Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 Mikko Olin, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen 9... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna Evon kohdejärvillä jatkettiin alkanutta haukikantojen säätelyä. Haukikantaa säädeltiin kahdella eri tavalla: välimittasäätelyllä (- cm, Hauki- ja ) ja alamittasäätelyllä (Maja- ja ). Tavoitteena oli poistaa puolet kalastuksen kohteena olevasta osakannasta. Lisäksi kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Ahvenkannan säätely Isolla Valkjärvellä lopetettiin, mutta seurantaa jatkettiin vielä vuoden ajan. Pääjärvellä tehtiin verkkokoekalastukset. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella kevään ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä 9- yks. / ha (-) ja haukitiheys välillä - kpl/ha (-). Ahvenen tiheysarvio pysytteli edelleen korkealla tasolla Isolla Valkjärvellä. Haukimäärä pieneni arvioiden mukaan kaikilla järvillä Hokajärveä lukuun ottamatta. Haukipoistopyynnin saalistavoitteet saatiin tavoitettua Hauki- ja Majajärvellä, muilla järvillä tavoitteesta saavutettiin n. %. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä - kpl ( - IVA_a) ja - g / verkko (IVA_a - ). Vastaavat särkisaaliit olivat - kpl (IVA - ) ja - g / verkko ( - ). Isolla Valkjärvellä ahvenkannan runsastuminen alkoi näkyä myös verkkosaaliissa varsinkin kun keväällä ei enää poistettu ahvenia. KESKALA-hankkeen aineistosta painettiin vuonna tieteellistä artikkelia ja lähetettiin arvioitavaksi. Hanketta esiteltiin useilla kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla. Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna olivat n. 99. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli %. Hankkeeseen osallistui tutkijaa / tutkimusharjoittelijaa.

2 Sisällysluettelo. Tausta ja tavoitteet.... Tutkimustoiminta.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Poistopyynti..... Verkkokoekalastukset..... Pohjaeläimet.... Eläinplankton.... Veden laatu.... Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset.... Tutkimustulokset.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Verkkokoekalastukset.... Veden laatu.... Julkaisut ja tiedottaminen.... Kulut ja osallistujat... Error! Bookmark not defined.

3 . Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA -) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna kohdejärvillä (kuva ) jatkettiin vuonna alkanutta haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen (kahtia jaettu Iso Valkjärvi) säätelyä erityyppisillä kalastustavoilla (ks. luku..). Samalla seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vedenlaatututkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet). Kenttätyöt tehtiin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan- ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA-hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Merkintä-takaisinpyynnin (MT-pyynti) tarkoituksena oli seurata muutoksia ahven ja haukikannan koossa ja rakenteessa. Pyynti aloitettiin kevätjäillä iskukoukuilla ja täkyongilla (.-..). Rantojen auettua (..) Hokajärvellä pyydettiin Lokka-katiskoilla ja vannerysillä. Jäät lähtivät melko myöhään (.-..) ja pyyntiä jatkettiin katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko, x, mm ja langanvahvuus,9 mm). Haarajärvellä käytettiin myös Kivikankaan valmistamia havaskatiskoita (mallit Lokka kpl ja Teho 9 kpl). Rysät olivat Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli - mm, kpl vanteita, Ø - cm, kpl nieluja). Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luottamusvälit alle % tihe-

4 ysarviosta). Haukia pyydettiin merkittäväksi rysä- ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää uistinpyynnillä muun tutkimustoiminnan ohessa sekä viikolla tehokkaalla uistinpyynnillä. Taulukko. Ahventen ja haukien kevään kutupyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä. Merkittyjen (T-bar) haukien määrässä on mukana koko vuoden uudet T-bar merkityt yksilöt (viikot -). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Vannerysät, vrk Vannerysät, vrk/ha Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha IVA_a..-..,, IVA_m..-..,,..-..,9, , -, , -9, ,9 -,9 9 Yhteensä / ka , -, Merkityt hauet, kpl Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin vasemman vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Yli cm hauet merkittiin yksilöllisellä T-bar -merkillä merkintäputkessa. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttiluokittain sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi- ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T-bar) kiinnitettiin yhteensä kappaletta (- kpl, IVA-). DNA-näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin IVAn ahvenilta ( + kpl) sekä Hauki-, Maja-, Hoka ja Haarajärven hauilta yhteensä kpl (-9 kpl). Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun kaikkien vuosien aineisto on koossa. Merkintä- takaisinpyyntiaineistosta laskettiin kunkin lajin kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( cm) Schnabel menetelmällä ja hauelle ( cm) Petersenin (Chapman -muunnos) -menetelmällä. Alle cm pituiset hauet jätettiin pois laskelmista, koska tämänkokoisia haukia saatiin takaisinpyynnissä hyvin vähän. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä kevään rysäja katiska-, sekä syksyn uistinpyynnin saaliista. Vuosina - merkittyjen kokonaismäärästä vähennettiin % arvioidun vuosikuolleisuuden sekä merkkien irtoamisen huomioimiseksi. Myös poistosaalis huomioitiin... Poistopyynti Hauen kalastuksessa vertailtiin alamitta- ja välimittasäätelyä. Välimittasäätelyssä kalojen annetaan kutea vähintään kerran (alamitta cm) ja suurimmat, geneettiseltä perimältään oletettavasti parhaimmat yksilöt rauhoitetaan kalastukselta (ylämitta cm). Alamittasäätelyssä pyynti kohdistuu kaikkiin sukukypsyyden saavuttaneisiin yksilöihin (alamitta cm, taulukko ). Pyyntiponnistukseksi sekä alamitta- että välimitta-kalastuksessa asetettiin puolet pyynnin kohteena olevan osakannan biomassasta. Hauen kalastussäätelyä toteutettiin neljällä järvellä, joista kahdella oli haukikalastuksen alkaessa suhteellisen suuri haukitiheys (Maja- ja, n. yks./ha) ja kahdella suhteellisen pieni haukitiheys (Hauki- ja, n. yks./ha). Suuren tiheyden järvillä toisella toteutettiin välimitta- () ja toisella alamitta-kalastusta (). Pienen tiheyden järvistä Haukijärvellä toteutettiin välimitta ja Hokajärvellä alamitta -kalastusta. Tavoitesaalis arvioitiin kevään merkintä-takaisinpyynnin biomassa-arvion perusteella. Pyynnin kohteena olevan kannan osan biomassaksi arvioitiin Hauki-, Maja, Hoka- ja Haarajärvellä,, 9 ja kg. Arvioitujen biomassojen ja

5 kokojakaumien perusteella asetetut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Hauet poistettiin pääasiassa keväällä MT-pyynnin ohessa sekä myöhemmin kesällä ja syksyllä uistinpyynnillä ja verkoilla. Taulukko. Hauen kalastuksen koejärjestelyt (alamitta / välimittasäätely) ja saalistavoitteet järvittäin vuonna. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään arvio). Käsittely Alamitta Ylämitta Järvi, saalistavoite (kg) Alamitta -,,,, Välimitta,,,,.. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic-verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi..-.. välisenä aikana (:.. ja.9.). Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta- ja pohjavyöhyke), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Alusveden ollessa hapeton >m pohjavyöhykkeeseen ei laskettu verkkoja. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat) ja punnittiin. Aineistosta laskettiin kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. <m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä IVA_a IVA_m yhteensä.. Pohjaeläimet Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä niissä tapahtuvia muutoksia ahvenkalastuksen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin putkinoutimella (Kajak) Isolta Valkjärveltä viikoilla ja järven molemmilta puolilta, m syvyydestä kolmesta eri pisteestä ( erillistä nostoa). Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi ja pakastettiin myöhempää käsittelyä varten. Haukitutkimusjärviltä ( järveä) otettiin em. menetelmillä pohjaeläinnäytteet viikolla 9. Pohjaeläintuloksia ei esitetä tässä raportissa, vaan näytteet analysoidaan kevääseen mennessä.

6 . Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet otettiin Hauki-, Maja-, Hoka-, Haarajärvellä kertaa heinä-elokuussa ja Iso- Valkjärvellä kertaa kesä-syyskuussa sekä litoraalista että pelagiaalista (taulukko ). Järvien syvännepisteistä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalista rinnakkaista nostoa. Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin formaliinilla. Näytteistä määritettiin lajit, lajien pituudet mitattiin ( yksilöä / laji / näyte) ja määritettiin eläinplanktonryhmien hiilibiomassat. Eläinplanktontuloksia ei esitetä tässä raportissa, vaan näytteet analysoidaan kevääseen mennessä. Taulukko. Eläinplanktonnäytteenotto kohdejärvillä (viikot ja vain IVA, sekä 9,, ja, kaikki järvet). Paikka IVA_a IVA_m Yhteensä Näytteet litoraali syvänne yhteensä. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta- ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko-syyskuu) näytteenotto tapahtui Ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyivät TP, TN ja klorofylli-a näytteet ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä (taulukko ). Happi-, ph ja lämpötilaprofiili (YSI -sondi) määritettiin - kertaa kesä-lokakuussa. TP, TN ja klorofylli-a -näytteet analysoitiin Ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lämpötila-loggereita (Eclo ExpressThermo) oli käytössä koko kesän (..-.9.) kaikilla kohdejärvillä (, m syvyys). Taulukko. Kasvukauden aikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Ravinnenäytteet Sondaus Näkösyvyys IVA_a IVA_m Yhteensä. Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Pääjärvellä ja Katumajärvellä tehtiin kalastustiedustelu koskien vuoden kalastusta. Tiedustelujen tulokset ovat vielä käsittelemättä ja julkaistaan myöhemmin. Kuhia ei enää vuonna merkitty kummallakaan järvellä.

