Tilaaja päättää - Kunnan ohjauskeinot puun käytön edistämiseksi

Transkriptio

1 Tilaaja päättää - Kunnan hjauskeint puun käytön edistämiseksi

2 Kuntien rli rakennushankkeissa Kunnat vat merkittäviä uudis- ja krjausrakentamisen rahittajia ja tilaajia. Julkisten rakennushankkeiden kautta kunnat vivat lla edistämässä uusien rakentamisen ratkaisujen markkinillepääsyä. Kuntien keskeistä rlia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa krstaa se, että julkisilla rakennushankkeilla n mnialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investintien khdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen. Puurakentamisen näkökulmasta julkisen rakentamisen hella kunnilla n merkittävä rli alueensa yksityisen rakentamisen hjausvaikutuksen kautta. Kuntien keskeiset keint hjata rakennushankkeita vat: - kuntastrategia, - kaavitus, - maankäyttö- ja tntinluvutusspimukset, sekä - yksittäiset hankintapäätökset 1

3 Keskeinen viitekehys Maakuntastrategia Kuntastrategia Maakuntakaava Ohjausvaikutus Elinkeinstrategia Hankintastrategia Muut hjelmat ja hjeistus Maankäyttöspimukset Yleiskaava Asemakaava Rakennuslupamenettely Tntinluvutusspimukset 2

4 Kunnan timintaa hjaa kuntastrategia Kuntalain 37 :n mukaan kunnassa n ltava kuntastrategia, jssa valtuust päättää kunnan timinnan ja taluden pitkän aikavälin tavitteista. Kuntastrategia n valtuustn keskeisin väline kunnan timinnan ja taluden pitkäjänteisessä jhtamisessa. Kuntastrategian ttamisesta humin kunnan talusarvin ja -suunnitelman laatimisessa säädetään kuntalain 110 :ssä. Kuntastrategiassa tulee ttaa humin: 1) kunnan asukkaiden hyvinvinnin edistäminen 2) palvelujen järjestäminen ja tuttaminen 3) kunnan tehtäviä kskevissa laeissa säädetyt palvelutavitteet 4) mistajaplitiikka 5) henkilöstöplitiikka 6) kunnan asukkaiden sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinviman kehittäminen. Kuntastrategiassa n määriteltävä myös sen tteutumisen mittarit, arviinti ja seuranta. Myös rakentamisen tavitteiden tteuttamiseen vidaan rakentaa mittarit ja seuranta. 3

5 Puunkäytön edistäminen kuntastrategialla, muissa strategiissa ja hjeistuksella Mikäli kunta haluaa edistää puurakentamista ja puunkäyttöä, kunnan kannattaa kirjata se kuntastrategiaan. Puurakentamisen edistämisen tahttilan kirjaaminen kuntastrategiaan hjaa kunnan hankintapäätöksiä. Puurakentamisen edistäminen kannattaa kirjata mukaan myös pikkihallinnllisiin strategian tteuttamishjelmiin. knkreettisia keinja ja periaatteita mm. puunkäytön mahdllisuuksien humiimisesta kunnan hankkeissa, kunnan timijiden saamisen varmistamisesta puunrakentamishankkeissa, sekä puunkäytön edistämisestä maaplitiikalla ja kaavituksella. Kuntastrategiaan kirjatut tavitteet humin mm. kunnan hankintahjeissa, mitä kautta ne hjaavat knkreettisten hankintjen tteuttamista. 4

6 Esimerkkejä perusteiksi puunkäytön edistämiselle kuntastrategiassa Ympäristönäkökhtien humiiminen elinkaarilaskentamallien käyttö kestävän kehityksen edistäminen energiatehkkuus Ssiaaliset näkökhdat työttömien työnhakijiden työllistäminen tutantketjujen eettisyys reilu kauppa Innvaatiiden edistäminen tute- tai palveluinnvaatiihin pyrkiminen julkisen ja yksityisen kumppanuusmallien hyödyntäminen kkeilukulttuurin edistäminen Elinkeinplitiikka yritysvaikutusten arviinti paikallisten kilpailulsuhteiden luminen kilpailun edistäminen Kustannustehkkuus säästötavitteiden tteuttaminen kknaisvaikutukset kunnan kannalta elinkaarikustannukset Yhteiskuntavastuun humiiminen 5

7 Esimerkki 1: Pudasjärven kaupungin kaupunkistrategia Strategia hyväksyttiin vunna Kaupunkistrategiassa julkisia hankintja hjataan siten, että eklgiset tekijät ja arvt tetaan mukaan kaupungin päätöksentessa, ja hankinnissa niitä käytetään laatukriteereinä. Kaupunginvaltuustn kesäkuussa 2015 hyväksymä timinnan kehittämishjelma vusille Päätettiin kehittää hankintahjeistusta ttamalla paremmin humin paikallisuus ja lisäämällä timijiden välistä vurvaikutteisuutta. Julkisessa rakentamisessa Pudasjärvellä selvitetään aina ensin hirsirakentamisen mahdllisuus ja vasta tämän jälkeen n mahdllista harkita muita vaihtehtja Pudasjärvi timii hirsirakentamisen edelläkävijänä ja n muutenkin suunnannäyttäjä puurakentamisen edistämisessä. Pudasjärvellä n parhaillaan n käynnissä kaupunkistrategian päivitystyö, jssa julkista puurakentamista edistävät hirsilinjaukset tulevat näkymään nykyistä vahvemmin. 6

8 Esimerkki 2: Tampereen kaupungin strategia Tampereen kaupunki haluaa edistää puurakentamista, kska se tukee kaupungin ilmast- ja kestävän kehityksen tavitteita, bitaluden laajentumista ja asumisen mniilmeisyyttä. Kaupungin strategiassa eklgisuus n llut tärkeä teema Vureksen alueen rakentamisen alusta alkaen. Vureksen alue Vureksen Iskuusen alue n varattu puurakentamiselle, minkä tavitteena n tteuttaa kaupunkistrategian mukaista energiatehkkuutta ja eklgisuutta. Vureksen arkkitehtuurissa halutaan yhdistää perinteinen puurakentaminen nykyaikaiseen arkkitehtuuriin, jka tulkitsee miljöön uudella tavalla. Tampereen kaupungin tavitteena n tteuttaa Vureksesta asukkaan kaupunginsa, jssa energiatehkkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehkkuus, elinkaariajattelu ja eklgiset elämäntavat tetaan humin suunnittelun alusta asti. 7

9 Yksityiskhtaisten rakentamista kskevien määräysten antaminen Kunnilla n käytössään klme keina, jilla ne vivat antaa yksityiskhtaisia rakentamista kskevia määräyksiä: 1) kaavapäätökset 2) maankäyttöspimukset 3) Tntinluvutusehdt 8

10 1) Kaavapäätökset sana maaplitiikkaa Kuntien kaavitusmnpli mudstaa maaplitiikan perustan. Kunnat vivat kuitenkin pyrkiä maapliittisten tavitteiden tteuttamiseen mnin erilaisin keinin. Keskeisessä sana yleiskaava ja asemakaava sekä niiden täytäntöönpan (rakennusluvat) Puurakentamista edistetään kaavituksessa hyvin pitkälti krttelisuunnitelmien ja kaupunkikuvallisten tavitteiden mudssa. Puun painarva rakennusmateriaalina ja puurakentamisen tavitteita yleisemmälläkin taslla vidaan krstaa krttelisuunnitelmissa. Laatimalla asemakaavamääräykset puurakentamisen mahdllistaviksi nnistutaan myös lisäämään kilpailua. 9

11 Tampereen Vureksen Iskuusen alueen asemakaava 10

12 Oikeustapaus: KHO 2015:56 Helsingin Hnkasu: KHO tti kantaa Helsingin Hnkasun kaavasta tehtyyn valitukseen kskien kaavamääräystä, jnka mukaan rakennusten tuli lla puurakenteisia ja AOkrttelialueilla rakennukset li rakennettava massiivipuusta. KHO viittaa päätöksessään maankäyttö- ja rakennuslain 50 :ään, jsta ilmenee, että kaavan laatimisesta vastaava kunta vi asettaa kaavalle tavitteet, jiden phjalta rakentamista ja muuta maankäyttöä hjataan paikallisten lsuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja lemassa levan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun hjaustavitteen edellyttämällä tavalla. KHO ttesi, että kysymyksessä levan kaavan mukaan rakennusmateriaalien eklginen kestävyys n seikka, jnka humin ttaminen kaavan sisällöstä päätettäessä ei le lainvastaista. KHO:n mukaan kunnilla n mahdllisuus hjata ja edistää puurakentamista sekä kaavamääräyksillä että tntinluvutusehdissa. Puurakenteisuuden vaatimuksen täyttyminen jää harkittavaksi rakennuslupamenettelyssä. 11

13 Helsingin Hnkasun alueen asemakaava 12

14 2) Maankäyttöspimukset Maankäyttöspimukset vat spimuksia, jilla svitaan asemakaavituksen käynnistämisestä maanmistajan mistamalla alueella ja siihen liittyvistä kunnan ja maanmistajan välisistä ikeuksista ja velvitteista. MRL 91 b :n mukaan kunta vi tehdä kaavitukseen ja kaavjen tteuttamiseen liittyviä spimuksia. Puurakentaminen ja sen edistäminen vidaan ttaa saksi maankäyttöspimuksen spimusehtja. Spimuksilla pyritään erityisesti rakentamisen kknaisedullisuuteen, tteutusnpeuteen ja hyvän rakentamisen laadun edistämiseen suuntaamalla rakentamista khti tellista puurakentamista. 13

15 Hankintalain sveltuminen maankäyttöspimuksiin Mikäli spimus kattaa lähtökhtaisesti ainastaan kaavituksen, eivät siihen tule svellettavaksi julkisia hankintja kskevat säännökset. - Mikäli spimuksessa svitaan samalla maanmistajan surittamasta yhdyskuntatekniikan rakentamisesta kunnan pulesta, vivat spimukseen tulla svellettavaksi julkisia hankintja kskevat säännökset. - Susiteltavaa erttaa tällaiset erityiset velvitteet maksi spimuskknaisuudekseen, js se n maankäyttöspimuksen tavitteiden tteutumisen kannalta mahdllista. 14

16 3) Tntinluvutus Tntinluvutus tarkittaa menettelyä, jssa kunta luvuttaa mistamiansa kaavan mukaisia tntteja rakennettaviksi jk myymällä tai vukraamalla. Menettely mahdllistaa kunnan mien asunt- ja elinkeinpliittisten tavitteiden tteuttamisen. Tntinluvutukseen liittyvät tntinluvutusehdt vat kuntien käytössä leva kein puurakentamisen edistämiseksi, sillä niissä n mahdllista spia puurakentamisesta. Käyttämällä tnttien luvutusehtja kunta vi halutessaan hjata tntilla tapahtuvaa rakentamista hyvinkin yksityiskhtaisesti ja vaikuttaa mm. siihen, mitä rakennusmateriaaleja käytetään luvutusehtjen khteena levalle tntille rakennettaessa. 15

17 Esimerkki 1: Tampereen Tervassilta, ajneuv- ja kevyenliikenteen silta - Vures Tampereen Tervassilta n sa Iskuusen puukaupungin tteutusta. Tampereen kaupunki allekirjitti puurakentamisen edistämisen yhteistyöspimuksen työ- ja elinkeinministeriön, Tampereen teknillisen ylipistn, Tampereen ammattikrkeakulun ja Lunnnvarakeskuksen kanssa. - Spimuksen mukaan sapulien tavitteena n muun muassa lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puututeratkaisujen käyttöä Sumessa ja edistää vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehkasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella. 16

18 Marta de Abreu Hartman, Susanna Lyle, Pentti Putaja 17

19 Esimerkki 2: Esklantien Puukerrstalt - Helsinki, Pukinmäki Hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkistrategia vi jhtaa hankkeen tteutukseen. Helsingin kaupungin tahttila n edistää puurakentamista kaupunginvaltuustn hyväksymässä Asumisen ja maankäytön tteutushjelmassa. Ktikaupunkina Helsinki hjelman asunt- ja maapliittiset päämäärät ja tavitteet: Asuntrakentamisen kehittäminen edistäen asiakaslähtöisyyttä, eklgisuutta ja muunneltavuutta ja ttaen humin eri asukasryhmien tulevaisuuden tarpeet, jtta asunttarjnta vastaisi paremmin eri ryhmien muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkimaisten pientaljen ja kerrstalasumisen kehittäminen ja näiden khteiden tteuttamismahdllisuuksien tukeminen. Omatimisen rakentamisen ja rakennuttamisen, ryhmärakennuttamisen, puurakentamisen sekä uusiutuvien ja ympäristöä mahdllisimman vähän kurmittavien rakennusmateriaalien käytön edistäminen. 18

20 19

21 Esimerkki 3: Mansikkamäen kulu - Kuvla, Pikkupalmäki Kuvlassa Mansikkamäen kulu tteutettiin kaupunginvaltuustn hyväksymän elinkeinstrategian phjalta. Kaupunginvaltuust hyväksyi elinkeinstrategian Green Spirit f Kuvla. Strategian neljästä painpistealueesta yksi n metsä-, energia- ja ympäristöklusteri, jka pulestaan jakautuu kahteen kehittämiskknaisuuteen: bienergian sekä puurakentamisen ja puututetellisuuden kehittämiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi elinkeinjastn esityksen siitä, että kaupungin mat rakennukset rakennetaan mahdllisuuksien mukaan ensisijaisesti puurakenteisina. 20

22 Linja Arkkitehdit Oy 21

23 Esimerkki 4: Rajamiehentien puukerrstal, kehitysvammaisten asumisyksikkö - Kajaani Kajaanin Rajamiehentien kehitysvammaisten asumisyksikön tntinluvutusehdksi asetettiin puurakentaminen ja puurakentamisen saamisen kehittäminen kainuulaisten timijiden kanssa. Klme tnttia varattu puurakentamiselle siten, että kullekin rakennetaan yksi 3-4 kerrksinen puukerrstal. Ensimmäinen rakennettava 4 kerrksinen kerrstal valmistetaan CLT-puuelementeistä. Hankkeen tavitteena n vahvistaa aluetalutta uusilla puurakentamisen innvaatiilla. Kilpailun mahdllistamiseksi tntteja varataan myös muille timijille. 22