LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ

Transkriptio

1 LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Sivi Harkoma Lapsihavainnointi Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 1

2 HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSESSA Tutkimukset kohdistuvat kasvatukseen, lapsen kehitykseen ja aikuisen tietoisuuteen kasvatuksesta Kasvatustieteissä havainnointimenetelmien avulla voidaan tutkia ja kehittää aikuisen ja lasten pedagogisen vuorovaikutuksen laatua sekä siinä tapahtuvia muutoksia (mm. PedaSens-interventiotutkimus) Pyrkimys vaikuttaa esimerkiksi Aikuisten sensitiivisyyteen ja lapsen kiintymyssuhteiden turvallisuuteen (Biringen 2012) Aikuisten kasvatusasenteisiin tavalla, joka tukee lapsen kehitystä ja oppimista (Bakermans-Kranenburg, ym. 2003) Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 2

3 PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS (LASSO-tutkimusryhmä, Harkoma 2016) Tutkittiin ihmisten välisiin suhteisiin keskittyvän intervention vaikutusta aikuisten ja lasten välisen vuorovaikutuksen laatuun sekä taaperoryhmässä työskentelevän varhaiskasvatuksen ammattilaisen pedagogiseen sensitiivisyyteen Kehittämistyö sisälsi teoreettista (pedagogista) tietoa sensitiivisestä vuorovaikutuksesta sekä videoperustaisia, aikuisen reflektiivisyyttä tukevia keskusteluja kouluttajan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä Mukana yhteensä 17 taaperoryhmää ja 45 varhaiskasvatuksen ammattilaista pääkaupunkiseudun alueelta Aineisto kerättiin videioimalla ja havainnoimalla aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta osana lapsiryhmän päivittäistä toimintaa Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 3

4 TUTKIMUSMENETELMÄT Emotionaalisen saatavillaolon (EA) mittari (Biringen 2000) Aikuinen: sensitiivisyys, jäsentäminen, ei-tunkeilevuus, eivihamielisyys Lapsi: responsiivisuus ja aloitteellisuus Mittaukset ennen interventiona ja kuusi kuukautta intervention aloituksen jälkeen Tutkimustuloksena aikuisen emotionaalisen saatavillaolon lisääntyminen ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä erityisesti ei-tunkeilevuutta mittaavan osion kohdalla (Z = - 2,032, p <,05, r =,29) (Wilcoxon Signed Mark -test) Kontrolliryhmän mittauksissa ei löytynyt vastaavaa merkitsevyyttä Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 4

5 EMOTIONAL AVAILABILITY SCALES (EA-SCALES) Zeynep Biringen, Ph.D. (Colorado State University) Vuorovaikutuksen emotionaalisuus lapsen tunteidenilmaisu ja siihen liittyvät vääristymät aikuisen kyky säädellä ja kontrolloida lapsen negatiivisia tunteita Luotettava kliininen ja psykometrinen tutkimusväline tutkimuksellinen validiteetti ja reliabiliteetti osoitettu kansainvälisesti mittarin tutkimuskäyttö edellyttää koulutusta ja reliabiliteettitestin läpäisemistä (Biringen 2005) Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 5

6 AIKUISEN VUOROVAIKUTUKSESSA HAVAINNOIDAAN SENSITIIVISYYS (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Aikuisen kyky ilmaista tunteita aidon myönteisesti ja havaita lapsen tunteita sekä vastata niihin tarkoituksenmukaisella tavalla Tunnetila eli affekti (katse, kasvojenilme, äänensävy) Havaintokyvyn selkeys ja vastavuoroisuus Oman toiminnan ajoittaminen suhteessa lapsen vuorovaikutukseen ja aloitteisiin (rytmisyys) Luovuus ja monipuolisuus leikissä Tarkkavaisuuden ja käyttäytymisen joustavuus Lapsen hyväksyminen ja kunnioittava kohtelu Erittäin sensitiivinen Ristiriitaisesti tai epäjohdonmukaisesti Erittäin sensitiivinen sensitiivinen Epäsensitiivinen Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 6

7 JÄSENTÄMINEN (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Aikuisen kyky jäsentää lapsen leikkiä asettaen samalla asianmukaisia rajoituksia lapsen käyttäytymiselle Jäsentämisyritysten onnistuminen Kyky huomioida ja vastaanottaa lapsen osalta tulevaa vuorovaikutusta Kyky raamittaa (scaffold) lapsen toimintaa myönteisen pakottomasti Tietoisuus lapsen yksilöllisyydestä Verbaali vs. nonverbaali jäsentäminen Optimaalinen Epäjohdonmukainen tai Ei-optimaalinen ristiriitainen Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 7

8 TUNKEILEMATTOMUUS (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Kyky olla läsnä ja lapsen käytettävissä olematta tunkeileva lasta kohtaan Lapsen aloitteiden seuraaminen (vs. aikuisen liiallinen kontrolli) Yliohjaamisen, keskeytysten ja liiallisen suojelun välttäminen Lapsen ikätason mukainen kohtelu Lapsen itsenäisyyden salliminen Tunkeilematon Jonkin verran Tunkeileva tunkeileva Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 8

9 EI-VIHAMIELISYYS (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Kielteinen ilmaisun puuttuminen suhteessa lapseen Negatiivinen affekti (kasvonilmeet, puhetyyli, katse) Peitetysti vihamieliset ilmaisut (kärsimättömyys, tylsistyminen jne.) Epäkunnioittava kohtelu Lasta pelottava käyttäytyminen ja erolla uhkaaminen Huomio vuorovaikutustilanteen ilmapiirissä! Ei-vihamielinen Peitetysti Selvästi ja avoimesti vihamielinen vihamielinen Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 9

10 LAPSEN VUOROVAIKUTUKSESSA HAVAINNOIDAAN RESPONSIIVISUUS (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Lapsen halua liittyä aikuisen ehdotuksiin sekä kykyä ilmaista merkkejä vuorovaikutuksen miellyttävyydestä Myönteinen tunneilmaisu ja aito tunneyhteys aikuiseen Aikuisen aloitteisiin vastaaminen Ikätasoon kuuluva itsenäisyys ja ympäristöön tutustuminen Aikuista välttelevän käyttäytymisen puuttuminen Optimaalinen Jonkin verran ei-optimaalinen Selvästi ei-optimaalinen responsiivisuus responsiivisuus responsiivisuus Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/

11 ALOITTEELLISUUS (Biringen ym. 2000, Salo ym. 2014) Lapsen taipumus hakeutua ja liittyä vuorovaikutukseen aikuisen kanssa Lapsen aloitteet ja niiden monimuotoisuus suhteessa aikuiseen Kielelliset ja ei-kielelliset vihjeet (katse, kehon asento, puhe) Emotionaalinen vs. välineellinen liittyminen Tasapaino itsenäisen leikin sekä aikuista osallistavan leikin välillä Optimaalinen Jonkin verran ei-optimaalinen Ei-optimaalinen aloitteellisuus aloitteellisuus aloitteellisuus Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/

12 HAVAINTOJEN PISTEYTYS Kvantitatiivinen pisteytys (1-7, 1-3) jokaisen osa-alueen kohdalla erikseen ja kokonaisuudessaan (1-100) Arviointi edellyttää vähintään 20 minuutin havaintoaikaa Aikuisen vuorovaikutus arvioidaan erikseen suhteessa yhteen kohdelapseen, mistä voidaan laskea vuorovaikutuksen keskiarvo suhteessa koko lapsiryhmään Tutkimuksessa käytetään useita arvioitsijoita tutkimuksellisen luotettavuuden varmistamiseksi HUOM! Pedagoginen käyttö oman tai tiimin työn kehittämisessä ei edellytä pisteytystä Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/

13 VINKKEJÄ VIDEOHAVAINNOINNIN TOTEUTTAMISEEN Havainnoitavien ohjeistus etukäteen Videohavainnoinnin ajoittaminen päiväkotiryhmän/koululuokan päivärytmi huomioiden Mieti oma positiosi suhteessa tutkittaviin (osallistuva vs. ulkopuolinen havainnoija) (Pellegrini ym. 2004) Videokuvausta toteutettaessa huomio erityisesti havainnoitavien ilmaisun näkyvyyteen kasvonilmeet ja kehonasennot äänen selkeys ja kuuluvuus Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/

14 Lähteet: Bakermans-Kranenburg, M.,, van IJzendoorn, M & Juffer, F. (2003) Less Is More: Meta-Analyses of sensitivity and Attachment Interventions in Early Childhood. Psychological Bulletin, 129(2), Biringen, Z. (2000) Emotional Availability: Conceptualization and Research Findings. American Journal of Ortopsychiatry, 70 (1). Biringen Z. (2005) Training and reliability issues with the Emotional Availability Scales. Infant Mental Health Journal, 26(4), Biringen, Z., Altenhofen, S., Aberle, J., Baker, M. Brosal, A. Bennett, s. Coker, E., Lee, C., Meyer, B., Moorlag, A & Swaim, A. (2012) Emotional availability, attachment, and intervention in center-based child care for infants and toddlers. Development and Psychopathology, 24 (2012), Biringen, Z. & Easterbrooks, M. (2012) Emotional Availability: Concept, research, and window on developmental psychopathology. Development and Psychopathology, 24 (2012), 1-8. Biringen, Z. (2014) EMOTIONAL AVAILABILITY SCALE 4th ED. Korjattu 1/2014, Salo, S. Raakakäänös: Kainulainen, T., Tuompo- Johansson, E. & Simola, T. Cherrington, S. & Loveridge, J. (2014). Using video to promote early childhood teacher s thinking and reflection. Teaching and Teacher Education, 41 (2014), Harkoma, S. (2016) Aikuisen pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen taaperoryhmässä toteutetun PedaSens-intervention avulla. Pro gradu. Helsingin yliopiston kirjasto Helda / E-thesis. Pellegrini, A., Symons, F & Hoch, J. (2004) Observing Children in Their Natural Worlds: A Methodological Primer. Book Description. Mahwah, NJ : Lawrence Erlbaum Associates. Salo, S. & Flykt, M. (2013) Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia, Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/