7 Pääjärvellä tehtiin standardinmukainen verkkokoekalastus, jonka tulokset esitetään erillisessä raportissa (MMM:n yhteistutkimushanke: Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä -, loppuraportti). Katumajärvellä ei koekalastettu.. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Vuonna ahvenen kokonaissaalis merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä - kpl (-) ja ahvenia merkittiin 9-9 kpl (-). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa oli pyynnin loppuvaiheessa parhaimmillaan 9- % (kuva ). Saalis Merkittyjen kokonaismäärä Merkittyjen osuus IVA_a IVA_m Saaliin lkm tai merkittyjen kokonaismäärä Hauki.... Hoka Maja.... Haara.... Merkittyjen osuus (%) Päivämäärä Kuva. Ahvenen ( cm) pvm-kohtainen lkm-saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä.

8 9 Koiraat Lukumäärä / ha IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Naaraat IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohde- ja kontrollijärvillä merkintä-takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina -. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit. Arvioitu ahventiheys (koirastiheys x ) vuonna oli suurin Majajärvellä, yksilöä hehtaarilla. Tiheysarvio jäi melko epätarkaksi (CI 9% 99-). Koirastiheys oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna (kuva ). Sen sijaan arvioitu naarastiheys kasvoi selvästi ja oli tutkimusjakson korkein. Suurin osa saaliista oli 9- cm ahvenia, jotka lienevät pääasiassa vuosiluokkaa (kuva ). Isolla Valkjärven ahventiheys arvioitiin seuraavaksi suurimmaksi: IVA_a 9 (CI 9% 9- ) ja IVA_m (CI 9% 99-). Koirastiheys kasvoi hieman IVA_a:lla ja pieneni hieman IVA_m:llä. IVA_m ahventiheys oli silti edellisvuoden tapaan hivenen IVA:ta suurempi. Kuten Majajärvellä, myös Isolla Valkjärvellä arvioitu naarastiheys kasvoi selvästi ja oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Myös Haukijärvellä naarastiheys oli aikaisempaa suurempi. Muilla kohdejärvillä ei ole näkyvissä samanlaista suuntausta naarasarvioissa. Naarastiheyden kasvu em. järvillä voi liittyä havaittuun suureen ahventiheyksien vaihteluun. Isolla Valkjärvellä pääosa ahvensaaliista oli IVA_a:lla 9- cm ahvenia, jotka ovat lähinnä vuosiluokkaa. IVA_m:llä saalisahvenet olivat hieman suurempia (pituusjakaumahuippu - cm) ja vanhempia (pääosin vuosiluokkaa ). Hauki-, Hoka- ja Haarajärvellä ei juuri tapahtunut muutoksia ahvenen tiheysarvioissa vuoteen verrattuna. Hoka- ja Haarajärvellä tiheysarvio oli hivenen edellisvuotta pienempi, Haukijärvellä suurempi (kuva ). Hoka- ja Haarajärvellä ahventen keskikoko hieman kasvoi (pituusjakauman huippu 9- cm kummallakin järvellä, kuva ). Sen sijaan Haukijärvellä saaliiksi saadut ahvenet olivat jonkin verran edellisvuotta pienempiä (pituusjakauman huippu cm). Valkea- Kotisella tiheysarvio hieman pieneni aikaisemmasta, pituusjakaumassa ei tapahtunut muutoksia.

9 Ahven naaras koiras naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 9 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 9 koiras-n = Osuus kokonaissaaliista (%) 9 9 Ahven 9 naaras-n = koiras-n = 9 9 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 9 Ahven 9 naaras-n = koiras-n = 9 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = 9 9 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 9 Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä-takaisinpyynnin saaliissa vuonna (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraat ja koiraat (sis. juveniilit) merkitty eri rasterein. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu. Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n =

10 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Ahven naaras-n = naaras-n = naaras-n = koiras-n = IVA, autio Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Osuus kokonaissaaliista (%) 9 9 IVA, autio Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = 9 9 IVA, autio Ahven naaras-n = koiras-n = 9 9 IVA, mökki Ahven 9 naaras-n = koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = 9 9 Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = 9 9 Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, autio Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 9 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, autio Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n =9 koiras-n = Pituus (cm) Kuva. jatkoa. Valkea-Kotisella cm ahventen pituuksia ei eritelty. 9 9

11 Vuonna koko kauden kokonaishaukisaalis ( cm) merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä -9 kpl ( -). Merkittyjen osuus kevään ja syksyn takaisinpyynneissä vaihteli välillä - % ( -, taulukko ). Vuoden haukitiheysarvio (yks. / ha, cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin alamittasäädellyllä ( cm) Hokajärvellä syksyllä ( yks. / ha), ja pienin välimittasäädellyllä (- cm) Haukijärvellä keväällä ( kpl / ha, kuva ). Hokajärven haukitiheys näyttäisi kasvaneen selvästi vuosien 9- tasosta, sillä sekä kevät-, että syksyestimaatti suurentuivat. Erityisesti - cm haukia saatiin runsaasti (kuva ), ja näyttää siltä, että uusia vahvoja vuosiluokkia (ikämääritysten perusteella ja ) rekrytoitui pyynnin kohteeksi. Myös biomassa-arvio kasvoi hieman edellisvuodesta. Sen sijaan aikaisemmista vuosista poiketen ainuttakaan yli cm haukea ei vuonna Hokajärveltä saatu saaliiksi (suurin hauki, cm), ja kalastuksen vaikutus haukikannan kokorakenteeseen näyttäisi entisestään voimistuneen. Majajärvellä haukikannan kevät- ja syysarviot olivat selvästi vuoden korkeita arvioita pienempiä ja kevätarvio alhaisin tutkimusjaksolla. Vuoden varsinkin lukumääräisesti suuri poistopyyntisaalis näyttäisi siten vähentäneen haukitiheyttä ja biomassaa Majajärvellä. Runsain pituusluokka oli - cm, eikä uusia vuosiluokkia rekrytoitunut pyyntikokoisiksi siinä määrin, että ne olisivat kasvattaneet tiheysarviota (kuva ). Myös Majajärvellä pyydettyjen haukien maksimikoko (, cm) oli aikaisempia vuosia pienempi, ja poistopyynnin vaikutus haukikannan kokorakenteeseen selvästi nähtävissä. Välimittasäädellyn Haarajärven kevään tiheysarvio oli 9 yks. /ha ja biomassa-arvio kg / ha (kuvat ja ). Sekä kevään biomassa- että tiheysarvio (kuvat ja ) olivat alhaisemmalla tasolla kuin kahtena edellisenä vuotena. Syksyn tiheysarvio oli pienempi kuin vastaavat aikaisempien vuosien arviot (kuva ). Haarajärven haukipopulaatiossa on edelleen jäljellä isoja (> cm) yksilöitä, mutta pyynnin kohteena olevien (- cm) haukien osuus kokojakaumassa pieneni ja tätä pienempien kokoluokkien osuus kasvoi (kuva ). Haukijärvellä kevään biomassa- ja tiheysarvio putosivat kummatkin alhaisemmalle tasolle kuin aikaisempina vuosina. Suurikokoisia yksilöitä saatiin saaliiksi vähän, mutta tämä voi Haukijärven vähäisestä saaliista johtuen olla sattumaa, ja varmistunee vuoden pyynneissä. Syksyn estimaatti on korkea, mutta epävarma (luottamusvälin alarajaa ei voinut arvioida); saaliiksi saadut viisi merkitsemätöntä yksilöä viittaisivat kuitenkin siihen, että uusia vuosiluokkia on tulossa pyynnin kohteeksi. Taulukko. Hauen ( cm) merkintä-takaisinpyynnin saalis vuonna. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus ja irronneiden merkkien osuus arvioitiin %:ksi), kevät = viikot - (paitsi ja viikot -9), syksy = viikot - (paitsi viikot - ja viikot -). Järvi Aika Saalis M% Mtot Hauki kevät, syksy, Maja kevät, syksy 9, Hoka kevät, syksy, Haara kevät,9 syksy,

12 Kpl/ha s kv ks kv s 9kv 9s kv ks kv s kv s s kv ks kv s 9kv 9s kv ks kv s kv s s kv ks kv s 9kv 9s kv s kv s kv s s kv ks kv s 9kv 9s kv s kv s kv s Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Haukikannan ( cm) kausikohtainen (kv=kevät, ks=kesä, s=syksy) tiheysarvio (kpl/ha) vuosina - sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintä-takaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmä) kohdejärvillä, joilla on käynnissä hauen kokovalikoiva kalastus. Hokajärvelle ei voitu laskea arviota kesän, eikä Haukijärvelle syksyn takaisinpyyntien perusteella.

13 n = 9 n = 9 n = 9 n = 9 Osuus kokonaissaaliista (%) n = 9 9 n = 9 n = 9 n = 9 9 n = 9 n = 9 n = 9 n = 9 Pituusluokka (cm) Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä -. Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot -). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu. n = 9 n = 9

14 n = 9 9 n = 9 n = 9 n = 9 Osuus kokonaissaaliista (%) n = n = 9 n = 9 n = 9 9 n = 9 n = 9 n = 9 9 n = 9 n = 9 9 Pituusluokka (cm) n = 9 Kuva. jatkoa.

15 kg / ha Kuva. Kohdejärvien haukikannan ( cm) biomassa-arvio (kg/ha) vuosina - sekä arvioiden 9% luottamusvälit kevään merkintä-takaisinpyynnin (Petersenin menetelmä), pituusjakaumien ja pituus-paino - suhteen perusteella. Lukumäärä kpl kg Paino (kg) 9 9 Pituus (cm) 99 Kuva. Poistettujen haukien pituus- ja painojakaumat ( cm senttiluokat) sekä ala- ja ylämitta (pystykatkoviiva) kohdejärvillä.

16 .. Poistopyynti Haukijärvellä (välimittasäätely, - cm) kevään biomassa-arvion perusteella asetettu saalistavoite ylitettiin hieman: saavutettu/tavoitesaalis:,/, kg (kuva ). Lisäksi poistettiin yksi alamittainen (verkkoon kuollut) hauki, jolloin kokonaissaalis oli yksilöä,, kg (, kg/ha). Majajärvellä (alamittasäätely, >cm) saalistavoitteesta jäi uupumaan vain, kg: saavutettu/tavoitesaalis:,/,9 kg. Alamittaisia oli kuollut pyydyksiin yksilöä, ja kokonaisuudessaan Majajärveltä poistettiin yksilöä,, kg (, kg/ha). Hokajärvellä (alamittasäätely) ja Haarajärvellä (välimittasäätely) noin ¾ saalistavoitteista saavutettiin:,/, ja,/,9 kg (saalis/tavoite). Kokonaisuudessaan poistosaalis em. järviltä oli, sivusaalis mukaan lukien, 9 ja yksilöä, sekä 9, ja, kg (, ja, kg/ha). Valtaosa poistetuista hauista oli juuri alamitan täyttäviä, paitsi Haukijärvellä, josta yllättäen saatiin kolme haukea kokoluokasta - cm (kuva ). Saaliskertymä vuosina - Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärvellä oli,;,;, ja,9 kg/ha (kuva 9). Poistosaalis (kg/ha) Poistosaalis kg/ha Tavoitesaalis kg/ha Kertymä (kg/ha) 9 9 Saaliskertymä (kg/ha) 9 9 Kuva 9. Haukikalastuksen hehtaarikohtaiset poistosaaliit, tavoitesaaliit sekä saaliskertymä vuosina -... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä 9-9 g ja - kpl/verkko. Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Majajärveltä ja pienin IVA_m - puolelta. Lukumääräisesti pienin verkkoyksikkösaalis Valkea-Kotiselta ja suurin Isolta Mustajärveltä. Verrattuna vuoteen kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi huomattavasti Ison Valkjärven kummallakin puoliskolla, Hokajärvellä ja Haarajärvellä, ja jonkin verran Valkea-Kotisella. Maja- ja Haukijärvellä kokonaisyksikkösaaliin paino säilyi lähes ennallaan, ja Isolla Mustajärvellä pieneni hieman. Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä kasvoi Hoka-, Haara- ja Ison Valkjärven kummallakin puolella. Hauki- ja Isolla Mustajärvellä kokonaislukumääräsaalis pieneni, ja Majajärvellä ja Valkea- Kotisella säilyi lähes ennallaan. Haukijärvellä lukumääräisen verkkosaaliin pieneneminen johtui särjen, ahvenen ja lahnan saaliin pienenemisestä (kuva ). Ahvenen ja hauen painosaaliin kasvu piti kokonaisyksikkösaaliin painon lähes ennallaan, vaikka särjen ja lahnan painoyksikkösaaliit pienenivätkin (kuva 9). Ahvenen keskikoko on kasvanut selvästi (pituusjakauman huiput, ja cm kohdalla), vuosiluokka vaikuttaa heikolta (kuva ). Pituusjakaumien perusteella ahvenen kasvu näyttäisi nopeutuneen Haukijärvellä, mutta asia varmistuu vasta kun ikänäytteet on analysoitu. Särjen keskikoko puolestaan pieneni edellisvuodesta, kun > cm pituisten särkien yksikkösaalis väheni selvästi (kuva ). Särkiä,

17 joiden pituus oli - cm saatiin selvästi edellisvuotta enemmän, mikä johtunee vuoden melko runsaiden kokoluokkien - cm pyydystettävyyden kasvusta. Saaliiksi saadut lahnat olivat suurempia (- cm) kuin edellisvuonna (- cm), joten lahnan kasvu Haukijärvellä näyttää melko nopealta. Majajärvellä särjen, ahvenen ja hauen saaliit kasvoivat, mutta kokonaissaalis pysyi lähes ennallaan, kun suutareita ei tänä vuonna saatu saaliiksi. Ahvenen keskikoko saaliissa on kasvanut hieman (pituusjakauman huippu cm kohdalla), mikä selittää painosaaliin kasvun, vuosiluokka (- cm) vaikuttaa melko vahvalta. Myös särjellä keskikoko on kasvanut hieman (pituusjakauman huippu cm kohdalla), mikä kasvattaa painosaalista. Hokajärven verkkosaaliissa ahvenen määrä kasvoi jonkin verran ja särjen selvästi (kuvat 9 ja ). Ahvenen keskikoko saaliissa hieman kasvoi (pituusjakauman huiput ja cm kohdalla), vuoden vuosiluokkaa (- cm) saatiin saaliiksi jonkin verran (kuva ). Myös särjen keskikoko kasvoi (pituusjakauman huippu - cm kohdalla, kuva ). Haarajärven saaliissa ahvenen painosaalis kasvoi selvästi ja oli suurin tutkimusjaksolla. Saaliin keskikoko kasvoi (pituusjakauman huiput ja cm kohdalla) ja joukossa oli lukuisia > cm yksilöitä. Särjen painosaalis kasvoi keskikoon myötä (pituusjakauman huiput ja cm kohdalla), mutta lukumääräsaalis pysytteli edellisvuoden tasolla. Muikkuja saatiin saaliiksi yksilöä (- cm). Isolla Valkjärvellä ahvenen verkkosaaliin paino ja lukumäärä kasvoivat selvästi kummallakin puolella (kuvat 9 ja ). IVA_a -puolella lukumääräsaalis oli suurempi kuin kertaakaan tutkimusjaksolla johtuen - cm ahvenien (tod. näk. vuosiluokkaa ) suuresta saaliista. IVA_m -puolella 9 cm ahventen saalis kasvoi, jos nämä ovat vuosiluokkaa, niitä näyttäisi olevan vähemmän ja ne olisivat nopeakasvuisempia kuin IVA_a -puolella (kuva ). IVA_m puolelta saatiin kohtalaisesti myös kesän vanhoja (- cm) ahvenia, joten vuosiluokka näyttäisi myös vahvalta. Poistopyynnin kohdentuminen alle cm ahveniin IVA_m -puolella näkyi edelleen verkkokoekalastusten kokojakaumissa: cm yksilöiden yhteenlaskettu saalis oli IVA_m -puolella, ja IVA_a - puolella, yks. / verkko. Vertailujärvistä Isolla Mustajärvellä sekä ahvenen että särjen painosaalis pienenivät (kuva 9), mutta ahvenen lukumääräsaalis kasvoi (kuva ). Ahvenen pituusjakauman huiput olivat cm ja - cm kohdalla, ja vuosiluokka vaikuttaa runsaalta (kuva ). Suuria (> cm) ahvenia ei saatu saaliiksi edellisvuoden tapaan. Särkisaaliissa - cm särkien määrä väheni selvästi, eikä pienempiä särkiä tullut tilalle (kuva ). Valkea-Kotisella ahvensaalis pysytteli ennallaan. Vuonna kuoriutuneita ahvenia (- cm) oli saaliissa melko paljon.

18 9 -, - 9 -, - g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Lahna Ahven Hauki Särki 9 -, - 9 -, - g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Salakka Lahna Ahven Hauki Särki 9 IVA_a -, - 9 IVA_m -, - g / verkko g / verkko Ahven Hauki Ahven Hauki 9 -, - 9 Va-Ko -, - g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Ahven Hauki Kuva 9. Verkkokoekalastusten runsaimpien lajien painosaaliit (g / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna.

19 -, - -, - kpl / verkko kpl /verkko Ahven Hauki Särki Lahna Ahven Hauki Särki -, - -, - kpl / verkko kpl / verkko Ahven Hauki Särki Salakka Lahna Ahven Hauki Särki kpl / verkko IVA_a -, - kpl / verkko IVA_m -, - Ahven Hauki Ahven Hauki kpl / verkko -, - kpl / verkko Va-Ko -, - Ahven Hauki Särki Ahven Hauki Kuva. Verkkokoekalastusten runsaimpien lajien lukumääräsaaliit (kpl / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna. 9

20 Ahven Ahven Ahven Ahven , Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven kpl / verkko 9 9 Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä -.

21 IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven Ahven , IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Ahven,.9 Ahven IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven, Ahven Ahven , IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Ahven Ahven kpl / verkko, IVA, autio Ahven , IVA, mökki Ahven 9 Ahven 9 Ahven IVA, autio Ahven,9 IVA, mökki Ahven Ahven Ahven IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Ahven Ahven ,, IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Ahven Ahven 9 9 Kuva. jatkoa Pituus (cm) 9 9

22 Särki Särki Särki Särki Särki Särki Särki Särki kpl / verkko Särki Särki Särki Särki Särki Särki Särki Särki Pituus (cm) Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä -.

23 Särki Särki Särki 9 99 Särki Särki 9 99 kpl / verkko Särki 9 99 Särki 9 99 Särki Särki Särki Särki Särki 9 99 Särki 9 99 Särki Särki 9 99 Särki Särki 9 99 Särki 9 99 Särki Särki 9 99 Särki 9 99 Särki Särki 9 99 Kuva. jatkoa. Huomaa Ison Mustajärven poikkeava skaala y-akselilla.

24 . Veden laatu Kesä oli varsin viileä ja sateinen. Heinä-elokuun vedenlaatuseurantojen pintaveden (- m) lämpötilan keskiarvo oli Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärvellä,;,;, ja 9, C. Lämpötila oli selvästi (- C) alhaisempi kuin edellisvuonna. Hauki- ja Hokajärvellä lämpötila oli alempi kuin kertaakaan aiemmin tutkimusjaksolla, ja Majajärvellä sivuttiin vuoden alinta havaittua keskimääräistä lämpötilaa. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä ( µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, kuva ). Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi edellisvuodesta kaikilla järvillä eritoten Haukijärvellä, missä kasvu ainakin osittain johtui majavan aiheuttamasta tulvasta. Sateinen kesä lienee tuonut järville valumien mukana lisää ravinteita, mikä on nostanut pitoisuuksia. Kasvukauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä (9 µg /l) ja lähes yhtä suuri Majajärvellä ( µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, kuva ). Pitoisuus kasvoi kaikilla järvillä vuoteen verrattuna mahdollisesti johtuen sateisen kesän suurista valumista. TP ( g/l) kesä talvi kesä ka Iso Valkjärvi_autio 9 9 Iso Valkjärvi_mökki 9 9 Kuva. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä.

25 kesä talvi kesä ka TN ( g/l) 9 9 Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki Kuva. Kokonaistyppipitoisuus kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä. Punaisella merkityt vuoden arvot ovat epävarmoja tuloksia. Klorofylli-a -pitoisuus oli vuonna suurin Isolla Mustajärvellä (kasvukauden ka 9 µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, kuva ). Myös Isolla Valkjärvellä klorofyllipitoisuus oli hyvin pieni. Klorofylli-a pitoisuus oli lähes kaikilla järvillä edellisvuoden tasolla huolimatta ravinnepitoisuuksien noususta. Vain Isolla Mustajärvellä klorofyllipitoisuus oli jonkin verran suurempi kuin. Isolla Valkjärvi oli aikaisempien vuosien tapaan tutkimusjärvistä kirkkain (kuva ). Haukijärvellä, kuten aiemminkin, näkösyvyys oli pienin. Näkösyvyys pieneni edellisvuodesta Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärvellä, Isolla Mustajärvellä kasvoi ja Isolla Valkjärvellä pysytteli samalla tasolla. Myös näkösyvyyden pieneneminen viittaa lisääntyneisiin valumiin, koska levien aiheuttamassa samennuksessa ei klorofyllipitoisuuksien perusteella tapahtunut muutoksia.

