PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS

Transkriptio

1 PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1

2 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta, jossa keskitytään lasten stressin säätelyn ja oppimisen tukemiseen Tutkimusryhmän johtaja Nina Sajaniemi, dosentti, yliopistolehtori Muut tutkimushenkilöt Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri Eira Suhonen, KT, Vastuullinen tutkija Sivi Harkoma, KK, Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 2

3 PEDASENS-INTERVENTIO Interventiossa tutkitaan vuorovaikutussuhteisiin keskittyvän intervention vaikutusta aikuisten ja lasten vuorovaikutuksen laatuun sekä taaperoryhmässä työskentelevän varhaiskasvatuksen ammattilaisen pedagogiseen sensitiivisyyteen. Pedagoginen intervention sisältää teoreettista tietoa sensitiivisestä vuorovaikutuksesta sekä reflektiivisiä, videoperustaisia keskusteluja kouluttajan ja päivähoidon ammattilaisten välillä. viisi keskustelukertaa kuuden kuukauden ajanjaksolla intervention aloituksesta Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 3

4 LAPSEN KEHITYKSEN INTERPERSOONALLISUUS Ihmissuhteissa tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikutukset lapsen aivojen neurologiseen kehitykseen interpersoonalliset kokemukset ja niiden sisältämä emotionaalinen kommunikaatio, jossa aikuinen toimii lapsen kanssasäätelijänä myönteisen ja kielteisten tunnetilojen kokemisessa (Siegel 2001; Trevarthen 2003) Intersubjektiivisuus Lapsen synnynnäinen valmius tunnistaa ympäristöstä tulevia viestejä ja reagoida saamaansa emotionaaliseen tukeen (Trevarthen 2001) Interpersoonallinen kommunikaatio yksilön kyky hallita yhteisesti jaettua vuorovaikutusta Toisten ajatusten ja tekojen ennakoiminen Omien tekojen säätely suhteessa toisiin (Trevarthen 1979) Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 4

5 KIINTYMYSSUHDE Olennaisen tärkeitä lapsen interpersoonallisten suhteiden muodostumisen ja aivojen normaalin kehityksen ja muovautuvuuden kannalta (Siegel 2014). Kiintymyksen syntymisen kriteerit (Grossmann & Grossmann 2008) lapsen taipumus hakeutua aikuisen läheisyyteen ja turvaan stressaavien tilanteiden aikana lapsen kyky käyttää aikuista turvallisena perustana tutkiessaan ympäristöä lapsen taipumus kokea emotionaalista ja fysiologista stressiä joutuessaan eroon hoitajastaan. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 5

6 LAPSEN KIINTYMYS PÄIVÄHOIDOSSA Uusimpien tutkimusten mukaan lapsi kykenee kiintymään useisiin aikuisiin ja muihin lapsiin (Trevarten, 2003; Grossmann & Grossmann 2008; Porges 2008) Opettajan ja lapsen välinen sensitiivinen vuorovaikutus voi edistää lapsen turvallista kiintymistä ja ennaltaehkäistä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia lapsen myöhemmän kehityksen aikana (Boysen, Verschueren ja Doumen, 2009). Turvallinen kiintymys opettajaan rohkaisee lasta tutkimaan ympäristöä ja luo uusia mahdollisuuksia oppimiselle (de Kruif et al., 2000). Edellyttää lapselta kykyä kommunikoida ja vastaanottaa emotionaalista tukea opettajalta (Sabol ja Pianta, 2011). Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 6

7 AIKUISEN MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVISYYS Mentalisaatio on aikuisen kapasiteettia ymmärtää samanaikaisesti omia ja muiden ihmisten intentionaalisia mielentiloja, kuten tunteita, haluja, toiveita, asenteita ja tavoitteita (Loyten ja Fonagyn 2015) ennakoida sekä vaikuttaa omaan ja muiden ihmisten käyttäytymiseen (Sharp & Fonagy, 2007). Aikuisen täsmällinen ja tarkoituksenmukainen mentalisaatio tehostaa lapsen turvallisen kiintymyksen syntymistä ja sosiokognitiivista kehitystä (Sharp & Fonagy 2008) Aikuisen mentalisaatiota voidaan kehittää reflektiiviseen työskentelyyn perustuvien ohjelmien avulla (Kalland ym. 2016) Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 7

8 PEDAGOGINEN JA RYHMÄSENSITIIVYSYYS Aikuisen kyky havaita ja vastaanottaa lasten viestejä asianmukaisella tavalla hänen ohjatessaan koko lapsiryhmän toimintaa kyky tunnistaa lapsen aloitteita ja emotionaalisia viestejä sekä vastata näihin viesteihin tavalla, joka tukee lapsen toimintaa osana muuta lapsiryhmää. Aikuisen koko lapsiryhmään suuntautuva sensitiivisyys näyttäisi ennustavan voimmakkaammin lapsen turvallista kiintymistä päivähoidossa kuin sensitiivisyys yksittäistä lasta kohtaan (Ahnert, Pinquart ja Lamb, 2006). Vuorovaikutuksessa huomion kohdistaminen koko lapsiryhmään! Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 8

9 LASTEN STRESSIN SÄÄTELYN TUKEMINEN Turvallinen kiintymys ja kehitystä tukeva vuorovaikutus suojaa stressin ja ahdistuksen kokemuksilta (Carter, 2008; Fleming, 2008). Päivähoidossa työskentelevillä aikuisilla on keskeinen rooli lapsen kokeman stressin kanssasäätelyssä. Yksilöllinen stressinsäätelyn tuki on mahdollista lisäämällä myönteistä emotionaalisuutta, joka edistää lapsen kykyä säädellä omaa toimintaansa ja auttaa lasta kestämään kielteisiä emotionaalisia kokemuksia, jotka voivat osaltaan johtaa kyvyttömyyteen säädellä omia sisäisiä tiloja tukemalla lapsen yhteyttä muihin lapsiin ja koko ryhmässä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 9

10 TUTKIMUSHYPOTEESIT PedaSens-interventio edistää aikuisten emotionaalista saatavillaoloa vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Aikuisten ammatillinen koulutus edistää aikuisen lapsiryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatua ja PedaSensintervention vaikuttavuutta. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

11 OSALLISTUJAT 15 päiväkotia pääkaupunkiseudun alueelta 17 taaperoryhmää (1 4-vuotiaat lapset) Erityistä tukea tarvitsevat lapset integroituna lapsiryhmiin 45 varhaiskasvatuksen ammattilaista 33 mukana aineiston analyysissa (interventioryhmä n=25, kontrolliryhmä n=8). Aikuiset työskentelivät ryhmässä lastentarhanopettajina, lastenhoitajina tai opiskelijoina. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

12 TUTKIMUSMENETELMÄT Aineisto kerättiin videioimalla ja havainnoimalla aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta osana lapsiryhmän päivittäistä toimintaa. Emotionaalisen saatavillaolon (EA) mittari (Biringen, 2000) Aikuinen: sensitiivisyys, jäsentäminen, ei-tunkeilevuus, eivihamielisyys Lapsi: responsiivisuus ja aloitteellisuus Mittauksen ennen interventiona ja kuusi kuukautta intervention jälkeen Aineiston tilastollinen analyysi (parametrinen ja parametriton) Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

13 PEDASENS-INTERVENTION VAIKUTTAVUUS Yksisuuntainen toistettujen mittausten varianssianalyysi (One-way ANOVA) Ei merkitsevää vaikutusta interventio- ja kontrolliryhmän välisissä mittauksissa ( p >,05 ). Merkitsevyyksien puuttumisesta huolimatta interventioryhmän keskiarvot parantuivat jokaisen osa-alueen osalta. Parametrittomat mittaukset (Wilcoxon Singed Mark -test) Merkitsevä vaikutus (Z = -2,032, p <,05, r =,29) ensimmäisen ja toisten mittauksen välillä interventioryhmään kuuluvien aikuisten vuorovaikutuksen ei-tunkeilevuudessa Kontrolliryhmän mittauksissa ei löytynyt vastaavaa merkitsevyyttä Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

14 AMMATTIRYHMIEN VÄLISET EROT Parametrittomat mittaukset (Kruskal Wall s -test between groups) Merkitsevä ero ammattiryhmien välillä aikuisten eivihamielisyydessä (X²(44) = 12,50, p =,029.) ensimmäisessä mittauksessa Opettajat arvioitiin korkeammalle kuin muut ammattiryhmät Erot näyttäisivät tasoittuneen intervention aikana ja kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen ei ilmennyt merkitseviä eroja eri ammattiryhmien välillä. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

15 JOHTOPÄÄTÖKSET Interventioryhmässä työskentelevien ammattilaisten emotionaalinen saatavillaolo näyttäisi lisääntyneen PedaSens-intervention aikana. Aineiston ja tutkimusryhmien pienen koon takia tuloksia tulisi tulkita suuntaa-antavasti. Jatkotutkimuksissa lasten sitoutuneisuuden (LIS YC) mittaukset sekä aikuisten reflektiiviset haastattelut voisivat antaa ykstyiskohtaisempaa ja luotettavampaa tietoa intervention vaikuttavuudesta. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

16 LÄHTEET Ahnert, L., Pinquart, M., & Lamb., M, E. (2006) Security of Children s Relationships With Nonparental Care Providers: A Meta- Analysis. Child Development, 74(3) Biringen, Z., Robinson, J. L., &. Emde, R. N. (2000) Appendix B: The Emotional Availability Scales (3rd ed.; an abridged Infancy/Early Childhood Version). Attachment & Human Development, 2(2), Bouse, E., Verschueren, K. & Doumen, S., (2009) Preschoolers' Attachment to Mother and Risk for Adjustment Problems in Kindergarten: Can Teachers Make a Difference? Social Development. 20 (1). 20 (1), Bowlby, R. (2007). Babies and toddlers in non-parental daycare can avoid stress and anxiety if they develop a lasting secondary attachment bond with one career who is consistently accessible to them. Attachment & Human Development, 9(4), Carter, C. S. (2008) Biological Perspectives on Social Attachement and Bonding. Teoksessa. Carter, C. S., Ahnert, L., Grossmann, K.E., Hrdy, S. B., Lamb M. E., Porges, S. W. & Sachser, N. (Eds.), Attachement and Bonding. A new Synthesis. (s ). London: The MIT Press. de Kruif, R, E., McWilliam, R, A., Ridley, S, M., Melissa, & Wakely, B. (2000) Classification of Teachers Interaction Behaviors in Early Childhood Classrooms. Early Childhood Research Quarterly, 15(2), Fleming, A. S. (2008) Plasticity of innate Behavior: Experiences throughout Life Affect Maternal Behavior and Its Neurobiology. Teoksessa. Carter, C. S., Ahnert, L., Grossmann, K.E., Hrdy, S. B., Lamb M. E., Porges, S. W. & Sachser, N. (Eds.), Attachement and Bonding. A new Synthesis. (s ). London: The MIT Press. Grossmann K. E., & Grossmann, K. (2008) Universality of Human Social Attachement as an Adaptive Process. Carter, C. S., Ahnert, L., Grossmann, K.E., Hrdy, S. B., Lamb M. E., Porges, S. W. & Sachser, N. (Eds.) Attachement and Bonding. A new Synthesis. (s ). London: The MIT Press. Kalland, M., Fagerlund, A., Koskull, M. & Pajulo, M. (2016) Families First. the development of a new mentalization-based group intervention for first-time parents to promote child development and family health. Primary Health Care Research & Development, 17, Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

17 Luyten, P. & Fonagy, P. (2015) The Neurobiology of Mentalizing. Personality Disorders: Theory, Research, and Treatment, 6(4), Porges, S. W. (2008) The Role of Social Engagement in Attachement and Bonding: A Phylogenetic Perspective. Teoksessa. Carter, C. S., Ahnert, L., Grossmann, K.E., Hrdy, S. B., Lamb M. E., Porges, S. W. & Sachser, N. (Eds.), Attachement and Bonding. A new Synthesis. (s ). London: The MIT Press. Sabol, T. J., & Pianta, R. C. (2011) Recent trends in research on teacher child relationships. Attachment & Human Development, 14(3), Sharp, C. & Fonagy, P. (2008) The Parent s Capacity to Treat the Child as a Psychological Agent: Construct, Measures and Implications for Developmental Psychopathology. Social Development, 17(3), Siegel, D. (2001) Toward an interpersonal neurobiology of the developing mind: Attachment relationships, mindsight, and neural integration. Infant Mental Health Journal, 22(1 2), Siegel, D. (2014) Brainstorm: The Power and Purpose of the Teenage Brain.. New York: the Penquin Group. Trevarthen, C. (1979) Communication and cooperation in early infancy: a description of primary intersubjectivity. Teoksessa. Bullowa, M (Eds.) Before speech: The beginning of interpersonal communication. (s ). London: Cambridge University Press. Trevarthen, C. & Aitken, K. (2001) Infant intersubjectivity: Research, Theory, and Clinical Applications. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42(1), Trevarthen, C (2003) Stepping away from the mirror: Pride and Shame in Adventures of Companionship Reflections on the Nature and Emotional Needs of Infant Intersubjectivity. Carter, C., Ahnert, L., Grossmann, S., Hrdy, M., Lamb, M., Porges, S. & Sachser, N. Attachment and Ponding. A New Synthesis. (s ). London: The MIT Press. Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/

18 LISÄTIETOJA Sivi Harkoma Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija LASSO-projekti Opettajankoulutuslaitos PL 8 (Siltavuorenpenger 10, h 409) Helsingin yliopisto sivi.harkoma@helsinki.fi Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/