Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?"

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

2 Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot tähän

3 Teoreettinen lähtökohta ja kokemuksia pilotista Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta ja vanhempana olemisesta Raskausaikana myös tietoiset ja muistin ulottuvissa olevat hoivakokemukset aktivoituvat Nainen pohtii erityisesti äitiyttä ja omaa äitiä, mies isyyttä ja omaa isää Myönteiset kokemukset sekä varmin että paras ennuste Kielteiset kokemukset muodostavat haasteen: toisinaan vanhemman omat varhaiset kokemukset toistuvat samankaltaisina seuraavassa sukupolvessa, toisinaan eivät.

4 Vuorovaikutuksessa läsnä aina kolme sukupolvea Nukkeleikissä tyttö on samanaikaisesti äitinsä tyttö ja tyttärensä äiti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa ovat läsnä isä poikana isälleen, isän isä isänä pojalleen, isä isänä lapselleen, lapsi lapsena isälleen Se, että vanhemmilla on myös oma, keskinäinen suhde on lapselle mysteerinen, ja hiukan hämmentävä tosiasia

5 Vanhemmuus kokemuksena ja mielikuvana Ensimmäinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu vanhemman omiin kokemuksiin, jotka voivat siirtyä tai olla siirtymättä lapseen. Myönteiset kokemukset voivat siirtyä suodattamatta, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä Toinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu mielikuviin, jotka tutkimuksen mukaan vahvasti vaikuttavat vuorovaikutukseen

6 Vanhemmuus oppimisprosessina Vanhemmuutta oppii paitsi omien kokemusten kautta myös havaitsemalla, harjoittelemalla, keskustelemalla, lukemalla Myös vauva opastaa vanhempia vanhemmuuteen Vaistot vanhemmuuden tukena

7 Turvalliset kokemukset Varmin ennuste. Hyvää on helppo siirtää eteenpäin ilman erityisiä ponnistuksia, mutta on muistettava että muutkin kun lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen.

8 Turvattomat/vahingoittavat kokemukset Riski toistamiseen olemassa. Toisto voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, mutta perustuu siihen ettei yksilö ole työstänyt kokemuksiaan. Vakavissa riskeissä esimerkiksi uhrin ura voi jatkua uhrina. Kaikki eivät toista: a) voi mennä ojasta allikkoon, eli ankarasti kasvatettu voi muuttua lepsuksi, uhrista voi tulla tekijä. b) Kyky luoda turvallisia ihmissuhteita perustuu yksilön kykyyn työstää lapsuuden kokemuksiaan reflektiivinen kyky - integraatio

9 Mikä on kiintymyssuhde? Fyysinen ulottuvuus: kiintymyshahmo tarjoaa läheisyyttä, suojaa, ravintoa = fyysisen elonjäämisen perusta Psyykkinen ulottuvuus: olla toiselle korvaamaton, uniikki, rakastettu Kiinnittymisen idea on luoda erityinen, uniikki ja pysyvä suhde tärkeään toiseen

10 Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän

11 Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen). 11

12 Turvallisuuden kehä 2: Turvasatama safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita. Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen. 12

13 Cooper, Hoffman Powell & Marvin 13

14 Turvallisen kiinnittymisen ehdot Kaksi ulottuvuutta: 1. Reagointialttius ja herkkyys Lapsen viestien huomaaminen yhteydessä mm. vanhemman mielialaan viestien tulkitseminen yhteydessä mm. sisäiseen mielikuvaan lapsesta ja kykyyn pohtia lapsen mielen ja käyttäytymisen yhteyttä oikea vastaus oikea ajoitus, timing 2. Ennustettavuus, contingency

15 Kun vauvan kokemus on vanhemman mielessä Hoiva vastaa samanaikaisesti vauvan ruumiillisiin ja tunnetilan tarpeisiin Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Alatunnistetiedot tähän

16 Vahvuutta vanhemmuuteen : kun vauvan mieli on vanhemman mielessä Teorettisena viitekehyksenä mentalisaatioon perustuva työskentely: kyky ajatella kuinka ajattelee, kyky ajatella mitä tuntee kyky pitää mieli mielessä (Larmo) Reflektiivinen kyky on mentalisaatiota käytännössä - aina vuorovaikutuksen palveluksessa, ylläpitää ja suojaa vuorovaikutusta

17 Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa näkyvän taakse pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta On osoitettavissa, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: mind-mindedness, mindfullness Alatunnistetiedot tähän

18 Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen

19 Mentalisaation kehittyminen the easy way Äidin turvallinen vuorovaikutusmalli erittää oxitosinia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa (= vauvan tarvitsevuus herättää myönteisiä tunteita äidissä)- vastavuoroinen ja kannatteleva vastaus vauvan tarpeisiin- vauvalle kehittyy toisen asteen representaatio minätilasta kehittää itsesäätelyä helpottaa mentalisaation kehittymistä- resilience to stressful social experience (Fonagy, Bateman & Luyten 2011) Alatunnistetiedot tähän

