Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Transkriptio

1 Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia

2 Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio (RF) keskeisimpiä ja lupaavimpia työskentelyn fokuksia psykologia, psykiatria tarve tarkasti suunnattuihin, tehokkaisiin ja teoreettisesti perusteltuihin fokuksiin suunnattu vanhemmuuden ytimeen terveydenhuolto, lastensuojelu, kolmas sektori

3 Harvinaista: Teorian kehittelyä, käytännön sovellutuksia ja arviointimenetelmiä kehitetty rinta rinnan alusta asti Fonagy, Allen, Bateman, Target, Gergely, Slade, Mayes, Fearon, Steele ym.

4 Mentalisaatiokyky/Reflektiivinen funktio: Mitä se on? Kyky ja halu ajatella omaa ja toisen ihmisen mieltä: kokemusta, tunnetta, tarkoitusperää, toivetta Päähuomio näkyvän reagoinnin ja käyttäytymisen taakse tunne, kokemus (mielen tilat) mielen tilojen vaikutus toisiinsa itsessä ja toisessa

5 Mentalisaatiokyky/Reflektiivinen funktio: Mitä se on? Keskeistä: -kokemuksen pohdinta: prosessi itsessään tärkeä -ihmettely, uteliaisuus, avoimuus erilaisille vaihtoehdoille -pohdinnan arvostaminen -ei-tietäminen Poisoppiminen asiantuntijan, neuvojan ja tietäjän roolista

6 Reflektiivinen funktio (RF): -käytetään, kun mentalisaation tasoa ja astetta pyritään mittaamaan, arvioimaan

7 Thinking about feeling Feeling about thinking (Slade 2004)

8 Mentalisaatiokyky/Reflektiivinen funktio: Mitä se on? Ajattelen sitä mitä ajattelen Ajattelen sitä mitä sinä ajattelet Ajattelen sitä mitä tunnen Ajattelen sitä mitä sinä tunnet Ajattelen sitä miten minun tunteeni vaikuttavat siihen mitä sinä tunnet Ajattelen sitä miten sinun tunteesi vaikuttavat siihen mitä minä tunnen Ajattelen mitä erilaiset tunteet vaikuttavat toisiinsa oman mieleni sisällä ja sinun mielessäsi

9 Cartesius/Descartes: Cogito ergo sum (= I m thinking, therefore I am ) (= Ajattelen, olen siis olemassa )

10 Käsitteen juuret Psykoanalyyttinen teoria Kiintymyssuhdeteoria Kognitiivinen psykologia

11 Old wine in new bottles? vähiten uusi lähestymistapa jota voi kuvitella, koska perustuu perusinhimilliseen ominaisuuteen: kykyyn pohtia mieltä; kykyyn joka ylipäätään tekee meistä ihmisiä.

12 Mentalisaation erityispiirteet: koskee sekä itseä että toista ihmistä edellyttää sekä tunne-elämän kykyjä (esim. empatia) että kognitiivisia kykyjä (ajattelun pohdinta) tapahtuu vähemmän tietoisesti kaikessa vuorovaikutuksessa, automaattisesti voidaan nosta tietoiseen, hitaaseen pohdintaan (hoidossa) ajallinen liikkuvuus: kokemuksen pohdinta koskien mennyttä aikaa, nykyisyyttä, tulevaa

13 Mentalisaation erityispiirteet: Ihmettelyn ja uteliaisuuden keskeisyys: -onkohan kyse -voisinkohan olla kokenut -mahtaisikohan hän tuntea

14 Seurauksia: Tällainen pohdinta, uteliaisuus ja avoimuus: auttaa säätelemään omia tunnetiloja auttaa ennakoimaan omaa ja toisen reaktiota ja käyttäytymistä auttaa vanhempaa säätelemään lapsensa olo-ja tunnetilaa

15 Seurauksia: kyky erottaa oma mieli ja ajatukset toisen mielestä ja ajatuksista kyky erottaa oman sisäinen todellisuus ulkoisesta todellisuudesta = terve mieli ja päättely

16 Seurauksia: vähentää väärintulkintojen riskiä parantaa ihmisten välistä kommunikointia tekee ympäröivästä maailmasta turvallisemman ja ennustettavamman

17 Seurauksia: Toimii suojaavana tekijänä: kykenee pohtimaan toisen näkökulmaa, tarkoitusperiä ja niiden vaihtoehtoja -auttaa selviytymään paremmin traumaattisista kokemuksista -auttaa selviytymään paremmin riitatilanteista -voi päästä eteenpäin, ei jää jumiin Fonagy ym. 1995, 1996; Meins ym. 2001; Slade ym. 2002, 2005; Schechter ym. 2006; Luyten ym. 2009

18 Mentalisaatio ja kiintymyssuhteen laadun siirtyminen Vanhemman turvaton kiintymys heikko RF Vanhemman turvallinen kiintymys hyvä RF Heikko RF vuorovaikutuksessa vauvan kanssa Hyvä RF vuorovaikutuksessa vauvan kanssa Lapsen turvaton kiintymyssuhde Lapsen turvallinen kiintymyssuhde Lapsen heikko RF Lapsen hyvä RF (Allen et al. 2008)

19 Breaking the intergenerational chain Mutta: lapsen kiintymyssuhde voi muodostua turvalliseksi, vaikka vanhemman oma kiintymyssuhde omiin vanhempiin olisi turvaton, jos vanhemman oma RF kyky on myöhemmin kehittynyt riittävän hyväksi Transmission gap Fonagy ym. 1991, 2011

20 Mentalisaatiokyky: Ei säily kenelläkään korkeana aina ja kaikissa tilanteissa: -stressi ja kuormittavat tilanteet -tietyt ihmissuhteet -tietyt mielen tilat

21 Mentalisaatiokyky keskimäärin selvästi heikompi: -psykopatologia (BPD, depressio, syömishäiriöt, antisosiaalinen PD) -päihderiippuvuus -pitkäaikainen stressin vaikutukset?: vaikea köyhyys, yksinäisyys, heikko puolison tuki, heikko sosiaalinen tuki (Bateman & Fonagy 2004, 2008; Skarderud 2007; Lemma et al. 2011)

22 Miksi tärkeää vahvistaa myös tavallisessa vanhemmuudessa? ennaltaehkäisemään vuorovaikutuksen väärintulkintoja parantamaan kommunikaatiota perheen sisällä, selviytymään stressi ja ristiriitatilanteista paremmin nuoret, ensimmäistä lastaan odottavat perheet (MLL & Folkhälsan: RF fokusoitu perheiden ryhmäinterventio neuvoloihin, meneillään)

23 Merkittävä käsite yhtaikaa sekä: Lapsen kehityksen näkökulmasta: -yhteys turvalliseen kiintymykseen -yhteys lapsen aivojen ja koko kehitykseen: emotionaaliseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen Vanhemmuuden ja hoitointerventioiden näkökulmasta

24 Miksi työskentelyyn RF fokus? vanhemman vuorovaikutustaitojen opettaminen käyttäytymiseen suunnatut väliintulot eivät johda pysyvämpään muutokseen vanhemman mielikuvien muuttaminen liian hidasta pienen lapsen kannalta RF suorempi ja nopeampi reitti pysyvämpään muutokseen vanhemman asennoitumisessa ja vuorovaikutuksessa suhteessa lapseen

25 Kiinnostuneille tarkemmin esim. Bateman, Fonagy (toim.) Handbook of Mentalising in mental health practice. American Psychiatric Publishing, Allen, Fonagy, Bateman. Mentalising in clinical practice. American Psychiatric Publishing, Busch (toim.) Mentalization: theoretical considerations, research findings and clinical implications. The Analytic Press, 2008.