Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana
|
|
- Kirsi Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana Sari Järvi Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kognitiivinen psykoterapeutti Varhaislapsuuden vuorovaikutus -psykoterapeutti Theraplay-terapeutti SEINÄJOKI 2017
2 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Aivojen koko yli kaksinkertaistuu ensimmäisen ikävuoden aikana (3 v. lähes aikuisen kokoiset) Kahden ensimmäisen vuoden aikana aksonien, synapsien ja dendriittien ylituotantoa mutta vain tarpeellisiksi osoittautuvat jäävät jäljelle Aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen (Siegel, Mäntymaa ;) Varhainen vuorovaikutussuhde on pohjana kaikille myöhemmille ihmissuhteille (Stern) Vanhemmaksi tuleminen muuttaa myös aikuisen aivoja (hippocampus ja prefrontaalikorteksi) (Leuner ym. 2010) Kaikki mikä vaikuttaa vanhempien mielikuviin lapsestaan, vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsi kehittyy Vuorovaikutussuhteen laadulla on isompi merkitys kuin lapsen omilla ominaisuuksilla ennusteellisesti 2
3 Videoita Rene A. Spizt (1952): Emotional Deprivation in Infancy Tronick E. (1975): Still Face Experiment Dads Try the Still Face Experiment 3
4 Varhainen vuorovaikutus There is no such a thing like a baby. (Winnicot) Lapsen pitäisi saada tuntea, että vanhempi on hulluna häneen (Thomas) Varhainen vuorovaikutus on läsnä jokaisessa ihmissuhteessa Vain 30 % vuorovaikutuksesta on samansyklistä, tärkeintä on katkosten korjaaminen (Tronick) Good enough on riittävää (Winnicot) Ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Lapsen ja vanhemman yhteensopivuus ja yhteinen sopeutumiskapasiteetti (Mutual Adaptation Capasity) sari.jarvi@epshp.fi 4
5 Varhainen vuorovaikutus alkaa jo kohtukodissa 5
6 Raskausajan vuorovaikutus Äidin ja sikiövauvan ruumiillinen dialogi Äidin mielikuvat vauvasta, itsestään äitinä, vauvan isästä, omista vanhemmista ja omasta itsestä vauvana rakentavat vuorovaikutusta Sikiövauvan tilaan vaikuttaa äidin fyysiset ja emotionaaliset tilat Äidin stressi, ajalliset herkkyysikkunat Prolaktiinin nousu isillä (yhdessä asuminen raskausaikana) saa aikaan suojelunhalua ja testosteronitason lasku vauvan synnyttyä autttaa sopeutumaan uuteen rooliin (Storey 2000) 6
7 Raskausajan vuorovaikutus Kun omat varhaiset kokemukset pääosin myönteisiä ja kypsyminen äitiyteen käy luonnollisen kehitysprosessin kautta, kiintymyssuhde syntyy vauvaan jo raskausaikana Äidin mielikuvat ja psyykkinen vointi raskausaikana vaikuttavat siihen, miten äiti sopeutuu raskauteen ja synnytykseen ja millaiseksi suhde vauvaan kehittyy The Motherhood Constellation (Stern 1985) Maternal pre-occupation (Winnicot 1956) 7
8 Raskausajan vuorovaikutus Raskaus tärkeä siirtymävaihe elämässä (varsinkin ensimmäisen lapsen saaminen) Vanhempi muuttuu toisen lapsesta oman lapsen vanhemmaksi, toisen puolisosta vanhemmaksi, identiteetin muutos Ambivalenssi normaalia (pelot unissa) 8
9 Raskauden vaiheet Alkuraskaus, fuusiovaihe (itsestä huolehtiminen, tunne raskaana olemisesta, fyysiset oireet, ruumiin muutokset, psyykkinen puolustus heikkenee, huoli) Keskivaihe, eriytyminen (sikiön liikkeet, siirtymä raskaudesta lapseksi, suhde vauvaan, pesänrakennus, maaginen ajattelu, unet) Loppuraskaus, irrottautuminen, erillistyminen (lapsi pysyisi hengissä vaikka syntyisi nyt, kärsimättömyys, halu kohdata lapsi, huoli palaa) 9
10 Kiintymyksen syntyyn raskausaikana vaikuttavia asioita Ajan myötä, varsinkin viimeisen III aikana kiintymys vahvistuu Äidin tietoisuus sikiövauvan uni- ja valvevaiheista Varhaiset sikiön liikkeet, niiden määrä ja voimakkuus Parisuhteen tyytyväisyys, ympäristön tuki Naisen iän kohotessa kiinnittyminen väheni Ultraäänitutkimus voi auttaa erityisesti riskiryhmissä/kun vaikea kiintyä vauvaan (muuten vauvan liikkeiden tuntemisella suurempi merkitys) 10
11 Kiintymyksen syntyyn raskausaikana vaikuttavia tekijöitä Odottavan äidin suhde omaan äitiin Voimakas ambivalenssi lasta kohtaan Sen sijaan ei vaikuta onko raskaus alun perin suunniteltu vai ei kansallisuus koulutus taloudellinen asema siviilisääty avioliiton pituus Äidit olivat kiintyneempiä syntymättömään lapseen kuin isät 11
12 Video Delivery Self Attachment Breast Crawl Syntymän jälkeen hyvinvoiva vauva ryömii itse äidin rinnalle 12
13 Vastasyntynyt imitoi kasvojen ilmeitä (Meltzoff 2007) 13
14 Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita Ensihetki ja ihokontakti lapsen kanssa mutta enemmän vaikutusta on sillä onko kiintymys muodostunut jo raskauden aikana Äidin omat persoonallisuuden piirteet (ystävällisyys, avoimuus, lämpö, myötätunto) vaikuttavat kiintymykseen lapseen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen Vanhemman reflektiivinen kyky 14
15 Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita Temperamentti pirteät, aktiiviset, tarkkaavaiset lapset houkuttelevat vanhempia helpoiksi koetut herättivät enemmän myönteisiä tunteita Se, kuinka äiti koki selviytyneensä synnytyksestä vaikutti äidin varhaiseen käsitykseen vauvasta <=> ei synnytystapa 15
16 Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita Isät pystyivät kuvaamaan omaa todellista vauvaa 5 kk:n ikään mennessä hyvin. Isät puhuivat arkisista hoitohetkistä vauvan kanssa, ei enää polkupyöristä tai jalkapallosta Isien kiintyminen oli tapahtunut Tunteiden sijoittaminen sikiövauvaan on tärkeämpää kiinnittymisen kannalta, kuin se kuinka hyvin vanhemmat pystyvät kuvitella vastasyntynyttä Ei ollut eroa kiintymyksen kannalta, oliko sukupuoli ennakolta tiedossa vai ei sari.jarvi@epshp.fi 16
17 Varhainen vuorovaikutus Vauva pyrkii alusta asti symbioosia ja erillisyyttä kohti Äidin tuttu haju, maku, ääni, tutut liikkeet, äidin katse ja kosketus kutsuu vauvaa äidin luo Vauva erottaa muutaman päivän ikäisenä äitinsä maidon toisten äitien maidosta Tunteiden yhteensoinnuttaminen tai virittäytyminen (Affect attunement, Stern) Marked mirroring, mentalization (Fonagy) 17
18 Video Mom talking to baby 18
19 Varhainen vuorovaikutus Kun tietyt tapahtumasarjat toistuvat monta kertaa, syntyy lapsen mielessä syy-seuraussuhteita kokemuksille -> asioille tulee mieli Vanhemman kyky reflektoida on turvallisen kiintymyssuhteen kannalta välttämätön Vanhemman virittäytyminen merkitsee sitä, että vanhempi eläytyy lapsen tunnetiloihin, mikä on lapsen oman eläytymiskyvyn edellytys Moment of meeting -kokemukset (Stern 1985,1995) Goodness of fit ja poorness of fit (Thomas, Chess) 19
20 Varhainen vuorovaikutus Vanhemman kannattelu, holding Vanhemman container-kyky (Bion), sietämättömän siedettäväksi tekeminen ja tarjoaminen se lapselle paremmin kestettävässä muodossa Kyllin hyvässä vuorovaikutuksessa vanhempi säilöö, antaa nimiä, rauhoittaa Mutta vanhempi tarvitsee myös itse toisen containerin (Schulman 2000, 2001) Vuorovaikutuksen tunnesävy, käyttäytyminen ja psykologinen sisältö (DC:0-3) Vanhemman kyky havaita vauvan viestejä, katsetta, ääntelyä, kosketusta, itkua, naurua, iloa, tyytyväisyyttä, pelkoa, kauhua, masennusta Vanhemman kyky ymmärtää ja tulkita: mitä vauva haluaa ja tarvitsee ja tarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti ja sensitiivisesti 20
21 Lapsen kehitykselliset tarpeet vuorovaikutuksessa (Emde) LAPSI Kiintymys (Attachment) Haavoittuvuus Fysiologinen säätely Tunteiden säätely, jakaminen Oppiminen Leikki Itsekontrolli AIKUINEN Kiintymys (Bonding) Suojelu Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Empaattinen vastavuoroisuus Opettaminen Leikki Kieli 21
22 Vuorovaikutuksen arviointiin on olemassa useita videointimenetelmiä. Yksi sellaisista on Emotional Availability eli EA. 22
23 Emotionaalinen saatavillaolo EA:n teoria analysoi lapsi vanhempi-suhdetta tunneperäisen läsnäolon näkökulmasta Kehityksen kannalta oleellista on sekä vanhemman kyky virittyä lapsen myönteisten ja kielteisten tunteiden kirjoon että lapsen kyky vastata ja olla aloitteellinen suhteessa vanhempaan Vanhemman kyky toimia vuorovaikutuksessa sensitiivisesti ja jäsentävästi ja säädellä omia tunteitaan ettei toimi vihamielisesti tai tunkevasti Lapsen vastaaminen tunneilmaisuilla vanhemman kommunikaatioon (responsiivisuus) ja aloitteellinen huomion hakeminen vahvistavat yhteyden tunnetta ja tukevat vanhemman kokemusta omasta merkityksellisyydestään lapselle (Salo ja Flykt 2013) 23
24 Emotionaalinen saatavillaolo EA-teoria kokoaa erilaisia vuorovaikutuksen ulottuvuuksia yhteen ja pyrkii mahdollistamaan selitysmallin vuorovaikutusilmiöiden ja lapsen tulevan kehityksen suhteen Kiintymyssuhdeteoria: vanhemman sensitiivisyys ja responsiivisuus (Ainsworth ym. 1978) Psykodynaamiset teoriat: separaatio-individuaatio (Mahler ym. 1975) Sosiaalis-kognitiiviset teoriat: vanhemman kyky ohjata ja opettaa lasta hillitsemään omia välittömiä reaktioitaaan ym. (Thomas ym. 2007) Mentalisaatioteoria: vanhemman kyky havaita ja tulkita sekä lapsen kokemustiloja että omiaan (Fonagy ym. 2002) Emotional Availability Scales (Biringen, original version 1987) sisältää 6 osa-aluetta. sari.jarvi@epshp.fi 24
25 Vanhemman sensitiivisyys (EAS) Affekti-ilmaisu on soinnutettu lapsen ilmaisuun Lapselle vastataan selkeästi Reaktiot ovat oikein ajoitettuja Lähestyminen on leikkisää, spontaania ja hauskaa Lapselle puhutaan arvostavaan sävyyn Vastavuoroisuutta on tilanteeseen nähden sopivasti Vanhemman sensitiivisyydellä on yhteys mm. lapsen kiintymyssuhteen turvallisuuteen (Crittenden) 25
26 Vanhemman jäsentäminen (EAS) Ohjaa lasta ehdotuksin proaktiivisesti Onnistuu lapsen toiminnanohjaamisessa Jäsentämistä on sopivalla tavalla tilanteeseen nähden Rajojen asettaminen onnistuu tarvittaessa Rajoista pidetään kiinni Toiminnanohjaaminen on sekä kielellistä että ei-kielellistä Aikuisen roolissa pysyminen vs. kaverillisuus Äidin sensitiivisyys ja jäsentämiskyky on yhteydessä parempaan kielenkehitykseen 8 kk ja 24 kk (Salo, Flykt 2010) sari.jarvi@epshp.fi 26
27 Vanhemman ei-vihamielisyys (EAS) Kielteisten affekti-ilmaisujen puuttuminen ilmeistä, äänestä, puheen sisällöstä Lapselle ei puhuta väheksyvään tai epäkunnioitavaan sävyyn Erolla ei uhkailla Aikuinen ei menetä malttiaan stressaavissa tilanteissa Käyttäytymisessä tai ilmaisuissa ei ole pelottavia elementtejä Hiljaisuutta ei käytetä rankaisukeinona Leikkien teemat eivät sisällä vihamielisyyttä 27
28 Vanhemman ei-tunkeilevuus (EAS) Seuraa lapsen aloitteita ja viestintää Odottaa sopivaa kohtaa puuttua tekemiseen tai asettua vuorovaikuttamaan Komentelua käytetään vähän Aikuisen puhe on dialogista (vs. edukatiivista) Yliopettamisen välttäminen Fyysistä puuttumista on vähän Lapsi ei reagoi aikuiseen ilmaisten että koki tunkeilevuutta Tilantuntu Vauva näyttää tien, vanhemman on kunnioitettava vauvan reviiriä Vauvan erirytmisyys tai vähäeleisyys voi saada vanhemman tunkeutuvalla tavalla vuorovaikutukseen 28
29 Lapsen responsiivisuus (EAS) Affekti-ilmaisu on myönteistä ja aitoa Kykenee säätelemään tunteitaan Käyttää myös aikuista tunnesäätelyyn stressaavissa tilanteissa Vastaa aikuisen aloitteisiin Hakee ikätyypillisesti itsenäisyyttä, tutkii Asettuu luontevasti fyysiseen läheisyyteen Ei ilmaise merkkejä roolien kääntymisestä Ei välttele aikuista On kiinnostunut leikkimisestä mutta ei sulje aikuista ulkopuolelle 29
30 Lapsen aloitteellisuus (EAS) Pyrkii hakemaan huomiota katsomalla, juttelemalla jne. Käyttää sekä emotionaalisia että välineellisiä aloitteita (halaaminen, tavaran antaminen) Turvautuu aikuiseen stressitilanteessa Ei pyri takertumaan aikuiseen Asettuu luontevaan katsekontaktiin Asettuu luontevaan fyysiseen kontaktiin Pyrkii kielelliseen kommunikaatioon kehitystason mukaisesti 30
31 Pohdittavaa Vuorovaikutukseen vaikuttaa aina sekä vanhemmasta että lapsesta johtuvat asiat ja keskinäiseen vuorovaikutukseen voi tuoda häiriötä ympäristön stressitekijät. Toisaalta hyvä ympäristö myös tukee myönteistä vuorovaikutusta. Isien ja pienten lasten vuorovaikutuksen videointimenetelmiä ei ole validoitu (Lotzin 2015) Miten isien ja äitien vuorovaikutus eroaa luonnostaan lasten kanssa? Pojat ovat keskimäärin vähäisempiä aikoja pitkittyneessä katsekontaktissa ja häiriintyvät helpommin tunteiden säätelyssä (Weinberg ym. 1999) N. 2-v iässä emotionaalinen saatavillaolo oli toimivinta äitien ja tyttölasten välillä. Myös isät olivat sensitiivisempiä tyttölasten kanssa. Sen sijaan isät toimivat tunkevammin kuin äidit 2-v poikiensa suhteen. (Lovas 2005). Isien haasteellinen leikkisyys lapsuusiässä ennusti nuoruusiän turvallista kiintymystä kun taas äitien emotionaalinen sensitiivisyys ennusti nuorten kiintymystyyliä (Grossman 2002) 31
