Miten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari Marjukka Pajulo

Transkriptio

1 Miten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari Marjukka Pajulo

2 Kehitetty rinnakkain: Mentalisaatio -teoriaa, käytännön työtä ja arviointimittareita -harvinaista

3 Mihin kaikkeen arviointia tarvitaan Käytännön työ: -vanhemman mentalisaation lähtötaso, riskiryhmät -nosto riittävälle tasolle muutos vanhemman mielikuviin, vuorovaikutukseen Tutkimustyö: -vanhemman mentalisaation taso ja vaihtelu väestössä ja eri ryhmillä -yhteys muihin vanh. tekijöihin ja lapsen kehitykseen -mahdollisuus objektiivisesti arvioida hoitojen ja interventioiden vaikuttavuutta

4 Mihin tarvitaan objektiivista näyttöä: Työskentely vaikuttaa juuri siihen mihin väitämme sen vaikuttavan Palautetietoa tarvitaan kehittämistyössä Mutta: työntekijöiden ja asiakkaiden antama positiivinen tai negatiivinen palaute ei tutkimusten mukaan usein istu yksiin objektiivisen näytön kanssa vaikuttavuudesta

5 Objektiivinen interventioiden vaikuttavuuden tutkimus: Edellyttää: -hyviä mittareita -satunnaistettua ja huolellista tutkimusasetelmaa -ulkopuolisuutta itse intervention tekemiseen tai motiiveihin (ei saa olla oma lehmä ojassa ) Hidasta ja työlästä Täysi avoimuus lopputulokselle: myös alkuperäisten olettamusten vastaiset lopputulokset tärkeitä ja tulisi julkaista

6 RF käsite: mikä tekee arvioinnista haasteellisen? Määritelmä: -kyky ja halu pohtia tunnetta ja kokemusta -niiden keskinäisiä vaikutuksia -niiden yhteyttä käyttäytymiseen -itsessä ja toisessa -ennen, nyt ja tulevaisuudessa Eli: fokus mielen sisäisissä ja mielten välisissä prosesseissa Miten sellaista voi mitata?

7 Mentalisaatioon sukeltaminen: Ulospäin näkyvän kautta tapahtuvaan kokemuksen pohdintaan (hän kääntää päätään poispäin, ei enää hymyile; mitäköhän se merkitsee, mitä hän nyt haluaa sillä sanoa ) Suoraan oman tai toisen sisäiseen kokemukseen, tunnetilaan, ajatuksiin (mitäköhän hänen päässään nyt liikkuu, miltä tämä tilanne mahtaa hänestä tuntua )

8 Mentalisaatiokyvyn ilmenemismuodot Luonnostaan arjessa tapahtuva mentalisaatio, kaikessa kanssakäynnissä toisten kanssa: pääosin tiedostamaton, non-verbaalinen, nopea (automaattinen/implisiittinen) Tietoiseksi nostettu pohdinta ja pysähtyminen: tietoinen, verbaalinen, hidas, (kontrolloitu/eksplisiittinen) Molempia pyritään arvioimaan Molempiin on kehitetty menetelmiä

9 Varhainen vuorovaikutus Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vanhemman sukellettava mentalisaatioon vauvan non-verbaalisen viestinnän kautta Sitä enemmän tapahtuu ei-tiedostettua, nopeaa, automaattista mentalisaatiota Voidaan nostaa tietoiseksi ja työn alle hoidossa! Kielellisen ilmaisun ja pohdinnan kautta Tiedostamattomaan on vaikea saada muutosta

10 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Käytännön/kliinisessä työssä On line : vanhemman puheesta, spontaaneista ilmaisuista ja non-verbaalisesta viestinnästä: -arkipäivän satunnaisissa tilanteissa (esim. kotikäynnit, osastohoito, ensikodit) -erityisen vaativaa, erityisen tehokasta Kohdennetusti kysellen ja pohtien: -vastaanotolla/ järjestetyissä tapaamisissa (teema, tapahtuma, valittu videoitu tilanne, 3D UÄ työskentely)

11 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden arvio mikroskooppisen tarkkaan tutkimiseen videolta tutkitaan suoraan non-verbaalista, vähemmän tietoista vanhemman mentalisaatiota mitä tapahtuu liikkeiden, kehon asentojen ja tilan kielellä vanhemman ja vauvan välillä liikesarjoja, mikroskooppisia sekvenssejä, jotka kertovat heikosta tai hyvästä vanhemman mentalisaatiosta, kyvystä korjata vv mismatch = Embodied mentalizing (PEM) (Tronick 2005; Shai & Belsky 2011)

12 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Embodied mentalization, liike-sekvenssit: Esim. Mitä tapahtuu liikkeiden kielellä kun: - äiti tulee hyvin lähelle vauvaa ja kutittelee häntä -millä kaikella tavalla vauva reagoi tähän kehollaan? (nauraa, kihertää, vetää itseään suppuun, vetäytyy) -miten äiti reagoi vauvan liikekieleen? (vetäytyykö kauemmas vai jatkaako koskettelua hyvin lähellä?) -mitä sen jälkeen tapahtuu (ahdistuuko vauva lisää vai rentoutuuko? Miten äiti vastaa siihen, nostaako syliin?)

13 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Haastattelujen avulla: kysymyksillä, jotka etsivät jokaisen vanhemman maksimaalista RF kykyä suhteessa tähän lapseen -odotusaikainen haastattelu (PI) -vanhemmuuden haastattelu (PDI) Itsetäytettävin kyselylomakkein -odotusaikana (P-PRFQ) -postnataalisesti (PRFQ) -leikki-ikäisten vanhemmilla (PRFQ)

14 Millainen on hyvä RF mittari: -arvioi kykyä useammassa vuorovaikutussuhteessa (lapsi, puoliso, muut läheiset) -arvioi kykyä myös kuormittavissa tilanteissa -ajassa liikkuva: mennyt, nykyisyys, tulevaisuus -antaa mahdollisuuden ilmaista monipuolisesti mentalisaation erilaisia muotoja -perustuu nykyhetkeen ja tarkkoihin kuvauksiin vuorovaikutuksen episodeista (ns. episodiseen muistiin)

15 Pregnancy Interview (PI) Parent Development Interview (PDI) (Slade ym. 2002/2004/2011) puolistrukturoituja haastatteluja kysymystä + kannustavia kysymyksiä (etsitään maksimaalista RF kykyä) kesto 1-1,5 tuntia Mukana kysymyksiä: -AAI:sta (4) (George et al. 1996) -WMCI:sta (1) (Zeanah et al. 1994) -ORI:sta elementtejä (Object Relations Inventory) (Blatt et al. 1997)

16 PI ja PDI Laadittu arvioimaan nimenomaan vanhemman mentalisaatiota Toimivat pienenä interventiona itsessään Toistaiseksi eniten käytetty ja paras menetelmä

17 PI ja PDI Tutkimuskäytössä: ääni-nauhoitetaan aukikirjoitetaan, siitä arviointi ulkopuolinen, sokea arvioitsija erillinen pienryhmäkoulutus

18 PI ja PDI tarkka vastausten arvioinnin ohjeistus (manuaali) skaala välillä -1-9, kuvaa jatkumoa reflektiivisessä kyvyssä mitä korkeampi score, sen parempi reflektiivinen kyky arvioidaan sekä yksittäisten vastausten että koko haastattelun RF taso

19 Pregnancy Interview, kysymysten aihepiirit: Kokemus ja tunteet raskaaksi tulosta/raskaana ollessa Lapsen isän/puolison reaktiot raskauteen Mielikuvat vauvasta Mielikuvat suhteesta vauvaan Vauvan tarvitsevuus Suhde omaan äitiin odotusaikana Kokemukset omista vanhemmista, vaikutus Ajatukset vauvan tulevaisuudesta

20 Parent Development Interview, kysymysten aihepiirit: Näkemys ja mielikuvat lapsesta, itsestä, ja suhteesta lapseen tällä hetkellä Kokemukset vuorovaikutustilanteista lapsen kanssa Kokemus vanhempana olosta Omien tunteiden vaikutus lapseen ja toisinpäin Kokemus omista vanhemmistaan kun oli pieni Omien varhaisten kokemusten vaikutus omaan vanhemmuuteen Lapsen itsenäistyminen, erotilanteet Tähänastinen aika, lapsen tulevaisuus, isovanhemmuus

21 keskeistä ei ole niinkään kysymysten sisältö ja aihepiiri vaan miten ne on rakennettu, mitä ne etsivät haastattelijalla oltava hyvä tuntuma siihen mitä niillä haetaan

22 osa kysymyksistä on laadittu siten, että ne pakottavat pohtimaan kokemusta ja tunnetilaa, omaa tai toisen ihmisen/lapsen Esim. Mistä huomaat jos vauva pahoittaa mielensä tai on poissa tolaltaan? Miten sen voi aivan ensimmäiseksi nähdä hänestä? osa kysymyksistä antaa siihen mahdollisuuden Esim. Missä asioissa haluaisit olla äitinä samanlainen kuin oma äitisi oli sinulle kun olit pieni? Voitko kertoa esimerkin?

23 Vastauksen tarkkuus ja tuoreus tärkeää Noo äiti oli aina semmonen rakastava, ja niinku hellä, et oli olemassa niinku aina meitä varten, et ei ajatellu koskaan itteään

24 Jaa, toi onki vaikee nyt täytyy vähän miettiä no ehkä esimerkiks semmonen tuntu hyvältä, et ku meitä oli siis kaks siskosta, ja äiti oli siis yksin, yksinhuoltaja, meil ei ollu paljo rahaa, siis me oltiin aika köyhiä, ni äiti ompeli meille melkein kaikki vaatteet ite ja mä muistan kun äiti ompeli meille aina uudet oikean kokoset kylpytakit, sitä mukaa kun me kasvettiin, eri väriset, ja lauantaisin oli meiän saunavuoro, ni saunan jälkeen äiti puki meiät niihin kylpytakkeihin ja otti istumaan syliin, kummalleki polvelle, ja piti meitä siinä et pysyttiin lämpimänä, ja oli ostanu limsaa, siinä sit istuttiin niin se tuntu hyvältä, et tuntu niinku et äiti halus selvästi että meillois hyvä olla, et olis vähä niinku erilaista, lauantaita ni määkin haluaisin tehdä jotain semmosia, pieniä luksushetkiä, et, et lapsella ois hyvä olla, ei siihen niin paljo rahaa tarvi

25 Arvioinnissa: mitä vastauksista haetaan löytyykö merkkejä siitä, että vanhempi pohtii mielen tiloja (omia, lapsen, toisen): ajatuksia, toiveita, tunteita, tarkoituperiä jne. pohtiiko niiden merkitystä ja vaikutusta käyttäytymiseen pohtiiko niiden vaikutusta toisiinsa paljonko merkkejä löytyy minkälaisia ne ovat

26 Mentalisaation merkit vastauksissa: Pohtii lapsen reaktiota/käyttäytymistä ja sen alla olevaa kokemusta, liittäen ne osuvan tuntuisesti (asettuu lapsen perspektiiviin): mä yritin rauhottaa häntä siihen sänkyyn, ilmeisesti eri tavalla ku ennen, jotenki kiireessä kai, ja hän huomas sen, ei hän tykänny, hän itki vaan, hermostu entistä enemmän, koska hän oli niinku ihan ihmeissään et miks äiti onkin nyt tommonen

27 Tuo esiin, miten toisen ihmisen kokemusta ja tunnetta ei voi varmuudella tietää: Vaikea tietää, mitä hän siitä ymmärsi kun hän oli niin pieni, varmaan jotakin kumminkin Saattaa olla, että hän jopa pelkäsi siinä tilanteessa

28 Tuo esiin, että mielen tiloja voi joskus myös kätkeä toiselta: mä en tiennyt mihin mä olisin sen kiukkuni purkanu, ei hänen kuullen voi huutaa, ei se hänen syy ollu, joten mä vaan jotenkin tukahdutin sen, ei hän ehkä edes huomannu mitään

29 Huomioi miten kahden ihmisen kokemukset samasta tilanteesta voivat olla ihan erilaisia: Hän se vaan polski kylvyssä ja hosu ja kilju ja hänellä oli varmaan tosi hauskaa, mut mulla oli kamalaa, tiäkkö, kun mä pelkäsin koko ajan että hän liukastuu ja lyö päänsä tai jotain, mut en mä silti halunnu häntä estää ku hänellä oli niin kivaa

30 Näkee, miten oma tunnetila voi vaikuttaa siihen miten tulkitsee lapsen käyttäytymistä: Sit joskus kun mulla on huono päivä niin mä toivoisin et hän halais mua ni hän työntääki mua pois...kyl mä arvaan et hänellä on sillon joku kiinnostava juttu just meneillään mut silti mul tulee semmonen olo, et apua, hän ei välitä musta enää, se tuntuu pahalta, mut mä tiedän kyllä et se ei ole totta, et se on vaan mun ongelma eikä hänen

31 Näkee, miten lapsen kyky käsittää ja kokea tilanteita muuttuu kehityksen myötä: Musta tuntuu et nykyään hän tietää jo että mä reagoin tietyllä tavalla siihen kun hän heittää sen tutin huitsin kauas ja hän selvästi oikeen odottaakin sitä, mut ennen hän ei sillai osannu...

