Vauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull"

Transkriptio

1 Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull

2 Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio

3 Moniammatillinen työryhmä (Tyks, Turun Yliopisto, Folkhälsan) Marjukka Pajulo, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, varhaislapsuuden psykiatrian dosentti ja psykoterapeutti Eeva Ekholm, perinatologian erikoislääkäri, synnytys- ja naistentautiopin dosentti Malin von Koskull, erikoissairaanhoitaja, TtM, imetysohjaajakouluttaja Outi Kallioinen, erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti Gun Andersson, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Saija Westerlund-Cook, MSc in Policy Research, ICDP kouluttaja Laura Kortekangas, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Heidi Jussila, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erikoispätevyys, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri

4 Päiväkirjan tausta: Päiväkirjaa kehitettiin alunperin käytettäväksi osana interventiotutkimusta Tyksin HAL-poliklinakalla vuosina yhteistyössä TYKS:in, Turun yliopiston ja Folkhälsanin kanssa. Päiväkirja sai hyvin positiivista palautetta sekä äideiltä että työntekijöiltä STM/TE määrärahoilla päiväkirjaa kehitetään kaikille odottaville vanhemmille soveltuvaksi, pilotoidaan ja selvitetään minkälaista tukea ja ohjausta päiväkirjan käyttöön tarvitaan

5 Terveyttä edistävä näkökulma: Kuva: B. Lindström,

6 Vauva mielessä raskausajan päiväkirjan tavoite on: herättää vanhemman uteliaisuutta vauvaa kohtaan vahvistaa molempien vanhemman tunnesidettä vauvaansa ja vanhemman kykyä pitää vauvaa ja vauvan tarpeita mielessä vahvistaa vanhemman kiinnostusta ja halua huolehtia vauvasta huolehtimalla omasta ja perheen hyvinvoinnista. vahvistaa kommunikaatiota niiden aikuisten, yleensä vanhempien, välillä jotka tulevat huolehtimaan vauvasta. Kun yhdessä pohtii vauvan kokemusmaailmaa ja omaa vanhemmuutta, ymmärrys ja kunnioitus toista kohtaan lisääntyvät Lisätä kokemuksia jaetusta ilosta

7 Fokuksena mentalisaatiokyky Kyky asettua pohtimaan ja tarkastelemaan mielen sisäistä maailmaa, oman tai toisen, sekä näiden yhteyksiä käyttäytymiseen. Se antaa merkitysta ja arvoa omalle ja toisen kokemukselle ja auttaa meitä ymmärtämään itsemme ja toisia (Kalland, 2011, Slade, 2004)

8 Mentalisaatio esimerkkinä Pohdin sitä mitä sinä ajattelet nyt Mietin mitä tunnen juuri nyt Mietin mitä sinä tunnet juuri nyt Pohdin miten se miten minä koen tämän tilanteen voi vaikuttaa siihen miten sinä sen koet Pohdin miten se miltä minusta nyt tuntuu voi vaikuttaa siihen minkälaisen tulkinnan annan sille miten sinä käyttäydyt (Pajulo, 2014)

9 Mentalisaatiokyky on tärkeä kiintymyssuhteissa pitkälle kehittynyt mentalisaatiokyky on turvallisen kiintymyssuhteen keskeinen piirre vähentää väärintulkintojen riskiä ihmisten välillä parantaa ihmisten välistä kommunikointia ihmissuhteita suojaavaa ja ylläpitävää vaikutusta. Kun toisen mielentilaa pyrkii ymmärtämään hänen käyttäytymisensä muuttuu ymmärrettäväksi ja mielekkääksi ja sitä on mahdollista ennakoida luo turvallisuutta (Fonagy & Target 1998)

10 Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa Joustavan ja monipuolisen mallin: vanhempi käyttää sekä ajatuksia, tunteita että käyttäytymistä tiedon lähteinä ja etsii vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille ja käyttäytymiselle Auttaa hahmottamaan kokonaistilannetta Sitoutumista toiseen ihmiseen tunnetasolla, antaa tunteille ja kokemuksille arvoa ja merkitystä kuitenkaan lannistumatta tai murtumatta niiden voimasta. johtaa oman toiminnan ja suhtautumisen uudelleen arviointiin ja muutokseen

11 Mentalisoiva vanhempi tunnistaa yhteyden lapsensa mielen tilan ja käyttäytymisen välillä ja voi luoda lapsensa kokemukselle mentaalisen mallin tunteiden säätely. ottaa vastaan, sietää ja järjestää lapsen peruskokemuksia: nälkää, väsymystä, iloa yhdessäolosta ja mielipahaa, joka seuraa säätelyn epäonnistumisesta ja hajaannuksen kokemuksesta. Kun vanhempi pitää mielessään lapsi, jolla on omia tunteita, toiveita ja pyrkimyksiä, hän mahdollistaa että lapsi löytää oman kokemuksensa ja itsensä, sekä yhteydessä vanhempaan että erillisenä yksilönä.

12 Vauvan kokemuksen pohtiminen odotusaikana Vanhempi alkaa tehdä vauvalle tilaa myös mielensä sisällä ja tunteiden tasolla. Vaativaa pohtia vauvan kokemuksia, usein pelkkä ponnistelu siihen suuntaan on jo hyvä ja vahva merkki

13 Houkuttelemalla vanhempia tutkimaan ja pohtimaan: kuka ja millainen on juuri tämä vauva? mitä juuri tämä vauva mahtaa tarvita minulta? omia ja toisen kokemuksia liittyen odotusajan tapahtumiin ja niiden merkitystä millainen vanhempi haluaisin olla ja miksi

14 Raskausajan kehitysvaiheet I: Sulautumisvaihe II: Eriytymisvaihe III: Irrottautumisvaihe Vauvan kokeminen osana omaa ruumista Fokus kehon muutoksissa ja itsestä huolehtimisestä Vauvan liikkeiden havaitseminen ja vauvan kokeminen yksilönä Fokus raskaudesta vauvaan Tarkentuvat havainnot vauvasta Fokus mielikuvitusvauvasta todelliseen tulevaan lapseen Mielialojen vaihtelu, herkkyys, pohdintaa raskaudesta Omien varhaisten kokemusten ja äitisuhteen pohtiminen Synnytyksen odottaminen, levottomuus, ambivalenssi (Raphael-Leff, 1991, 1993; Brodén, 2006; Mäkelä et al., 2010)

15 Entäpä isien kehitysvaiheet?

16 Hyvän odotusaikaisen kiintymyssuhteen merkkejä: Kognitiivinen Emotionaalinen Käyttäytyminen Terveydellinen (Doan & Zimerman, 2008) Kiinnostus tietää enemmän vauvasta Kyky pohtia ja kuvitella vauvaa Kyky yksilöidä hänet omaksi persoonakseen Lapsen perspektiivin ottaminen, empatiakyky, tunnesiteen luominen Vuorovaikutus vauvan kanssa, vauvan signaaleihin vastaaminen Pyrkimys suojata vauvaa ja hoitaa omaa terveyttä Lapsen tarpeiden ajatteleminen

17 Yksinkertainen, neutraali ulkoasu Antaa tilaa luoda omia mielikuvia vauvasta Antaa tilaa erilaisille tunnetiloille Sukupuolineutraali Vihreä väri on rauhoittava; voi pysähtyä ja rauhoittua jotta ajatuksille avautuu tilaa Pieni ja kevyt, kulkee mukana ja on huomaamaton

18 Perheen yhteinen päiväkirja Ei erillistä isä osaa odotamme vauvaa yhdessä tukee jaettua vanhemmuutta ja jaksamista pyrkii herättämään molempien vanhempien kiinnostusta vauvaan ja vahvistamaan molempien tunnesidettä vauvaan. Antaa mahdollisuuden yhdessä tutkailla vauvaa ja pohtia vanhemmuutta ymmärrys, kiinnostus ja arvostus toista kohtaan kasvaa joustavampi vuorovaikutus parisuhdetyytyväisyys kasvaa

19 Tietoa vauvan kehityksestä Konkreettista tietoa vauvan kehityksestä, mitä hän tekee kohdussa ja mitä hän jo osaa auttaa rakentamaan mielikuvaa omasta vauvasta pienenä todellisena, ainutlaatuisena ihmisenä

20 Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita

21 Tietoa äidissä tapahtuvista muutoksista tietoa tavallisista tuntemuksista, myös vaikeista millaisessa elinympäristössä vauva kasvaa vahvistaa käsitystä siitä miten oma vointi vaikuttaa vauvaan sekä siitä että äidin tuntemukset eivät ole samat kuin vauvan kokemus

22 Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita

23 Käytännön vinkkejä helpottamaan äidin ja vauvan oloa edistämään terveellisiä elämäntapoja Vahvistamaan molempien vanhempien suhdetta vauvaan Muistuttamaan jaetusta ilosta arjessa ja siitä että apua on tarvittaessa saatavilla

24 Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita

25 Muistoja vauvalle: Tilaa kuville Tervehdys sinulle vauvani Tilaa tärkeille päivämäärille ja lyhyille kertomuksille synnytyksestä ja ensimmäisistä päivistä vauvan kanssa Vanhempi voi antaa näitä lapselle muistoksi, ja päiväkirjan muihin osiohin vapautuneemmin kirjoittaa myös vaikeimmista tunteista Tarinat ovat lapselle tarkkoja todisteita siitä että hän on ollut vanhempien mielessä, että hän on tärkeä!

26 Reflektiivisyyteen houkuttelevat kysymykset Tavoite on houkutella pysähtymään ja pohtimaan tarkemmin omaa, toisen vanhemman ja vauvan näkökulmaa Kysymykset vaativat hiukan ponnistelua; voi olla uusia kysymyksiä kirjoittaminen voi auttaa kehittämään ajatusta Voi palata, pohtia uudelleen, lisätä.. Jokainen kysymys käsittelee jotakuta mentalisaatiokyvyn aspektia

27 Kysymykset houkuttelee: Pysähtymään ja miettimään tapahtumia ja niiden takana olevia kokemuksia Miettimään miten oma mielentila ja oman käyttäytyminen ovat kytköksissä toisiinsa Miettimään mitä toinen on mahtanut kokea samassa tilanteessa

28 Kysymykset syventävät Iloisista hetkistä vaikeisiin tunteisiin omaa mieltä toisen vanhemman tai muun läheisen mieltä mitä vauva mahtaa tarvita miten oma mielentila vaikuttaa toiseen ja toisinpäin. ymmärrystä

29 Kysymykset syventävät ymmärrystä oma lapsuus omaa vanhemmuutta yhteinen tulevaisuus Pohdintaa oman ja vauvan välisestä suhteesta Lapsen näkökulma otetaan huomioon arjen päätöksissä. Vauvan mieli kulkee mukana

30 Moni asia voi houkutella pohtimaan... Voit antaa heille rakkautta, mutta et ajatuksiasi, sillä ajatuksensa heillä on omasta takaa. K. Gibran

31 Kiitos! Saija Westerlund-Cook Malin von Koskull Folkhälsans Förbund rf Topeliuksenkatu Helsingfors

32 Lähteet: Pajulo M, Pyykkönen N. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Kirjassa: Sinkkonen J, Kalland M (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOY, 2011, ss Viinikka A (toim.). Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuja, Midgley N, Vrouva I (Eds.) Minding the child. Mentalization-based interventions with children, young people and their families. London and New York: Routledge, 2012.

33

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY

MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen

Lisätiedot

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti työnohjaaja Aluksi Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA

MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja

Lisätiedot

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Ohjaaminen ja mentalisaatio Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

*  com/watch?v=lykwyqc MsEw 30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA

KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta

Lisätiedot

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä

Lisätiedot

TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi

TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.5.2012 Helsingissä Radisson Blue hotellin tiloissa kevätkoulutuspäivän jälkeen.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.5.2012 Helsingissä Radisson Blue hotellin tiloissa kevätkoulutuspäivän jälkeen. Finnish Association for Infant Mental Health Pirpana ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Toimintavuosi 2012 oli yhdistyksen 15. toimintavuosi. Johtokunnan muodostivat keväällä Merja-Maaria Turunen (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,

Lisätiedot

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v.

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v. Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta Mitä minä haluan? Elma 3 v. 1 Elma halusi Marakattiin Elman äiti Lapsi kertoo mielipiteensä ikänsä mukaisesti, kun siihen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa

Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden Lataa Kirjailija: Margareta Broden ISBN: 9789525519082 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.49 Mb Raskausaika on tärkeä vaihe, jossa on mahdollisuus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä

Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä KATSAUS Marjukka Pajulo, Saara Salo ja Nina Pyykkönen 1050 Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen

VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA 30.11.2017 Heli Savolainen 1 * MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO on ollut toimintamallin kehittäjä yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Lanu-koulutus 5.9, 11.9, Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Opas isäkokoontumisten ohjaajalle Raportti Kainuun perhevalmennusten yhteydessä kehitetyistä isäkokoontumisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN

YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v.

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v. Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta Mitä minä haluan? Elma 3 v. 1 Elma halusi Marakattiin Elman äiti Lapsi kertoo mielipiteensä ikänsä mukaisesti, kun siihen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Esityksen sisältö Kehittämistyön käynnistyminen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Profiam Sosiaalipalvelut Oy Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti

LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti Sidonnaisuudet Apulaisylilääkäri, OYS lastenpsykiatrian klinikka Yliopisto-opettaja,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena

Lisätiedot