Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus"

Transkriptio

1 Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus

2 Tutkimusryhmä Saara Salo, PhD, Helsinki University Central Hospital Marjo Flykt, Psychologist (PhD training) Esa Palosaari, Psychologist (PhD training) Jukka Mäkelä, Child Psychotherapist Trainer Marjukka Pajulo, MD, PhD., Adjunct Professor, Turku University Raija-Leena Punamäki, Professor of Psychology, Tampere University

3 Yhteistyötahot / Inspiroijat The Theraplay Institute (www.theraplay.org) Prof. Zeynep Biringen (www.emotionalavailability.com) Anna Freud Insitute Mentalization Based Therapy Families (MBT-F) Team A great Inspiror: Prof Tronick s work and thinking about depression during early childhood

4 Tavoite ja työvaihe Tutkia 1) Onko intervention tekeminen ollut perusteltua? Onko masentuneilla äideillä hypoteesien mukaisia vaikeuksia asettua pohtimaan tulevaa roolia äitinä (mentalisaatio), muodostaa suhdetta masuvauvaan (vuorovaikutus) ja turvattomuutta omissa kiintymyskokemuksissan (aikuisiän kiintymystyyli)? Työvaihe: Alustavat tulokset 6/2014, lopulliset analyysit 1/1025 2) Onko Hoivaa ja leiki interventio tehokas l. Nostaako masentuneiden äitien kykyä mentalisaatiokykyä ja vuorovaikutuksen sensitiivisyyttä? Työvaihe: Intervention jälkimittaukset jatkuvat 8/2015 asti

5 Intervention Efektiivisyyden Tieteellinen tutkiminen Vaikuttaako INTERVENTIO oletettuihin asioihin? 1) Vertailuryhmä välttämätön. Satunnaistaminen mahdollistaa aidosti INTERVENTION vaikutusten vertaamisen. Samat alku- ja jälkimittaus, ainoa mikä erottaa ryhmät on intervention saaminnen. Jos tulos koeryhmöllä parempi, voidaan perustellisti väittää että se johtuu vain interventiosta. 2) Riittävän pitkä seuranta intervention jälkeen.

6 Prosessi Koko ryhmä Alkumittaus raskausvkot Raskausvaiheen Ryhmä + Vauvavaiheen Ryhmä Yht. N. 10 kertaa Satunnaistettu 50% osallistuu interventioon Koko ryhmä Loppumittaus lapsi kk

7 Tausta Raskausajan masennus ennustaa vauva-ajan masennusta Yleisempää? (prevalenssi 6% to 38%) Spesifit vaikutukset (riippumatta vauva-ajan masennuksesta) Sikiökauden vaikutukset Liiallinen aktiviteetti Kasvuviivästymät Syntymä Ennenaikainen syntymä Mataal syntymäpaino Vähemmän sosiaalista aktiviteettia

8 Tausta Vauvavaiheen kehitys 3-6 kk vähemmän responsiivisuutta Vähemmän hymyilyä, levottomuutta, itkuisuutta Uniongelmia 18 kk 30 kk Etuotsalohkon EEG poikkeamia Esikouluvaiheessa vetäytvien äitien lapsilla enemmän eksternalisoivia oireita, tunkeilevien äitien lapsilla internalisoivia ongelmia Erityisesti raskaudenaikaisen masennuksen vaikutuksia myöhemmän kognitivisen kehityksen ennustajana tutkittu )

9 Raskausajan psykologinen prosessi masentuneilla äideillä Raskausaika psyykkinen murroskausi, missä muotoutuvat mielikuvat vauvasta, itsestä ja suhteesta Myönteinen mielikuvittelu, fantisointi, itsen ja vauvan ajattelu ja tunteiden kokeminen luovat tilaa todellisen vauvan kohtaamiselle Mielihyvänsävyinen reverie Ristiriitaisten tunteiden ja ajatusten sietäminen Slade, Patterson, & Miller, Prenatal Reflective Funtioning Scale

10 Mentalisaation näkökulma Depressiivinen tila vastaa psyykkisen yhtäläisyyden kokemusta, missä sisäinen pessimistinen ja rakkaudeton maailma koetaan yhtäläiseksi ulkoisen maailman kanssa Mielessä on vähän tilaa mielikuvittelulle, symboloinnille eikä sisäistä turvaa tai halua kokemusten pohtimiseen juurikaan ole. Psyykkinen kipu koetaan fyysisten oireiden kautta Ajallinen perspektiivi katoaa: yksinäisyyden ja hylkäämisen rannaton maailma Raskauden aikana voi johtaa puutteisiin normaalissa raskausajan psykologisessa prosessissa etenemisessä (menneiden kiintymyskokemusten pohtimisesta tulevaisuuden mielikuvitteluun)

11 Kokemuksellinen suhde masuvauvaan Raskausajan masennus voi häiritä äidillistä herkistymistä vastaanottaa ja reagoida (sensitiivisyys & responsiivisuus) todellisen masuvauvan olemassoloon ja viestintään Jopa osoitetty että ennustaa matalampaa äidillistä sensitiivisyyttä vauvavaiheessa (5)

12 Empiiristen tutkimusten puute Masentuneiden äitien kiintymyskokemuksia, reflektiivistä funktiota ja suhdetta masuvauvaan tutkittu vähän (ei ollenkaan?) Tarvitaanko varhaista puuttumista? Onko se oikein kohdennettu/tehokas?

13 DEPRESSION SCREENING AT LAHTI WELL_BABY CLINICS EPDS individual visits RANDOMIZATION (50%) NURTURE & PLAY-PREGNANCY GROUPS 4 x HOME VISIT for both groups NURTURE & PLAY- motherbaby Groups 7 x INDIVIDUAL FEEDBACK FOLLOW-UP 12 mo, 14 mo ja 24 mo

14 Menetelmät Pregnancy gw Baby 7-8 month Baby 12 mo Baby 14 mo Baby 24 mo AAI Pregnancy Interview (PI) MIM/ Emotional Availability EAS self-report Parent Development Interview (PDI) EAS self-report MIM/EAS Still-face EAS self-report GHQ, DAS, EPDS GHQ, DAS, EPDS GHQ, DAS EPDS GHQ, DAS Bayley-III, Socioemotional Scales BITSEA Bailey-III BITSEA

15 Tutkimusryhmä 1. Tutkimuskysymys 45 raskausaikana masentunutta äitiä Vkot: Mukana sekä interventioon osallistuneet että verrokit

16 1. Tutkimuskysmys Onko Hoivaa ja leiki-intervention käynnistäminen perusteltua? Oletukset: Äitien kiintymysluokituksissa turvattomuutta Äitien mentalisaatiokyky matala

17 Descriptive Statistics Primary education Trade school High school College University 0 Married Cohabiting Single parent

18 Mentalisaatiokyky raskausvaiheessa Voidaan tutkia puolistrukturoidulla haastattelulla PI (Pregnancy Interview; Slade ym. 2008) Kyky ajatella ja kokea tunteita tulevaa äitiyttä ja vauvaa kohtaan Kokemusten aitous, rikkaus, muuntuminen raskausvaihetta vastaavaksi Kielteinen (-1) Vihamielisyys, derogaatio, kieltäminen 2Puuttellinen Yksinkertaistava, banaali 3 Matala 5 Tavallinen Aito ymmärrys omasta tulevasta roolista äitinä 7-9 Hyvä Erinomainen

19 Muistatko sen hetken kun sait tietää olevasi raskaana, mitä ajattelit ja miltä se tuntui?..tuntu järkyttävältä.. Olin just päättänyt etten halua lapsia..et ei ollut hyvä juttu.. Muistan Öö, menin kyllä aluksi jotenkin shokkiin, ja ryntäsin hakemaan lisää testejä, muistan että musta tuntu etten mitenkään voi uskoa tätä. Sitten tuli puoliso ja ja kun mä tulin sieltä vessasta niin onnenkyyneleet vaan valu. Siinä vaiheessa ehkä jotenkin tajus, että se on todellista, meille tulee vauva

20 Mentalisaatiokyvyn merkitys Ennustaa vahvasti myöhemmin kehittyvää kiintymyssuhdetta lapsen kanssa Kyky sietää arjen stressiä vauvavaiheessa (resilienssi) pitää vauvan näkökulma (kokemukset) mielessä, toimimaan sensitiivisesti

21 Descriptive Statistics

22 Kiintymyssuhdemallit Miten voin ilmaista ja säädellä tunteitani? Voinko luottaa toisten apuun? Varhaislapsuudessa ja myöhemmissä läheisissä suhteissa syntyneet automatisoituneet suhteessaolon mallit Ohjaavat havaintoja ja käyttäytymistä suhteessa itseen ja toisiin: erityisesti vanhemmuutta Kiintymyssuhdejärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa Tunteidensäätelyn väline, myös fysiologisella tasolla

23 Kiintymyssuhteen merkitys vanhemmuudelle Vanhemman turvalliset kiintymyssuhdemielikuvat ennustavat: Positiivisempaa vuorovaikutussuhdetta esim. enemmän sensitiivisyyttä, lapsen tunteiden hyväksyntää ja säätelyä (Biringen, 2000; van IJzendoorn, 1995; Zeanah ym., 1994) Lapsen turvallista kiintymyssuhdetta (Ammaniti ym., 2000; van IJzendoorn, 1995; Zeanah ym., 1994; Slade ym., 2005) Suotuisampaa kehitystä nuoruusikään saakka (Steele & Steele, 2005; Kouvo & Silvén, 2010) Esim. empaatia, mielen teorian kehitys, sosiaaliset taidot Vanhemman turvallisilla/tasapainoisilla mielikuvilla suojaava vaikutus korkeankin riskin tilanteissa, esim. vanhemman masennus (Flykt ym., 2010) tai perheväkivalta (Dayton ym., 2010).

24 Aikuisiän kiintymyssuhdehaastattelu (AAI) Tarkastellaan aikuisen kertomusta lapsuudenaikaisista kokemuksista omien vanhempien kanssa Haastateltavaa pyydetään kuvailemaan suhteita vanhempiinsa, tilanteita, joissa lapsi tarvitsee erityisesti hoivaa, menetyksiä ja traumoja sekä kokemusten merkitystä persoonallisuudelle Ei arvioida lapsuudenaikaista tai nykyistä suhdetta vanhempiin vaan tuottamisen ja sisällön jäsentyneisyyttä (koherenssi)

25 Autonomisia mielikuvia kuvastavat: Johdonmukaiset ja totuudelliset kuvaukset Semanttinen ja episodinen muisti tasapainossa Läheisten ihmissuhteiden arvostaminen Ajattelun tuoreus ja uusien näkökulmien pohdinta Ymmärrys sekä suotuisten että epäsuotuisten kokemusten merkityksestä itselle Esim.kertomus adjektiivista rakastava: Yksi mieleen tuleva tilanne on sellainen, kun kerran vahingossa sytytin autotallin tuleen veljeni kemistin välineillä, joihin minua oli ehdottomasti kielletty koskemasta. Äiti tuli juosten paikalle ja odotin saavani elämäni läksytyksen, mutta hän vain juoksi suoraan luokseni, nosti minut syliinsä ja halasi tosi lujasti. Hän oli varmaan pelästynyt niin paljon ja oli niin iloinen nähdessään minun olevan kunnossa, että unohti siinä kohtaa kokonaan saarnata minulle.

26 Etäännyttäviä mielikuvia kuvastavat: Keskustelu abstraktilla tasolla Hyvin vähän kuvauksia negatiivisten tunteiden ilmaisusta, idealisaatio Oman itse vahvuuden, itsenäisyyden ja normaaliuden korostaminen Muistamattomuus Halveksuva puhe läheisyydestä ja läheisistä Esim.kertomus adjektiivista rakastava: Hän oli hyvin kaunis ja piti huolta itsestään. Kun hän vei minua kouluun, olin aina ylpeä siitä.

27 Jumiutuneita mielikuvia kuvastavat: Vihainen tai passiivinen puhetapa Kyvyttömyys nähdä suhteen eri osapuolten vaikutusta: syyllistäminen / alistuminen Heikko persoonallinen identiteetti, kietoutunut edelleen lapsuuden ihmissuhteisiin Epäselvä ja pitkä kertomus Kietoutuva vuorovaikutustapa haastattelijaan Esimerkkikertomus adjektiivista rakastava: Joo, siis tavallaan niin kuin tosi rakastava, kuten ihmiset ennen vanhaan, minun nuoruudessani asiat ovat muuttuneet paljon sen jälkeen. Muistan, että kotona että. Ja, öö, rakastava, ihan niin kuin mieheni on lastamme kohtaan, he ovat menossa tänään elokuviin, heillä on tänään ihan erityinen ilta, blaa blaa blaa. Itse asiassa, se on sellainen kilpikonnaelokuva, se ei kyllä kiinnosta minua hirveästi, näin sen 6kk sitten.

28 Ratkaisemattomia mielikuvia kuvastavat: Keskustelun ylläpitämisen ja ajattelun väliaikainen romahtaminen puhuttaessa menetyksistä tai traumoista Mm. itsen syyllistäminen läheisen kuolemasta, traumaattisista tapahtumista kertominen ja myöhemmin kieltäminen, yksityiskohtainen tai maalaileva kuvaus traumaattisista tapahtumista, aikamuotojen ja ajankohtien sekaannukset

29 Äidin kiintymyssuhde ja masennus Masennus ylipäänsä yhteydessä negatiivisempiin meilikuviin itsestä ja läheisistä ihmisistä Masennus yhteydessä kiintymyssuhteen turvattomuuteen: etäistävä/jumiutunut Erityisesti ihmissuhteisiin liittyvät traumakokemukset tavallisia masentuneilla Kiintymyssuhde eräs välittävä mekanismi traumaattisten elämänkokemusten ja masennuksen välillä (Fowler ym., 2013)

30 Descriptive Statistics n=2 11 % n=4 21 % n=8 42 % F Ds E U n=5 26 %

31 Kiintymyssuhteen huomiointi interventiossa Kiintymyssuhteet eivät tavallisesti muutu psykoterapiaa kevyemmässä työsentelyssä Silti tärkeää saada tietoa vanhemman kokemuksista ja tyypillisestä tavasta toimia ihmissuhteissa sekä ymmärttää traumakokemuksia Jos vanhempi kovin etäistävä/ irrallinen Pyri tukemaan mentalisaatiota, mutta älä painosta. Jos kysytyt tunneasiat vaikeita, voit todeta että näin on. Kysy enemmän vanhemman omista kokemuksista Sanoita tarvittaessa vanhemman puolesta lapsen kokemuksia Tarjoa enemmän suoraa tukea vuorovaikutukseen Jos vanhempi kovin jumiutunut/ vääristynyt Pyri jäsentämään ja pidä keskustelu lapsessa Pyri tutkimaan lapsen kokemuksia irrallisena vanhemman kokemuksista Jos vanhemmalla omia traumoja Tarjoa riittävä tuki myös jatkoa ajatellen

32 Mentalisation and attachment security The distribution of mentalization (PI) is different (Mann- Whitney U; p =.04) and the median is higher (non-parametric median test; p =.02) among securely than among insecurely attached Insecure Secure

33 Johtopäätökset 1.tutkimyskysymyksen kohdalla Raskausaikana masentuneilla äideillä turvaton aikuisiän kiintymysmalli Matala mentalisaatiokyky Hoivaa ja leiki- intervention vaikuttavuustutkimus perusteltu

34 References 1. Field. T. (2011). Prenatal depression effects on early development: a review. Infant Behavior and Development, Nulman, I. Et al. (2012). Neurodevelopment of children following prenatal exposure to venlafaxine, selective serotonin reuptake inhibitors, or untreated maternal depression. American Journal of Psychiatry,1, Evans et al (2012). The timing of maternal depressive symptoms and child cognitive development: a longitudinal study. Journa of Child Psychology and Psychiatry, Luyten, P., Fonagy, P., Lemma, A., & Target, M. (2012). Depression. In: Bateman, A., & Fonagy, P. Handbook of mentalizing in mental health practice. (pp ). APA: London. 5.Pearson, R.M. Et al., (2012). Disruption to the development of maternal responsiveness. Infant Behavior and Development,

35 Kiitos! Yhteydenotot:

Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti

Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Vauva tulee, oletko valmis?

Vauva tulee, oletko valmis? Vauva tulee, oletko valmis? Miss sä oot? Emma & Elias ja Lastensuojelun keskusliitto, Sibeliustalo 9.4.2014 Tarja Poutiainen Projektipäällikkö Vauvan Taika projekti Diakonialaitos Lahti Kohderyhmä mielialan

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

terveiset kauniista Etelä-Afrikasta!

terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! Symposium title: Baby s mind in mind: three new Finnish studies evaluating and enhancing pre-and postnatal parental capacity to mentalise about the baby and parenting

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen. ja Working Model of the Child Interview

Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen. ja Working Model of the Child Interview Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen arviointi ja Working Model of the Child Interview Lastenpsykiatriyhdistyksen koulutuspäivät Helsinki, 24.11.2009 Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth SUHTEEN PERUSMALLI Vauvan

Lisätiedot

LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ

LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ LASTEN HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA JA PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Sivi Harkoma Lapsihavainnointi 29.11.2016 Presentation Name / Firstname Lastname 02/12/2016 1 HAVAINNOINTIMENETELMÄT TUTKIMUKSESSA

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS

PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät

Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät 2.11.2004 Esitelman päätemat syrjäytymiseen johtuvat riskitekijät syrjäytymisen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde

Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Saara Salo, PsT, laill. psykoterapeutti HUS/Pienten lasten psykiatrinen vo www.pilkeklinikka.fi Emotionaalinen Saatavillaolo Hoivaajan

Lisätiedot

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Turvallisuuden tunne syntyy läheisyydestä: J. Bowlby & M. Ainsworth

Turvallisuuden tunne syntyy läheisyydestä: J. Bowlby & M. Ainsworth Kiintymyssuhteet lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnissa Maarit Silvén Psykologian tieteellinen neuvottelukunta 30.1.2013 Turvallisuuden tunne syntyy läheisyydestä:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan

Lisätiedot

Äiti-vauvapsykoterapiaryhmät huumeriippuvaisten äitien hoidossa: -menetelmä ja alustavia tutkimustuloksia Pirpana/Helsinki 8.5.

Äiti-vauvapsykoterapiaryhmät huumeriippuvaisten äitien hoidossa: -menetelmä ja alustavia tutkimustuloksia Pirpana/Helsinki 8.5. Äiti-vauvapsykoterapiaryhmät huumeriippuvaisten äitien hoidossa: -menetelmä ja alustavia tutkimustuloksia Pirpana/Helsinki 8.5.2009 Lastenpsykiatri Ritva Belt Tampereen kaupunki Esitys jakaantuu kolmeen

Lisätiedot

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana

Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana Sari Järvi Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kognitiivinen psykoterapeutti Varhaislapsuuden vuorovaikutus -psykoterapeutti Theraplay-terapeutti SEINÄJOKI 2017

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot