Kiintymyssuhde lapsuudessa suunnannäyttäjä vuorovaikutuksen ymmärtämiseen

Transkriptio

1 Kiintymyssuhde lapsuudessa suunnannäyttäjä vuorovaikutuksen ymmärtämiseen Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuus Osa II 7.3., ja Pirjo Leijala, PsL, erikoispsykologi (psykoterapia), psykoterapeutti (VET) pirjo leijala 3/2017 1

2 Kiintymyssuhde, mikä se on? pirjo leijala 3/2017 2

3 Kiintymyssuhde Vauva, lapsi Vanhempi Ympäristö pirjo leijala 3/2017 3

4 Kiintymyssuhdeteoria (Brisch 2004, Wallin 2007, Hautamäki 2011, Murray 2014, Sinkkonen ja Kalland 2016, Fear 2017)) Pyrkii ymmärtämään ja käsitteellistämään ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin Kiintymyssuhde on yksi osa laajempaa vanhemman ja lapsen monimutkaista vuorovaikutussysteemiä, kiintymyssuhteita syntyy myös muihin lapsen läheisiin Se mielletään lähtökohtaisesti perustavanlaatuiseksi geneettisesti ankkuroituneeksi motivaatio- ja käyttäytymissysteemiksi, jolla on biologinen perusta eloonjäämisen turvaamiseksi Lapsen ja vanhemman välisessä kiintymyksessä on kaksi prosessia eli lapsen kiintyminen vanhempaansa attachment (pysyä elossa, saada turvaa) ja vanhemman kiintyminen lapseen bonding (antaa turvaa, suojaa, lohdutusta) pirjo leijala 3/2017 4

5 Kiintymyksen kehittyminen Alusta saakka vauva pyrkii jäsentämään kokemuksiaan ja luomaan ennakoitavia syyn ja seurauksen ketjuja aistihavaintojen ja proseduraalisen (tietoisuudesta riippumattoman, kokemuksellisen) muistin avulla Kiintymyssuhteessa aktivoituvat kiintymyshormonit oksitosiini ja vasopressiini: imetys, kosketus, hyvänolon tunne lisääntyy, stressi vähenee Varsinaiset vahvemmat kiintymyksen liittyvät tunnereaktiot ovat havaittavissa puolen vuoden -yhden vuoden ikään mennessä, jolloin vauva huomaa olevansa riippuvainen vanhemmastaan ja reagoi erotilanteisiin (Murray 2014) Vierastaminen ajoittuu tähän kehitykselliseen vaiheeseen Erotilanteita esim. nukahtaessa helpottaa lapsen kiintymysobjekti (transitionaaliobjekti) pirjo leijala 3/2017 5

6 Kiintymyksen kehittyminen Stressi, väsymys, pelot jne. aktivoivat kiintymyskäyttäytymisen, vauvalla myös nälkä Kiintymyskäyttäytymisen vastapuoli on ympäristön tutkimiskäyttäytyminen Kiintymyskäyttäytymisen aktivoituessa ympäristön tutkiminen loppuu: mitä turvattomampi ympäristö on, sitä enemmän lapsen voimavaroja kuluu oman turvallisuuden varmistamiseen ja vaarojen välttämiseen Ns. turvallisuuden tankkaaminen turvallisesti kiintyneellä lapsella on yleensä lyhytkestoinen vanhemman tarjottua lohdutusta tai syliä Lapsen ollessa sairas, pelokas, väsynyt tms. kiintymystarpeet (attachment needs) lisääntyvät pirjo leijala 3/2017 6

7 Kiintymyksen kehittyminen Kiintymyksen laatuun vaikuttaa aikuisen sensitiivinen käyttäytyminen, mikä edellyttää kykyä huomata lapsen aloitteet esim. itku, tulkita aloitteet oikein esim. läheisyyden ja kontaktin tarpeena ja tyydyttää lapsen tarpeet oikeaaikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti Vanhemman käyttäytymisen eli mitä vanhempi tekee lisäksi on erityisen tärkeää mitä vanhempi ajattelee lapsen kiintymistarpeista (lapsen tunteet, kokemukset, aikomukset vanhemman oivalluskyky, empaattinen ymmärrys) Lapsi luo ensimmäisen ikävuoden aikana kiintymyssuhteen ensisijaiseen kiintymyskohteeseen, yleensä äitiin, mutta myös kiintymyssuhteiden hierarkian pirjo leijala 3/2017 7