32 Pohtii, miten kokemukset omista vanhemmista vaikuttavat käyttäytymiseen oman lapsen kanssa: Mä muistan kun mun äiti hermostu tosi paljon aina noissa samoissa tilanteissa kun mä olin ite pieni, ja mä pelkäsin sitä, mä varmaan yritän aina sen takia rauhottua ensin ite ku mä en halua et Sallista tuntuu samalta...

33 Näkee miten oma tunne ja lapsen tunne vaikuttavat toinen toisiinsa: hän oli varmaan joteski onnellinen ku mä leikin sitä hänen kanssaan niin kauan se oli vähän ku että mitä innostuneempi hän oli ni sitä kauemmin mä halusin jatkaa, ja sit hän oli aina vaan enemmän innoissaan me niinku innostettiin toisiamme koko ajan lisää ja se tuntu hienolta...

34 Näkee vanhemman merkityksen lapsen kokemuksen säätelijänä: Mä vein hänet sit tälle uudelle hoitajalle vähän aikasemmin, sillai pari tuntia ennen, kun mä aattelin et ollaan siin ens yhessä et Santeri ehtii vähä tottua ennen ku mä lähden ettei tunnu sitte hänestä niin pahalta mä oon huomannu et hän tarttee multa semmosta apua

35 Ei oleta toisen tietävän asioita, vaan pohjustaa riittävästi. Miettii miltä toisesta mahtaa tuntua se mitä itse kertoo Tää voi nyt kuulostaa susta kummalliselta, mutta ja sit Janne tuli ja otti homman haltuun mut hetkinen, sä et ole tainnu kuullakaan Jannesta, eli siis Janne on mun siskon mies

36 Itsetäytettävät kyselylomakkeet Parental Reflective Functioning Questionnire (PRFQ) (Luyten et al. 2009): leikki-ikäisten lasten vanhempien versio Odotusaikainen ja postnataalivaiheen versio (P-PRFQ) (Pajulo et al. 2010): yhteistyössä Turku Finn Brain, Yale Child Study Center, Anna Freud Center Pitkä versio 39 kysymystä, lyhyt kysymystä Kokeilun, faktoroinnin ja validoinnin alla, testataan osuvuutta haastattelutulokseen

37 Vastausten skaala 1-7 Osassa kysymyksistä paras vastaus skaalan päinvastaisessa päässä tai keskellä jotta optimaalista vastausta ei voisi päätellä

38 Mahdollistaa mentalisaation tutkimisen suurilla aineistoilla: taso, vaihtelu väestöissä Finn Brain: 4000 perhettä, lapsen seuranta raskaudesta aikuisikään Vanhemman varhaisen mentalisaation yhteys muihin vanhemmuuden riski-ja suojaaviin tekijöihin (esim. päihdeongelma, psyykkiset häiriöt, kiintymyssuhde, koettu stressi) Yhteys lapsen kehitykseen (

39 Odotusaika: P-PRFQ Minusta ei ole mielekästä yrittää vielä tässä vaiheessa miettiä miltä vauvasta tuntuu tai mitä hän kokee (LH) Pohdin nykyään paljon sitä miltä minusta tuntui kun olin itse pieni (HL) Luulen, että tulen aina tietämään miksi toimin vauvan kanssa niin kuin toimin (M)

40 Toddler PRFQ Lapseni käyttäytyy usein niin hämmentävällä tavalla, että minun on turha edes yrittää ymmärtää sitä (LH) Olen usein utelias ja kiinnostunut saamaan selville, miltä lapsestani tuntuu (HL) Pystyn aina ennustamaan, mitä lapseni tulee seuraavaksi tekemään (M)

41 Parents First / Föräldrarskapet Främst / Vahvuutta Vanhemmuuteen: Kaikki alkoi arvioinnista

42 Kiitos!