Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti
|
|
- Teemu Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti
2 Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen Raskausajan vaiheet valmistavat vanhemmuuteen Äitiystila muokkaa suhteita omiin vanhempiin Hoivajärjestelmä alkaa rakentua Varhainen herkistyminen vauvalle Kognitiiviset prosessit muuttuvat Tunteiden proessesointi muuttuu
3 Raskausajan mentalisaatiokyky = Kyky kurkistaa omaan ja toisen kuviteltuun mieleen Millainen äiti/isä minusta tulee? Miten koen raskauden? Ylä- ja alamäet? Mitä lapseni aistii, kokee jo nyt? Onko välillemme muodostumassa suhde? Mitä lapseni tulee tarvitsemaan minulta?
4 Raskausajan mentalisaation tutkiminen Pregnancy Interview-haastattelu (Pregnancy Interview; Slade, Miller & Patterson, 2007) Kysymyksiä kokemuksista raskaana olemisesta ja muodostuvasta tunnesuhteesta lapseen Esimerkiksi Kerro hetkestä, jolloin sait tietää olevasi raskaana? Mitä ajattelit, tunsit? Koetko että välinnenen on muodostunut suhde? Mitä vauvasi tarvitsee sinulta synnyttyään?
5 No muistatsä sen hetken, kun sä sait tietää olevas raskaana? (Mm.) Ja kertositsä siitä, miltä se sust tuntu? No aika yllättyny mä olin, ehkä vähän jännitti ja pelotti. Hm. Okei. Mitä sä luulet, miks sust tuntu siltä? No - - mm. - - Mm. - - No ko oli vähän sillee yllätys, niin vähän sitte oli että - - että niinku - - mm. - - No se oli semmonen yllätys niinku että - - ni varmaan sen takii sitte. (Mm.) - - No muistaksä miten vauvan isä reagoi, ku hän sai tietää että olet raskaana? (Hmh, no.) Kertosiksä siitä että/ /Oli aika - - Niin miltä, miltä hänen reaktionsa sinusta tuntu. No oli aika kanssa niinku, tosi yllättyny.... {{4sek}} Mut ei siin sit mitään. Ta-, yllättyny oli. Joo. No, mitä sä luulet, miksi hän reagoi sillä tavalla? Noh, ku se oli sillee et ei me oltu mitenkää sillee suunniteltu, et se oli niinku kerrasta, niinku - - meni, niin tota, se niinku yllätti. Meiät molemmat siinä. (Joo.) - -
6 No muistatsä sen hetken, kun sä sait tietää olevas raskaana? (Mm.) Ja kertositsä siitä, miltä se sust tuntu? Muistan hyvin. Teimme kotona raskaustestin, mies oli olohuoneessa odottamassa kun mua jännitti niin, etten meinannut päästä vessasta ulos..viivat kun näin, niin itkuhan siinä tuli. Luulen, että olin niin hirveän helpottunutkin, kun mehän oltiin yritetty jo aika kauan. Onni, helpotus ja hirveän voimakas tunne valtasi ihan kokonaan, kädet tärisi vain.. No muistaksä miten vauvan isä reagoi, ku hän sai tietää että olet raskaana? Kertosiksä siitä? No hän kuuli mun reaktion ja tuli jo sinne vessaan vastaan, otti syliin ja luulen että oli kyllä aikamoisessa tunnemyrskyssä itsekin..piti tosi lujaa kiinni ja varmisti moneen kertaan testistä mitä siinä luki, niin, ehkä hänen oli vähän vaikea uskoa että tää on nyt totta. Mä luulen että meidän tunne oli myös aika yhteinen, mun ilo ja hänen ilo, ne vahvisti toisiaan, ja meillä meni aika pitkään ennen kuin pystyttiin sit rauhoittumaan..