20 Mikä reslienssi? Edustaa psyykkistä kimmoisuutta, kykyä selviytyä ja toipua Kyky selviytyä kehitysvaiheeseen liittyvistä haasteista ilman ylipääsemättömiä ongelmia Kehittyy kun elämässä on sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia käsitellä niitä. Ei kehity ilman haasteita, eikä jos vaikeuksia on liikaa liian varhain eikä niitä käsitellä (mielen kohdistaminen kohti ja merkityksen antaminen) Alatunnistetiedot tähän

21 Mentalisaation dimensiot Sisäinen, tiedostamaton versus tiedostettu ja ponnistuksen tulos (implicit-explicit) Itse-orientoitunut-orientoitunut toista kohti (selforiented versus other oriented) Kohdistunut käyttäytymisen ja mielen kytkemiseen Kognitiivisena toimintana versus affektiivisena toimintana Alatunnistetiedot tähän

22 Mentalisaatio on helppoa teoriassa On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän

23 RF vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän

24 Vanhemmuuden RF-ulottuvuudet Self focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että omalla mielen sisällöllä ja tunnetilalla on vaikutusta lapseen Child focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että lapsen tunnetilalla on vaikutus itseen Dynamic focused RF: kyky havaita ja työstää kuinka vuorovaikutukseen vaikuttaa lapsen ja oma mielen sisältö, back and forth ( ping-pong ) - tai jopa monimutkaisemmassa yhteydessä kaikki perheenjäsenet toisiinsa Alatunnistetiedot tähän

25 Lapsen tunne-elämän kehitys Ensimmäisten kuukausien aikana vauva tarvitsee vastavuoroista peilaamista Hieman kehittyneempi vauva haluaa vähemmän tarkan peilin, ns. marked mirroring jossa äiti/vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu sekä sen, että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli)

26 Vauvan mielenteoria kehittyy Vauva oppii, että äiti ja isä suhtautuu samaan asiaan eri tavalla Vauva oppii, että sama äiti suhtautuu eri asioihin eri tavalla Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa Alatunnistetiedot tähän

27 Perheryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita ja vastata niihin vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen tukea lapsen kehitystä edistävää tasavertaista vanhemmuutta tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa edistää vanhempien keskinäistä tukea 02/2011

28 Reflektiivinen kyky suhteessa lapseen tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. on edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. 02/2011

29 Reflektiivisyyden vahvistaminen ryhmissä Oleellisia -mutta universaalisia piirteitä: turvallinen ja pysyvä ryhmä, turvallinen ja pohtimista vahvistavat ohjaajat, tunteiden vastaanottamista ja säätelyä, kunnioittava ilmapiiri ja strukturoitu interventio Alatunnistetiedot tähän

30 Oleellisia ja erityisiä piirteitä Perherymä (äiti, isä, vauva tai mikä tahansa perhekonstellaatio), Tutkitaan mielikuvia, pohditaan ihmisten välistä dynamikkaa, olemme uteliaita, opimme havaitsemaan Käytämme episodeja reflektiivisyyden vahvistamiseen Pohtiminen ja ihmettely tärkeämpää kuin tietäminen Alatunnistetiedot tähän

31 Kiitos! Alatunnistetiedot tähän

32 Alatunnistetiedot tähän

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen 27.2.2013 Mitä vauva toivoo - hanke Mirjam Kalland Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Yhteiskunnalliset lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky

Lisätiedot

25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen 25.10.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Projektin lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014. Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky?

Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014. Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky? Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014 Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky? Lähtökohta 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa.

Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa. Mirjam Kalland Lastensuojelupäivät Kohtaamisen taito alaseminaari 30.9.2014 Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa. Back to basics: Just as children are absolutely

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Mirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari. Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus?

Mirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari. Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus? Mirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus? Varhaiskasvatuksen eri lähtökohdat Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona

Lisätiedot

Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa

Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa Mistä kaikki alkoi? Bowlby (1944) tutki 44 nuoren varkaan varhaislapsuutta ja totesi, että 17 oli ollut vähintään kuukauden erossa äidistään varhaislapsuudessa,

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet

8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet 8.9.11 Mirjam Kalland Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsi tarvitsee turvallisuu/a, jatkuvuu/a ihmissuhteissa ja e/ä joku pitää häntä mielessään ja hänen mielensä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä 14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA. Rovaniemi 2.11.2007 Merja-Maaria Turunen

VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA. Rovaniemi 2.11.2007 Merja-Maaria Turunen VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA Rovaniemi 2.11.2007 Merja-Maaria Turunen VAVU-Helsinki 1999 2005 Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä Hankkeen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Opas isäkokoontumisten ohjaajalle Raportti Kainuun perhevalmennusten yhteydessä kehitetyistä isäkokoontumisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TYÖKIRJA TUKEMASSA REFLEKTIOTA JA AMMATILLISTA KASVUA VAUVAPERHETYÖSSÄ

TYÖKIRJA TUKEMASSA REFLEKTIOTA JA AMMATILLISTA KASVUA VAUVAPERHETYÖSSÄ Opinnäytetyö (Turun AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 2011 Marjo Hyry & Mirva Puumala TYÖKIRJA TUKEMASSA REFLEKTIOTA JA AMMATILLISTA KASVUA VAUVAPERHETYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

Lapsen oikeus hyvään kasvuun Lapsen oikeus hyvään kasvuun Miss sä oot? seminaari, 9.4.2014, Lahti Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten

Lisätiedot