kieli on oppilaan päivittäinen käyttökieli kotona, ja 2. oppilaalla on kielen perustiedot. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle oppilaalle on tarjottava kotikielenopetusta oppilaan kansallisella vähemmistökielellä. (7 SFS 2014:458, Laki koululain muutoksesta (2010:800)) Vastuuelin on velvollinen järjestämään kotikielenopetusta tietyllä kielellä ainoastaan, jos 1. vähintään viisi tätä kieltä puhuvaa oppilasta toivoo tällaista opetusta, ja 2. sopiva opettaja on saatavilla. Ensimmäinen (1) kappale ei koske kansallisia vähemmistökieliä. Kielilain (2009:600) 7. :n mukaan kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chib ja saame. (10 Kouluasetus (2011:185)) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnan on tarjottava kaikille sitä pyytäville päiväkoti- ja esikoulutoimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnalla on vastuu suomen kielen elvyttämisestä. Kaikkein tehokkain kielen elvyttämismenetelmä on tarjota lapsille mahdollisuus käyttää suomen kieltä, ja sen vuoksi myös esikoulun on aktiivisesti pyrittävä saamaan yhä useammat vanhemmat valitsemaan suomenkielisen esikoulun. Kyseessä on pitkäjänteinen ja jatkuva työ vähemmistökielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi elävinä kielinä. 10

11 Kunnan on tarjottava kotikielenopetusta suomeksi sitä vaativille peruskoulun oppilaille. Kunnan on aktiivisesti tiedotettava kaikkien peruskoulun oppilaiden vanhemmille oikeudesta kotikielenopetukseen sekä hakuajoista ja opetukseen hakemisesta. Ludvikan kunnan koulujen oppilailla tulee olla perustiedot kansallisten vähemmistöjen kulttuurista, kielistä, uskonnoista ja historiasta. Toimenpiteet Varmistetaan, että pyydettäessä voidaan tarjota kaksikielistä (ruotsi-suomi) esikoulutoimintaa tai pedagogista päivähoitoa tavoitteena kannustaa monikielisyyteen ja säilyttää vähemmistön kulttuuri. Hankitaan kaksikielisyyttä edistävää kasvatus- ja opetusmateriaalia. Kunnan on tiedotettava oikeudesta saada päiväkoti- ja esikoulutoimintaa osittain suomen kielellä hakulomakkeissa, kunnan kotisivulla sekä kerran vuodessa paikallismediassa. Tietoa annetaan ruotsiksi ja suomeksi. Kunnassa toimiville opettajille tiedotetaan monikielisyyteen liittyvästä tutkimuksesta. Kunnan päiväkotien, esikoulujen ja koulujen on välitettävä tietoa suomalaisesta kulttuurista sekä pyrittävä kohentamaan vähemmistökielen asemaa mm. tiedottamalla monikielisyyden eduista. Kunnan on edistettävä yhteistyötä/tiedonvaihtoa Ludvikan ja Imatran koulujen välillä (Imatralla on suomalais-venäläinen koulu, miten kaksikielisyyttä käsitellään siellä?). Ludvikan kunnan lukioiden oppilailla tulee tulevaisuudessa olla mahdollisuus hakea apurahaa Suomeen kohdistuvia kielimatkoja varten. Apurahat maksetaan valtiontuesta. 11

12 Vanhustenhuolto Lainsäädäntö Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee suomen, meänkielen tai saamen kielen. (18 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kunnan tavoitteet Ludvikan kunnassa asuu tällä hetkellä 400 suomalaistaustaista yli 65-vuotiasta henkilöä. Karkean arvion mukaan 20 % näistä 400 henkilöstä on suomenruotsalaisia, joiden äidinkieli ei siten ole suomi. Suomenkielisten vanhusten määrän lisääntyessä voidaan olettaa myös suomenkielisen henkilöstön tarpeen vanhustenhuollossa kasvavan lähivuosina. Ludvikan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnan on sen vuoksi varmistettava, että kaksikielistä (ruotsi-suomi) vanhustenhuoltoa on pyydettäessä saatavilla. Kunnan on myös huolehdittava siitä, että vanhuksille on tarjolla suomenkielistä kulttuuria. Suomenkielisille vanhuksille voi olla hyvin tärkeää, että he pystyvät puhumaan suomea sekä henkilökunnan että muiden vanhusten kanssa. Tästä syystä on myös tärkeää avata mahdollisuus suomenkieliselle osastolle, jossa myös suomenkielinen kulttuuri nostettaisiin esille. Toimenpiteet Varaudutaan mahdolliseen henkilöstön uudelleenjärjestelyyn, suomenkielisen vanhustenhuollon tarjonnan optimoimista varten. Kotonaan asuvilla ruotsinsuomalaisilla vanhuksilla tulee olla mahdollisuus suomenkieliseen kotipalveluun. Järjestetään ystäväpalvelua suomen kielellä. Vanhustenhuollon suomenkieliselle henkilöstölle tarjotaan ammattitaitoa kehittäviä koulutuksia ja heitä kannustetaan osallistumaan niihin. Suomea puhuville iäkkäille henkilöille on sekä suullisesti että kirjallisesti tiedotettava oikeudesta vanhustenhuoltoon suomen kielellä jo ennen kuin vanhustenhuolto tulee ajankohtaiseksi. Mikäli vanhustenhuollon henkilökunta ei osaa suomea, on sitä pyytäville tarjottava tulkin apua. Kunnan tulee tarjota vanhuksille suomenkielistä kulttuuritoimintaa. Kunnan tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että maakäräjät tarjoavat suomenkielistä palvelua terveyskeskuksessa. 12