26 Klorofylli-a ( g/l) chl-a chl-a ka ns ns ka Kuva. Klorofylli-a -pitoisuus (chl-a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana -. Harmaa palkki kuvaa klorofylli-a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Ison Valkjärven näkösyvyyden asteikko on eri kuin muilla järvillä Iso Valkjärvi, autio 9 Iso Valkjärvi, mökki Näkösyvyys (cm) Kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus oli edellisvuosien tapaan voimakasta ja alusveden hapettomuutta (< mg O /l) havaittiin kaikilla järvillä, lukuun ottamatta Haarajärveä (kuva ). Yleisesti happitilanne oli viileästä kesästä johtuen kuitenkin parempi kuin edellisenä vuonna. Huonoin happitilanne oli Isolla Mustajärvellä, jossa happi oli vähissä, metrin syvyydessä jo heinäkuun puolivälissä. Haukijärvellä hapellisen ( mg O /l) vesikerroksen mitattu paksuus oli ohuimmillaan, m, Isolla Mustajärvellä, m, Majajärvellä, m, Hokajärvellä, m, IVA_m puolella, m, IVA_a puolella, m ja Haarajärvellä pohjaan asti. Tuuliset säät tai suuret valumat lienevät sekoittaneet useiden järvien vettä niin, että happiminimin alapuolella oli runsashappisempi kerros. Aiemmin tällaista on havaittu selvästi vain Haarajärvellä ja silloin tällöin Majajärvellä.

27 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) 9 9 Syvyys (m) IVA_autio IVA_mökki IVA_autio IVA_mökki Kuva. Lämpötila- ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä.

28 Syvyys (m) Lämpötila (ºC) 9 Happipitoisuus (mg/l) 9 Kuva. Jatkoa.

29 Lämpötilan vaihtelu oli vuonna melko suurta ja useat lämpimämmät ja viileämmät jaksot vuorottelivat (kuva )., jossa on tutkimusjärvistä suhteellisesti selvästi suurin valuma-alue, oli viilein järvi. Huippulämpötila oli selvästi alhaisempi kuin vuonna (, C): Ison Valkjärven IVA_m -puolelta, Hokajärveltä ja Haarajärveltä mitattiin kultakin korkeimmillaan C lukemat. 9 9 Lämpötila ( C) 9 9 Iso Valkjärvi, a-puoli Iso Valkjärvi, m-puoli 9 9 Aika (kk, pp) Kuva. Lämpötila kuudella kohdejärvellä vuonna, m syvyydellä syvännepisteessä. Hokajärven loggeri lakkasi toimimasta ennen mittauskauden loppua. 9

30 . Julkaisut ja tiedottaminen KESKALA -hankkeen aineistoista painettiin vuonna kolme tieteellistä artikkelia: Estlander, S., Horppila, J., Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M. & Nurminen, L.. Troubled by the humics - effects of water colour and interspecific competition on the feeding efficiency of planktivorous perch. Boreal Environment Research : -. Kuparinen, A., Alho, J.S., Olin, M., & Lehtonen, H.. Estimation of northern pike population sizes via mark-recapture monitoring. Fisheries Management and Ecology 9: -. Olin, M., Jutila, J., Lehtonen, H., Vinni, M., Ruuhijärvi, J., Estlander, S., Rask, M., Kuparinen, A. & Lappalainen, J.. Importance of maternal size on the reproductive success of perch (Perca fluviatilis L.) in small forest lakes - implications for fisheries management. Fisheries Management and Ecology 9: -. Lisäksi kaksi tieteellistä käsikirjoitusta lähetettiin arvioitavaksi. KESKALA-hanketta ja sen tuloksia esiteltiin kansainvälisessä kalojen ekologiaa ja suojelua koskevassa konferenssissa Portugalissa (International Conference on Ecology & Concervation of Freshwater Fish, ECFF, esitelmä: The role of pike in the ecosystem in small humic lakes ), sekä kansainvälisessä vastuullisen kalastuksen symposiumissa Hämeenlinnassa (EIFAAC Symposium, Towards responsible future in inland fisheries, esitelmää: Ecosystem effects of non and sizeselective perch fishing in a small forest lake, Effects of size selective fishing on pike stocks after years, How do alternative minimum size limits perform in the management of pikeperch Sander lucioperca stocks differing in growth and maturation patterns? ja Extending sustainable fisheries management to the entire Lake Vesijärvi effects on fish community and catches ). Lisäksi hankkeeseen liittyviä esityksiä oli Pääjärven kalastusyhdistyksen vuosikokouksessa Lammilla (..), RKTL:n kuhaseminaarissa Helsingissä (..), RKTL:n tutkimuspäivillä Turussa (..) sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön syysneuvottelupäivillä Tampereella (..). KESKALA -hankkeeseen liittyviä uutisia oli Erä-lehdessä (/), sekä Suomen kalastuslehdessä (/).