7 Hyvä raskausajan mentalisaatiokyky on.. Kykyä unelmoida ( reverie ) Kykyä pohtia monipuolisesti omia/toisen kokemuksia ajassa eteen ja taaksepäin liikkuen Kykyä sietää ristiriitaisia tunteita!! Raskausajan mentalisaatiokyky (ns. reflektiivinen funktio) ennustaa tulevaa kiintymyssuhteen laatua 1- vuoden iässä Slade et al., 2005
8 Salo, S., & Tu Hoivaa ja leik
9 Raskaudenaikainen emotionaalinen saatavillaolo Vanhemman kiintymyksen tunteet alkavat aikaisin (n. 10 rv), vahvistuvat raskauden kuluessa ja ennustavat varhaisen vuorovaikutuksen laatua VRT. Emotionaalinen saatavillolo viittaa kykyyn ilmaista myönteisiä tunteita (sensitiivisyys), ja hallita omia kielteisiä tunne-ilmaisuja (ei-vihamielisyys)
10 Emotionaalisen saatavillolon havainnointi raskausaikana Raskausjan MIM (Marschak Interaction Method; Salo & Booth, 2017) havainnoi suoraa tunnesuhdetta vauvaan Vanhempaa pyydetään tekemään pieniä tehtäviä, jotka herättelevät havainnoimaan todellista vauvaa Ilmaistut tunteet, vastavuoroisuus, implisiittinen ( embodied mentalisaatio)
11 Soita vauvallesi soittorasiaa
12 Raskausajan EA-mittaus Sensitiivisyys: Kyky havaita ja reagoida vauvaan Myönteiset tunneilmaisut 1 (matala) 7(hyvä) (teennäinen) --5 (tavallinen) Salo, S., Flykt, M., Biringen, Z
13 Kuva: Elina Katainen
14 Ei-vihamielisyys Kyky säädellä omaa stressitilaa (normaalia ristiriitaisuutta) Kyllästyminen, ärtyneisyys, kielteiset kommentit raskaudesta, vauvasta, haluttomuus ottaa kontaktia vauvaan 1 (matala) (piilotettu vihamielisyys) --5 (tavallinen) 7(hyvä)
15 Raskausajan kuormia Normaalit ristiriitaiset tunteet kuuluvat raskauteen Psyykkinen hyvinvointi on kuitenkin myös riskissä 10-30% kärsii masennus- tai masennus/ahdistusoireista katsaus: Field, 2011
16 Raskaudenaikaisten mielialaongelmien vaikutuksia Sikiön kehitys Yliaktiviteetti Kasvuviiveet Syntymä Ennenaikaisuus Matala syntymäpaino Vastasyntyneet vähemmän reagoivia
17 Vauvan kehitys 3-6 kk iässä vähemmän responsiivisuutta sosiaalisiin viesteihin Vähemmän hymyjä, itkuisempia Univaikeuksia kk iässä Epätyyppillinen vaste frontaali EEG Kohonneet kortisolitasot Esikouluiässä käytösongelmia Kognitiivisen kehityksen pulmia Katsaus: O Connor ym. 2014
18 Masennuksen jatkumo.. On arvioitu, että 20% masentuneitten äitien lapsista oli sairastunut masennukseen 10 ikävuoteen mennessä (eimasentuneitten lapsista puolet tästä) 40% sairastuu psyykkisesti ennen 20 vuoden ikää 60% alle 25-vuotiaana
19 : Elina Katainen
20 Suomalaistutkimus: Raskausajan mentalisaatiokyvyn, kiintymysmallien ja raskausajan emotionaalisen saatavillaolon yhteydet masentuneilla äideillä 45 raskausaikana masentunutta äitiä Osallistuivat raskausajan Hoivaa ja Leiki ryhmäinterventio tutkimukseen Vauvan Taika hanke (Poutiainen & Salo, 2015), Onko masentuneitten äitien mentalisaatiokyky matala? Entä emotionaalinen saatavillaolo? Voidaanko niihin vaikuttaa fokusoidulla interventiolla? Salo, Palosaari, Flykt, Birinen, Punamäki, & Pajulo, submitted
21 Raskausaikana masentuneet äidit (n=45) Pregnancy gw Baby 7-8 month Baby 12 mo Baby 24 mo AAI Pregnancy Interview (PI) Parent Development Interview (PDI) MIM/ Emotional Availability EAS self-report MIM/Emotional Availability EAS self-report GHQ, DAS, EPDS GHQ, DAS, EPDS Still-face EAS self-report GHQ, DAS GHQ, DAS Bayley-III, Socioemotional Scales BITSEA Bailey-III BITSEA
22 DEPRESSION SCREENING AT LAHTI WELL_BABY CLINICS EPDS individual visits AAI Pregnancy Interview Prenatal Marschak Interaction Method RANDOMIZATION (50%) NURTURE & PLAY-PREGNANCY GROUPS 4 x HOME VISIT for both groups NURTURE & PLAY- motherbaby Groups 7 x INDIVIDUAL FEEDBACK FOLLOW-UP 12 mo, 14 mo ja 24 mo
23 TULOKSET 1 Raskausaikana lievästi tai keskivaikeasti masentuneilla äideillä selvästi enemmän psykologisia riskitekijöitä Enemmän turvatonta kiintymystä Matala mentalisaatiokyky Matala Emotionaalinen Saatavillaolo
24 Aikuisiän kiintymyssuhdetyylien jakautuminen 2 11 % F Ds 4 21 % 8 42 % E U 5 26 %
25 Keskiarvot ja - hajonnat
26 PI PreMIMse PreMIMHo Mentalisaation ja emotionaalisen saatavillaolon yhteydet PI PreMIMse PreMIMHo
27 Sensitivity by 2-way AAI count AAI2 F I PreMIMse
28 count Hostility by 2- way AAI AAI2 F I PreMIMHo
29 TULOKSET 2. Voidaanko mentalisaatioon ja emotionaaliseen saatavillaoloon vaikuttaa?
30 Raskaus- ja vauva vaiheen HoiLeiryhmät Emotionaalinen saatavillaolo Myönteiset tunteet Suuntautuminen vauvaan Stressitilan säätely Mentalisaatio Vauvan, itsen ja suhteen ajattelu Menneestä tulevaan Ristiriitaisuuksien sietäminen
31 Playing e.g., Singing Reflection e.g., Baby Diary, Homework Reflection e.g., mentalizing the moment Playing e.g, Relaxation
32 Playing
33 Reflecting
34 Reflective Function, PDI Reflective function Beta (95%CI) p-value (Intercept) 1.29 ( ) Intervention 0.91 ( ) PDI baseline 0.54 ( ) Groups Control Intervention Baseline Measurement time Post
35 Sensitivity, EAS Sensitivity Beta (95%CI) p-value (Intercept) 2.74 ( ) Sensitivity baseline 0.5 ( ) Intervention 0.93 ( ) Groups Control Intervention Baseline Measurement time Post
36 Hostility, EAS Hostility Beta (95%CI) p-value (Intercept) 2.47 ( ) Hostility baseline 0.35 ( ) Intervention 0.01 ( ) Groups Control Intervention 3.6 Baseline Measurement time Post
37 Yhteenvetoa Vanhemman suhde lapseen muotoutuu jo raskausaikana Kyky mentalisaatioon ja emotionaaliseen saatavillaoloon voi olla riskissä masennusoireista kärsivillä äidiellä Näihin vanhemmuuden osa-tekijöihin voidaan vaikuttaa varhaisella interventiolla Jatkossa on tuettava raskausajan vanhemmuutta - erityisesti riski ryhmissä
38 Kirjallisuutta Beardslee WR, Versage EM, Gladstone TRG. Children of affectively ill parents: a review of the past 10 years. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. 1998;37: George, C., & Solomon, J. (1996). Representational models of relationships: Links between caregiving and attachment. Infant Mental Health Journal, 17, Field, T. (2011). Prenatal depression effects on early development: A review. Infant Behavior and Development, 34, Salo, S., Flykt, M., & Biringen, Z. (2016). Pregnancy version of the emotional availability scales. Unpublished manual. Helsinki. Slade, A., Cohen, L. J., Sadler, L. S., & Miller, M. (2009). The psychology and psychopathology of pregnancy. Handbook of Infant Mental Health, 3, Slade, A., Grienenberger, J., Bernbach, E., Levy, D., & Locker, A. (2005). Maternal reflective functioning, attachment, and the transmission gap: A preliminary study. Attachment and Human Development, 7, Stern, D. N. (1995). The motherhood constellation. A unified view of parent-infant psychotherapy. Yarcheski, A., Mahon, N. E., Yarcheski, T. J., Hanks, M. M., & Cannella, B. L. (2009). A meta-analytic study of predictors of maternal-fetal attachment. International Journal of Nursing Studies, 46,
Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus
Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus Tutkimusryhmä Saara Salo, PhD, Helsinki University Central Hospital Marjo Flykt, Psychologist (PhD training) Esa Palosaari, Psychologist (PhD
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotVauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotMiksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?
Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotVauva tulee, oletko valmis?
Vauva tulee, oletko valmis? Miss sä oot? Emma & Elias ja Lastensuojelun keskusliitto, Sibeliustalo 9.4.2014 Tarja Poutiainen Projektipäällikkö Vauvan Taika projekti Diakonialaitos Lahti Kohderyhmä mielialan
LisätiedotIsäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen
Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotPäihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde
Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Saara Salo, PsT, laill. psykoterapeutti HUS/Pienten lasten psykiatrinen vo www.pilkeklinikka.fi Emotionaalinen Saatavillaolo Hoivaajan
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus kehityksen perustana
Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana Sari Järvi Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kognitiivinen psykoterapeutti Varhaislapsuuden vuorovaikutus -psykoterapeutti Theraplay-terapeutti SEINÄJOKI 2017
LisätiedotLASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ
LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Sivi Harkoma Lapsihavainnointi 29.11.2016 Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 1 HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSESSA
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotI Miksi havainnoida vuorovaikutusta?
Johdantoluento I Miksi havainnoida vuorovaikutusta? 1. Vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen Aivojen toiminnallinen erikoistuminen tapahtuu herkkyyskautena kahden ensimmäisen elinvuoden aikana Kortikaaliset
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA
KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta
LisätiedotMentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen
Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotVarhaisen vanhempi-lapsisuhteen. ja Working Model of the Child Interview
Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen arviointi ja Working Model of the Child Interview Lastenpsykiatriyhdistyksen koulutuspäivät Helsinki, 24.11.2009 Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth SUHTEEN PERUSMALLI Vauvan
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotRCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma
RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma 1.12.2017 Piia Karjalainen 1 Taustaa Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotMiten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari 21.10.2014 Marjukka Pajulo
Miten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari 21.10.2014 Marjukka Pajulo Kehitetty rinnakkain: Mentalisaatio -teoriaa, käytännön työtä ja arviointimittareita -harvinaista
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotMentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä
KATSAUS Marjukka Pajulo, Saara Salo ja Nina Pyykkönen 1050 Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja,
LisätiedotVauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull
Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla 11.5.2015 TtM, esh Malin von Koskull Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio
LisätiedotPEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS
PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotKiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta
Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotVIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna. Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
VIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Ohjauksen määrällä ja laadulla on väliä! Ohjaus vaikuttaa siihen
LisätiedotHyvät tulevat vanhemmat!
Hyvät tulevat vanhemmat! Vauvan odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ilon lisäksi se tuo kuitenkin myös mukanaan uusia haasteita perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyen. Olisi hienoa jos näiden
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotEmotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu
Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu Emotional Availability Scale 4th ed Zeynep Biringen 2008 Saara Salo, PsT Mitä vuorovaikutusobservaatiot arvioivat? The origins of attachment
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotReflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen
Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
Lisätiedotterveiset kauniista Etelä-Afrikasta!
terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! Symposium title: Baby s mind in mind: three new Finnish studies evaluating and enhancing pre-and postnatal parental capacity to mentalise about the baby and parenting
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
LisätiedotKiikku vauvaperhetyötä ja koulutusta. Merja Männistö Pirjo Juujärvi OAMK/sosiaali- ja terveysalan yksikkö 6.5.2010
Kiikku vauvaperhetyötä ja koulutusta Merja Männistö Pirjo Juujärvi OAMK/sosiaali- ja terveysalan yksikkö 6.5.2010 Miksi vauvaperhetyötä tarvitaan? Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset heijastuvat voimakkaasti
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotMasentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka
Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotMentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä
Kokeilut ja käytänteet Johanna Sourander Eeva Oksanen Anne Viinikka Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä Kohokohdat Tutkimusnäyttö
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotVAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen
VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA 30.11.2017 Heli Savolainen 1 * MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO on ollut toimintamallin kehittäjä yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja
LisätiedotKiintymyssuhde lapsuudessa suunnannäyttäjä vuorovaikutuksen ymmärtämiseen
Kiintymyssuhde lapsuudessa suunnannäyttäjä vuorovaikutuksen ymmärtämiseen Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuus 2017-2019 Osa II 7.3., 15.3. ja 30.3.2017 Pirjo Leijala, PsL, erikoispsykologi
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotVanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen
Vanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen Kirjallisuuskatsaus Anniina Hakonen Opinnäytetyö Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysala Terveydenhoitaja (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) Hakonen,
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
Lisätiedot