Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
|
|
- Kari Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö
2 Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen vuorovaikutus Äidin prenataalinen kiintymys Äidin kiintyminen vauvaan lapsen syntymän jälkeen Lapsen kiintymyssuhde Pienen lapsen kehitys Äidin vaikean synnytyspelon yhteys Äidin psyykkinen vointi Prenataaliseen kiintymykseen Varhaiseen vuorovaikutukseen 2
3 Varhainen vuorovaikutus Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä tehdään vauvan kanssa esim. arjen hoiva, seurustelu, leikki Kahdensuuntaista, myös vauva vaikuttaa aktiivisesti vuorovaikutukseen Vuorovaikutustilanteessa on käyttäytymisen, tunteen ja mielikuvien tasot Tärkein vauvan kokemusta ohjaava tekijä Vuorovaikutuskokemusten vaihtelevuus mahdollista kokemusmaailman laajenemisen Tunteiden jakaminen ja säätely varhaisessa vuorovaikutuksessa Lapsen kyky säädellä omia tunteita kehittyy 3
4 Varhainen vuorovaikutus Miksi arjen säännöllisyys ja hoito/hoivatilanteiden toistuvuus samanlaisena on tärkeää? Yksittäiset vuorovaikutustilanteet tallentuvat muistiin Useat samankaltaiset vuorovaikutustilanteet muodostavat muistijäljen vähitellen muodostuu representaatio (=vuorovaikutustilanteiden yleistynyt muistikuva) yhdessä olon malli Yhdessä olon malli (Stern 1998) Vauvan jäsentää tapahtumia ja kykenee ennakoimaan vuorovaikutuksessa tapahtuvia asioita Mielikuvat ohjaavat toimimaan vuorovaikutustilanteessa aikaisempiin kokemuksiin nähden johdonmukaisella tavalla 4
5 Vanhemman sensitiivisyys Vanhemman sensitiivisyys vuorovaikutustilanteissa (Ainsworth ym. 1978) Herkkyys tunnistaa, tulkita ja ymmärtää vauvan viestejä Mahdollisuus vastata vauvan viesteihin mahdollisimman oikein, riittävän nopeasti ja johdonmukaisesti Vanhemman sensitiivisyys ja varhaisen vuorovaikutuksen laatu Vaikuttaa keskeisesti lapsen kiintymyssuhteen laatuun Kiintymyssuhteen laadulla on merkitystä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta Tunne-elämän, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys 5
6 Vanhemman reflektiivinen kyky (Fonagy ym. 2002) Vanhemman kyky pohtia vauvan kokemuksia ja tunnetta erilaisissa arkipäivän tilanteissa Auttaa miettimään vaihtoehtoisia selityksiä lapsen käyttäytymiselle käyttäytymisen väärintulkinnat vähenee Lapsen tunteiden sanottaminen, miten oma käytös vaikuttaa muiden kokemuksiin Toisten ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen Maailma tulee lapselle turvallisemmaksi ja ennustettavammaksi yhteys lapsen kiintymyssuhteen laatuun Äidin kokemukset omista vanhemmista näyttävät välittyvän lapsen kokemukseksi refleksiivisen kyvyn kautta 6
7 Kiintyminen ennen syntymää Prenataalinen kiintyminen (Doan ja Zimerman 2002) läheinen suhde vanhempien ja syntymättömän lapsen välillä, joka on olemassa vanhempien mielessä ennen lapsen syntymää Raskauden aikana kehittyy kohdussa kasvavan lapsen lisäksi Äidin mielikuvat vauvasta (kuvitteellinen vauva; baby-to-be; Stern 1998) Omaan äitiyteen ja tulevaan vanhemmuuteen liittyvät mielikuvat 7
8 Äidin mielikuvat vauvasta Äidin kuvitelmat raskauden aikana ovat tärkeitä prenataalisen kiintymisen kehittymisessä Kuvitellessa vähitellen kehittyy suhde syntyvään lapseen Auttavat valmistumaan selviämään eri tilanteista lapsen kanssa Kuvitelmat kehittyvät ja muuttuvat koko raskauden ajan Mistä äidin mielikuvat odottamastaan vauvasta koostuvat? Äidin kokemukset läheisissä suhteissa Omat lapsuuden kokemukset omista vanhemmista Vauvasta tulevat mielikuvat 8
9 Vanhemmuuteen liittyvät mielikuvat Mielikuvat itsestä vanhempana myös kehittyvät raskauden aikana (Salomon ja George 2009) Kiintymyssuhteessa omiin vanhempiinsa lapsi oppii myös sen millaista on olla vanhempana Lapsuuden malli vanhemmuudesta on pohjana omalle vanhemmuudelle Valmistautumista mielen tasolla tulevaan vanhemmuuteen Aikuisen mielikuvissa muutos hoivattavasta tuleekin hoivaaja Minkälainen minä olen äitinä? Pystynkö suojelemaan lastani? 9
10 Prenataalisen kiintymyksen voimakkuus Prenataalinen kiintymyksen voimakkuus vaihtelee Kiintymys vahvistuu raskauden aikana Kiintymys pysyy samana koko raskauden ajan Psyykkisesti sairaat vanhemmat (Condon 1987) 8%:lla vanhemmista on todettu olevan vähäistä prenataalista kiintymistä vauvaan 10
11 Äidin kiintymys vauvaan Ennen vauvan syntymää kehittynyt kiintymys vahvistuu vauvan synnyttyä käyttäytymisen tasolla kiintymyksen on tarkoitus mahdollistaa lapsen hoivan ja turvan saaminen jokapäiväisissä tilanteissa (George ja Solomon 2008) erityinen äidin tunnetason side vauvaan, joka mahdollistaa vauvan pysyminen äidin mielessä (Stern 1998) % äideistä on todettu lapsen syntymän jälkeen viivästymistä kiintymisessä (Ehdborg ym. 2005, Brockingtong ym. 2006) Pettymys siihen miltä äitiys tuntuu Vauva tuntuu vieraalta Vauva ei tunnu omalta vauvalta 11
12 Äidin kiintymyksen riskitekijöitä Äitiin liittyvät riskitekijät Psyykkinen sairaus tai psyykkinen haavoittuvuus Selvittämättömät vakavat ristiriidat Saatuun vanhemmuuteen liittyvät vaikeat kokemukset Traumaattinen, äärimmäisen kivulias synnytys Lapseen liittyvät riskitekijät Ennenaikaisena syntyminen Sairaana syntynyt lapsi Separaatio vauvasta lapsen syntymän jälkeen 12
13 Prenataalisen kiintymyksen yhteys vuorovaikutukseen Raskauden tunneperäinen sitoutuminen lapseen On yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun vastasyntyneisyyskaudella Ennustaa vanhempien herkkyyttä ja kiintymystä lapseen syntymän jälkeen Sisäiset mielikuvat ohjaavat toimintaamme Ajatukset lapsesta vaikuttavat käyttäytymiseen lasta kohtaan Sisäiset mielikuvat ohjaavat käsitystä ja tulkintaa kokemuksistamme Jatkuvuus - äidin kiintymyssuhdemalli ennustaa lapsen kiintymyssuhdemallia vuoden iässä 13
14 Kiintymyssuhdeteoria (Bowlby, Ainsworth) Kuvaa prosessia, jonka seurauksena lapsi kiintyy häntä hoitaviin aikuisiin Kehittyy lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana Vauvan kiintyminen rakentuu vähitellen hoivaa antavien läheisten aikuisten tavasta vastata vauvan tarpeisiin sisäiset työskentelymallit (mentaalinen representaatio) Lapsella on synnynnäinen kyky kiintyä useampaan kuin yhteen hoitajaan Vauva kiintyy niihin ihmisiin, jotka ovat riittävän paljon läsnä Kun kiintymyssuhde on syntynyt se säilyy aina eikä ole tietoisesti hallittavissa Lapsen kiintymyssuhteen luokittelu Turvallinen kiintymyssuhde Turvaton kiintymyssuhde (ristiriitainen, välttelevä, disorganisoitunut) 14
15 Pienen lapsen kehitys Transaktionaalisen kehitysmallin perusteella lapsen kehitykseen vaikuttavat (Sameroff, 2010) Lapsen geneettiset ominaisuudet Lapsen yksilölliset ominaisuudet Lapsen ympäristön ominaisuudet Lapsen kehitys määräytyy lapsen yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön ominaisuuksien jatkuvasta vaikutuksesta toisiinsa Kehitys rakentuu aina aikaisemmalle kehitykselle 15
16 Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä Riskin Tunnettuja vaikutus ei ole spesifinen (Zeanah et al 1997) Merkityksellistä ei ole yksittäisen riskitekijän esiintyminen vaan riskien kumuloituminen riskitekijöitä on paljon Lapsen ominaisuuksiin liittyviä riskitekijöitä Kehityshäiriöt, keskosuus, vakava sairaus, vaikea temperamentti Vanhemmuuteen liittyviä riskitekijöitä Päihteiden käyttö, psyykkinen sairaus, perheväkivalta, parisuhteen ongelmat Ympäristöön liittyviä riskitekijöitä Matala sosioekonominen asema, köyhyys 16
17 Lapsen aivojen toiminnallinen kehitys Aivojen rakenteellinen kehitys tapahtuu raskauden aikana Aivojen toiminnallinen järjestäytyminen tapahtuu vasta syntymän jälkeen Aivojen kehitys on käytöstä riippuvaista ja tapahtuu vuorovaikutuksessa Kiihkeimmän kehityksen vaihe on kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana Pienen lapsen aivoissa on monituhatkertaisesti tarvittava määrä yhteyksiä Yhteydet, joita vahvistetaan vuorovaikutuksessa vahvistuvat Suurin osa muista yhteyksistä häviää pois tarpeettomina 17
18 Vaikea synnytyspelko Vaikeaa synnytyspelkoa esiintyy 6-10% synnyttäjistä (Rouhe ym. 2013) Vaikealle synnytyspelolle altistavat tekijät Psyykkiset sairaudet Psyykkinen haavoittuvuus, taipumus ahdistuneisuuteen Aikaisemmat traumaattiset kokemukset Väkivallan tai seksuaalisen väkivallan kokemukset Muut traumaattiset kokemukset Aiempi traumaattinen synnytys Kielteiset lapsuuden kokemukset 18
19 Vaikea synnytyspelko ja äidin psyykkinen vointi Vaikeasta synnytyspelosta kärsivien äitien psyykkinen sairastaminen (Rouhe ym. 2011) kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastamista kuin muilla samanikäisillä synnyttäjillä Yleisimmät diagnoosit Masennus Ahdistuneisuus Persoonallisuushäiriö Useampi psykiatrinen diagnoosi Voimakas pelko ja ahdistuneisuus pitkittynyt voimakas stressi 19
20 Äidin raskauden aikainen pitkäaikainen stressi Aivojen stressiä säätelevän systeemi HPA-akseli (hypothalamushypofyysi-lisämunuaiskuoriakseli) ja sympaattinen hermosto Systeemin aktivoituminen aiheuttaa kortisolin vapautuminen äidin verenkiertoon Kortisoli kykenee läpäisemään istukan Äidin pitkäaikainen stressi raskauden aikana Vaikuttaa lapsen aivojen välittäjäaineiden pitoisuuksiin Lapsen keskushermoston muovautumiseen Sikiön aivojen herkkyyskaudet Vaikuttaa myöhemmin lapsen kykyyn säädellä käyttäytymistään ja tunteitaan Mahdolliset vaikutukset lapsen kykyyn säädellä stressiä 20
21 Äidin raskauden aikainen pitkäaikainen stressi Liialliselle stressille altistuneet vastasyntyneet Ärtyväisempiä, vaikeahoitoisempia Vaikeasti lohdutettavia vauvoja Saattaa olla yhteyttä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun Äidin kannalta vaikeahoitoisempi lapsi Vaikean synnytyspelon kautta tuleva psyykkinen kuormittuneisuus Äidin osaamattomuuden, pettymyksen ja kuormittuneisuuden tunteiden lisääntyminen Negatiivinen kehä vuorovaikutuksessa 21
22 Vaikea synnytyspelon yhteys prenataaliseen kiintymykseen Synnytykseen liittyvä pelko ja ahdistuneisuus täyttää äidin mielen Raskauden aikaisten mielikuvien työstäminen viivästyy tai estyy Prenataalisen kiintymyksen kehittyminen vaikeutuu/viivästyy Saattaa viivästyttää äidin kiintymyksen tunteiden kehittymistä lapseen lapsi ei tunnu omalta, äitiys ei tunnu siltä kuin ajatteli Vaikeuttaa varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä raskauden aikana työstettyjen toimintamallit helpottavat arkea vauvan kanssa 22
23 Vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Miten paljon vaikeaan synnytyspelkoon liittyy psyykkistä kuormittuneisuutta? äidin psyykkinen sairastaminen synnytyksen jälkeinen masennus synnytykseen liittyvät traumaattiset kokemukset Miten paljon äidin oireet vaikuttavat äidin kykyyn toimia vanhempana? Vauvan kehitys on riippuvainen vanhemmasta Ensimmäisen vuoden nopea kehitys Kiintymyssuhteen vaikeudet Riski turvattomaan kiintymyssuhteeseen 23
24 Vaikea synnytyspelko ja synnytyskokemukset Vaikea synnytyspelko hoitamattomana altistaa traumaattisille ja negatiivisille synnytyskokemuksille Posttraumaattista stressireaktiota esiintyy % äideistä (Creedy ym. 2000, Ayers ym. 2001, Davies ym. 2008) Negatiivisia synnytyskokemuksia esiintyy 6.8% äideistä vuoden kuluttua lapsen syntymästä (Waldenström ym. 2004) Saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia äidin psyykkiseen vointiin ja varhaiseen vuorovaikutukseen käsittelemätön psyykkinen trauma voi vaikuttaa miten äiti näkee lapsensa äidin tapa toimia vuorovaikutussuhteessa vauvan kanssa pitkittynyttä huolestuneisuutta lapsesta 24
25 Äidin masennus ja varhainen vuorovaikutus Äidin masennus ja vuorovaikutus Vuorovaikutuksessa epäsensitiivisempiä Vähemmän iloa, katsovat ja koskettavat vähemmän Juttelevat ja ääntelevät vauvalle vähemmän Vetäytyvät ja tunne-ilmaisultaan latteat äidit Vihamieliset ja tunkeutuvat äidit Äidin masennuksesta huolimatta vuorovaikutus vauvan kanssa toimii Riski vauvan masennukseen Vauvan tapa toimia masentuneessa vuorovaikutuksessa siirtyy myös muihin vuorovaikutussuhteisiin 25
26 Riskitekijät ja varhainen vuorovaikutus Äidin ja vauvan välinen vuorovaikutuskehä Positiiviset kokemukset vähentävät riskitekijöiden vaikutusta Negatiiviset kokemukset lisäävät riskitekijöiden vaikutusta Vanhemmuuteen liittyvät riskitekijät välittyvät lapsen kehitykseen vuorovaikutuksen kautta Jos vuorovaikutus häiriintyy riskitekijöillä on todennäköisempi vaikutus lapsen kehitykseen Jos vuorovaikutus säilyy hyvänä riskitekijöillä vähemmän vaikutusta lapsen kehitykseen 26
27 Äidin vaikea synnytyspelko Vaikean synnytyspelon tunnistaminen ja hoitaminen raskausaikana on tärkeää hoitamattomana saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia varhaiseen vuorovaikutukseen ja pienen lapsen psyykkiseen kehitykseen 27
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMasentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka
Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotVAUVAN JA VANHEMPIEN VÄLINEN KIINTYMYSSUHDE JA SEN TUKE- MINEN oppimateriaali Moodle 2 -verkko-oppimisympäristöön
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sari Kakkonen Tiina Pesonen VAUVAN JA VANHEMPIEN VÄLINEN KIINTYMYSSUHDE JA SEN TUKE- MINEN oppimateriaali Moodle 2 -verkko-oppimisympäristöön Opinnäytetyö
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotKOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA
KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotKANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014
KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 Kannustavan vuorovaikutuksen / ICDP:n ohjelma International Child Development Programme Ohjelman kehittäneet Norjassa prof. Karsten Hundeide ja prof.
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotMikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä?
Mikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä? Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.10.2014 Kaisa Lumijärvi Psykologi, psykoterapeutti Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Mikä on väkivaltaa
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009
LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö
LisätiedotPienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN
ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 3.4.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Odotan vai odotanko? Saako / voiko
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotTUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotAlkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus
Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus Sara ja Johanna 7.2.2019 Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia lasinenlapsuus.fi / varjomaailma.fi Päämääränä on ehkäistä
LisätiedotPikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella Relationsinriktat småbarnsteam i K5 området
RIST Pikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella Relationsinriktat småbarnsteam i K5 området y Kiintymyssuhde (attachment) syntyy, kun pieni vauva kiinnittyy vanhempiinsa, k h jotka k puolestaan l sitoutuvat
LisätiedotKaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö
PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotKasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa
Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
Lisätiedot