Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Transkriptio

1 Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo

2 Oulujärven jt-istutukset ja saalis Is tu tu s, k p l Istutus Saalis S a a lis, k g v istutettu n taimenta = n. 0,3-0,4 kpl/ha v saalis n kg = n kg/1000 ist.

3 RKTL:n tutkimustuloksia ja luvuilta Kalastuksen säätelyllä voidaan vaikuttaa Yli 50 sentin alamitta antaa parhaan tuoton Oulujärven kalastusalue : taimenelle 50 cm alamitta vuoden 2010 alusta Istutusalueen rauhoittaminen vähentää alamittaisten kalastuskuolevuutta Esim. Metsähallituksen vesialue Oulujärven Teeriniemessä rauhoitettu n. kuukaudeksi istutuksen jälkeen Saaliiksi usein vain 5-15 % istutetuista % kuolee muulla tavalla: pedot syö tai kuolevat nälkään

4 RKTL:n tutkimustuloksia ja luvuilta Sopiva istukaskoon, istutusajankohdan ja paikan yhdistelmä: n cm istukkaat: vapautus tuloksellisinta kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin n. 4 cm (0+) muikkuja tarjolla ravinnoksi. Eivät pysty hyödyntämään suuria > 10 cm (1+) muikkuja alueille, missä vähän suurikokoisia petokaloja (erit. haukia) Oulujärvellä Paltaselältä huonoimmat (paljon petoja ja vähän sopivaa ravintoa) ja Niskanselältä (paras syönnösalue) parhaimmat tulokset n cm istukkaat: tuottavat myös alkukesän istukkaina, koska pystyvät käyttämään ravinnoksi >10 cm (1+) muikkuja ja kuoreita pystyvät välttämään paremmin petoja kuin pienemmät istukkaat Syksyllä istutetut (erityisesti pienet <30 cm) tuottavat huonosti, koska sopivan kokoista kalaravintoa tarjolla vasta istutusta seuraavana keväänä

5 toteutunut istutusajankohta Oulujärven eri selkäalueilla elo-syys-loka 100% 80% 60% 40% 20% 0% Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Istutukset painottuneet loppukesään ja syksyyn, jolloin 27 cm pituisilla (toteutunut keskim. koko) taimenilla on heikko tuottoodotus. Istutusajankohta tulisi muuttaa kesä-heinäkuun vaihteeseen tai suurentaa istutuskokoa, jos taimenet vapautetaan syksyllä.

6 toteutuneiden Istutusten jakautuminen alueittain Oulujärvellä Istutettu JT (kpl) 100% 80% 60% 40% Paltaselka Ärjanselka Niskanselka 2000-luvulla istutukset painottuneet Paltaselälle, missä nykyisen kokoisilla (keskim. 27 cm) taimenilla on huono tuotto-odotus erit. syysistutuksina. Taimenen järvi-istutusten painopiste kannattaisi siirtää Niskan- ja Ärjänselälle. 20% 0% Paltaselällä hyödyllisintä olisi suunnata hoitotoimet taimenen luontaisen lisääntymisen elvyttämiseen vapaissa Varis- ja Miesjoessa.

7 Petokalat Oulujärvellä g / v e rk k o Made Hauki Kuha Taimenia syövien ja samasta ravinnosta kilpailevien petokalojen määrä on runsastunut 2000-luvulla Istutukset kannattaa kohdentaa alueille, missä on vähän petokaloja (erit. haukia) ja runsaasti sopivaa ravintoa (pieniä muikkuja ja kuoreita): Oulujärvellä suurten Ärjänja Niskanselän ulappavesien tuntumaan (esim. Teeriniemi)

8 Kun taimenille on tarjolla sopivaa ravintoa istutushetkellä Nopea kasvu Riski joutua petojen saaliiksi pienenee

9 Taimenen ravinnoksi sopivan kokoisten muikkujen määrä Oulujärvessä Muikkuja kpl järvessä (x1000) v muikkuja heinäkuun alussa 1-v muikkuja kesäkuun alussa Runsaiden muikkuvuosiluokkien syntyessä pienet taimenet tuottoisia, kun ne vapautetaan kesä-heinäkuun vaihteessa Välivuosina istutuskoon tulisi olla suurempi ja taimenet kannattaa vapauttaa alkukesällä ja 1980-luvuilla Oulujärvellä syntyi vahvoja muikkuvuosiluokkia epäsäännöllisesti, mutta 1990-luvulla runsaita vuosiluokkia syntyi joka toinen vuosi : parillisina vuosina Jos velvoitetarkkailu tuottaisi tietoa ravintokalojen (muikku ja kuore) runsauden vaihteluista, tietoa voitaisiin käyttää petokalaistutusten suunnittelussa

10 Saalistaso voisi kaksinkertaistua nykyisillä istutusmäärillä ja istukaskoolla Saalis KG Istutusten tuotto ja saalistaso tulevat vaihtelemaan vuosittain riippuen mm. ravinto- ja petokalojen runsaudesta Mahdollinen saalistaso Toteutunut saalistaso Keskimääräinen saalistaso voisi kaksinkertaistua nykyisillä istukkailla, jos ne istutetaan parhaille alueille optimiajankohtana. Olettaen, että suunnitellut kalastussäännöt toteutuvat

11 Edellä esitetty perustuu taimenen järvi-istutuksista tehtyihin tutkimuksiin, jolloin istutusten ensisijaisena tavoitteena on ollut mahdollistaa hyvä saalis. Silloin, kun vesistön tila antaa mahdollisuuden, tulisi taimenen luontainen elinkierto turvata. Uusi Villin taimenen jäljillä -DVD kertoo taimenkannan hoitotoimista elinkierron eri vaiheissa. DVD:tä voi tilata: (10 + alv (22 %) + postituskulut )

12 Tutkimuksia 1990 ja 2000 luvuilta Huusko, A. & Hyvärinen, P Yli 50 sentin alamitta antaisi parhaan tuoton järvitaimenistutuksista. Suomen kalastuslehti 101 (5), s Hyvärinen, P Erikokoisten järvitaimenistukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar No s. Hyvärinen, P., Vehanen, T., Laaksonen, T. ja Johansson, K Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Kala- ja riistaraportteja s. Korhonen, K. P. ja Hyvärinen, P Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä. Kala- ja riistaraportteja 333: 16 s. Hyvärinen, P Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna - Tutkimus taimenistukkaiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Apaja, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakaslehti, 2/2004: