Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Transkriptio

1 Finlandia-talo Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin.

2 Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin tukea heitä selviämään ja kasvamaan juuri tämän lapsen vanhempina 2

3 Ensimmäisestä minuutista alkaen Vauva on täysin riippuvainen hoivaajastaan Ruoki Hoivaa Suojele Silittele Sylittele Suukottele Anna turvaa 3

4 Syntymästä alkaen valmis vuorovaikutukseen Katso vauvaa kauniisti Hymyile Puhu Laula Lepertele Rakasta Peilaa vauvan tunnetiloja ja kokemusta Näytä, että iloitset vauvasta 4

5 Miten vauvan viestejä voi oppia ymmärtämään? Tutustu vauvaan Havainnoi Ihmettele Arvaile Seuraa Peilaa vauvan tunnetiloja Ota paikkasi vauvan omana personal trainerina 5

6 Viestien ymmärtämistä helpottaa myös vauva opastaa vanhempia vanhemmuuden tukena olevat vaistot ja mielikuvat omat kokemukset / oma elämäntarina vertaiselta saatu tuki harjoittelu teemaan liittyvän kirjallisuuden ja artikkelien lukeminen 6

7 Vauvan viestien ymmärtäminen ei aina ole helppoa Tarvitaan kykyä kurkistaa lapsen näkyvän käyttäytymisen taakse ja halua pohtia reaktioiden takana olevia ajatuksia, tunnetiloja, motiiveja tai aikomuksia. Tätä ihmiselle luontaista ominaisuutta kutsutaan teoreettisin termein MENTALISAATIOKYVYKSI Arkisemmin, ei-tieteellisesti, sitä voisi nimittää MIELENLUKUTAIDOKSI 7

8 Vauvan viestien tavoittaminen on pohja lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymiselle Pienen lapsen mentalisaatiokyvyn kehittyminen alkaa Hyvistä vuorovaikutuskokemuksista Lapsen tunteen ja kokemuksen sanoittamisesta (mind-mindedness) Jaetusta tarkkaavuudesta Leikistä ja huumorista Mielikuvituksen kehittymisestä 8

9 Pysähdy, jos luulet osaavasi lukea toisen mieltä Toisen ihmisen - pienen tai ison - mielen ja kokemuksen tavoittaminen on helppoa teoriassa, vaikeampaa läheisissä ihmissuhteissa. Mentalisaatiokyky (mielenlukutaito) Kehittyy eri elämänvaiheiden myötä Vaihtelee samalla ihmisellä eri tilanteissa Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin 9

10 Entä kun mielenlukihäiriö yllättää? Jos vanhempi ei kykene tavoittamaan vauvan / lapsen viestejä lainkaan vaikeudet näkyvät mm. vauvan / lapsen tarpeiden tunnistamisessa vauvan / lapsen tarpeiden näkemisessä erillisenä omista tarpeistaan vauvan / lapsen tarpeiden asettamisessa etusijalle 10

11 Sormet jumissa keittiölaatikon välissä TAAS 3. Aikuinen tavoittaa lapsen kokemuksen 1. Aikuinen ei tavoita lapsen kokemusta 2. Aikuinen humpsahtaa mukaan lapsen kokemukseen Voi ei, eikö se ikinä OPI! Vaikka kuinka monta kertaa olen.. 11

12 1. Kun aikuinen ei tavoita lapsen kokemusta Aikuisella on oma mieli mielessä, ei lapsen kokemusmaailma Aikuisen mielessä sisäinen ja ulkoinen todellisuus eivät kohtaa Jos lapsi ei tunnista aikuisen peilissä omaa kokemustaan ja hän oppii ettei tunnekokemuksia voi jakaa ettei jatkossakaan ole odotettavissa, että aikuiset voisivat ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. että parasta olisi pyrkiä tukahduttamaan oma itku Lapsi jää yksin oman kokemuksensa kanssa 12

13 Aikuisen vääristynyt peilaaminen Esim. nauraminen lapsen kokemukselle, väheksyvä hymy tai sarkastinen huomautus voi jo pienessä lapsessa saada aikaan vahvan kokemuksen kohtaamattomuudesta. tunteen siitä, ettei ole vanhemmille riittävän tärkeä ja arvokas ja ettei pysty täyttämään vanhempien odotuksia Seurauksena häpeä Näkymätön lapsi Tove Jansson joka ilmenee mitättömyyden ja arvottomuuden tunteena. Varhaisin häpeä liittyy kokemukseen emotionaalisen virittäytymisen puutteesta ensimmäisellä ikävuodella. 13

14 2. Kun aikuinen humpsahtaa Kun aikuinen hätääntyy ja voivottelee ja peilaa liian suorasti lapsen kokemusta lapsi saa vahvistuksen tunnekokemukselleen hänessä vahvistuu myös tunne siitä, että tapahtuma oli oikeasti vaarallinen (koska aikuinenkin hätääntyi) hän saa kokemuksen, ettei aikuinen kykene tarjoamaan turvaa tilanteessa Lapsi itkee kahta kauheammin, ja häntä on vaikeaa lohduttaa. Tilanne pitkittyy, ja kokemus muodostuu turhan vaikeaksi kaikille osapuolille. 14

15 3. Kun aikuinen tavoittaa lapsen kokemuksen lapsi tunnistaa oman pahan mielensä ja kipunsa, mutta huomaa samalla, ettei mitään aivan kauheaa tapahtunut Lapsi oppii että tunnekokemukset voi jakaa. että toinen ihminen voi ymmärtää miltä minusta tuntuu, vaikka hänellä itsellään ei ole samanlaista kokemusta. luottamaan vanhemman arvioon tilanteen vakavuudesta ja siihen, että vanhempi on aina tarvittaessa emotionaalisesti saatavilla. 15

16 Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta. Sinä olet sellainen minulle, miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä teet minulle, miten kuuntelet minua, sellainen minusta tulee. Paula Määttä: Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt 16

17 Teemaan liittyvää lukemista: Bateman, A. W. & Fonagy, P Handbook of Mentalizing in Mental Health Practice. Cooper, A. & Redfern, S Reflective Parenting. Etezady, H. M. & Davis, M. (toim.), Clinical Perspectives on Reflective Parenting. Midgley N & Vrouva I, Minding the Child: Mentalization-Based Interventions with Children, Young People and their Families. Pajulo, M. (2004). Vauvan tunnetila ja sen säätely. Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa. Duodecim 120:25 Pajulo, M., Salo, S., Pyykkönen, N Mentalisaatio ydinalue lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/16. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131. Salo, S., Flykt, M Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavilla olon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia 48. Sinkkonen, J., Kalland, M (toim.). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen. Viinikka, A ja 2015, (toim.). Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. MLL 17

18 Kiitos!