Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy osa 2

Transkriptio

1 Sumen Pankki Sumen Pankin ennusteita syksy 1984 sa 2

2 ,SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Pentti Frsman/AR, TN V ENT (Tavarat) A HNNAT 1 YLESTÄ Vientihintjen nusu jää ennusteperidilla suhteellisen lieväksi verrattuna kahteen aikaisempaan suhdannehuippuun. Tähän n klme, kansainväliseen inflaatikehitykseen vaikuttanutta syytä: a b c öljyn hinnasta ei tule samanlaista inflaatiimp'ulssia kuten kahdessa edellisessä kansainvälisesså nusussa. Myös muiden raaka-aineiden hintakehitys jää melk maltilliseksi verrattuna aikaisempaan, kansainvälisen suhdannenusun jäädessä melk alhaiseksi. Raakaaineiden reaalihinta ei nuse lähellekään edellisen huipun tasa. OECD-maissa krkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös ktimaiset kustannukset kurissa, jllin kunkin maan ktimaista alkuperää leva inflaati säilyy alhaisena. Kaikki klme tekijää heijastuvat ~ös Sumen vientihinnissa. Myöskään Sumessa ktimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintja khtaan. Kevään ennusteeseen verrattuna vientihintjen nusu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatita kskevien tarkistusten muka~, kuluvana vunna myös keväinen revalvaati n hidastanut vientlhintjen nusua Vientihinnat HWWA (FM) (pl. energia) OECD BKT defl. (FM) SVT BKT defl. (FM) Suhteeliset yksikkötyökustannukset, % Vientihintjen tas n ennusteperidin lpussa (1986) selvästi alempana kuin SVT-maiden BKT-deflaattri verrattuna vuteen

3 ,,SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Pentti Frsman/AR, TN VENTHNNAT TOMALOTTAN 2.1 Metsätellisuus TAULUKKO 2 %-muutksia Vientihinta puutavara (kuvi Dl HWWA (FM) (p 1. energi a) Vientihinta paperitell. ( kuvi 0 E) SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust (kuvit A ja B). Suhteellisen vientihinnan lievä nusu , jka tsin SVT-maihin verrattuna jää vähäiseksi, selittyneesittain devalvaatin viivästyneistä vaikutuksista ja sittain viennin rakenteesta (ks. kuvi). Lisäksi vi tdeta, että vientihintjen suhde ktimaiseen BKT-deflaattriin n laskeva ennusteperidilla (samin kuin tunnissakin) (kuvi C), mikä merkitsee ulkmaankaupasta syntyvien inflaatipaineiden alenemista. Edellä leva merkitsee, että ns. tradebles-hyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanmaisesta suhdannekuvasta piketen suhteellisen alhaiselle taslle verrattuna nn-tradeables hyödykkeisiin. Tätä vidaan perustella klmella seikalla. Ensiksi, hulimatta suhdannehuipusta päämakantaa jäänee keskimäärin edelleen käyttämättä. Tiseksi, yritykset vat laman seurauksena rav istaneet ll työvimaa uls, jllin yksikkötyökustannukset tellisuudessa vat laskeneet. Klmanneksi, krkeista krista jhtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi Kanthinnat 1.2? ? Rasi?? Tietystä perushyödykkeen lunteesta hulimatta metsätellisuuden vientihinnat vat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän n ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi justavampi tarjntakäyttäytyminen suuresta työvimakustannusten suudesta jhtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejak-

4 ,,SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Pentti Frsman/AR, TN Metallitellisuus TAULUKKO 3 %-muutksi a 2.3 slla alhaisena (merkityksellistä paperitellisuudessa) ja ktimaisista kustannustekijöistä, kanthinnat eivät nuse kvin krkealle, vientihintjen kehitys metsätellisuudessa jää selvästi jälkeen HWWA-indeksistä. Ennusteperidin lpulla niiden muutsvauhti painuu alle SVT-maiden BKT-deflaattrin vastaavan Vientihinta metallitutteet Perusmetall i SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust. HWWA (FM) (pl. energia) Muu tellisuus TAULUKKO 4 %-muutksi a Metallitutetellisuuden vientihinnat nusevat samassa tahdissa SVT-maiden BKT-deflaattrin kanssa. dän viennin supistuminen yhdessä vimakkaiden vientipnnistusten kanssa länsimarkkinilla ei antane mahdllisuutta inflaativauhtia ylittävään hinni ttel uun. Metallin perustellisuudessa Eurpassa vallitseva ylikapasiteetin jhdsta perusmetallin vientihintjen kehitys jää selvästi jälkeen HWWA-indeksistä. Kun lisäksi tällä erittäin energiaintensiivisellä timi alalla panskustannusten kasvu jää vaatimattmaksi, vientihintjen nusu jää puleen HWWA-indeksin nususta vudesta 1982 vuteen Vientihinnat Elintarviketellisuus Tekstiilitellisuus Kemian tellisuus dänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike- ja tekstiilitellisuudessa ja siitä seuraavat paineet

5 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Pentti Frsman/AR, TN B VE N N N 1 KOKO VENT lännenvientiin pitävät vientihintjen tasa alhaalla suhteessa SVT-maiden BKT-def1aattriin. Ktimaiset kustannukset alkavat tsin ennusteperidin lpulla painaa hintja ylös. Eurpassa va11 itsevan 1i ikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskmpnentin, öljyn, hinnan a1haisuudesta jhtuen kemian tellisuuden vientihinnat jäävät selvästi jälkeen sekä HWWAindeksistä että l1lista hinnista. Vunna 1983 tellisuuden viennistä n. 60 % li öljyn ja10steita eri mudssa. M Ä Ä R Ä 1.1 Y1 ei stä Kk viennin määrä kasvaa ennusteperidi11a melk verkkaisesti. Vastaavaan suhdannevaiheeseen v verrattuna kk tavaranviennin kasvuprsentit jäävät alhaisemmiksi (kuvi 2A). Syynä tähän n idänviennin letettu kehitys. Määrän hitaan kasvun vaikutusta ktimaiseen tu10nmudstukseen kmpensi tsin vaihtsuhteen selvä paraneminen, kun taas edellisessä nusussa se heikkeneni se1västi.l lkun viennin määrän kasvuprsentista vähennetään vaihtsuhteen heikkeneminen, saadaan viennin määrän muutkseksi 3 % vunna 1978, 7 % vunna 1979 ja 4.5 % vunna Kun v lukuihin tehdään vastaava muuts, saadaan 3.6 % v. 1983, 9.3 % v ja 6.3 % v. 1985, jten vidaan sana, että viennistä tuleva tulimpulssi n jpa suurempi kuin edellisessä nusussa.

6 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Pentti Frsman/AR, TN TAULUKKO 1 %-muutk si a Viennin määrä Kk vi enti, tav. Lännenvi enti dänvienti SVT -mai den tunti SVT-maiden BKT Sumen vi entimarkkinat (pl. SEV) Maailmankauppa Lännenvienti Lännenviennin määrän vimakas kasvu n. 15 % vunna 1984 jhtuu sin laivjen viennin (ks. metallitellisuus) ja DDR:n mistaman, Sumessa jalstettavan öljyn viennin kasvusta.2 Lisäksi vuden 1985 paremmat näkymät vat nstamassa lännenvientiä. Kysynnän pulelta katsttuna viennin vaihtelut vat lleet hyödykerakenteesta jhtuen vimakkaa~ia kuin SVT-maiden tunnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintja). Tarjntatekijöi stä katsttuna i dänvi enni stä vapautunut kapasiteetti n nstamassa lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investintitiminta n pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Tisaalta vientihintjen kehitys jää melk vaisuksi ja devalvaati sta hul imatta vi entihintjen suhde BKT-defl aattriin laskee npeasti ennusteperidin lppuun (ks. kuvi 1). Tsin tämä kmpensituu sin avimen sektrin npeammall a tuttavuuskehityksellä ja mahdlliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääsin ennustehrisntin ulkpulelle. Kknaisuudessaan, sekä reaalisen että hintakilpailukyvyn ansista keskimääräinen markkinasuus palaa j kul uvana vunna vuden 1980 huipun taslle ja säilyy siellä vuden 1986 lppuun, hulimatta viennin rakenteen negatiivisesta vaikutuksesta viimeisenä ennustevutena (ks. kuvi). 2Teknisenä humautuksena tdettakn, että Nesteen prsessivientispimus DDR:n kanssa n kirjattu idäntuntiin ja lännenvientiin.

7 ,,SUOMEN PANKK Pentti Frsman/AR, TN SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOöN dänvienti Prblemaattisin sa vientiennusteessa n letus idänviennistä, kska si ihen vaikuttavat eril ai set kauppapl iitti set timenpiteet, kuten viime vusien tapahtumat vat sittaneet. KT-sast tti lähtökhdaksi idänkaupansastn vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä hulimatta ennusteperidilla syntynee pliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. dänviennin määrän suus kk viennistä supistuu j kuluvana vunna 20 prsentin tuntumaan ja se säilyy tällä taslla myös jatkssa. 2 VENNN MÄÄRÄ TOMALOTTAN (ks. myös yrityssektrin raprtti) 2.1 Metsätellisuus (kuvi 2E) TAULUKKO 2 %-muutk si a Viennin määrä Puutavara Paperi siitä: itä (suus %) TAULUKKO 3 Viennin määrään vaikuttavat tekijät Tarjnta Kapasiteetti Kanthinnat (ks. kuvi) Suht. yksikkötyökustannukset Kysyntä Suht. hinnat Aktiviteetti ++ + Muut tekijät EEC: tullien pistaminen Puupul a Puutavaratellisuuden viennin määrä ei saavuta kasvusta hulimatta v vuden 1980 huipputasa. Vallitsevilla hinnilla raakapuun saanti n vaikeutunut. Kanthintjen nusu jäänee suhteessa vientihintihin hitaaksi, mikä n lisäämässä vientiä. Paperitellisuuden vientiä n lisäämässä EEC-alueen tullien lppuerienkin pistuminen vuden 1984 alusta lähtien. Tisaalta

8 ,SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Pentti Frsman/AR, TN prtektinistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehkkaita paperintuttajia vastaan n viime aikina vimistunut. Tsin mahdllisia knkreettisia timenpiteitä n dtettavissa vasta seuraavassa laskusuhdanteessa. Lisäksi Phjis-Amerikan sisäinen kysyntä- ja tarjntatilanne (mm. lakt) vat tekemässä tilaa sumalaisille timittajille parin lähivuden aikana. Mm. Paperin vienti USA:han n kasvanut vimakkaasti kuluvana vunna. Kasvua hidastaa tsin jidenkin tehtaiden kapasiteetin täyskäyttöisyys Sumessa, jskin sanmalehtipaperin tutannssa kapasiteetti n kuluvana vunna edelleen vajaassa käytössä. 2.2 Metallitellisuus (kuvi 2F) TAULUKKO 4 %-muutksia Viennin määrä TAULUKKO 5 Metallin perustellisuus Meta 11 i tute tellisuus dänvienti Metallitellisuuden viennin määrään vaikuttavat tekijät Kysyntä Aktiviteetti ++ + Suht. hinnat Tarjnta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökunnukset Metallin perustellisuudessa kuluvan vuden alkupulella tapahtunut viennin erittäin npean nusun dtetaan tasaantuvan. Ensi vunna viennin määrän tas n melk krkea. Prtektinistinen puristus saattaa kuitenkin jatkssa aiheuttaa ngelmia, Eurpassahan liikakapasiteetti n alalla subventiista yms. tekijöistä jhtuen humattava ennusteperidin lppuun. Samin USA:ssa llaan rajittamassa lisää Eurpan teräsvientiä. Metallin perustellisuuden hyvä reaalinen kilpailukyky pystynee pitämään viennin tasn krkealla edelleen ja hiukan lisäämäänkin markkinasuuksia.

9 SEKTOR 1 RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Pentti Frsman/AR, TN Muu tellisuus TAULUKKO 6 Viennin määrä Kk muu tellisuus dänvi enti Elintarviketell. Teksti i 1 itell. Kemian telle TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Länsi) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Metallitutetellisuudessa lännenvienti elpyy vimakkaasti klmen vuden laman jälkeen. Kuluvan vuden lännenviennin nin 30 prsentin kasvu jhtuu tsin pääsin laivatimitusten ajittumisesta (jsta syksyn ennusteessa ei llut tieta). Muun viennin kasvu n n. 12 %. Lähitulevaisuudessa Rutsin viennin vimakas ekspansi n lisäämässä merkittävästi Sumen alihankintavientiä Rutsiin. Muissa maissa kiinteät investinnit kasvavat suhteellisen hitaasti, jten viennin kasvu muille 1 änsimarkkinill e jää hi taammaksi. La ivatimi tusten ajittumisen painpisteen llessa viisivutisrunkspimuksen puitteissa viime vunna metallitellisuuden vienti Neuvstliittn tulee laskemaan. Epävarmaksi jää tuleek -viennin supistuminen itään lemaan niin vimakasta kuin sastn ennusteessa letettiin. Metallitellisuuden man vientikyselyn mukaan yritysjhtajat vat selvästi tietisia kv. inflaatin hidastumisesta, sillä dtettu hintjen nusu li n. 5-6 %. Siten suhteellisista hinnista ei ainakaan ennusteperidilla pääse syntymään vientiä rajittavaa tekijää. Tarjnta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset (-) Muun tellisuuden idänviennin supistumista kuluvana vunna kmpensi lännenviennin kasvu, jka sittain jhtuu Nesteen sekä prsessi- että öljytutteiden viennin kasvusta. Lännenviennin kasvun hidastumista jatkssa pulestaan krvaa idänviennin kas- + +

10 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTööN Pentti Frsman/AR, TN C EPÄVARMUUDET vu ensi vunna (ks. taulukk 6). Kuitenkaan elintarvike- ja tekstiilitellisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasa. Tekstiilitell i suuden ngelmana n 1 isäksi Rutsin markkiniden (yksityisen kulutuksen) hidas kasvu. Sumen ngelmana n 1970-luvun alusta llut vientimarkkiniden hidas kasvu. Eurpan hidastunut taludellinen kasvu, jka ei ennustejakslla kiihdy paljakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen 1 isäksi sekä vaihtsuhteen että lisääntyvän prtektinismin kautta Sumen vientiin. Hi taastikasvavill a markkinill a suuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintjen kautta, mikä heikentää vaihtsuhdetta. Prtektinismi heikentää myös vaihtsuhdetta subventiidenhintja alentavan vaikutuksen vuksi. Pääasiallisesti prtektinismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, jita speutuminen erilaisiin ktimaista tutanta susiviin.määräyksiin, ym. piilrajituksiin edellyttää. Mnet humiitsijat pelkäävät prtektinismin lisääntyvän Eurpassa, mikäli tällä hetkellä menssa leva nusukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kvin paljn krjaannu. Kaupan esteiden lisääminen khdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta tdennäköisesti myös Sumi jutuisi kkemaan vastaavia timenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkin kuullut syytökset Sumen paperitellisuuden tehkkuudesta j sittavat. Tinen epävarmuustekijä n valuuttakurssien kehitys. Dllarin kurssikehitys n selvästi parantanut metsätellisuuden kannttavuutta suhteessa muihin. Esim. metallitutetellisuuden $-laskutus n vain muutamia prsentteja. Dllarin vimakkaalla laskulla lisi päinvastaiset vaikutukset. Dllarin lisäksi myös rupl a n käyttäytynyt ennakimattmasti. Vi ime keväänä se devalvitui selvästi sekä markkaan että maan kriinsa nähden. Kska ruplaa ei vi terminida n sen devalvituminen selvästi heikentänyt idänkauppaa käyvi en yritysten kannattavuutta.

11 KUVO 1 VENTHNNAT A. B. KOKO VENT. YKS.ARVO KOKO VENNN YKS.ARVO/SVT-MADEN.,SVT-MADEN BKT DEFLAATTOR (FM) BKT DEFLAATTOR (FM).. nd ::;... ::: 100 ::: ; :: B4 B6 ~ ;- ~ ~ ~ ( '-1\ /'.../ ~ j J ~ ~ =- """ :: =./ ~ ;- ~_J c. KOKO VENNN YKS.ARVO/BKT DEFL.. 80=100 ~d.r---~--~----r r---, D. PUUTAV.TEOL.VENNN YKS.ARVO HWWA: R-AN.PL. ENERGA (FM) E PAPERTEOL.VENNN YKS.ARVO SVT-MADEN 8KT DEFLAATTOR (FM) 90-25~~~~~~~~~~~~~~ F. MET.TUOTETEOL. YKS.ARVO SVT-MADEN BKT DEFLAATTOR (FM) 25~~---+--~r-+---~~---+--~ 50~-+--~--+-~r--+--~--+-~ -25~~~~~~~~-L~~~~~ B B

12 ~.. KUVO 2 VENNN MÄÄRÄ A DÄNVENNN MÄÄRÄ LÄNNENVENNN MÄÄRÄ %KOKO VENNN MÄÄRÄ B. VENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOLLSUUS VENNN MÄÄRÄ: METALLTEOLLSUUS % VENNN MÄÄRÄ: MUU 20E-~'~' r-r~--+-~r-~ -20~-4---+r.-~--~--+---r-~--~ -20E-~--~~-+---r ~r-~ -30=-~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~ C LÄNNENVENNN MÄÄRÄ SVT-MADEN TUONNN MÄÄRÄ %SUOMEN VENTMARKKNAT :: , ~. f' = 1\ j\ E ". 6 W, \:. ~,,.., 10 t "\~ \!;':,,....,." ""., '. ~ '..,.'..-. :: \ ", ~ V ~ ~ ~ F ~ \ ~ V F= t= ~ E. F. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOL. %OECD-MADEN BKT MÄÄRÄ l- - l l ~ ;- -, \ - V '/ ~ - - ~ e D DÄNVENNN MÄÄRÄ/KOKO VENNN MÄÄRÄ % -~ , il 1/ \ - 20 ~ /, / \ V \ , LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: MET.TUOTETEOL. % SVT-MADEN BKT MÄÄRÄ ~ 30 A == ~ 20 E ~ l- \ \ /\ 10 E =-, ~. - N ~.\ /1. -- ~ ~ E "'J i:: -10 1\ V ~ ~. 1.,, \ - -~\ -\

13 , SUOMEN P ANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR JM:.e.u.. Kf:'-/./ c/cj~f3 7JfTt:(jA'F / /V?J,hf;t2iT J: ##k/t LA/~/C7\ 1 (22) f/,d'lo/jea TUONT 1 KESKESET P RTEET JA EPÄVARMUUDET Kansainvälisen inflaatin hidastumisen seurauksena Sumen tuntihintjen kasvu jää keväällä arviitua a1haisemmaksi. Krkea reaa1ikrk ja vaihtehtiset sijituskhteet vat paitsi hi1-1inneet ktimaista kysyntää myös jssain määrin a1entaneet tuntia1ttiuksia. Varastkysyntää n lisäksi vaimentanut raakaaineiden tuntihintjen dtettu, verrattain maltillinen kehitys. Kuluvana vunna kk tavarantunnin määrä jääkin lievästi keväällä ennustettua a1haisemmaksi ja nin prsenttiyksikön a1haisemmaksi kuin kysynnän rakenteen perusteella lisi llut dtettavissa (ks. rakennemallien tulkset). Kun sekä tuntihinnat että tavarantunnin määrä alenevat, tavarantunnin ura n selvästi keväällä ennustettua pienempi. Tunnin arvn pysyessä lähes ennallaan, kuluvan vuden kauppataseen ylijäämä kasvaa. Vusina 1985 ja 1986 tuntimäärät vat suurin piirtein kysynnän rakenteen mukaiset. Tuntihintjen nusu n kaikkina vusina aikaisemmin arviitua alhaisempi. Keskeisenä epävarmuutena tuntiennusteessa n dllarin kurssiletus. Syyskuun pulivälissä dllarin kurssi li nin 4 % letusarvn yläpulella. Mikäli d11arimääräiset hinnat eivät laske, tuntihintjen nusu saattaa kuluvana vunna lla npeampi. Seuraavina vusina paineet vat ilmeisesti päinvastaiset. Js tuntihintaennuste pitää paikkansa, kuluvan vuden tuntiennusteen tteutuminen edellyttää raaka-aineiden (pl raakaöljy) ja valmiiden tavariden tunnin kasvun npeutuvan selvästi vuden viimeisinä kuukausina.

14 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR TUONTHNNAT Tuntihintainflaatin hidastuminen näkyy selvästi kuvissa 1A. Tuntihintjen ja BKT-def1aattrin suhde alenee edelleen ennusteperi di 11 a pysyen kui. tenk i nvunna 1985 edelli sen vuden taslla. a) Raaka-aineet (p1. raakaöljy) Kuvissa 3A n esitettymark'kamääräi set HWWA-i ndeksin ja raakaaineiden tuntihintjen ennusteet sekä kuvissa 3B näiden indeksien vä1 inen suhde. Kuvi le 'pulestaan esittää indeksien %-muutkset. HWWA-i ndeksinvaihtelutvat se1 västi vimakkaampia kuin Sumenr,aaka-alnetunni:n, mutta pitkällä aikavä1 illä hintatast eivät merkittävästi: pikkea tisistaan. Ennusteajanj aks11 a ni i den suhde py,syymelk lähellä ykköstä. Kuitenkin vunna 1986 kun HWWA-icndeksi kääntyy,'1 askuun Sumen tuntihinnat jatkavat 1 ieväänu'sua.pikkeama'a samin kuin tuntihintcr jen vakautta vidaan selittää 'sillä, e.ttä Sumen tunnissa pu- 1 iva1misteiden suus n suurempi kuin HWWA-indeksissä. b) Energian hinta (kuvit 10 ja 4) Energian tunnin suhteellinen hinta laskee edelleen kk ennusteperidin ajan (kuvi 10). Raakaöljyn markkamääräinen tuntihinta-arvi (kuvi 4) lppuvudelle n tehty lettaen, että d.jlarin kurssi n 6.02 mkl$ ja että raakaö1 jyn $-määräi n,en hinta n syyskuun alusta 1 ukien $/barreli. Vusien'1985,'ja 1986 raakaöljyn hinnaksi n kansainvälisen ennusteen mukaisesti letettu keskimäärin 28.7 $/barre1i. Kurss.i1etus pysyy niin ikään ennallaan. c) Valmiiden tavariden hinnat (kuvit 1E ja 1F) Valmiiden tav'ar'iden tuntihintjen'.lq~hityksenn letettu nudattavan tärkeimpien tuntimaidentuntisuuksilla paintettua vientihintjen muutsta. råmäupeuka lsään tö"ei 1 e hi stri assa timi nut kvin hyvin (kuvi 1E), mutta sitä n kuitenkin käytetty paremman puutteessa (ks.kp1 5). Valmiiden tavariden tuntihintjen inflaati jää ennusteperidi11a ktimaista hin-. takehitystä vaimeammaksi (kuvi 1F).

15 , SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR TUONNN MÄÄRÄ TAULUKKO 1 Tunnin määrän kasvu jää ennusteperidilla selvästi alhaisemmaksi kuin aikaisemmin vastaavissa suhdannevaiheissa (kuvi 2A). Samaa sittavat nrföskin rakennema1lientu10kset.jiden mukaan tavariden ja palvelusten tunnin vlyymi lisi kysynnän rakenteen perusteella 01 tava kuluvana vunna hieman krkeampi. Tau- 1 ukssa 1 n esi tetty rakennema11 i en tulkset. Estiminti ja kntr11isimulinti n esitetty kappaleessa 5. KT:n ennuste ja rakennemallien tulkset, %-muutksi a KT:n ennuste BKT Tunti kivanha RM BKT Tunti RM:4 1 BKT Tunti RM:5 1 BKT Tunti lrm:4:ssä yksityiset kiinteät investinnit n jaettu kne- ja laiteinvestinteihin, kuten ikivanhassa RM:ssä. RM:5:ssä kaikki investinnit vat aggregaattina. a) Raaka-aineet Vunna 1985 tunnin kasvu n vanhan rakennemallin ja RM:4:n mukainen. RM:5 antaa hieman krkeamman kasvuarvin vudelle 1985, kun taas vudelle 1986 BKT:n ja tunnin kasvuluvut vat samat kuin KT:n ennusteessa. Varastsyklin ja vastaavasti raaka-ainetunnin a1haisuus näkyy selvästi kuvista 2B. Raaka-aineiden suhde tellisuustutantn säilyy edelleen alhaisella taslla (kuvi 2C). Energian tunnin määrän n letettu säilyvän verrattain vakaana kk ennusteperidin ajan ja sen suhde BKT:een pysyy siten edelleen alhaisena (kuvi 2D).

16 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR b} Valmiit tavarat 4 KOMMENTT TUONNN ARVOSTA VUONNA 1984 Sekä kulutustavariden että investintitavariden tunnin määriä pyrittiin arviimaan vastaavien kysyntäerien perusteella. Kulutustavariden tunnin suhde yksityiseen kulutukseen kasvaa ennusteperidilla lähes trendinmaisesti {kuvi 2E}. nvestintitavariden tunnin suus kne- ja laiteinvestinneista sen sijaan pysyy melk vakaana {kuvi 2F}. Kuviissa 5A - 5e n esitetty tunnin arvt kuukausittain vudesta 1976 lähtien sekä ennusteen.edellyttämät keskimääräiset tast kuluvan vuden syys-julukuulle. Mikäli Nesteen arvit öljyn tuntimääristä pitävät paikkansa, öljyntunnin arv alenee kesäkuukausien krkeilta tasilta lppuvudesta. Ennusteen tteutuminen edellyttää siten muun tunnin melkista kasvua vuden 1 pull a.

17 '. SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN KUVO 1 TUONTHNNAT A. TUONNN YKS. ARVO BKT:N H!NTANDEKS TUONNN YKS.ARVO/BKT: N HNTA. 90"100 ~~KU~L=UT~T~AFJA~H=~NT~A='~,~D~E~KS~~.- -r_- -,- -nd.~--~--~----~--~----~--~ B. 5 40~ ~-~--~----r--~ 30~--~ ~----1 ioor ~-----r---~r---~--~ 20 E i' '~----l--,--+---,j 90~--+---~-----r ~--~ C'RAAKA-ANEET D. PL ÖLJY HWWA R-ANEET PL. ENERGA (FM) ENERGANTUONNN HNTA/BKT DEFL. 80=100 ~ nd. ~,, 40 s '" ~ 1,' ''A g... '1, l' 20 E., ', ~- " J ~\.,, 'V\. 1 i \,,! 10 r ~ V V ", J. f.i '\,,,..,,1 ~, -10 [-, t, ~ "- - --,,... L ~ v 75 'r i, r \... -! l V r r-~ 1 t S E. VALMT TAVARAT/SVT-MADEN VENTHN.80=iOO F VALMUT TAVARAT KULUTTAJAH~~ANDEKS ~~~--~--~--~--~~--~--~ O~~~~~_-L~~~L-_~~~~~ SEP--84

18 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON KUVO 2 TUONNN MÄÄRÄ B. VARASTOJEN MUUTOS. BO-MMK (AST.VAS.) A KOKO TUONNN MÅARÄ. X-MUUTOS BKT: N NÄÄRÄ. ~-NUUTOS F!-AN.PL.OLJY TUONT. %-M. east.0k.) SO 8000 r-----r ,..--, , r--~ #~~+---~--~ c. R-AlNEET PL OLJYN TUONTl/TEOL.TUOTANTO 90 PL. METSÄTEOLLSUUS SO-MMK SO~--~----r~--~~----~--~--~SO ENERGANTUONT/BKT:N M~ÄRÅ PkS SS~ ENERG.TUONNN HNTA/EKT:N OEFLAATTOR 80a 100 (AST.OK.) ~--~----~---H--+-'----~---~70 B5~---r----~---r+;--~--~--~ E. KUL.TAV.TUONNN MAÄRÄ/YKS.KULUTUKSEN MÄÅRÄ 8 8 F.. NV.TAV.TUO~~N MÄÄRAKONE-JA LATENV.MÄÄRÄ ~. ----~--~--~~--~-+--r--~ BO i4-sep'-b4

19 t:lu1/!; 0; SE Tunnin yl<s.rv,80"100: A-a1ncct pl ri:~kcoljy 73.1,m:4 Ht:~A: a: fj HH~1A-ND FL ENERGAFlAA<A-A!NEET 78.1 e3.4 j50~ ' ' t_ ~------~ 130F ~ ~ ~--- j20~------~~ ~ ~~ ~ k~... --'~t-:~-----,,,,' ~ ~ ~ ~ ~------~ RAAKA-ANEDEN (PL.ÖLJY) YKS.ARVON SUHDE HWWA-NDEKSN (FM), 1980= ~------~ r------~ r T ~ ~ r ~~~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ ~~f~~~------~~+---~~~-=~~100 90~--~~4-~----~ r ~----~ ~--L L---L--7~8~~---80~--~--82~--~-8-4~--~~a~ Sep-84

20 Hannele Kusmanen/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN KUVO f RAAKAÖLJYN TUPNTHNTA MK/TONN ~ e- ~ ~ - rj rvf , f- -f r- 1- l- 250 f- 1- f- f-. f- t- f- ) i-- - v---- V / ( 1-,, -1 1 ~ ' H500 1-/ _1 -- ss

21 tw:h 1= _.- - -_ _.- -/---~. -}. M v \ OLJYJEM JA POLTTOANEDEN TUCNT.M~< 3000r r------~--~----~----~ 2500 f-----t-----f ~-lil 2000 i-----_+ - '~-}L. q 1500 f r 1000f----- V ' '- O~------J ~------~ ~----~ KOKO TUONT-OLJYT JA POLTTOANEET 7B~H 84N7 6000~-----~----~---~ ~------~ r:---'------t _-.-~ AliOA

22 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Hannele Kusrnanen/AR ENNUSTEMENETELMSTÄ a) Rakennemallit Kesällä julkaistiin uudet 1980-hintaiset kansantaluden ti1inpidn sarjat. Perusvuden muutksen seurauksena ennusteessa käytetyt parti aal iyhtä1 öt 01 i estimitava uude11 een. Li säk si testattiin muutami a käytössä 011 eita "peukal sääntöjä". Va ikka työ nkin vielä kesken, raprtidaan tässä kuitenkin - pää11ekkäisen työn välttämiseksi - sa tehdyistä kkeista. KT-sastl1a n j vusia käytetty tarjnnan rakenteen tarkistamisessa apuna rakennemallia, jta tiettävästi ei le kskaan estimitu tilastaineiststa PNS-mente1mä11ä, mutta jka n kuitenkin histrialliseen aineistn svitettuna timinut tyydyttävästi (kuvi 6). 5.1 ~MTQ = 0.25~XTQ ~CQ ~GQ ~QC ~QC ~W MTQ Tavariden ja palvelusten tunti, 80-MMK XTQ Tavariden ja palvelusten vienti, 80-MMK CQ Yksityinen kulutus, 80-MMK GQ Julkinen kulutus, 80-MMK QC6 = Rakennusinvestinnit, 80-MMK QC7 Kne- ja laiteinvestinnit, 80-MMK W = Varastjen muuts ja tilastvirhe, 80-MMK Frsmanin1 tuntimallien uudelleenestiminnin tulksena saat iin kaksi khtuull i sen järkevää yhtälöä. Ongelmanahan rakennemallin estiminnissa n selittävien lljuttujien eli kysyntäkmpnenttien välinen mu1tik11ineaarisuus. Tisessa yhtälössä, jta tässä nimitetään RM:4:ksi investinnit n jaettu rakennusinvestinteihin ja kne- ja1aiteinvestinteihin kuten vanhassa rakenneyhtä1össäkin. Tämän lisäksi viennin ja yksityisen kulutuksen kertimet letettiin yhtä suuriksi ja julkisen kulutuksen rakennusinvestintien kertimet arviitiin etukäteen. 5.2 ~MTQ = 0.05 ~CQ ~QC6 = 0.31~(XTQ+CQ) ~QC ~W (0.03) (0.14) (0.05) R2C = 0.95 DW = 2.63 SE = Estimintiperidi Suluissa keskihajnnat 1 FORSMAN, P. Tunnin ennustamisesta KT:n työpaperi 7/84 ja Tuntiyhtä1öistä ll, KT 1/83.

23 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR TAULUKKO 2 Tinen tuntiyhtä1 ö (RM:5) mui stuttaa spesifikaati 01 taan Frsmani n "parasta tuntiyhtäl öä". Siinä kaikki i nvestinni t n yhdistetty, jnin estimitava yhtälö n seuraava: 5.3 L\MTQ = 0.05 L\CQ - 0~29L\(XTQ+CQ) L\(Q+W) (0.03) (0.04 R2C = 0.93 DW = 2.18 SE = b) Tuntiyhtälöt Kuvissa 7 vat tteutunut tunnin kehitys sekä mallien (RM:4 ja RM:5) laskemat urat kk estimintiperidi11a. Rakennemal- 1 ien ennusteet KT:n ennusteen eksgeenisilla muuttuji1la esitettiin taulukssa 1. Valmiiden tavariden tuntihintjen ennustamisessa n nlln ikään käytös sä y htäl öt~ ji ta ei' le estimi tu PNS-menete 1 mällä. Sumen tuntihintjen n,letettu riippuvan tuntisuuksil- 1 a paintetuistatuntimaiden vientihintakehityksistä. Kska estimintikkeiluteivät tuttaneet järkeviä kertimi a, käytetti in aikaisempi a yhtäl öi tä. Kertimet ja ennusteet kul utus- ja investi nti tavariden yksikköarville n esitetty taul ukssa 2 (suluissa KT:n ennusteet). Valmiiden tavariden tunnin yksikköarvyhtälöt Tuntimaa 1 n ves t i nti tava- Kul utustavari den riden kerrin kerrin. ~ USA Japani Länsi-Saksa Ranska s Britannia Rutsi , Ennusteet (4.0) (5.5) 5.2 (4.5) 5.0 (5.0 ) (5.0) t 3.2 (5.5) Kuviissa 8 ja 9 n esitetty muuttuji'en tteutuneet sekä edellä esitettyjen yhtälöiden avulla lasketut %-muutkset. Kuten vidaan tdeta yhtälöt eivät sel itä hi stri all i si a h.intjen, muutksia erityisen hyvi'n. Tast näyttävät kuitenkin pysyvän verrattain lähellä tisiaan (kuvi 10 ja 11).

24 , SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEENKÄYTTOÖN Hannele Kusmanen/AR TAULUKKO 3 Tunnin yksikköarvyhtälöitä Selitettävä Kk tavaratunnin yksikköarv, '.t-mu nvestintitav. tunnin yksikköarv, '.t-mu Kulutustav. tunnin yksikköarv, '.t-mu Jssakin ennustevaiheessa valmiiden tavariden tuntihintaennustetta ehdtettiin OlJutettavaksi,' kska "OECD-mai den yksikkötyökustannusten ja BKT-defl aattrei den kehitysura n nuseva". Tätä peukalsääntöä ehdittiin tutkia vain pikaisesti regressiyhtälöiden avulla. Taulukkn 3 n kttu sa näistä estimintikkeista. Selittävät '.t-mu Vaki R2C DW SE OECD :n yks. työkust. OECD:n BKT-defl (0.89) (6.55) (0.99) (1. 71) (6.49) (0.42) (2.54) (0.73) (1. 76) (0.52) (3.82) (0.30) (3.10) Regressiyhtälöiden perusteella näyttäisi siltä, ettei ainakaan estimintiperidilla ( ) valmiiden tavariden tuntihintjen ja OECD-maiden BKT-deflaattrin ja/tai yksikkötyökustannusten välillä le riippuvuutta. Viiveiden käyttö saattaisi auttaa. Sen sijaan kktunninyksikköarvn ja koe muuttujien välinen yhteys n j selvästi vimakkaampi. c) Tunnin määräyhtälöt Tunnin määrille estimitiin yksinkertaisia yhtälöitä, JOlssa sel ittävänä muuttujana li ainastaan skaalamuuttuja, eikä 1 ainkaan suhteell isi a hintja. Tarkituksena li saada sel vill e perusrelaatit, jita lt\yöhemmin n tarkitus täydentää. Kulutustavariden tunnille saatiin näissä kkeissa kaksi yhtälöä, jista tisessa selittävänä muuttujana n kk yksityinen kulutus. nvestintitavariden tuntia selitettiin kne- ja

25 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Hannele Kusmanen/AR TAULUKKO 4 laiteinvestinneilla. Ryhmä muut raaka-aineet n suurin ja vaikein ryhmä. Siitä ertettiin maksi ryhmäkseen metallitellisuuden raaka-ainetunti, jta selitettiin metallitellisuustutannll a. Jäl jell ejäänyttä residuaal i a ketettiin heikin tulksin selittää muulla (ml. metsätellisuus) tellisuustutannlla. Taulukssa 4 n esitetty nämä estimintikkeet. Sel itettävä Selittävät Vaki Kulutustav. tunti (MQ4/160) (52.97) - n ) nvestintitav tunti ( ) Metall itell. tut ra. tunti (20.13) Muun tell ra. tunti ) Yksit. Kestävät- Kne- ja Metallf- Muu tell. Aika kulutus pul ikest. laitelnv. tell. tut. tutant R2C Oli SE ) (0.10) (59.47) (0.06) (0.002) (1.51) (0.003) (3.12) Estimintfjaks Sul ui ssa keski hajnnat Kuviissa vat yhtälöiden avulla lasketut tuntimäärät sekä tteutunut kehitys vusina Muun tell i suuden raaka-ainetunnin yhtälö katsttiin sen verran käyttökelvttmaksi, ettei siitä piirretty kuvita.

26 MTG:HH NTltLi TUON!~\ ao-v'mk RM1: Ll.A USi<E1'TU ~_.-.~ 7r: r -----,r-----~------~----~----~ =.y ~t--r , [ /~~ t-~ ----:ir-----l- Ī l-i-? JO.. ' ~ ~--~ E ~ t j---_+_---j-----l r = / ~ t------t ~/ 40000~r_~~--~~----~-----~-----L---~----~ Aug-84 ) MTn: -A -T~D~!~. ao-vj~. VUOS SARJA MTG: 1. V4 re-m. LLA LASll.ET7U MTQ: L V5 RM5: l1.ä 1.AS'~ETTU A ~ 65000~~~~-~1 ~-~~--~~--~~~,~~~~~:-~~~~~;~. _~~ J t ~ 55000_ ~-----~~--r------t _+_-----t-----_ ' ! ~ ~ ~ ~ ~ ~O~ ~ ~ Aug-84

27 MU3: A Rj MU3:HKi AS Tunnin yks.arv.80=100: lnvestintitavarat KV. V1EN11H1NN01STA LASKETTU l.l... 1 ~ f' 30~----~~----~------~------~ r------~----~ 20~ -f-~-----t//\+-~t' ~---- ~ :J:' /\ 1/-"- -'.... \1 \. ~ e- ~. " "'l'" :'. i: - \ /----1 = "V..:. \~. ~! \ ~. ~"".J.' =:,-... 0f:: :.. ~ : ~: r: : ~~--~~ r: : '.r: : _20~ ~~_--~_----L_-_---L ---L------~----~ MU4: A R1 Tunnin yksikköarv. 80=100: Kulutustavarat MU4:HK1 'Ri KV. VENTHNNOSTA LASKETTU = -:::- = 30r r------~------r_----~------_r----~ 20 - t: ' ~ 1/ jo~ j-.j-'.. l /./ ~ -/ : ",.. :j,. +-:.,..<-' "-'c-'_.,., V.\."..., ' 1. / 'V.' t\ " ~v.. '-',"" ",---"'/.',... '" '. ',' ~ " Or~----r ~~.~ ~ ~----~ C' C ',' r:: ' ~, ~. _joe- - =. =.' =- ", = :' -20~~--~------~----L L------~------J----~ ,6-Sep-84

28 'V MU3: A 1unnin yks.arv, 80=100: nvestintitavarat MU3: Hl<2' ~--1 'r ~ 1!, ~.L"~!; '--. t-.~ r- i i i l-! f r 1 75~ i i----~~~~----~! ~ ~. \. l' 1 r 1.J," ~ 50~ r..._! --r- +-1!! 1 ' 1 11,. l ~ 1. l J -i ' '~,!~ L '. 1..'"'f.!!. 1 ' j l: 1:.",1 ~. 25 r U -t ) l'. 1 i ( MU4: A 1unnin yksikköarv, 80=jOO: Kulutustavarat MU4: HK rn 5 T r--r---l'--t--- 1, -r 1 --'---'r-l 125 t- ~ ~ f 1 1 JOO! -l-- r '-..= ~ j 1 i 1 75f-, _-"-.:::,. ; :' :...+ t i LJ 50~, -~- - ~.j. -+--' '--1 -! [ _--< >-.1 _-'---,1-1 _...L..._...J..._-..l._--J ep-84

29 MG4: A KULUTUSTAVARODEN TUONT, BO-MMK MG4: C YHTÄLÖN MG~ 1 AVULLA LASKETTU M04;C2 9000n YHTÄLÖN MG4: 2 AVULLA LASKETTU J t--, 60! 700 t--1 F ~----'~~~ /j M03:G MG3: C T NVESTON1TAVARODEN luontl, BO-MMK YHTÄLÖN MQ3: 1 AVULLA LASKETTU i 9000 [---, /< ~.--t------r----t---j B3 83 ~ :;.. i l' 1 j-- i=- ' ~,' ' r----j~- +- _ _ ~(-l l ~.~...._-_...-~ _- El', 1 :Jj ) 1=-! -"11 :' 1 1= l i'.!. \! t= i., \ t ' j J 7000 ~ --~----l-\..---r-: -r--- / r 1 i' l' j r- t t \ J' ~ t f ,-... \. : r -.j i'..!. l f ' ' ~ ~ 10 ~ ~l _ i l ep-84

30 MM138:Q METALLTEOLLSUUDEN R-ANE1UON11, MM138:C YHTÄLÖN MM138: 2 AVULLA LASKETTU j 10 r= T---.--T.----T-----T r , ~:! ~ :! t- ~ ; ~ ~ ; : "- ':.',, ' r-, ; 100 >--;:= -...' _ ~_._.. ~" p..! ','. "", J,. t- #..., c..... i ;- l 90 t , ~.' ' r::: 80 : j.-- E t:- : '. {. -""---1 i i i!'"" 70 ~ : ~ '1 '-!!! t 60 _._ _ J.. _....L.~ L ~ L \ " Li!! Sep-84

31 ~QLO ~ ~7 D..J,.j.n'~ SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT Tun l~t\, ~4,.,A.(T()AJ\~\\ SSÄSEEN KÄYTTOÖN %. HA:-\ t\.\...~pc1.j ~ \\ S "-e:.~-.."..) Airi Jussila/TN (10) PALVELUSTEN VENT JA TUONT V Palvelusten vienti Palvelusten vienti, %~uutkset ARVO Kevät Syksy MÄÄRÄ Kevät Syksy (-4.3) HNNAT Kevät Syksy (11.4) * Tdelliset muutkset suluissa. Ennustesysteemissä tavariden viennin Tilastkeskuksen hintaindeksin ja tullihallituksen yksikköarvindeksin ert kasautuvat p a 1 ve 1 u k s iin. Palvelusten vienti, arv Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %~uuts

32 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Airi Jussila/TN Palvelusten vientihinnat Palvelusten vientihintaindekseistä kansainväliset rahti-indeksit (35-40 %), Sumen kuluttajahintaindeksin matkustukseen 1 iittyvät alaerät (25-30 %) ja ulkmaiden kuluttajahintjen indeksi (25-30 %) vat merkityksellisimmät. %-muuts Tavariden vientihinnat OECD-maiden bkt-hinta SVT-maiden bkt-hinta Sumen bkt-hinta Sumen kuluttajahintaind Palvelusten vientihinnat Sumen kuluttajahintaindeksin matkustukseen liittyvät alaerät vat histriatietjen mukaan kasvaneet 2-3 prsenttiyksikköä npeammin kuin pääindeksi. Kska matkustukseen liittyvien hintaindeksien dtetaan kasvavan edelleen pääindeksiä npeammin ja kska inflaativauhti ulkmailla ennustetaan Sumen inflaativauhtia hitaammaksi, vidaan lettaa palvelusten vientihintjen kknaisuudessaan levan tasltaan lähes Sumen kuluttajahintaindeksin mukaisia. Rahti-indeksin letetaan kuitenkin vaikuttavan palvelusten vientihintauraan. Ulkmaisen nususuhdanteen jhdsta ennustetaan rahtihintjen kasvavan vusina , mutta laivauskysynnän supistuessa rahtihintjen kasvu hidastunee vunna 1986.

33 SEK TOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Airi Jussila/TN Palvelusten vienti; arvtiedt a) Kul jetus Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts Kuljetuspalvelusten viennin arv kasvaa vimakkaimmin vusina 1984 ja Tavaranvi ennin vimakkaan kasvun aji ttumi nen vudeksi 1984 lisää kuljetuspalvelusten kysyntää. Vunna 1985 tavarantunnin kasvu pulestaan n vimakkaimmillaan ylläpitäen siten kuljetuspalvelustenkin vientiä. Ulkmaankaupan taantuminen vunna 1986 heijastuu kuljetuspalvelusten vientiin. b) Matkustus Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts Kevään ennusteen matkustustulja n syksyllä supistettu varvaisesti vuden 1984 ensimmäisen vusipuliskn tteutuneen kehityksen perusteella. Matkustustuljen määrän vudesta 1982 lähtien alkanut supistuminen kääntynee ennustejakslla vähäiseen kasvuun, kska ulkmaisen nususuhdanteen jhdsta ulkmaisten ktitaluksien käytettävi ssä levat tult kasvanevat. Sumen inflaativauhtikin alkaa laskea lähelle OECD-maiden tasa. Mahdllinen ennustevirheaiheutunee kuitenkin matkustustuljen yl i arvi i nni sta.

34 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Airi Jussila/TN c) Muut palvelukset Kevät -84 mil j. mk X-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts jsta - Tekninen taittiet milj. mk X-muuts Muu milj. mk X-muuts Kevään ennustetta ei le muutettu muutin kuin kasvattamalla hieman vuden 1986 palvelustulja. Teknisen taittiedn vienti määrää muiden palvelustuljen uran heilahtelut. Teknisen taittiedn vientituljen lännestä ennustetaan arvltaan kasvavan inflaativauhdilla, määrällistä kasvua ei dteta syntyvän. Neuvstl i itn-prjektivi enti ennustetaan idänkaupan sastn mukaan: 150 milj. SUR (70 milj. SUR pl. tavarat), 1~?7'1 200 milj. SUR (120 milj. SUR pl tavarat) v ja 250 milj. SUR (150 milj. SUR pl. tavarat) v SNTL:n bruttlaskutusperusteistenprjektivientituljen vimakas supistuminen (250 milj. SUR pl. tavarat v. 1983) n tärkeimpänä syynä siihen, että vudesta 1982 alkanut pal vel u sten kknaisviennin määrän supistuminen jatkuu vielä vunna 1984, vaikka kuljetus- ja matkustustult kasvavatkin.

35 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Airi Jussila/TN Palvelusten tunti Palvelusten tunti, %-muutkset ARVO Kevät Syksy MÄÄRÄ Kevät Syksy ( 6.1) HNNAT Kevät Syksy (9.8) * Tdelliset muutkset suluissa. Ennustesysteemissä tavariden tunnin Tilastkeskuksen hintaindeksin ja tullihallituksen yksikköarvindeksin ert kasautuvat pal vel uksi in. Palvelusten tunti, arv Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts

36 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Airi Jussila/TN Palvelusten tuntihinnat %-muuts Palvelusten tuntihintaindeksistä ulkmaiden kuluttajahintjen indeksi %) ja Sumenbkt:n hintaindeksi (30-35 %) vat merkityksellisimmät Tavariden tuntihinnat OECD-maiden bkt-hinta SVT-maiden bkt-hinta Sumen bkt-hinta Palvelusten vientihinnat Palvelusten tuntihintaura n ennustettu tavariden tuntihintjen phjalta. %-muutsten tasa n nstettu tavari den hintjen %-mu.utksi in verrattuna. Va ikuttaahan pal vel usten tunti hintihin merk ittävästi myös ktimaiset hinnat, ji den kasvuvauhti n ul kmai sta kasvuvauhti a npeampi ennusteperidilla.

37 SEKTOR 1 RAPO RTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Airi Jussila/TN Palvelusten tunti; arvtiedt a) Kuljetus Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts b) Matkustus Kevään ennusteeseen verrattuna vusien 1984 ja 1985 menja n hieman kasvatettu. Kuljetuspalvelusmenjen kasvun huipun ennustetaan ajittuvaksi tavarakaupan seurauksena kyseisiin vusiin Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts Kevään ennusteen verrattuna matkustusmenja n kasvatettu ennusteperidilla, kska tteutunut kehitys vuden 1984 alkupulisklla n tunut esille krjauspaineita. Matkustusmenjen vimakkaan kasvun letetaan vaimenevan vunna 1986, jllin ulkmaiden inflaativauhti nusee lähestyen Sumen inflaativauhtia. Tisaalta ktitaluksien käytettävissä levien reaalituljen ja yksityisen kulutuksen kasvussa ei le merkittäviä heilahteluja ennusteperidilla, jten matkustusmenja n ehkä vielä hieman aliarviitu vusiksi 1985 ja 1986.

38 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Airi Jussila/TN c) Muut palvelukset Kevät -84 milj. mk %-muuts Syksy -84 milj. mk %-muuts jsta - Tekninen taittiet milj. mk %-muuts Muu mil j. mk %-muuts Vuden 1984 salta muita palvelusrnenja n kasvatettu ensimmäi sen vusipuli skn tteutuneen kehityksen perusteell a. Ulkmaankauppaan liittyvät kulut vat kasvaneet hieman dtettua npeammin. lisäksi tekniseen taittietn liittyviä menja n valuuttatilastn kirjauksissa siirtynyt vudesta 1983 vuden 1984 alkuun. Vusien 1985 ja 1986 teknisen taittiedn tunti n ennustettu vaimeaksi, kska se suurelta sin liittyy läntiseen prjektivientiin. Prjektiviennissä ei taasen dteta merkittävää kasvua. Muiden palvelusmenjen kehitys vusiksi 1985 ja 1986 n ennustettu tavaranviennin ja -tunnin phjalta.

39 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOÖN Airi Jussil a/tn Pal velustaseet Palvelustaseet, milj. markkaa Kuljetus Matkustus Muut palvelukset Yhteensä Palvelustaseen ylijäämä n melk tasaisesti kasvanut 1970-luvun alusta lähtien aina vuteen 1982 asti. Vunna 1982 alkanut ylijäämän supistuminen pysähtyisi ennusteen mukaan vunna Palvelustaseen ylijäämän supistumisen syinä vat pääasiassa makustustaseen ja muiden palvelusten taseen muutkset. Matkustustase kääntyi alijäämäiseksi vunna 1982 ja alijäämän ennustetaan kasvavan ennusteperidin lppuun asti. Muiden palvelusten taseen ylijäämä li krkeimmillaan vunna 1982, mutta ylijäämäisen vuden 1983 jälkeen llljiden palvelusten tase ennustetaan lievästi alijäämäiseksi. Kuljetustaseen ylijäämän kasvu vaimentaa kk palvelustaseen ylijäämän supistumista. 4 Palvelussektrin yhteydessä ennustetut muut erät Nettvaikutus vaihttaseeseen, milj. markkaa Tavarakaupan krjauserät Palkat ja ss.vak.maksut Tulnsiirrt Yhteensä, (Yhteensä, syksy kevät 1984) ) Kevään ennustetta n krjattu pääasiassa tulnsiirtihin sisältyvien vakuutusmaksujen, nett sekä vahingnkrvausten salta. Tulja ja menja kasvatettiin, kska viimeisimpien kysely tietjen mukaan vuden 1983 vakuutustuljen ja -menjen tasja n nstettava. Lisäksi tulnsiirtjen vakuutustulja nstettiin hieman vakuutusmenja enemmän, jtta vakuutuserät 01 isivat tulnsiirttaseessa lähes tasapainssa tteutuneen kehityksen tapaan.

40 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Airi Jussila/TN Ennustemenetelmästä Palvelusten vienti ja tunti ennustettiin tällä kierrksella pääasiassa aikasarjaennusteena ttaen humin vuden 1984 salta arvtiedt ensimmäisen vusipuliskn kehityksestä. Kevään ennustetta muutettiin muilta sin muissa sektreissa tehtyihin krjauksiin njautuen. Palvelusten vienti- ja tuntimalleja llaan parhaillaan kehittämässä ennusteiden tueksi.

41 Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR. SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN (VtlS/Å} J/G7lV'ö) J~.'./:T.',.J Jt3H~,. n/"f7t'-1l*':." :f':1?j~/br; s. ' A'-M' AZA-//JQ../; ~~;,,. '7'/#A.; YN...i~M... YRTYSSEKTOR 1 Tutant Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi " BKT mh Tellisuus Suljettu BKT mh Te11 i suus Suljettu yritys- yrityssektri sektri Tutannn kasvu li Vllme vuden lpulla ja tämän vuden alkupulisklla hitaampaa kuin mitä keväällä arviitiin. r~synnän kasvun npeutumisen siirryttyä keväällä ennakitua myöhäisemmäksi tutantlukuja n tämän vuden salta vastaavasti alennettu. Tellisuustimialittain tutannn kasvuarvit: Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi Metsä Meta11 i Muu Metsä Meta11 i Muu Työpans Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi Kk työ- Tellisuus 'Suljettu Kk työ- Te 011 i suus Su 1 jettu pan~s yritys- pans yritys- ' sektri sektri ' Työviman kysynnän kehitys n ennustettu heikmmaksi kuin keväällä, mikä heijastuu parampana tuttavuuskehityksenä. Työpansarvit nudattavat tavanmaista suhdanneuraa. Taantuman su-

42 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg. Paav Peisa/TN. AR Kannattavuus tuisan tuttavuuskehityksen takia tuttavuuden muuts ei kuitenkaan kha aivan nususuhdanteelle tyypillisiin lukemiin. Vuden 1983 ennakktiedt viittaavat etenkin tellisuuden työpanksen suhteellisen vimakkaaseen supistumiseen. Mikäli tämä kehitys jatkuu, työttömyysaste saattaa nusta ennustetusta lettaen, että vutuiset työtunnit työntekijää khti pysyvät samana tuin nyt n laskettu (kk kansantaludelle tuntia/työntekijä). Vidaan hyvin ajatella, että yritykset pyrkivät säätämään työvimakustannuksiaan työpansten eikä työllisten määrän kautta. Työttömyyteen vaikuttaa myöskin nuseva sallistumisaste. Työnsaantimahdllisuuksien parantuminen hukuttelee nususuhdanteessa ihmisiä työmarkkinille Timialittainen Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi Tellisuus Suljettu Yrittäjä- ja Te 011 i suus Sul j ettu Yrittäjä- ja yritys- päämatuljen yritys- päämatuljen sektri suus bkt:sta sektri suus bkt:sta kannattavuuskehitys: Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi 0 Metsä Metalli Muu Metsä Metalli Muu Paranevan tuttavuus- ja vaihtsuhdekehityksen ansista tellisuuden kannattavuus päämatuljen jalstusarv-suudella mitattuna khentuu vusina 1984 ja Sekä tuttavuus- että vaihtsuhdekehitys vat tässä ennusteessa parantuneet kevääseen verrattuna ja kannattavuuslukemat nusevat erityisesti metsätellisuudessa krkealle taslle. Vidaan myös metsätellisuuden salta tdeta. että sekä Ensn että Kemin käyttökateprsentit (liikevaihdsta) kuluvana vunna nussevat 20 prsentin taslle, kun se esim. vusina metsätellisuudessa li 16 %. Tämä saltaan tukee hyvää kannattavuuskehitystä.

43 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR KUVA 1 METSÄTEOLLSUUS (TOL 33, 341) Paäematu 10 j en s. ja 1estusarvsta (vas. ast.) Käyttökatteen s. liikevaihdsta (ik. ast.) - -: Puutellisuus - -: Paper itee 11 isuus %r , ~r_----_r----~% '!--l: ;15 20 t (Arvi 1 käytettävissä lleiden yrityskhtaisten tietjen perusteell a.) 5 4 Kapasiteeti n käyttöaste Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi 0 K k telli suus Kk tell i suus Metsä Metall i Muu Kapasiteetin käytön arviidaan nyt jakaantuvan vielä tasaisemmin kuin kevään ennusteessa. Krkeimmillaan kapasiteetin käyttöaste n ensi vunna, jllin se kuitenkin jää selvästi alhaisemmaksi "kuin aikaisemmissa suhdannehuipuissa, saksi sen takia että investintitiminta li suhteellisen vilkasta vusina , saksi sen takia että tutannn kasvu jää varsin hitaaksi.

44 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR nvestinnit 5.1 Kiinteät investinnit Kiinteiden investintien ennuste ei le muuttunut kevään ennusteesta leellisesti. Tteutuneen kehityksen perusteella investintien käynnistyminen n kuitenkin ajitettu myöhäisemmäksi ja kannattavuuskehitysarvin perusteella tellisuuden investintien suutta kk yrityssektrin investinneista n lisätty. Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi Tellisuus Suljettu yrityssektri Kk yrityssektri Tellisuus Suljettu yrityssektri Kk yrityssek tri Phdintaa investinneista Kevään ennustekierrksella nähtiin yritysten kiinteiden investintien salta riskien painttuvan ennustettua npeamman kasvun suuntaan. Uudet tiedt vat hälventäneet näitä epäilyksiä ainakin lähitulevaisuuden salta ja vaikuttaa siltä, ettei rajun investintibmin edellytyksiä le, vaikka tulkehitys li 1 askuva i heessa hyvä. Tutannn ja erityisesti tul j en muutkset jäävät ennusteessa pienemmiksi kuin 1970-luvun nususuhdanteissa. Pitkän tähtäyk~en kasvunäkymät vat pessimistisemmät kuin 1960-luvulla ja 1970-luvun alkupulella, jten yli kk suhdannejaksn tarkastellun investintiasteen dttaisi jäävän senaikaista alhaisemmaksi. Pääman npeampi kiert ja suhteellisten hintjen muutsten lisäämät krvausinvestinnit tuskin riittävät kmpensimaan laajennusinvestintien vähennystä. Päämapalvelusten laskendallinen kustannus n myös selvästi krke-.ampi suhteessa palkkihin kuin aikaisemmin, erityisesti js vertailukrksi tetaan markkinakrk. Siten ratinalisintiinvestinnit eivät kannata s.amassa määrin kuin aikaisemmin. Yritysvertus n pääpiirteissään samankaltainen kuin investintien npean kasvun vusina, mutta luultavaa n, että kirjanpitteknlgian kehityksen ja verttajien asenteen liberalisitumisen takia investintien merkitys tulksentasauskeinna n vähentynyt. Viimeaikaisen kehityksen 'perusteella n herännyt myös epäilys siitä,. että krkean krn vaikutuksesta yri tysten investi nti-

45 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR YHTEENVETO. timinnassa ei tapahtuisikaan nrmaalin suhdannekierrn mukaista npeutumista. Kuitenkin ennusteessa n lähdetty siitä, että investintien yli suhdannejaksn lasketun tasn määräävät ensi sijassa muut kuin rahitustekijät, jiden arviidaan vaikuttavan lähinnä investintien ajitukseen ja sektreittaiseen jakaumaan. Ensinnäkin kilpailu markkinasuuksista ja yritysvertuspakttavat yritykset pitkällä tähtäyksellä välttämättömiin uusinta- ja laajennusinvestinteihin, vaikka rahitussaa "tavien lisääminen saattaisi lla lyhyen tähtäyksen vittjen maksiminnin kannalta parempi vaihteht. Tiseksi vaikka tämän hetkinen reaalikr~ n varsin krkealla taslla, js se lasketaan markkinakrn ja tämän hetkisen inflaativauhdin ertukse~ na, näin määriteltynä reaalikrk ei välttämättä le relevantti investintipäätöksen kannalta. Kiinteisiin investinteihin käytettävissä levan rahituksen krk n nussut humattavasti hitaammin kuin likvidien saatavien tutt ja uskttavaa n, että yritykset saavat lutta kiinteiden investintien rahittamiseen eri ehdin kuin markkinakrkisten saatavien kartuttamisen rahittamiseen. Markkinakrn ja hallinnllisen krn välisen ern kasvamisen myötä rahituslaitkset vat jutuneet kiristämään halpakrkisten luttjen"myöntämisperusteita. Rahituksen käyttökhde vaikuttaa luntevalta karsintakriteeriltä.myöskään ei le itsestäänselvää, että tämänhetkinen inflaativauhti n yrittäjien mielestä paras mahdllinen tulevan inflaatin ennuste. Krkea krk karsii tietenkin jssain määrin yritysteninves-. tinteja, siitäkin hulimatta, että kknaisvaikutusta lievent ää rahituksen suuntautuminen aikaisemmin lutnsäännöstelyn khteeksi jutuneille yrityksille. Kuitenkin nyt harjitettu rahaplitiikka vaikuttaa luultavasti enemmän investintien ajitukseen kuin tasn. Erityisesti nusukauden alkaessa, kun kuluvarant n jkseenkin käyttämätön eikä pakttavaa tarvetta kapasiteetin laajennukseen le lemassa, likvidien varjen hyvä. tutt saattaa hukuttaa yrityksiä siirtämään investintejaan myöhemmäksi. Tisaalta tämän vuden salta investintien kasvulukuja alentaa se, että rahitusmarkkiniden rakennemuutsten nusun saltaan myötävaikuttaessa investintien tas li viime vunna krkea. Vaikka krkea krk saattaa jssain määrin vähentää investinteja ja vaikuttaa investintien ajitukseen, vaikuttaa yhtä epätdennäköiseltä myöskin se, etteivät investinnit kasvaisi lainkaan krkeasuhdanteessa. Krn hella pääman tuttaste n nussut, mutta kuitenkaan 70-luvun alun kaltainen investåintien vimakkaan kasvun vaihe ei vaikuta tdennäköiseltä ennusteperidin aikana.

46 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR Tellisuuden investinnit Kesäkuun investintikyselyn suurin yllätys kski tellisuuden investinteja vunna Kyselyn mukaan tellisuuden investintien määrä li 6 % ed,ellisvutista pienempi ja investinnit supistuivat lähes kaikilla timialilla. Keväällä arviitiin tellisuuden investintien kasvaneen yli 3 prsentilla ja Tilastkeskus arvii vielä uusimmissa 1uvuissaan supistumisen lleen vain aivan vähäistä. Vuden 1983 salta rahitusmarkkina- -kehitys saatti heijastua investintitiminnan painpisteen siirtymisessä pienten yritysten 1easingrahitukse1la luttettujen investintien suuntaan. Sen sijaan vuden 1984 salta investinnit näyttävät investintikyselyn mukaan lisääntyvän nimenmaan suurissa va1tinenemmistöisissä yrityksissä. nvestintikyselyn mukaan tehdastellisuuden investinnit kasvavat 11 % vunna 1984, ennusteessa n 10 prsenttia. Vuden 1985 salta investinti kyselyssä arviidaan tehdastellisuuden investintien supistuvan -8 %, kun taas ennusteessa ennustetaan tellisuusinvestintien määrän kasvavan vajaalla 20 prsentilla. Kun aliarvstusprsentti kasvaa investintien nusukäänteessä investintikyselyn vastaukset viittaavat tellisuuden investintitiminnan vilkastumiseen ensi vunna, mutta tisaalta kyselyn perusteella ei vida kknaan sulkea pis myöskään investintien hitaamman kasvun vaihtehta. YHTEENVETO Tyypillisesti tellisuuden investintien vaihtelut vat lleet ennustettua vimakkaampia ja tulkehityksen perustee 11 ai nvestinnit saattaisivat lla erityisesti tänä vunna humattavasti nyt e'nnustettua suuremmatki n. Ku n tell i suuden investi nt i en kehitys riippuu ratkaisevasti suurten yritysten päätöksistä eikä tellisuusyrityksiä yleensäkään melk yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan le rahitusmarkkinilla säännöstelty merkittävästi rahitusmarkkiniden rakennemuutksen investinteja sektreittain ja yrityksittäin siirtävät vaikutukset heijastuvat selvästi tellisuudessa. Surat sijitukset ulkmaille lisääntyvät, mikä n myös miaan vähentämään tellisuuden investinteja. Tellisuuden investinnit vat tänä vunna melkein investintikyselystä saatavan parhaan estimaatin mukaiset. Tulkehityksen perusteella lisi mahdllista ennustaa vimakkaampaankin investintien kasvua erityisesti kuluvalle vudelle, mutta varja n suuntautunut nyt aikaisempaa enemmän rahitusvaateisiin. 5.i.3 Suljetun yrityssektrin investinnit Suljetun sektrin investinnit kehittyivät sutuisasti laman aikana. Vertekijöiden hella kehitykseen vaikuttivat kevyt rahaplitiikka ja lesing-rahituksen käytön laajentuminen. Näi-

47 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR den tekijöiden vaikutuksesta erityisesti rakennusinvestintien tas li viime vunna pikkeuksellisen krkea nrmaaliin hitaan kasvun vuteen verrattuna. Pa1autuminen nrmaalitaslle n miaan pienentämään kasvuprsentteja tavanmaista nusua a1haisemmaksi. Kun viennin- kerrannaisvaikutukset eivät le väl ittäniä ja tutannn ja tuljen kasvu n suljetussa sektrissa npeimmillaan vasta ensi vunna, investinnit ajittuisivat nrmaalin suhdannekierrn mukaan lähinnä vuteen Kuitenkin pikkeamat tavanmaisesta suhdanneurasta vat lleet aikaisemmin suuria. nvestintikyselyn tietjen mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihulln investinnit käynnistyvät j ensi vunna. Suljetussa sektrissa n llut ehkä tellisuutta merkittävämmin säännöstelyn karsimaa investinti kysyntää. Uusien rahitusinstrumenttien myötä kysyntää n vitu tteuttaa aikaisempaa enemmän, eivätkä yritykset le yhtä riippuvaisia tulrahituksesta kuin aikaisemmin. Seuraavina vusina kalliilla rahituksella hankittujen investintien uskisi jarruttavan myös suljetun yrityssektrin investinteja. 5.2 Varastinvestinnit Kevään 1984 arvi Syksyn 1984 arvi Pl. tilast- Ml. tilast- Pl. t i 1 ast- Ml. t i 1 astvirhe, mmk virhe, mmk virhe, mmk virhe, mmk Humattavin ennustemuuts yrityssektrin reaalierissä kskee varastinvestinteja, jita n krjattu viime ennusteesta alaspäin. (Edellisen taulukn luvut eivät le täysin keskenään vertailukelpisia 80-hintaisiin lukuihin siirtymisen takia.) Nu- -sun viivästyminen ja rahitusaseman vahvistuminen vat heijastuneet varastinvestintien supistumisena. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, että varastjen kasvukntribuuti jää tällä kertaa pienemmäksi kuin nrmaalissa nususuhdanteessa. Ensinnäkin raaka-aineiden kansainvälinen hintakehitys n pikkeava. Tiseksi yritysten käytettävissä n krkeatuttinen vaihteht-inen sijituskhde. Klmanneksi suhdan- nenusun tasaisuuden takia keskeneräisten töiden ja valmiiden tutteiden varastjen kasvukntribuutit jäävät nrmaalia pienemmi ksi. Tämän vuden varasti nvestintil uvui ssa vai kuttavat

48 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR , 8 myös suuret alustimitukset vuden lpulla. Vaikka metsätellisuuden puupula tulee hellittämään, markkinahakkuiden vilkastuminen ei ennätä heijastua vielä tämän vuden aikana puuraakaainevarastjen kasvamisena. 5.3 Tulkehitys ja investintiennusteen muut keskeiset epävarmuudet Yrityssektrin rahitusvirtja yritettiin mallittaa tällä ennustekierrksella mallilla, jssa tuljen prsenttimuuts jaettiin investinteihin, saatavien lisäykseen ja velkjen vähennykseen. Mallin suureet vat nimellisiä. nvestinteihin laskettiin kiinteiden ja varastinvestintien lisäksi hulttaseen tilaster ja taseidentiteettien säilyttämiseksi tulihin sisällytettiin rahitustilinpidn tilaster. nvestintien sal ta mall i timi tyydyttävästi. Seuraavassa tarkastell aan mallitarkastelun avulla eräitä investintiennusteen epävarmuuk -s i a. Alla levassa taulukssa eritellään ennustettu tulkehitys ja investi nni t TAULUKKO 1 KT-ENNUSTE SYKSYLLÄ ~-M %-M %-M %-M Käytettävissä leva tul Käytettävissä leva tul ml. rahitustilinpidn til aster Kknaisinvestinnit Vertaamalla kahta ensimmäistä riviä nähdään, että rahitustilinpidn tilastern suureneminen.(pieneneminen itseisarvltaan)'klmella miljardilla v näkyy varsinaisten käytettävissä levien tuljen ja mallien tulkäsitteen humattavana pikke-amana. lmeistä n, että viime vuden salta Tilastkeskuksen luvut eivät le knsistentteja, mutta mahdllisia virhelähteitä vat tuljen aliarviinnin hella investintien tai saatavien lisäyksen yliarviinti ja velkjen lisäyksen yliarviinti. Ennusteen mukaisilla selittävien muuttujien aikaurilla malli antaa seuraavan ratkaisun yritysten kknaisinvestintien arvn kasvulle v :

49 Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON nvestinnit (01:1) %-M %-M %-M %-M Neljännesvusitilinpit- ja indikaattritietjen perusteella j ennustettu 11 prsentin kasvu n rhkea ja edellyttää kasvun _ vimakasta npeutumista lppuvudesta. Eräs selitys malliennusteen heiklle suvuudelle n tulmuuttujan (OYE) epäuskttavalta vaikuttava aikasarja. Seuraavissa mallilaskelmissa yritysten kknaistuljen arvn vutuisiksi prsenttimuutksiksi n letettu %-M %-M %-M %-M Tult (OYE:4) jllin mallin ntuva ennuste invest"intien arvn prsenttimuutksille n %-M %-M %-M %-M nvestinnit (01:2) Myös tällä tulkehityksellä investintien npeimman kasvun vudeksi tulee kuluva vusi. nvestintien kasvuvauhti n ensi vunna ja seuraavana vunna jkseenkin sama kuin ennusteessa, mutta investintien tas jää ennusteessa selvästi malliennustetta alhaisemmaksi. - Js malli ratkaistaan vain vusilla (histria vuteen 1984 asti ennusteen mukainen), investintien kasvu npeutuu 10 prsentilla v Krktasn nusun vaikutuksista pyrittiin antamaan jnkinlainen arvi siten, että reaalikrkja kuvaavan inflaativauhdin arvja alennettiin 3 % vusina Tulkehityksellä (OYE:4) saadaan tällöin mallin antamaksi investintien arvn prsenttimuutksiksi %-M %-M %-M %-M nvestinnit (O:3) Vertaamalla laskelmia 2. ja 3. nähdään, että krn krtuksen vaikutus n laskelman mukaan ensimmäisenä krkean krn vunna ni n 15 prsenttiyksikköä, mutta myöhemmi n vaikutus häviää.

50 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTöÖN Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR Velat ja rahitussaatavat 6.1 Saatavat KUVA 2 Käteistalletusten letetaan kasvavan karkeasti ttaen transaktitarpeen kasvua vastaavasti, ja kannan suhde bkt:hen pysyy ennusteperfdilla jkseenkin viime vutisella taslla. Yritysten vittjen kasvaessa investintitalletukset Sumen Pankissa kasvavat reippaasti sekä tänä että ensi vunna. Markkinakrkisten talletusten suhteen n letettu, että npeamman prtflispeutuksen kausi n j päättynyt, jskin talletukset kasvavat vielä tämän vuden lppupulisklla sekä hitaammin ensi ja seuraavana vunna. Prtflispeutuksen päättymisen lisäksi markkinakrkisten talletusten kasvun hidastumiseen n ajateltu vaikuttavan pankkien vähentyvä halukkuus ttaa vastaan markkinakrkisia talletuksia krkjen siirt-ikeuden muuttuessa. Markkinatalletusten kasvu n rahitettu pääsin terminimalla ulkmaisia saatavia. ULKCM.R. NETTOVELAN LSAys. ~ KOTN.R. SAATA'ilSi Ll~Å'tS. ~x t ea 15000r r r-----~r-----~------~ ----~ ~------~------~----~~----~~---H ~~----~ 5000r-----~r_----~r_-- ~----~~--~-+_ \~ ~ -5000~----~~----~~----~------~------~------~ Kun markkinatalletusten kasvu heijastaa siten lähinnä ulkmaanrahanmääräisten saatavien muuttamista ktimaanrahanmääräiseksi.

51 SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTöON Jan-Erik Krusberg, Paav Peisa/TN, AR Laskentajärjestelmässä yritysten ulkmaanrahanmääräisten saatavien ja velkjen erttelu n jnkin verran mielivaltainen ja termiinikatteeksikin tuleva pankkien päämantunti lasketaan yritysten ul kmaanrahanmääräi sten vel kjen 1 i säykseksi. Si ten ennusteessa esitetyt kasvuprsentit ja ennustekuvi 8.A antavat liian ptimistisen kuvan li~viditeettiaseman kehityksestä, mutta tisaalta liian pessimistisen kuvan velkaantumiskehityksestä. Ktimaisten saatavien suus yritysten kaikista saatavista jää ennusteessa pysyvästi aikaisempaa krkeammalle taslle, letettavasti krkern säilymisen takia. 6.2 Vel at Pankkien asema yritysten rahittajina vahvistuu ennusteperidilla. Tänä vunna pankkirahituksen painpiste n ulkmaanrahamääräisissä lutissa. Seuraavina vusina vimakkaimmin lisääntyvät ktimaanrahanmääräiset lutt, vunna 1986 erityisesti muiden rahituslaitsten lutt. Päämantunnin vähäisyys heijastaa paitsi lyhyiden saatavien prtflijärjestelyjen lppumista myös varastinvestintien vaimeata kehitystä.

52 1(\-: Kuv( 1 YRTYSSE<TOrU, % 81<T: 5T A 10 TOHNTAYLJ~Nll 1<..:~YTEnÄVS:;;\ OLEVAT TULOT _.. _ El 4 2 KNTEAT NVESTONNT ' 40 - ::.. ;: 30 :: r: ~ ~ 20 = -.-'''1 ~,-, E -., 10 f;.-' - - -, , f:"" 1= r :: -= =: =:.- '=: 30 =: "':: :: - :: 20 -= =: ~~'_ :""'T"""""t=P, 10 Jll 80 ~ VARASTmVESTONNT ~- ~ 4 r -sa fl == tzi i ~-! ~ cr~- - : ~.: '1 ; ~ '1""'=, ~ ~-- --lc t==tll- -3-3, B r- H~"~r-- -! ~ ~ ~ -:3 -S -- l --.-;~ "=l r""'1's s ~ -1 ~ ~ ~ RAH()TUSJÅÄ~!A 1 NEnOLUOTONOTTD ---_.-- 15r---r---~--,----r---r--~---,--~1v...., ~ 10 10,,," ".. ',,.., ",., --,- 5 " ' 1'... ~/1~,~ t KOTH. rll\h.l!aäa. VELKOJEN LSÄYS ULKOH. _a_ ,' el-~-- 8

53 /(UV/O ~ TEOLLSUUS VENTltlNAT. :\-f.\uutos YKSKKOTYC:<U3TANt-lUKSET. -"- io~_ '--r~---~ "---.:-----;.-- =: 40-1 == W":: - ~_ '. :: L = BO 3OS L_' E=_.~ l' t : ~.i :::.,"., : - == 20~_ ~--.- ' j \--~ : ----~-' ~ FO :::",,1!.. ~ 10~- 'V.:.. ~ '---r- ;; 10 ::: 1... ~----"".=,:LLJ_lj_:~rj~]~j '] _,: ' TUOT ANTO. ~-WJ'JT03 _ TOlUNTAYLJ]:)J.!Å, ~-WJUTOS 10 -=1. ; --_., --_!,10 : : n ri.: -i -5 -L 1Lll -5 "1 - :J '_---''----' KAPASTEETN KA'fTTOASTE. ~ r---r--'-~_-' K~TEÅT NVC:STO\NT. X-J.1JUTOS 90 r : :10 = -1! 70 ~... 1: _nl

54 SULJETTU YRTYSSEKTOF TUOTAH~ }t~ flnt A. ;/'-W.lUT03 YKSKKö TYö:<UST f\hhukset, ~~---r---r ,-----r--_,--_,--_,25 fl ~ ~!O f- -\ " _ 20 ~.' 1\ ~ J : ~5 r--"---'" J,. 15 ~~:& ~10 W \~l '~' i i:r~j,'::: :... \'...,. "1';1"_-1 :, -- 5~, _ 5 ~ ~ " 1-_ ~, ~ PÄÄOMATULOJEN OSUUS JAlCSTU3At:.;y~nA. ~ 40 -! '~ _ 4C ~ ~..- --""t-'p-l'-"._- r- s~f ==' ~ Be ~- r~ - :: =- 1-:: ~ = 20 t-~ f-'-= 20 F ~,_0, = -,.,-= ~ = 10 ~ f- - -f '-~io : r=,-=: ~ :: TUOTANTO. ~-NUUTOS LOr---~--~~~~--~--~--~ ~10 a e TOHNTAYLJAÅlt!.. %-~UUTOS l----if----l - i( a KAPASTEETN KAYTTOASTE. ~ 00 r-~'--"'--"----,r ,-----,--..., 100 KNTEÄT NVESTOH!NT. X-MUUTOS sc

55 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTDDN Helvi Kinnunen/AR KOTTALOUDET 1 YLESTÄ 2 OLETUKSET 3 ENNUSTETULEMAT Ennusteperidilla ei finanssi- eikä rahaplitiikassa tapahdu ktitaluksien kannalta merkittäviä muutksia viime aikina vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Yksityisellä kulutuksella ei siis le ennustejakslla itsenäistä rlia ktimaisen kknaiskysynnän lisääjänä, kuten esim. vunna 1982, vaan kulutuksen kntribuuti tutannn kasvuun määräytyy taluden kerrinmekanismien perusteella. Ktitaluksien käyttäytymisen kannalta n leellista taludellisen epävarmuuden väheneminen: työllisyystilanne paranee jnkin verran ja inflaativauhti hidastuu selvästi. Käytettävissä levien tuljen kasvuvauhti n suhdannetilanteeseen nähden verkkaista, mikä jhtuu maltillisesta 2-vutisesta tulratkaisusta. Metsäkauppjen liikkeelle lähtö tänä vunna kiihdyttää muiden ansaintatuljen kasvua tänä ja ensi vunna. Krkea päiväkrk ja rahitusmarkkiniden säätely järjestelmien muuttuminen vat kiristäneet krksäännöstelyn alaisen markkamääräisen antlainauksen kasvua, jllin luttjen tarjnta ktitaluksille n supistunut. Ennusteperidilla letetaan päiväkrn pysyvän nykyisellä taslla ja juuri tehtyjen ratkaisujen mukaan kassavaranttalletusten pohjaa muutetaan siten, että pankit jutuvat tallettamaan Sumen Pankkiin selvästi aikaisempaa enemmän (ks. Pankkisektrin sektriraprtti). Vaikka pohjan muuts khdistuukin etupäässä markkinakrkiseen ttlainaukseen, n mahdllista, että kassavaranttalletusten alhainen krk päiväkrkn verrattuna vi syrjäyttää ennustettua enemmän markka-antlainauksen kasvua ja kiristää entisestään ktitaluksien lutnsaantia. Luttjen tarjnnan vaihteluja ktitaluksille hidastaa kuitenkin jssain määrin pankkien situtuminen erilaisiin luttspimuksiin, jtka takaavat lutt etukäteissäästämissuuden täytyttyä. Finanssiplitiikka n kk ennusteperidin käytettävissä levien tuljen kasvua hidastava. Ktitaluksien nettveraste nusee pulisen prsenttia vudessa kk ennusteperidin. Seuraavassa tarkastellaan sektrin endgeenisia eriä ennustamisjärjestyksen mukaisesti. /

56 SU'öMEN PANKK Helvi Kinnunen/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Aikatalletukset KUVO 1 Aikatalletusten kysyntää arviitiin kuluvan vuden salta tteutuneen kehityksen perusteella ja jatka myös talletusten kysyntäfunktin avulla. Oheisessa kuvissa yhtenäinen viiva kuvaa ennustetta, katkviiva malliennustetta. AKATALLETUSTEN REAALKASVU JW,;L.!. 15~------~ ~ r r ~------~15 6S 8S... 10[!-----H--.~~ ; ~ ~ Pankkilutt Tänä vunna talletusten kasvu n ennustettu jnkin verran npeammaksi kuin malli (ks. liite 1) antaa lähinnä tteutuneen kehityksen pohjalta. Ensi vunna kasvu n mallin mukaista, 1986 n talletusten kasvu hieman hitaampaa kuin malli indiki. Talletusten reaalinen kysyntä lisääntyy siis ennusteperidilla selvästi tuljen kasvun pysyessä sutuisana ja inflaativauhdin hi dastuessa. Pankkiluttjen tarjnnan kasvu n hyvin maltillista kk ennusteperidin. Tämä jhtuu siitä, että rahamarkkiniden

57 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Helvi Kinnunen/AR kireyden asteessa ei leteta tapahtuvan muutksia. Ktitaluksien luttjen residuaa1i1unteisuuden vuksi pankkiluttjen vaihtelu riippuu yritysten luttjen kysynnästä. Seuraavassa kuvissa leva mallisvite, jssa selittäjinä vat talletusten lisäksi päiväkrn ja antlainauskrn ertus sekä talletusten tassiirtymää 1982 kuvaava dummy-muuttuja (ks. liite 1) indiki nin 5-6 prsentin reaalista pankkiluttjen kasvua (katkviiva). KUVO 2 KOTTALOUKSEN PANKKLUOTTOJEN REAALKAS~J MALl. 15r ~ ~ ~ ~15 63 U ss n jo~----~r 0- l 3.3 Kulutus ja kulutusalttius Mallin antamaa pankkiluttjen tarjntaa krjattiin hieman alaspäin vunna 1985 yritysten luttjen kysynnän kasvamisen vuksi ja vunna 1986 letetaan yritysten rahitustarpeen j vähenevän, jllin luttjen tarjnta ktitaluksille visi kasvaa jnkin verran npeammin. Kulutus ennustettiin tämän vuden salta kulutuksen indikaattre,den ja mallin avulla, jatk ennustettiin pelkästään mallin a vull a.

58 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Helvi Kinnunen/AR KUVO 3 Tilinpidn perusvuden muuttumisen yhteydessä muuttui kulutuksen neljännesvusitilinpidn vusiura vunna 1983 siten, että vuden lpun kulutuksen tas n alhaisempi kuin seurannan pohjana llut aikaisempi neljännesvusiura. Tämän muutksen vuksi kulutuksen ennustetta ei muutettu viime kevään ennusteesta, vaikka alkuvuden kysyntäindikaattrit sittavatkin suhteellisen vaatimatnta kasvua. Edellä tarkastellulla luttjen tarjnnalla ja liitteessä 2 levan tul- ja hintakehityksen perusteella kulutuksen malli antaisi tälle ja ensi vudelle hieman ennustettua hitaamman kulutuksen kasvun. YKSTYSEN KULUTUKSEN VUOSMUUTOS MALLSOVlTE l 01 ~15 1. t ~ ---t;l~~ r ! -t- ~ 10, j./ /.J \ljvr r "1 ~ LlL-' ~-J,--! --,--~--,- -5'--C..L...-l.-L-! Kulutusmallin histriaan nähden suuri residuaali 1983 viittaa siihen, että tulkehitys ei le linjassa kulutuksen kanssa, kuten rahitustaseen yhteydessä n arviitu. Kulutuksen rakenteessa ei leteta tapahtuvan muutksia. Kestkulutus kasvaa muita kulutuseriä npeammin kk ennusteperidin pitäen yllä viime aikina vallinnutta kulutuksen rakenteen muuts suuntaa.

59 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Helvi Kinnunen/AR KUVO 4 Kulutusalttius Kulutusalttius siis pysyy alhaisella taslla kk ennusteperldln. Valkka taludellinen epävarmuus väheneekin, se tuskin muuttaa ktitaluksien dtuksia siinä määrin, että kulutuskäyttäytyminen muuttuisi ratkaisevasti. Rahamarkkiniden kireys pitänee ktitaludet myös siinä määrin säännösteltyinä, että velkaantumisrajitus hidastaa kulutusalttiuden nusua. Tisaalta finanssisijitusten parantunut reaalitutt inflaativauhdin hidastuessa lisää rahitussaatavien kysyntää ennusteperidin alkupulella t n SS -.., =! -' 0.97L~ ~.---~ r ~ ~ O. 94 f ~ t-\---:>~'<l:- ;>'' L-~--~~---L--~~--~--~~--~~-~--~~--~~O Asuntinvestinnit Asuntinvestinnit ennustettiin tämän vuden salta indikaattritietjen avulla käyttämällä hyväksi myös Rakennusurakitsijaliitn jäsenistölleen tekemää kyselyä. Alkuvunna li runsaasti keskeneräisiä ja alitettuja asuntja, mikä pitänee tutannn kasvua yllä vielä tänä vunna. Ensi vunna ja vunna 1986 kireät rahamarkkinat kääntävät tutannn trendin jyrkemmin alaspäin. Ennusteessa n letettu suh-

60 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Helvi Kinnunen/AR KUVO 5 teellisen hyvän tulkehityksen sekä vähentyneen epävarmuuden tuljen suhteen kuitenkin hidastavan tutannn supistumista siten, että vunna 1985 tutant lisi edellisen vuden taslla ja supistuisi selvemmin vasta vunna ASUNAAKENNUSNVESTONTEN %-MUUTOS ~------~ ~------~ ~------~------~ 20 15~ r----~+r r r ~------~ ~--~~~~--+---~ r-,-----rr-~-----r------~ 5 Or----r-+-r---M~--r-----~rr-r--~--~----~~------~ -5r-----H--r r r ~----~-r------~ Ktitaluksien rahitustase Ktitaluksien rahitusasemassa ei tapahdu ennusteperidilla muutksia, vaan rahitustasapain pysyy viime vuden pikkeuksellisen hyvällä taslla. Säästämisasteen suhteellisen krkean tasn ja alenevan investintikysynnän vuksi tult ja tulnkäyttö vat lähes tasapainssa. Tisaalta rahitussaatavien ky-

61 SEKTOR RAP ORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Helvi Kinnunen/AR KUVO 6 synnän kasvu n jnkin verran npeampaa kuin luttjen kasvu, eli ktitaluksien nettvelkaantumisaste alenee lievästi ennusteperi di 11 a. Obligaatiluttjen tarjnnassa ktitaluksille ei tapahdu muutsta parin viime vuden aikana vallinneeseen tilanteeseen nähden: niiden suus käytettävissä levista tulista pysyy ennallaan (kuvi 6). RAHOTUSSAATAVEN KYSYNTÄ _-- virrat % käytettävissä levista netttulista Kt i ta lcuks ien säjstamisaste. nett. Talletukset. Obligaatit ja sakkeet %r r , ~ ~------~% f- Talletusten kysyntä n suhteellisen vilkasta, kun tetaan humin, että luttjen maltillisen kasvun vuksi ns. antlainauksen talletuspalautuma n pieni. Talletuskysynnän kasvu perustuu parantuneeseen reaalituttn.

62 S'UOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Helvi Kinnunen/AR EPÄVARMUUDET Ktitalussektrin kysynnän ennusteiden epävarmuudet liittyvät paitsi sektrin varsinaisen käyttäytymisen arviintiin myös tuljen eli taluden reaalikehityksen ja luttjen eli rahamarkkiniden arviintingelmiin. Oleellinen epävarmuus liittyy ktitaluksien säästämisasteen ja prtflijakauman arviimiseen tilanteessa, jssa rahitussaatavien reaalitutt n muuttunut psitiiviseksi. Ennusteessa parantunut tutt pitää säästämisastetta krkealla taslla ja lisää rahitussaatavien kysyntää. Tisaalta reaalisijituskhteiden kysynnän n letettu määräytyvän lutt- ja budjetti rajituksen perusteella, eli siis tutt-dtusten ei leteta muuttavan prtflijakaumaa. Tämä nkin perusteltua, kun tetaan humin asuntluttjen vervähenn~ikeus, vukra-asuntjen niukkuus, sijitusasuntjen suuden pienuus sekä letetaan hitaasti muuttuvat inflaati-dtukset. Mikäli kuitenkin inflaati-dtukset muuttuvat npeasti tteutuneen inflaatin myötä, saattaisi sa asuntjen kysynnästä muuttua rahitussaatavien kysynnäksi, jllin asuntinvestintien kasvu jäisi selvästi hitaammaksi. Tisaalta js nrmaaliehtisen lainanannn suus edelleen pienenee, vi luttjen tarjnta ktitaluksille lla selvästi pienempää, Tämä näkyisi tdennäköisesti melk pian myymättömien asuntjen varannn kasvuna ja asunttutannn npeampana hidastumisena.

63 Helvi Kinnunen/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTööN (1) LTE 1 KÄYTTÄYTYMSYHTÄLöT 1 Talletusten kysyntä ~D/P = ~(D+M/P) ~YD P D82 (4.64) (2.36) - (3.06) (5.07) (.89) R 2 =.852 DW = ~D/P ~(D+M)/P ~YD P = aikatalletusten reaalikasvu = aikatalletusten + käteisrahan reaalikasvu = käytettävissä levien tuljen reaalikasvu yksityisen kulutuksen hinnan muuts D82 = dum~-muuttuja kuvaa talletusehtjen tarkentamisen aiheuttamaa tassiirtymää v Pankkiluttjen tarjnta ~LPH/P = ~D/P ~M1/P ~(MC-i)_ ~(MC-i)_2 (.86) (4.68) (1.76) (.89) (2.18) D82 ( 2.01) R 2 =.803 DW = ~LPH/P ~Ml/P ~(MC-i) ktitaluksien pankkiluttjen reaalikasvu käteistalletusten reaalikasvu = marginaalikrn ja keskimääräisen antlainauskrn ertuksen muuts 3 Yksityinen kulutus ~L/P = ~YD ~YD P (LPH/P - LPH_ 1 /P_ 1 ) (.70) (5.15) (2.45) - (.68) R 2 =.866 DW = 2.159

64 . SUOMEN PANKK Helvi Kinnunen/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTöÖN (1) LTE 2 TÄRKEMMÄT LUVUT 1983 tt tai ennakk KÄYTETTÄVSSÄ OLEVAT REAALTULOT, %-MUUTOS ennuste ed. ennuste KULUTUS, %-MUUTOS ennuste ed. ennuste YKSTYSEN KULUTUKSEN HNTA, %-MUUTOS ennuste ed. ennuste TALLETUKSET, %-MUUTOS ennuste ed. ennuste ASUNTONVESTONNT, %-MUUTOS ennuste ed. ennuste

65 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Tim Taivalah/AR MAKSUTASE JA SUOMEN PANKN TASE 1 Yleiset letukset Vaihttaseen alijäämä ennusteperidilla n jnkin verran keväällä ennustettua pienempi, mutta valtin päämantunnin tuntuva vähenemi nen llyötävaikuttaa perustaseen al ijäämäi syyteen. Vaikka rahataludellisen autnmian asteessa ei liene tapahtunut jyrkki ä muutk s ;a, 'lyhytaikaisten pääma 1 i ikkei den herkkyys nimenmaan valuuttakursseja kskeville letuksille n tullut näyttävästi esille. Ell ei 01 ennai sta käännettä dtuksissa tapahdu, vunna 1985 vaihdettavan kauppatasealijäämän kasvun päämantuntia lisäävä vaikutus lienee vähän suurempi kuin krkern kaventumisestaaiheutuva pääman vienti. Jatkssa täytyy kuitenkin varautua siihen, että markkaa, dllaria ja yleensä keskeistä kurssira:kennetta kskevien dtusten muuttuminen vi npeasti hehautellamuutin melk tasapainiseksi ennustettua lyhytaikaisen pääman tasetta. Js kuitenkin käy niin, että dllarin yleisesti ennakidaan devalvituvan, vi valuuttavarant pitkäänkin pysyä varsin krkealla taslla. Valuuttakurssien n letettu säilyvän heinäkuun keskimääräi sellä taslla (1 USD =6.02 FM),mikä päinvastin kuin kevään kurssirakenteella merkitsee Sumen Pankille hienista kurssivitta ja yrityssektri1l e ulkmaisen velkasal dn kasvua. Dllariin mahdllisesti khdistuvien paineiden n letettu pitävän pankkien tuman termiinikatteen (runsas 1 mrd. markkaa yl i vuden 1983 lpun tasn) lik'ipitäen muuttumattmana läpi ennusteajanjaksn. Su.men Pankin tnterveninnin n letettu jatkuvan tarvi ttavassa 1 aajuudessa ja justn tapahtuvan tällä pulella. Ul kmai sten krkjen vi itekrn, klmen kuukauden eurdll arikrn n letettu nusevan 1 ievästi nykyiseltä 12 prsentin taslta v ja laskevan sitten prsenttiyksikön verran v Ktimaisen päiväkrn n letettu pysyvän likimain nykyisen 16 prsentin tuntumassa, mahdllisesti vähän alle (15 % 1). Pi tkäa ikainen rupl asaatava Neuvs tli itl ta tulee ennenaik aisesti kul etetuksi kknai suudessaantänä vunna. Vaihdettavaan varantn ei le ennustejakslla letettu sisäl tyvän varantluttja, jiden svittu määrä milj. USD n tarvittaessa kknaisuudessaan käytettävi ssä. Käytännön seurannan kannal ta tämä merkitsee jatkssa sitä, että sekä vaihdettavien että sidttujen val uuttjen sal ta jatkssa valuuttavarannn muuts = ulkmaisen nettsaatavan muuts.

66 Tim Taivalah/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Va i httase 3 Pitkäaikainen pääma Kevään ennusteeseen verrattuna nyt ennakitu 3.2 mrd. markan vaje n pari miljardia pienempi; paraneminen n tapahtunut kknaan vaihdettavien val uuttjen pulella. Vaihdettava vaihttase n parempi myös Sidtun vaihttaseen salta muutkset vat pienempiä; suurin ylijäämäi syys (1.0 mrd. markkaa) näyttää nyt suvan j vuden 1985 salle aiemman vuden 1986 asemasta. Kk vaihttaseen al ijäämä n tänä vunna 1.1 % BKT:stä, ensi vunna 1.7 % ja l.8 % vunna Vaihdettavan vaihttaseen salta vastaavat luvut vat 1.0 %, 2.0 % ja 2.0 %. Pitkäaikaisen lainapääman netttunniksi tänä vunna ennakitiin keväällä 4.3 mrd. markkaa, mi stä rahitustaselaskelmassa suunniteltiin vähennettäväksi 1.0 mrd. markkaa, puleksi valtin ja puleksi yksityisen sektrin salta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valti tu maaliskuisessa ennusteessa arviidun määrän ja lähinnä pankit sen verran enemmän, että 1 ainapääman netttunniksi mudstuu 4.7 mrd. markkaa. Vusien 1985 ja 1986 salta humattavin nl.luts n valtin ulkmaisen päämantunnin tuntuva väheneminen. Missä määrin tätä kasvavan vaihttaseal ijäämän lissa halutaan krvata yksityisellä päämalla n pikemminkin plitiikka- kuin ennustengelma. Ennusteessa n kasvatettu yksityisen sektrin pitkäaikaisen pääman tuntia niin, että bruttnstt suhteessa investinteihin vat pitkän aikavälin keskimääräisellä taslla. Kun kuletukset lainakannan kasvun myötä vat lisääntyneet, n yksityinen nettmääräinen päämantunti histriaan verrattuna kuitenkin vielä vaatimatnta. Vientiluttja ei tänä vunna ilmeisesti nsteta aivan keväällä ennakitua määrää, mikä myös lisää pitkäaikaisen pääman taseen ylijäämää. Surien sijitusten ennusteet eivät le muuttuneet ja surina sijituksina Sumesta ulkmaille menevä päämavirta säilyy lähivusina humattavan suurena. Keväällä ennustettiin prtfl isiji tusten painttuvan vimakkaasti tähän vuteen, mutta nyt ne näyttävät jakautuvan tasaisemmin tämän ja ensi vuden kesken. On humattava, että sumalaisten sakkeiden ulkmaisen myynnin kehityksen ennustaminen n sangen epävarmaa. Jissakin anneissan llut kangertelua eikä takaisinmyyntienkään mahdllisuus le pissuljettavissa valuuttaplitiikan sastlta saatujen tietjen mukaan lainapääman tunti saattaa tänä vunna nusta vielä vähän ennu~teen lukuja suuremmaksi, mutta lppuvuden prtflisijituksiin liittyvän epävarmuuden ei le tarvetta muuttaa kk pitkäaikaisen pääman taseen ennustetta.

67 SEKTOR RAP ORTT SSÄSEENKÄYTTOON Tim Taivalah/AR Lyhytaikainen pääma Tteutuneeseen kehitykseen perustuen suurin muuts maksutaseessa n kevään ennusteeseen verrattuna tapahtunut lyhytaikaisen pääman taseessa. Muut pääerät vati.tsin vaikuttaneet samaan suuntaan. Sumen Pankin ulkmaisen nettsaatavan ennuste kuluvalle vudelle n nyt 8 mrd. markkaa suurempi kuin maaliskuussa arviitiin. Paranemisesta 2 mrd. markkaa n peräisin vaihttaseesta, 1 mrd. markkaa pitk.äa ikai sen pääman taseesta ja 5 mrd. markkaa lyhytaikaisen pääman taseesta~ jssa muuts edell iseen ennusteeseen n tapahtunut valtasin pankkien välittämässä ulkmaisessa rahttuksessa.' Ennen muuta vientisaatavian jäl- 1 eenrahitettu ulkmailta humattavasti ennakitua runsaammin ja vi ennin ripeästä,kasv-usta hul ima'tta vi entisaatavakantan supistunut. En nennäk emättämän runsas v,ientisaatavien termi ninti sittaa, että lyhytaikaisen pääman sisäänvi'rtaus n valtasin kurssidtukshn.liittyvää. Termi ninti n itse asiassa epäsuhteessa viennin arvn, sillä pankeilla li yritysten kanssa kesäkuun lpussa vientii'n li'ittyviä termiinispimuksia yli 15 mrd. markkaa samanaikaisesti kun lyhytaikaisia vientisaatavia li vientisaatavakyselyn mukaan vain nin 10 mrd. markkaa. Kevään ennusteessa laskettiin lyhytaikaisen pääman mallien avulla, että vusi sitten ktimaisen ja ulkmaisen krktasn erssa tapahtunut muuts jhtaisi nin 3 mrd. markan päämantuntiin, jka lisi suurelt,asin tapahtunut j vuden pull a. Tuttern pikkeuksel1 isen suuruuden huminttaen rahamarkk inavaikutustakrjatti invuden 1984 sal takäsivarai- 'sesti vielä 2 mrd.markkaa ylös,päin. Kurssidtusten salta ennuste sisäl si pa,nkkien salta lmrd. markan avistavelan 1 isäyksen termiinistjenk.atteeksi~ Tämä n itse asiassa mukana uudessakin e.nnusteessa~sil1äkuten y1 ei si ssä 01 etuksi ssa tdettiin, Sumen Panki'nletetaan eliminivan muun termiiniliikkeen milla interventiillaan. Ennustevirhe ja yhtä lail1 a uuteenennusteeseen 1 ii ttyvät epävarmuudet kskevat siten pääasiassa valuuttakurssidtuksiin 1 iittyviä päämanl iikkettä.. Devalvaati-dtusten kääntymi nen reva 1 vaati -dtuksiks i,j 6; hi nsamanai ka i sesti 1 i ittyi spekulaatiita dllarin kurssin alenemisesta, li ylivimais'en hankal asti ennaki tavi ssa jaajitettavi ssa. Vi irne vuden lpun runsas lyhytaikaisen pääman tunti saatti pääsin lla vah,.. vasti Sumen eduksikääntyneenkrköern aikaansaamaa,samalla kun siellä täällä saatti vielä e1'ää deva1vaati-dtuksia. Käänne tiseen suuntaan tapahtui sitten kuluvan vuden a1kupu- 1 e11 a: reval vaati-dtuksia ilmei sesti rukki maal iskuun lpussa tteutettu 1 prsentin minirevalvaati ja asiasta pitkin kevättä julkisuudessa käyty vilkas keskustelu. Jatka ajatellen dtustenmuds'tumista lienee syytä seurata hyvin tarkasti, vaikka tällä hetkellä ei näyttäisi levan

68 SEK TOR RAP ORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Tim Taivalah/AR Sumen Pankin tase aihetta ennakida suuria muutksia. Vitaisiin ehkä spekulida, että dllari alkaisi ensi vunna laskea, mikä lisi miaan ylläpitämään nykyistä tilannetta "krkeine valuuttavarantineen. Ongelmana n tietysti se, että lemassaleva tiet sisältyy j kurssirakenteeseen avi sta- vs. termi inimarkk ini 11 a, ja muutksia vivat aiheuttaa vain dttamattmat tekijät, jita määritelmän mukaan ei vida ennustaa. Ulkmaisen nettsaatavan kasvu (9.1 mrd. markkaa vunna 1984) heijastuu valtasin Sumen Pankin velan lisääntymisenä liikepankeille (6.7 mrd. markkaa). Sumen Pankin nettvelka valtille kasvaa 1.4 mrd. markkaa eli miljardin enemmän kuin keväällä ennustettiin. Sumen Pankin velat yleisölle kasvavat niinikään aikaisemmin ennakituakin enemmän (0.8 mrd. markkaa vunna 1984 ja 1.0 mrd. markkaa vunna 1985) pääasiassa investintitalletusten tuntuvan kasvun johdsta. Krt ktimai si sta vel i sta rasittavat Sumen Pankin tulsta etenkin kuluvana vunna. LTE 1 LTE 2 LTE 3 LTE 4 LTE 5 LTE 6 LTE 7 LTE 8 LTE 9 Maksutase vaihdettavissa valuutissa Maksutase sidtuissa valuutissa Sumen Pankin netttase Liikepankkien keskuspankkirahitus Maksutaseen ennusteurat v (kuvi) Maksutase-ennuste (kuvi) Yksityisen pitkäaikaisen lainapääman tunti (kuvi) Pankkien ulkmainen nettvelka (kuvi) Yritysten lyhytaikaiset kauppalutt (kuvi)

69 Tim Taivalah/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTDDN (1) LTE 1 MAKSUTASE VAHDETTAVSSA VALUUTOSSA , MRD. MK (Pl. Sumen Pankin erät) Vaihdettava vaihttase Pitkäaikainen pääma, nett Lainjen nstt, valti , muut Lainjen kuletukset, valti , muut Surat sijitukset, nett Vientilutt, nett Prtflisijitukset Lyhytaikainen pääma, nett Kauppavirrat Krkern laskennallinen vaikutus Lisäys suuren tuttern jhdsta Dl jyn väl i tyskauppa ym Termiinimarkkinat Muut tekijät (mm. kurssidtukset) Pankkien suus Yritysten suus Kurssikrjaus Sumen Pankin vaihdettavan nettsaatavan muuts Vaihdettava ulkmainen nettsaatava

70 ' SUOMEN PANKK Tim Taivalah/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON (1) LTE 2 MAKSUTASE SDOTUSSA VALUUTOSSA , MRD. MK Sidttu vaihttase Pitkäaikainen pääma, nett ruplalutn kuletus - muu Lyhytaikainen pääma, nett vientiennakt - tunnin lyhytaikainen pääma - välityskaupan ym. saldvaikutus - muu Saldn muuts Sidtun ulkmaisen nettsaatavan muuts Sald Ruplasald

71 Tim Taivalah/AR SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN (1) LTE 3 SUOMEN PANKN NETTOTASE, MRD. MK Saatavat Kanta Muuts 1984 Velat Kanta Muuts Ul kmainen nettsaatava vaihdettava sidttu 2.8 Valuuttavarant vaihdettava si dttu 0.5 Nettsaatava 1 iikepankeilta keskuspankkirahitus ltlut erät Nettvelka valtille ja PSP:lle - nettvelka valtille - nettvelka PSP:lle Yl ei sön tall e- tukset Setelistö ja muut velat Lutt yl ei söll e Yhteensä KOKONASLUOTONANTO YLESÖLLE, MRD. MK Kanta Muuts Muuts-% Ulkmaiset lutt Valtin lutt Muiden rahituslaitsten lutt Pankkien lutt Yhteensä

72 Tim Taivalah/AR SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN (1) LTE 4 LKEPANKKEN KESKUSPANKKRAHOTUS , MRD. MK Li ikepankkien nettvelka SP:lle Siitä Käteisvaralutt 0.8 Kassavaranttalletukset -2.7 Keskuspankkirahitus, nett 3.3 Päi väkrk, % Antlainauskrk, % Kustannukset, mrd. mk Taseen lppusumma (+25 %) (+20 %) ( (+15 %) (+13 %) Kustannukset/ taseen lppusumma, % HUOM! Kassavaranttalletukset n laskettu nykyisellä talletusvelvllisuudella 5.6 %, kuitenkin phjan laajennuksen vaikutukset huminttaen (nin 2.0 mrd. markkaa). Liikepankkien keskimääräisen antlainauskrn kehitys n arviitu annettujen säätelyhjeiden pohjalta. 1Vuden lpussa

73 Liite 5 Mmk 2000 MAKSUTASE KUMULATVSENA VUODEN ALUSTA r- VAHTOTASE VAHDETTAVSSA VALUUTOSSA Mmk : ~~ --.. " " " '" -..._ ::.-:: PAAO~lANTUONT 1) 1- VAHDETTAVSSA VALUUTOSSA _.. - ~.- 1- " f _ / ~ - j ~-/i - rl-- V' - -- '_/r - t.. V ,~ - -;/ ~ - SP: N ULKOM. NETTOSAA TAVAN MUUTOS 2) VAHDETTAVSSA VALUUTOSSA ,.. ~ ,., _....,' ~'-;;, ! l l- - 1 V --;.., "'-+-.. i.. l- ( - A l- V V ~.. /. - " V V V _ V V X X X X ) Pl SP: N ERÅT ) VAHTOTASE + PÅÅOMANTUONT + KURSSKORJAUKSET.,.

74 liite 6 MAKSUTASE KAUPPATASE Mrd mk r---..,.--r---,----r--'--.-r---r--,..----, VAHTOTASE Mrd mk r---..,.----,----.,--,----,-.-...,---.,.--...,! ~ ULKO~ANEN NETTOVELKA t.t,"'d.1lk - STÄ VALTO PÅlOMAN TUONT Mrd mk r---r---r--..,---r , , & S~N VAHDETTAVA VARANTO NEUVOSTOLTON SALDO Mrd ml:: r--r----,r-----y----r-~ -r---,--..., 1. 5 p ep L-~~~~~~-~~ ~~~~-L-L~

75 PTKÄAKASEN PÄÄOMAN TUONT YRTYSTEN JA RAHOTUSLATOSTEN NOSTOT % YRTYSTEN NVES'rONNEST A %E 1 j,..._-.--~,---. % : l' f 1 '.', l'. 1: i ~".. i i , 1, LL.LLJ./../... /.1 ;",,r /.J" /..L../ ~_'.LLJ-i:f-L_'-"J.'_,r..J1 ".,..",j[... '.J.'_'_~.1_.4..-'~"-.. "_;f'. "-.."-.6'..,, K, ep-84 r-, ~ (1) -..,j

76 PANKKEN ULKOMANEN NETTOVELKA SUHTEESSA LÄNSKAUPAN ARVOON SUHTEESSA LÄNS 1 V 1 ENN 1 N ARVOON 1. 5 r-"-~''' 'r ~'-- -f T l l-,.--~-'l1. 5 i t :! ;: ;!! '; ".,, ;. '. '1 J L' ;",'.' 1 i:;:.:, '""1 ~., -1. '., l' _.. _ ,... «......_.. ; " " " i+-~~ ,, i l., i ""'"!,"'-, / -l... l',/ _ ,... _.\t.,.~ -'r\""r-"\-"' \ \',~. ~ r ~ ~! : " :"":' 1 ~ j ~ t-,-" 1; i-i O 0 ~' l ~,,. ~----~. l' ~ : --_... ~ 0 0 r 1': 1 f 1; 1 1 i: ; \ \ )! i :! : i!! j 1 : 1 : 1,' i j ' ; ( " LLJ-.L.lLhL LJ.lLLLLJLi J.d LhllJLL1UJLL JdLLJUllJL.1JU Sep-84 r M' td (»

77 LYHYTAKASET VENTSAATAVAT Lllte 9 MMKr r ,---~--._------,_------~------~MMK t ! ~ '---"""' i 5000 rj Se LYHYTAKASET TUONT VELAT MMKr , ~------~ MMK e 12500r ~ ~ i---~ _+_.<t>! ~-- i 1 i J i 1 1,. +- \ i / l f t----~ l i O~--~--~--~--~--~--~--~--J---~--~--~--~ Se

78 JarmPesla/AR, TN JULKNEN TALOUS V SEKTORRAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON (4) LTE. J~EU./.',k:.T.-/,JdaH7D, 7V7ki/;,u; A-emCf*~;;.r. h-'ah'alä/no.t, ;!!!:.e"m/';;,tj~, P/)(A Y~ifL-A~ / Ennusteessa letetut perustemuutkset vaikutuksineen Valti: 1984 Tult: - Lvv:n tehdyn 2 prsentin krtuksen vusitasvaikutus vudelle 1984 ~ mmk - Lvv:n pohjan laajennus kskemaan telepalveluita v ~ 600 mmk - Työnantajien lapsilisämaksujen krtus :llä prsentilla merkitsee vuden 1984 salta ~ 200 mmk - Sähkövern ja eräiden plttaineverjen krtukset ~ 200 tnnt - Tulverasteikkjen 8 prsentin ja vähennysten 6 prsentin inflaatitarkistuksen n arviitu merkitsevän keskimäärin 7.5 prsentin inflaatitarkistusta tulvertusperusteisiin. Ment: 1985 Tult: - Vakuutetun sairausvakuutusmaksuun tehty 0.5 prsentin krtus vähentää valtin siirta budjetista sairausvakuutusrahastn ~ 300 mmk v Budjetin liitteessä (Taludellinen katsaus) esitetyt tärkeimmät budjettiesitykseen sisältyvät verperustemuutkset ja niitä vastaavat vertutn lisäykset tai vähennykset vudesta 1984 vuteen 1985: milj. mk - Tul- ja varallisuusver Liikevaihtver - kivihiilen ja ydinvima-aine-elementtien siirtäminen plttainevertuksesta liikevaihtvertuksen piiriin raakakahvin alkututevähennyksen pistaminen Tullien spimusten mukaiset alennukset Tasausverkantjen alentaminen Tupakkavalmisteiden hintjen krtus, 5 % Alhkhlijumien hintjen krtus, 5 % Virvitusjumaver, skerin hinnanerkrvauksesta luvutaan Plttainever - kivihiilen ja ydinvima-aine-elementtien siirtäminen liikevaihtvertuksen piiriin vernkrtus, 5 % +185

79 Jarm Pesla/AR, TN SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN LTE 1986 Kunnat: 1984 Ment: - Sähkövern vimaan tullutta krtusta jatketaan vuden 1985 lppuun Lannitevern krtus Rehusesvern krtus Leimavern eräitä perusteita krtetaan Aut- ja mttripyöräver, taksi- ja invalidiautjen vernpalautusta krtetaan 5 % -7 - Dieselkäyttöisten henkilöautjen mttriajneuvvera krtetaan Työnantajan lapsilisämaksun kantamista jatketaan marraskuun 1985 lppuun Maidn kiintiömaksu (uusi) T - Lisäksi telepalveluiden liikevaihtvertuksen kkvutisen vaikutuksen arviidaan levan ~ 100 mmk. - Tulvertusperusteiden inflaatitarkistusten letetaan levan 5 %. Niiden n arviitu vähentävän nettmääräisesti valtintaluden tulja mmk ja kassatulja 800 mmk v Työnantajan lapsilisämaksujen 0.5 prsentin krtuksen ( ) vusitasvaikutus v ~ 300 mmk. - Kuntien valtinapumenjen 600 mmk maksatusten siirt eteenpäin vudelta 1985 vähentää vastaavasti valtin kassamenja. - Työttömyysturvan kknaisuudistus (sisältää mm. etuuksien verllepann) lisää valtin menja mmk:lla. Tästä määrästä arviidaan suuntautuvan työttölnyyskassille nin 700 mmk. - Kansaneläkeuudistuksen 111 vaihe lisää valtin siirtja KELAlle v nettmääräisesti arvilta vajat 400 mmk. - Tulverasteikkjen inflaatitarkistuksen letetaan levan 6 %. - Keskimääräisen kunnallisveräyrin hinta nusi vuden ,94 pennistä kuluvan vuden 15,98 penniin. - Vuden alussa vimaan tulleessa Valtava-uudistuksessa (ssiaali- ja terveydenhulln valtinsuus- ja -avustusjärjestelmän uudistus) yhtenäistettiin ssiaali- ja terveydenhulln valtinsuudet ja saatiin ssiaalipalveluiden ja timeentulturvan ment kknaisuudessaan valtinsuuden piiriin. Uudistuksessa valti lakkasi maksamasta avustuksia eräille yksityisille laitksille, jilta kunnat nyt stavat palveluita ja saavat menihinsa valtinsuutta. Kunnat sta-

80 SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jarm Pesla/AR, TN LTE 1985 Tult: 1986 Ment: Ssiaaliturvarahastt: vat palveluita myös valtin laitksilta, mikä lisää tulnsiirtja valtille. Uudistuksen arviidaan lisäävän kuntien kulutusmenja kuluvana vunna runsaan prsentin verran. - Veräyrin hinnan letetaan pysyvän ennallaan. - Työttömyysturvan tul vernalaiseksi lisää arvilta kuntien vertulja nin 450 mmk. - Työttömyysturvasta kituva lisäys vertulihin pyritään hjaamaan takaisin työttömyysturvan rahitukseen krttamalla kuntien ssiaaliturvamaksua ensi vudeksi 3,05 prsenttiyksikköä. Tämän arviidaan lisäävän runsaalla 400 mmk:lla kuntien SOTU-menja. - Järjestelyasiakirjalla (valtin ja kuntien edustajien spima susitus) pyritään rajittamaan kuntien kulutusmenjen kasvua kahteen prsenttiin ja siirtämään investinteja myöhemmäksi. Ennusteessa n letettu, että krkeasuhdanteessa kulutusmenjen kasvu n kuitenin susitusta hieman npeampaa eli 2.5 %. - Mm. Valtava-uudistukseen liittyvät lisääntyvät valtinavut pitävät kuntien kulutusmenjen hintakmpnenttia pikkeuksellisen krkeana. - Keskimääräisen veräyrin hinnan letetaan pysyvän ennallaan Maksuperusteiden krtukset ja arviitu merkitys mmk: KEVA Krtus mmk - työnant %-y vakuutetut +0.2 %-y* 200 SAVA - työnant %-y vakuutetut %-y 450 työnantajien työttömyysvakuutusmaksu +0.1 %-y 100 * vuden alussa +0.1 %-y ja lisäksi +0.1 %-y

81 Jann Pesla/AR, TN SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN LTE Ratkaisuperusteiden krtukset ja arviitu merkitys: KEVA Krtus - työnant. - vakuutetut +0.1 %-y SAVA - työnant. - vakuutetut %-y työnantajien työttårnyysvakuutusmaksu +0.2 %-y mlri< 500* * * krtus ainastaan kunnille ja seurakunnille 3.05 %-y palkkasummi sta. Jakaantuu: KEVA +1.5 %-y SAVA %-y

82 ~UOMEN PANKK SEKTOR 1 RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTÖÖN Jarm Pesla/AR J/leEV./,' :-(~ N E;~6#er; TVTZ(/:+' A-k"ii!kkll..-tT., k';;';a~/...je~ 1 (2) ~~(;~~A / Y1JOC-A - / JULKNEN TALOUS V Ennen ennusteperidia vallinnut julkisen taluden elvyttävä suuntaus muuttuu ennustevusina suhdannenusua hillitseväksi. Verasteissa tapahtuu selvää nusua ja lainantssa painpiste siirtyy ulkmaisesta ktimaiseen. Julkisen taluden kiristävä suuntaus n seurausta sekä taluspliittisista timenpiteistä että nrmaalista suhdanneautmatiikasta. Valtintaluden pulella kattavatkuluvalle vudelle ennustettujen tuljen (pl. rahitusvaateet) kasvusta peruste- yms. muutkset yhteensä lähes klmassan. Val tasa tästä jhtuu 1 i ikevaihtvern tehdystä kahden prsenttiyksikön suuruisen krtuksen vuden 1984 vusitasnkhdistuvasta vaikutuksesta sekä pohjan 1 aajentamisesta tel epalveluihin. Verphjan kasvun suus valtintuljen lisäyksestä n vunna 1985 edellisvutta suurempi. Ensi vunna budjetti esi tyksen mukai set perustemuutkset vastaavat vain yhtä kymmenestä valtin tuljen kasvusta. Vuden 1986 perustemuutsten salta n letettu ainastaan, että verasteikkjen inflaatitarkistus n suunnilleen edellisell e vudelle ennustetun kul uttajahintjen nusun suuruusl ukkaa. Valtin menpulella merkittävimmät muutkset tapahtuvat tulnsiirrissa muuhun julkiseen sektriin. Lisäksi vunna 1985 tteutetaan työttömyysturvan kknaisuudistus, jnka n arviitu kaikkiaan nettmääräisesti merkitsevän vajaan sadan miljnan markan tulnsiirta julkiselta sektrilta yksityiselle. Tästä summasta tulee suurin sa valtin kannettavaksi. Valtintaluden ennusteen lähtökhtana vudelle 1986 n pyrkimys pitää nettrahitusaste vuden 1985 taslla. Kunnallistaluden pulella Valtava-uudistuksen arviidaan lisäävän kuntien kulutusmenja kuluvana vunna runsaan prsentin. Ensi vuden kulutusmenjen ja investintien kasvua rajittaa järjestelyasiakirja. Kunnallisveräyrien hintaa n tänä vunna krtettu 1 i evästi. Ennusteperi di n lppuvusina veräyrin hinnan letetaan pysyvän ennallaan. Ssiaaliturvarahastjen tulja kasvattavat ennen muuta tänä ja ensi vunna tteutettavat ssiaaliturvamaksujen krtukset, jiden keskimääräisten vaikutusten n arviitu levan vastaavasti nin ja Mmk. Menja lisäävästi vaikuttaa mm. kansaneläkeuudi stuksen 1 vaihe, jka astuu vimaan ensi vunna. Rahastjen taluden vaikutuksen letetaan levan suunnilleen neutraali yksityisen sektrin suhteen ennusteperidilla. Arviintia vaikeuttavat useiden etuuksien muuttaminen verlliseksi - samalla kun niitä krtetaan - sekä niihin liittyvät julkisen sektrin sisäiset tulnsiirtjärjestelyt. Julkisen sektrin talutta kiristävää tetta kuvaa saltaan nettverasteen suhteellisen tasainen kasvu kautta kk ennus-