32 Video Rainy day singing 32
33 Viitteet Broden M. Raskausajan mahdollisuudet Niemelä P. ym. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Biringen Z. Emotional Availability. 1998, Kumpulainen K ym. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria Siltala P. Ydintietoisuuden muotoutuminen varhaisen vuorovaikutuksen tilassa. Psykoterapialehti 33 (2) Määttänen K. Tunnot ja liikkeet sanattoman ymmärtämisen perustana. Teoksessa Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Stern D. The Interpersonal World of the Infant Stern D. The Motherhood Constellation Davis M ym. Äidin ja lapsen mysteeri Winnicotin psykoanalyyttinen ajattelu Mäntymaa M, Tamminen T. Varhainen vuorovaikutus ja psyykkinen kehitys Storey A.E. ym. Hormonal correlates of paternal responsiveness in new and expectant fathers Daws D. ym. Finding your way with your baby. The emotional life of parents and babies Leuner B ym. Parenting and plasticity Lotzin A ym. Observational Tools for Measuring A Systematic Review Salo S ja Flykt M. Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa Tamminen T. Pienten lasten psyykkisten häiriöiden arvioinnin erityispiirteet. Lasten- ja nuorisopsykiatria sari.jarvi@epshp.fi 33
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotKasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa
Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotLataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa
Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden Lataa Kirjailija: Margareta Broden ISBN: 9789525519082 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.49 Mb Raskausaika on tärkeä vaihe, jossa on mahdollisuus
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotLapsen oikeus hyvään kasvuun
Lapsen oikeus hyvään kasvuun Miss sä oot? seminaari, 9.4.2014, Lahti Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten
LisätiedotPäihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde
Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Saara Salo, PsT, laill. psykoterapeutti HUS/Pienten lasten psykiatrinen vo www.pilkeklinikka.fi Emotionaalinen Saatavillaolo Hoivaajan
LisätiedotLASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ
LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Sivi Harkoma Lapsihavainnointi 29.11.2016 Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 1 HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSESSA
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotMaanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA
VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA Leila Paavola-Ruotsalainen Tutkijatohtori Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Johdanto
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotKOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA
KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotVideo varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä
Video varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä CARE-Index Kaarina Kemppinen 24.11.009 CARE-Index, PC-ERA, EA, MIM, SST, Funktio Kesto Videoitava tilanne LTP Seulonta, hoito, seuranta 3-90min ->
LisätiedotVALTA ANNE ÄIDIN JA VAUVAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN SYNTY JA TOTEU- TUMINEN
VALTA ANNE ÄIDIN JA VAUVAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN SYNTY JA TOTEU- TUMINEN Kasvatuspsykologian kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden koulutus 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotPienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotPEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS
PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotMentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti
Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotLastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi
Lapsen itsetunto ja varhainen vuorovaikutus TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT 16.2.2011 Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotMitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä
Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Lisätiedot