8 Kiintymyksen kehittyminen Kyseessä on myös sopeutumisen strategia eli lapsi sopeuttaa kiintymyksen tarpeet tavalla, jota hän odottaa vanhemmaltaan Lapsen temperamentin merkityksellä ei ole suoraa vaikutusta kiintymyksen strategiaan, vaikutus on todettu epäsuoraksi Esimerkiksi nopeasti ja voimakkaasti reagoivilla lapsilla on todettu turvattomuutta mikäli vanhempi on epäsensitiivinen tai helposti ärtyvä, stressaantuva lapsi luo enemmän vaatimusta vanhemman sensitiivisyydelle Vanhemman sensitiivisyyteen on yhteydessä hänen oma kiintymyssuhteensa, lapsuudessa omilta vanhemmiltaan saatu hoiva ja parisuhteen laatu (esim. turvattomasti kiintynyt vanhempi joutuu ponnistelemaan vanhemmuudessaan kuten huomaamaan lapsen kiintymystarpeet, tunteet jne.) Alunperin luodut ja jäljempänä kuvatut kiintymyssuhdemallit perustuvat normaaliaineistoon pirjo leijala 3/2017 8

9 Kiintymyssuhdeteoria I John Bowlby ( ), psykiatri ja psykoanalyytikko, kiintymyssuhdeteorian luoja, kiinnostui lapsen ja äidin erossa olemisen merkityksestä Ihmisellä on synnynnäinen, biologinen tarve kiintyä hoitajaan (eloonjäämiseksi) 1. Lapsi etsii, seuraa ja pyrkii läheisyyteen hoivaavan ja suojaa tarjoavan henkilön kanssa (imeminen, katsekontakti, hymy, tarttuminen ja kiinni tarraaminen, itkeminen, ääntely, seuraaminen, syliin pyrkiminen) 2. Kiintymystä ja hoivaa tarjoava luo perusturvallisuuden tunteen ja lapsi voi tutkia ympäristöään 3. Uhkaa tai vaaraa kokiessaan lapsi palaa kiintymyshenkilön luo Bowlby tutkiessaan vauvan ja lapsen kiintymyssuhteita toi esille kiintymyssuhteiden jatkuvuuden läpi elämän (esim. kiintymys ja parisuhde, yksin vs. yhdessä eläminen, kiintymys ja katastrofit) Pitkittynyt separaatio saa lapsen protestoimaan ja vähitellen vetäytymään 9 pirjo leijala 3/2017

10 Kiintymyssuhdeteoria II Mary Ainsworth ( ) kehitti yhdessä Bowlbyn kanssa lähes 40 vuoden ajan kiintymyssuhdeteoriaa (B. julkaisi Times lehdessä ilmoituksen, jossa hän haki tutkijaa äidin ja lapsen varhaisen separaation tutkimiseksi) Teorian testaamiseksi hän teki ensimmäiset tutkimukset Ugandassa ( 26 perhettä, julkaistu 1967) Keskeistä on hoivan antamisen eroavaisuudet ja laatu ja tästä havainnosta alkoi kiintymyssuhdestrategoiden luokittelu Ainsworth Strange Situation koe julkaistiin ensimmäisen kerran 1964 Baltimoressa ja sitä käytetään edelleen tutkimustarkoituksessa (SSP, Strange Situation Procedure, vierastilanne) kiinnitti huomiota siihen, mitä lapsi oletti hoitajastaan, mistä tuli sisäisen työskentelymallin käsite ( internal working model ) 10 pirjo leijala 3/2017

11 Turvallisesti kiintyneet, luottavaiset lapset (secure, B) o luottavat hoitajan saatavilla oloon, samantahtisuuteen ja johdonmukaisuuteen, kiinnostuvat ympäristöstä, viestittävät ja voivat viestittää erilaisia tunteitaan o Lapsi voi käyttää voimavarojaan ympäristön tutkimukseen (vrt. kiintymyssuhteen aktivoituminen harvoin) o Ilmaisee läheisyyden tarpeen erityisesti silloin, kun väsymys tai nälkä yllättää tai ympärillä tapahtuu liikaa uusia asioita (vieraan lohdutusyritys ei usein kelpaa) o Vanhempi on sensitiivinen, hyväksyvä, yhteistyössä ja emotionaalisesti saatavilla oleva o SSP: protestoi eroon joutuessa, ilahtuu äidin palatessa, usein syliin ja ilmaisee eroon joutumisen o 21 tutkimuksen mukaan turvallisiksi luokiteltuja (normaalipopulaatio) lapsia oli Yhdysvalloissa 67 % ja Euroopassa 66 % (Brisch 2004) pirjo leijala 3/

12 Turvattomasti kiintyneet-välttelevät lapset (avoidant, A) o Hoitaja olettaa lapsen selviytyvän voimakkaista tunnekuohuista itsenäisesti, jättää toistuvasti vastaamatta, torjuu tai vastaa niukasti tai hitaasti ( esim. masentunut vanhempi),ei kykene eläytymään lapsen tunteisiin o vauva ei asetu mukavasti syliin o lapselle on muodostunut tarve luottaa itseensä, koska läheisyyttä ei ole ollut saatavilla samalla tavoin kuin turvallisessa kiintymyssuhteessa esim. sylin välttely o tunteiden ilmaisu on tukahdutettua tai vähäistä, lapsi voi myös vääristää tunneilmaisuaan ylimyönteiseen suuntaan, joka ei vastaa todellista tunnetilaa ( reippaat lapset, kiltit lapset ), kosketus omiin tunteisiin voi kadota (erit.kielteiset tunteet) o SSP: ei näkyvää reaktiota äidin poistuessa, lähestyy jonkin lelun välityksellä, ei välttämättä syliin o Yhdysvalloissa 21 % ja Euroopassa 28 % (Brisch 2004) pirjo leijala 3/

13 Turvattomasti kiintyneet- ristiriitaiset ( ambivalent, C) o vauva ei lähde turvallisesti tutkimaan ympäristöä vieraassa ympäristössä, osa tutkituista vauvoista oli vihaisia osa taas passiivisia o lapsella kokemus impulsiivisesta, aikuisen ailahtelevaisuudesta, säätelemättömistä tunnekuohuista ja epäjohdonmukaisuudesta, vanhempi on epäsensitiivinen o lapsi lisää omien tunteiden intensiteettiä pakottaen aikuisen reagoimaan, tunneilmapiiristä tulee herkästi negatiivinen o lapsi ilmaisee ahdistuneisuutta ja vihamielis-riippuvaista käyttäytymistä o lapsi ei ole yhden vuoden iässä kyennyt organisoimaan strategiaa hallitakseen hoitajan monimutkaista ja vaikeasti ennakoitavaa vuorovaikutuskuviota o SSP: lapsi reagoi voimakkaalla, kiukkuisella tunnepurauksella, joka voi loppua äidin poistuttua, lapsi voi hakeutua vieraan lähelle, syliinkin o Yhdysvalloissa 12 % ja Euroopassa 6 % (Brisch 2004) pirjo leijala 3/

14 Mitä turvallinen kiintymyssuhde ( 1 v) ennakoi lapsen kehitykseen kolmen vuoden kuluttua? (Guedeney 2008, Fonagy ym. 2004) parempaa tarkkaavaisuutta parempaa kykyä mielikuvitukselliseen leikkiin ja myönteisempää tunnekokemus leikissä konfliktitilanteissa vähemmän turhautumista trauman lisääntyvää kestävyyttä uteliaisuutta ja kiinnostusta tutkimiseen enemmän myötämielisyyttä ja empatiakykyä parempaa sosiaalista kykyä, tunteiden säätelyä, ymmärrystä toisten aikomuksista pirjo leijala 3/

15 Turvaton kiintymyssuhde ennakoi käytöshäiriöitä impulssikontrolliongelmia konflikteja ja taisteluja hoitajien kanssa ongelmia sosiaalisissa suhteissa On muistettava, että kiintymyssuhteesta ei sinänsä voi tehdä liian suoria johtopäätöksiä esim. psyykkisiin häiriöihin, kuitenkin organisoitumaton kiintymyssuhde luo suurimman riskin myöhemmille psyykkisille ongelmille Jokaisella on vuorovaikutuksessaan oma kiintymyssuhdetyylinsä, mikä näkyy esim. avoimuutena, tunteiden ilmaisuna, niiden sallimisena, läheisyytenä jne. pirjo leijala 3/

16 Organisoitumaton kiintymyssuhde (disorganized, D) tämä on tutkimuksissa myöhemmin kuvattu kiintymysuhdetyyppi (Main ja Solomon 1990) lapsi on yrittänyt turhaan soveltaa välttelevää tai ristiriitaista strategiaa osa on hyvin valppaita, osa jähmettyy paikalleen, jotkut äärimmäisen ahdistuneita tai neuvottomia, hakkaavat päätään tmv. lapsen käyttäytymispiirteinä levottomuutta, aggressiivisuutta, poissaolevuutta (dissosiaatiota) aikuisen mieli on ristiriitainen, käytös epäsensitiivistä, eikä aikuinen tunnista omia tunnetilojaan liittyy usein perheen käsittelemättömiin, traumaattisiin kokemuksiin esim. kaltoinkohtelun muodossa kaltoinkohteleva vanhempi reagoi korostuneen kielteisesti lapsen kielteisiin tunneilmaisuihin tai itkuun kuvaa laaja-alaista häiriötilaa vuorovaikutussuhteessa selkeä syy-yhteys myöhempään psyykkiseen häiriintymiseen reaktiiviseksi kiintymyssuhdehäiriöksi (RAD) kutsutaan tilaa, jossa lapsi ei ole muodostanut spesifiä kiintymyssuhdetta kehenkään esimerkiksi äärimmäisen deprivaation ja useiden hylkäämiskokemusten vuoksi pirjo leijala 3/

17 Kiintymyssuhdeteoria III Mary Main (1943-) Ainsworthin oppilas ja kehitti AAI :n (Adult Attachment Interview), jossa kysytään aikuisen suhdetta lapsuuden kiintymyssuhteisiin (millainen oli suhde äitiisi/isääsi, adjektiivi, muistelu..erot, miten lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet nykysiin ihmissuhteisiin) Aikuisen sisäisten edustusten tutkiminen pirjo leijala 3/2017 AAI on mahdollistanut aikuisen ylisukupolvisen kiintymyssuhteen tutkimisen kahdessa ja kolmessa sukupolvessa (Hautamäki 2011) 17

18 Kiintymyssuhdeteoria IV Patricia Crittenden (1945-) on soveltanut kiintymyssuhdeteoriaa laiminlyöviin ja kaltoinkohteleviin perheisiin Huomio kiintymyssuhteen mahdollisuuteen ja rakentumiseen, kun lapsi suojautuu vaaralta Pyrkimys ymmärtää suojautumisen strategiaa esim. pakonomainen hoivaaminen tai tottelevaisuus esim. sairas vanhempi, liiallinen virittynyt tarkkaavaisuus, pelko voi jähmettää vauvan Luonut CARE index vuorovaikutussuhteen arviointimenetelmän (äitien vuorovaikutustyyli, sensitiivisyys, lapsen reaktiot äitiin) ja kehittänyt AAI -tutkimusmenetelmää sekä dynaamisen kypsymisen teorian (DMM), jossa korostuu lapsen informaationkäsittely suhteessa kiintymyksen kohteeseen pirjo leijala 3/

19 Kiintymyssuhdeteoria V Peter Fonagy (1952-), psykoanalyytikko ja kollegat ovat korostaneet kiintymyssuhteen ja mentalisaation yhteyttä, mentalisaation termi psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa esiteltiin v Mentalisaatioteoriassa ( mm. Pajulo ym ja 2016) yhdistyy psykoanalyyttinen teoria, kognitiivinen psykologia ja kiiintymyssuhdeteoria Mielen teorian ajattelu; halua ja kykyä huomioida mielen tiloja itsessä ja toisessa (oma ja toisen mieli):tunteita, ajatuksia, uskomuksia, aikomuksia Kyky mentalisaatioon mahdollistuu lapsen kehityksessä ja vuorovaikutuksessa aikuisen mentalisaatiokyvyn avulla ja siinä merkitsevää on tunteiden säätely, soinnuttaminen ja peilaaminen Kaltoinkohteleva vuorovaikutus voi sammuttaa lapsen mentalisaatiokyvyn kehityksen pirjo leijala 3/

20 Mentalisaatio Kiinnostus mentaalisiin tiloihin, vaatii aikuiselta kyselevää asennetta ja epävarmuuden sietämistä eikä lapsen mielen ennalta tuntemista Kiintymyssuhde onkin emotionaalista hengissäsäilymistä Hyvä mentalisaatiokyky parantaa todennäköisyyttä tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista Vanhemman pitkälle kehittynyt mentalisaatiokyky edesauttaa turvallista kiintymyssuhdetta Mentalisaatiokyvyn vaikeudet tulevat esille esimerkiksi vaikeudessa eläytyä lapseen tai kiinnittää huomiota pelkästään ulkoiseen käyttäytymiseen Mentalisaation tutkimiseen on kehitetty useita menetelmiä esimerkiksi PDI-R (Parent development interview) Mentalisaation vahvistaminen tärkeää lasten ja perheiden hoidossa pirjo leijala 3/

21 Tutkimustuloksia kiintymyssuhteesta Kiintymys lapseen kehittyy jo raskausaikana ja se ennakoi tulevaa vuorovaikutussuhdetta (Lindroos ym. 2015) Kiintymystä voi arvioida keskustelemalla äidin kohtuvauvaan kohdistuvista mielikuvista (määrä ja laatu), jotka ovat suhteellisen pysyviä raskausajalta vauvan syntymän jälkeen.(flykt ja Ahlqvist-Björkroth 2013), tutkimusmenetelmä esim. PI (Pregnancy Interview) Useissa tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio sensitiivisen hoivakäyttäytymisen ja turvallisen kiintymyssuhteen välillä lapsen ollessa yksivuotias Äidin sensitiivisyyden ja kiintymyssuhteen välillä ei eri tutkimusten mukaan ole vahvaa korrelaatiota ja sensitiivisyys ei välttämättä ennusta turvallista kiintymyssuhdetta, mutta miten sensitiivisyyttä on arvioitu? Lapsen temperamentti vaikuttaa vuorovaikutukseen ja kiintymyksen strategiaan SSP:ssa pirjo leijala 3/

22 Tutkimustuloksia kiintymyssuhteesta Kiintymyssuhde on suhteellisen pysyvä ja paras ennuste on turvallisella kiintymyssuhteella äidin AAI haastattelun ja SSP menetelmällä arvioiduin kiintymyssuhteen välillä on noin 75 %:n vastaavuus paras korrelaatio on äidin autonomisen ( turvallisen ) ja lapsen turvallisen kiintymyssuhteen välillä suomalaisessa kolmen sukupolven tutkimuksessa havaittiin turvallisen kiintymyssuhteen jatkuvan muita useammin sukupolvesta toiseen, turvattomien kiintymyssuhteiden kohdalla huomattiin heiluriliikettä sukupolvesta toiseen (ää A - tr C - lapsi A) Kiintymisen strategia on enemmän tai vähemmän muuttuva elämän aikana, koska ihmisellä on muita tärkeitä kiintymyssuhteita, myös menetykset ja trauma voivat muuttaa kiintymyksen strategiaa pirjo leijala 3/

23 Kiintymyssuhdeteorian arviota Arvio tehdään kahdenkeskisestä suhteesta, kuitenkin perheen vuorovaikutussuhteet lapsen psyykkisen kehityksen kannalta ovat monimuotoiset: kiintymyssuhde äitiin, kiintymyssuhde isään, lapsen kokemus vanhempien parisuhteesta, sisarussuhteet, läheiset Kiintymyssuhdeteoria ei ota riittävästi huomioon yksilön psykoseksuaalista kehitystä, entä kulttuurien väliset erot Kiintymyssuhdeluokituksia käytetään ensisijaisesti tieteellisessä tutkimuksessa, kliinisessä työssä luokituksen sisältöjä voi käyttää avuksi lapsen käyttäytymisen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta mietittäessä esim. vierastaako lapsi, miten hän reagoi erotilanteisiin, uusiin tilanteisiin, stressitilanteisiin Kiintymyssuhdeteorian tunteminen lisää ymmärrystä varhaisten tunnesuhteiden merkityksestä ja hoidon mahdollisuuksista Kiintymyssuhde aktivoituu myös suhteessa työntekijään/työryhmään jne., työntekijän on hyvä miettiä myös omaa kiintymyssuhdettaan 23 pirjo leijala 3/2017

24 Lähdekirjallisuutta Brisch,K.H. (2004) Treating Attachment Disorders. From Theory to Therapy. New York: The Guilford Press Fear, R. (2017) Attachment Theory. London: Karnac Flykt, M. ja Ahlqvist-Björkroth, S. (2013) Raskausajan mielikuvat vanhemmuuden ja lapsen kehityksen ennustajina. Psykologia 5-6/2013 ss Fonagy, P.,Gergely, G.,Jurist, E. & Target, M. (2004) Affect Regulation, Mentalization and the Development of the Self. London:Karnac Hautamäki, A. (2011) Lapsen kiintymyssuhteet ja niiden vaarantuminen. Kirjassa Sinkkonen J.ja Kalland, M. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYPro Oy Lindroos,A., Ekholm, E. ja Pajulo, M. (2015) Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön- äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste. Duodecim 131: Murray, L. (2014) Psychology of Babies. How relationships support development from birth to two. London: Robinson Pajulo, M., Salo, S. ja Pyykönen, N. (2015) Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim 131; Pajulo, M., Salo, S. ja Pyykönen, N: (2016) Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio. Kirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria ss Duodecim Sinkkonen,J. ja Kalland, M. (2016) Vanhemmuus, kiintymyssuhde ja perhe. Kirjassa Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatria ss Duodecim Wallin, D. (2007) Attachment in Psychotherapy. New York: The Guilford Press pirjo leijala 3/

25 Kiitos! pirjo leijala 3/