13 Aikataulu ja kustannukset Suomen kielen hallintoalue on voimassa toistaiseksi. Hallintoaluekuntana Ludvika saa valtiontukea, jolla on tarkoitus kattaa ne lisäkustannukset, joita kunnalle koituu kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta. Vuodeksi 2015 Ludvikan kunnalle on myönnetty valtiontukea kruunua. Projektipäälliköllä on yhdessä johtoryhmän kanssa oikeus päättää rahojen jakamisesta ja käytöstä. Investointipäätökset tehdään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Ennen varojen käyttöä tehdään kartoitus vähemmistöryhmän tarpeista. Valtiontuki on käytettävä kalenterivuoden aikana. Projektipäällikön palkka maksetaan valtiontuesta. Valtiontukea voidaan käyttää mm. seuraaviin tarkoituksiin: keskustelut ja neuvonpito vähemmistöjen kanssa, kartoitukset, tiedotuspanostukset ja käännökset, organisaation kartoitus ja organisaatiomuutokset, hankkeiden käynnistäminen, kirjallisuuden ja kasvatus- ja opetusmateriaalin hankinnat, henkilöstö- ja koulutuskustannukset sekä kulttuuri- ja kielipanostukset. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, luentoja ja elokuvaesityksiä, ja kunta voi järjestää niitä joko itse tai yhdessä muiden kulttuurialan toimijoiden tai hallintoaluekuntien kanssa. Kunnalla on tässä yhteydessä koordinoiva ja markkinoiva rooli. Tapahtumista on tiedotettava hyvissä ajoin ja niiden on oltava kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Valtiontukea ei saa käyttää kunnassa jo aikaisemmin budjetoitujen kustannusten kattamiseen, esimerkiksi tulkkipalveluihin tai muihin jo kunnan vastuulla oleviin tehtäviin. Seuranta/raportointi Tilannekatsaus projektin etenemisestä tehdään projektin kolmannella neljännäksellä. Projektipäällikön on viimeistään 31. joulukuuta 2015 annettava kirjallinen tilannekatsaus projektin senhetkisestä tilanteesta. Projektipäällikön on viimeistään 31. tammikuuta 2016 annettava kirjallinen raportti projektin tuloksista. Kunnan on joka vuosi jätettävä Tukholman lääninhallitukselle taloudellinen selvitys kunnalle maksettujen varojen käytöstä. Kunnan tulee lisäksi raportoida lääninhallitukselle siitä, miten kunnassa olevat tarpeet ja resurssit on kartoitettu. Kunnan kukin hallinto vastaa tässä suunnitelmassa mainittujen, kyseisen hallinnon toimintaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Johtoryhmä seuraa jatkuvasti suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä ja tarkistaa toimintasuunnitelmaa vuosittain. Yhteystiedot Suvi Hänninen, suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö puh , s-posti 13

14 Möjligheternas Ludvika Ludvika kommun ludvika.se Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/6 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Neuvonpitoon osallistuneet: Kyllikki Hallberg, Irmeli Rajaniemi,

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010. Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8 SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu 1. helmikuuta 2015 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa että kunnan asukkailla on

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Alkusanat Hallstahammarin kunnan asukkaista 23% on suomitaustausta, noin 3 600 henkilöä (Suomessa suntyneitä tai henkilöitä

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku

Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Ruotsiksi 2015 Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Pienestä on tullut iso. Nyt on aika tulla esikoululaiseksi ja tutustua jännittävään koulumaailmaan. Toivotamme

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Sama suomeksi? suomenkielisen informaation kattavuus suomen kielen hallintoaluekuntien verkkosivustoilla Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Tiivistelmä Salokannas,

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/12 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Irmeli Rajaniemi, Jorma Langén, Kyllikki Hallberg, Helinä

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot