Pörssin avoimet ovet Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski

Transkriptio

1 Pörssin avimet vet Timitusjhtaja Juhani Pitkäkski

2 Sisällys Liiketiminnan kuvaus Strategia ja vahvuudet Markkinanäkymät Taludellinen kehitys 2 Radshw 6 June 2013

3 suunnittelee, tteuttaa ja ylläpitää käyttäjäystävällistä ja energiatehkasta kiinteistötekniikkaa sekä tellisuuden palveluja Phjis- ja Keski-Eurpassa.

4 - Uusi pörssiyhtiö Helsingin Pörssissä Oyj syntyi YIT Oyj:n sittaisjakautumisessa , kun YIT:n kiinteistötekniset palvelut ja tellisuuden palvelut siirrettiin erilliseen yhtiöön. YIT:n sakkeenmistajat saivat jakautumisessa jakautumisvastikkeena in sakkeita suhteessa mistukseensa YIT:ssä (1:1). Kaupankäynti in sakkeilla alki Helsingin pörssissä illa li nin sakkeenmistajaa elkuun lpussa. 4

5 sakkeenmistajaa Osuus Muuts Omistaja Osakkeita,kpl sakekannasta,% Muuts,kpl jälkeen,% Majr sharehlders n June 28, Structr S.A ,65 % ,08 % 2.Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,16 % 0 0,00 % 3. Antti Herlinin mistamat rahastt ,78 % ,71 % 4. OP-rahastt ,35 % ,39 % 5. Fndita-rahastt ,05 % ,44% 6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,85 % 0 0,00 % 7. Nrdea-rahastt ,59 % ,66 % 8. Odin-rahastt ,41 % ,29 % 9. Svenska litteratursällskapet i Finland r.f ,34 % 0 0,00 % 10. Danske Invest -rahastt ,27 % ,26 % 11.Valtin Eläkerahast ,17 % ,30 % 12.Brtherus Ilkka ,04 % 0 0,00 % 13. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,92 % ,85 % 14. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapila ,80 % ,05 % 15. Aktia-rahastt ,80 % ,76 % 16. Evli-rahastt ,58 % ,92 % 17. Eläkevakuutussakeyhtiö Veritas ,40 % ,06 % 18. Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne ,33 % 0 0,00 % 19. Säästöpankki-rahastt ,30 % ,01 % 20. Sigrid Juséliuksen Säätiö ,29 % 0 0,00 % Omistajarakenne sakkeiden määrän mukaan ( ) Hallintarekisteröidyt ja ulkmaiset mistajat 39 % (35 %) Ktitaludet 21 % (22 %) Julkisyhteisöt 12 % (13 %) Rahitus- ja vakuutuslaitkset 11 % (13 %) Vitta tavittelemattmat yhteisöt 7 % (7 %) Yritykset ja asuntyhteisöt 10 % (9 %) mistajaa (39 250) 20 suurinta yhteensä ,08 % Kaikki sakkeet yhteensä ,00 % 5

6 lyhyesti Liiketiminta Kiinteistöteknisten järjestelmien ja tellisuuden prsessien hult- ja kunnssapitratkaisut Kiinteistöteknisten järjestelmien asennus Prjektitimitukset tellisuudelle Avainluvut* Liikevaiht 2012: milj. eura Käyttökate 2012: 85 milj. eura (3,0% liikevaihdsta) Liikevitt 2012: 61 milj. eura (2,2% liikevaihdsta) Liikevaihdn jakauma 2012 Rutsi 25% Sumi 22% Nrja 21% Saksa 19% Itävalta 6% Energiatehkkaat palvelut kiinteistöille ja tellisuudelle Henkiöstö 6/2013: Tanska 5% Muut maat 3% *) Carve-ut **) Maakhtainen liikevaiht esitetään knserniyhtiön sijainnin perusteella. 6

7 Palvelumme kattavat kaikki taltekniikan sa-alueet kiinteistön ja tellisuuslaitksen kk elinkaaren ajan Suunnittelu Tteutus Hult ja kunnssapit Lämpö Vesi Ilmastinti Sähkö Tele ICT Autmaati, Kiinteistövalvm Turvatekniikka Palturvallisuus Tekninen kiinteistöjhtaminen Energiatehkkuus Kiinteistöjen energiasertifikaatit Tellisuuden esivalmisteet Jäähdytys 7

8 56 % liikevaihdsta hullsta ja kunnssapidsta Knserni % liikevaihdsta 4-6/2013 Phjis-Eurppa % liikevaihdsta 4-6/2013 Hult ja kunnssapit 56 % Prjektit 44 % Hult ja kunnssapit 61 % Prjektit 39 % Keski-Eurppa % liikevaihdsta 4-6/2013 Hult ja kunnssapit 38 % Prjektit 62 % 8

9 n yksi Eurpan jhtavista kiinteistötekniikan ja tellisuuden palveluyrityksistä Suurimmat timijat Eurpan kiinteistötekniikan palveluiden markkinilla* Kiinteistötekniikan palveluiden kknaismarkkinat Eurpassa 70 miljardia eura vunna 2012 Vinci Energies Service & Industry (FRA) Bilfinger Berger Services Eurpe (GER) Kiinteistötekniikan palvelut Imtech (NL) SPIE Eurpe (FRA) BSNE Tellisuuden palvelut 6,2 5,5 9,0 3,8 6,1 2,3 3,6 9,5 Pietari ja Mskva ISS Prperty Services (DK) Bravida (SWE) ,1 6,7 TBI Techniek (NL) Cr (SWE) ,6 BSCE Hchtief Services Eurpe (GER) Ortner (AUT)* Alpine Energie in markkina-asemat** Sumi Rutsi 1# 8% markkinasuudella 2# 6% markkinasuudella Nrja Tanska 1# 9% markkinasuudella 3# 3% markkinasuudella Saksa Itävalta 2# 2% markkinasuudella 3# 3% markkinasuudella *) Liikevaiht vunna 2012, miljardia eura. Lähde: in laskelmat yhtiöiden julkaisemien lukujen phjalta, Eurcnstruct 12/ Radshw 2 September 2013

10 Strategia ja vahvuudet

11 Strategiset painpisteet Kannattavuuden parantaminen Phjis- Eurpassa Kasvua Keski- Eurpassa rgaanisesti ja yritysstin Laajat, uudet ja edistykselliset prjektit ja palvelut Hulln tehkkuuden jatkuva kehittäminen timintatapja ja työkaluja uudistamalla Matalampi rganisaati ja prjektiliiketiminnan keskittäminen saamiskeskuksiin Tarkempi prjektien valinta kannattavuuden ja riskien suhteen Parempi prjektien jhtaminen, systemaattisempi riskien hallinta sekä hankinta- ja tarjusprsessin tehstaminen Tutteistetut palvelupaketit - ServiFlex Valikidut yritysstt erityisesti saksankielisillä alueilla Hult- ja kunnssapitliiketiminnan kasvattaminen: Hultliiketiminnan suus liikevaihdsta vunna % Keski-Eurpassa (64 % Phjis-Eurpassa) Taltekniikan kknaistimitukset ja suuret Design & Build -hankkeet, jissa n mukana suunnittelusta lähtien Pitkäaikaiset palveluspimukset hullssa ja kunnssapidssa sekä palveluknseptien kehittäminen Teknisen erityissaamisen ja tutekehityksen vahvistaminen 11

12 Timenpiteet kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat Phjis-Eurpassa Kevyt rganisaati ja keskitetty prjektiliiketiminta Prjektien tarkempi valinta sekä systemaattisempi riskienhallinta Tehkas hankinta- ja tarjusprsessi Tehkas hultprsessi Timenpiteet keskittyvät tällä hetkellä erityisesti Nrjan liiketimintaan. Rutsissa käänne n j nähtävissä. Vunna 2011 ilmitetut timet 40 milj. eurn kustannussäästöjen tteuttamiseksi n tehty: 800 työntekijän henkilöstövähennykset tteutettiin vuden 2012 lppuun mennessä Tammi kesäkuun 2013 henkilöstökustannukset vat 27,5 milj. eura alhaisemmat kuin edellisvuden vastaavana kautena. Lisäksi käynnissä neuvttelut 600 työntekijän vähentämisestä vuden 2013 aikana tästä nin 400 henkilöä vähennetty tammi kesäkuussa. 12

13 Tavitteena lisätä pitkäaikaisia palveluspimuksia Hult ja kunnssapit pyritään liittämään myös saksi prjektitimituksia: Suunniteltuaan ja tteutettuaan kiinteistön taltekniikan vi hultaa ja ylläpitää kiinteistöä jpa kahdenkymmenen vuden ajan (elinkaarimalli). Phjis-Eurppa Hulln ja kunnssapidn liikevaiht, milj. e. % liikevaihdsta % 64 % 63 % 63 % 62 % 61 % Hulln ja kunnssapidn palveluknseptit: ServiFlexknseptin avulla asiakkaalle vidaan justavasti kta räätälöity palvelupaketti laajasta määrästä erillisiä palveluita yhdellä spimuksella ja yhdeltä palveluntarjajalta. Kehitys huhti kesäkuussa Hulln ja kunnssapidn liikevaiht laski 9 % edellisvuden vastaavasta ajankhdasta: 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 Keski-Eurppa Erikissaamista kiinteistöjen etävalvnnassa. Hulln ja kunnssapidn lisätöitä lykätty Phjis-Eurpassa Keski-Eurpassa hulln ja kunnssapidn vlyymi kasvi 8 % vuden 2012 huhti-kesäkuusta 29 % 30 % 32 % 33 % 35 % 38 % 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 13

14 Prjektiliiketiminnassa tavitellaan tasapainisempaa liiketimintaprtflita in tavitteena n kasvaa Design & Build -prjektien sekä taltekniikan kknaistimitusten tarjajana: Urakintia parempi kannattavuus, vähemmän kilpailua illa n erikissaamista vaativien khteiden, kuten labratriiden ja sairaaliden tekniikassa Puhdastilat, jäähdytys, sprinkerit, turvallisuus ja AV, energiatehkkuus Oma T&K-keskus Saksan Aachenissa Kehitys huhti kesäkuussa: Prjektialituksia lykätty Keski- Eurpassa Prjektiliiketiminnan kannattavuus edelleen alhainen Phjis- Eurpassa Phjis-Eurppa Keski-Eurppa Prjektiliiketiminnan liikevaiht, milj. e. % liikevaihdsta % 36 % 37 % 38 % 38 % 39 % 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/ % 70 % 68 % 67 % 65 % 62 % 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 14

15 Yritysstt vat tukeneet liikevaihdn kasvua Yritysstkriteerit Sijitetun pääman tutt yli 20 % Strateginen yhteenspivuus maantieteellisesti sekä liiketimitaprtflin ja asiakassektrien kannalta Täydentävä saaminen ja resurssit Liiketimintakulttuuri Mahdllisuus parantaa stettavan yrityksen kannattavuutta ja kasvattaa arva Vahva paikallinen markkinaasema Liikevaiht, milj. e Calr AB ABB:n kiinteistötekniset palvelut Kertyvä vusittainen kasvu % MCE AG caverin GmbH luvut vat virallisen timialaraprtinnin mukaiset, ja ne sisältävät YIT:n kiinteistötekniset palvelut ja tellisuuden palvelut -liiketimintjen kknaisliikevaihdn luvut vat in carve-ut-segmenttiraprtinnin mukaisia ulkisia liikevaihtlukuja. 15

16 Kilpailuetumme Kattavat palvelut, maantieteellisesti laaja timinta ja vahva markkinaasema Kilpailuetu markkinilla, jilla suurin sa muista palveluntarjajista keskittyy muutamaan yksittäiseen ratkaisuun paikallisesti. Tekninen edelläkävijyys ja mat innvatiiviset ratkaisut Puhdastiljen, sairaaliden ja labratriiden teknlgiat Kiinteistöjen autmaati ja etävalvnta, tellisuuden krkeapaineputkistt Oma tutekehitys innvatiiviset, asiakkaille kustannussäästöjä tuvat ratkaisut. Energiatehkkuus sana kaikkia palveluja ja ratkaisuja Aina mukana palveluspimuksissa ja prjektitimituksissa. Asiakkaalle lennainen valintakriteeri. Kyky kasvaa myös yritysstin Hajanaisilla markkinilla runsaasti mahdllisuuksia yritysstihin. Vankka kkemus yritysstista. Edellytykset vahvalle kassavirralle Hulln ja kunnssapidn merkittävä suus, pitkäaikaiset asiakkuudet ja laaja asiakasphja vähentävät riippuvuutta suhdannevaihteluista. Henkilövaltainen liiketiminta vaatii vähäisiä investinteja. 16

17 Markkinanäkymät

18 Megatrendit tukevat in palvelujen kysyntää Teknlgian lisääntyminen rakennuksissa Taltekniikan suus nin 30 % kiinteistön rakennuskustannuksista Kasvavaa kysyntää tekniselle erikissaamiselle sekä jatkuvalle hulllle ja kunnssapidlle Palvelujen ulkistaminen Ilmastnmuuts ja energiatehkkuus Tiukentuva lainsäädäntö, kasvava energiankulutus, energiasektrin uudistamistarpeet Energiatehkkuus ratkaiseva tekijä palveluntarjajaa valittaessa Digitalisaati Autmaati ja etävalvnta lisääntyvät Kiinteistöjen kunnssapit perustuu ennakintiin, tarpeenmukaisuuteen ja tdellisiin lsuhteisiin Kiinteistöteknisten palvelujen hajautuneet markkinat Markkinilla paljn pieniä timijita Laaja palveluvalikima kilpailuetu etenkin suurissa prjekteissa Kasvumahdllisuuksia erityisesti saksankielisillä alueilla Suuret palvelukknaisuudet yhdeltä kumppanilta

19 Markkinanäkymät: Prjektiliiketiminta Uusinvestinneissa päätöksentek n edelleen hidasta, mutta psitiivisia merkkejä n näkyvissä 150 Timitiljen uudisrakentamisen vlyymit Phjis-Eurpassa, indeksi 150 Timitiljen uudisrakentamisen vlyymit Keski-Eurpassa, indeksi E 2014E 2015E E 2014E 2015E Sumi Rutsi Nrja Tanska Baltian maat Saksa Itävalta Pula Tšekki Lähde: Eurcnstruct kesäkuu

20 Markkinanäkymät: Hult ja kunnssapit Hult- ja kunnssapitmarkkiniden arviidaan säilyvän vakaina tai kasvavan hieman in merkittävimmissä timintamaissa Timitiljen hulln ja kunnssapidn vlyymit Phjis-Eurpassa, indeksi Timitiljen hulln ja kunnssapidn vlyymit Keski-Eurpassa, indeksi E 2014E 2015E E 2014E 2015E Sumi Rutsi Nrja Tanska Saksa Itävalta Pula Tšekki Lähde: Eurcnstruct kesäkuu

21 in palvelujen markkinanäkymät 2013 Hult- ja kunnssapitmarkkiniden arviidaan säilyvän vakaina tai kasvavan hieman in merkittävimmissä timintamaissa vunna Kasvulle n edelleen sutuisat edellytykset kaikilla in timinta-alueilla. Venäjällä hult- ja kunnssapitmarkkiniden dtetaan parantuvan edelleen. Pulassa markkinat kasvavat, mutta niillä n ylitarjntaa. Energiatehkkuuspalveluiden kysynnän dtetaan säilyvän vakaana. Prjektiliiketiminnan uusinvestinneissa päätöksentek n edelleen hidasta, mutta psitiivisia merkkejä n näkyvissä. Uusinvestintien dtetaan kasvavan hieman Nrjassa ja Saksassa Rutsissa ja Sumessa kysynnän dtetaan heikkenevän edelleen. Baltian maissa sekä prjektiettä palvelumarkkiniden kysynnän arviidaan pysyvän matalalla taslla. Krkea energian hinta ja tiukentuva lainsäädäntö tukevat energiatehkkaiden ratkaisujen kysyntää 21

22 Taludellinen kehitys

23 Avainlukuja Milj.e 4 6/13 4 6/12 1) Muuts 1 6/13 1 6/12 1) Muuts 1 12/12 1) Liikevaiht 652,8 717,6-9 % 1 260, ,1-9 % 2 803,2 Käyttökate 12,9 25,6-50 % 22,3 49,2-55 % 85,3 Käyttökateprsentti, % 2,0 3,6 1,8 3,5 3,0 Liikevitt 7,8 20,1-61 % 12,1 37,9-68 % 61,1 Liikevittprsentti, % 1,2 2,8 1,0 2,7 2,2 Rahitustutt ja -kulut, nett 2) -2,1-1,7-2,4-2,7-3,6 Katsauskauden vitt 4,2 12,4-66 % 7,0 24,1-71 % 40,8 Operatiivinen kassavirta investintien jälkeen -35,3-18,4-37,5-13,3 40,5 Krllinen nettvelka kauden lpussa 3) 194,0-11,1 194,0-11,1-9,8 Velkaantumisaste kauden lpussa,% 3) 85,5-2,6 85,5-2,6-2,5 Osakekhtainen tuls, e 2) 0,03 0,10-66 % 0,06 0,19-71 % 0,32 Henkilöstö keskimäärin kauden aikana % % ) Uudistettu IAS 19 -standardi n vaikuttanut knsernin tulslaskelmaan 1 12/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvivat 0,1 milj. eura ja käyttökate, liikevitt ja tuls ennen verja laskivat vastaavasti 0,1 milj. eura. Uudistettu IAS 19 -standardi n vaikuttanut knsernin tulslaskelmaan 1 6/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvivat 0,3 milj. eura ja käyttökate, liikevitt ja tuls ennen verja laskivat vastaavasti 0,3 milj. eura. Uudistettu IAS 19 -standardi n vaikuttanut knsernin tulslaskelmaan 4 6/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvivat 0,2 milj. eura ja käyttökate, liikevitt ja tuls ennen verja laskivat vastaavasti 0,2 milj. eura. 2) Ei sisällä sittaisjakautumisen seurauksena Oyj:lle siirtyneen uuden pankkirahitusspimuksen kustannusvaikutusta. Js uuden lainaspimuksen mukainen uudelleenrahitus lisi tteutettu tilikauden alussa, tammi kesäkuun nettrahituskulut lisivat lleet nin 3,6 milj. eura. 3) Krllinen nettvelka ja velkaantumisaste vunna 2012 ei le vertailukelpinen vuden 2013 lukuihin, sillä Oyl:lle siirtyi uusi pankkirahitusspimus jakautumisen yhteydessä

24 Keskeiset tapahtumat, jtka vat vaikuttaneet liikevaihtn ja kannattavuuteen Keskeiset yritysstt: 2001: Calr AB 2003: ABB:n kiinteistötekniset palvelut 2008: MCE AG 2010: caverin GmbH Keskeisiä tapahtumia: 2008: MCE:n st ja sen aluksi matala kannattavuus. 2009: Liike- ja timitilarakentamisen heikentyminen, hyvässä markkinatilanteessa saatujen prjektien lppuunsaattaminen, leikkauksia kiinteissä kustannuksissa : Liike- ja timitilarakentamisen heikk tila, heikk prjektikysyntä. caverin GmbH:n st ja sen aluksi matala kannattavuus. 2011: Tiukka hintakilpailu prjekteissa. Kiinteistöteknisten investintien suhteellisen matala tas. Heikk kannattavuus tellisuuden palveluissa Sumessa. Organisaatin speuttamistimenpiteet alitettiin. 2012: Tiukka hintakilpailu prjekteissa. Kustannusten ylittyminen prjekteissa. Timinnan uudelleenjärjestelyitä kiihdytettiin. Liikevaihdn kehitys (milj. eura) Kiinteistötekniset palvelut Keski-Eurpan kiinteistötekniset palvelut Phjis-Eurpan kiinteistötekniset palvelut +15% Liikevitn kehitys (milj. eura) Kiinteistötekniset palvelut Keski-Eurpan kiinteistötekniset palvelut Phjis-Eurpan kiinteistötekniset palvelut 153 Liikevitt-% 7,2% ,0% 62 5,3% 5,6% 27 3,7% 0,0% ,8% ,6% ,5% ,9% ,4% 2012 Segmenttiraprtinnin mukaisia lukuja, eli kiinteistöteknisten palveluiden yhteenlasketut luvut YIT:n taludellisessa raprtinnista; Kiinteistötekniset palvelut jaettiin Phjis- ja Keski-Eurppaan 2010; carve-ut lukuja; liikevittluvut eivät sisällä liiketappita muista eristä (-6,7; -7,1; -7,4 milj. eura.); Jtta vidaan kuvata -knsernin kehitystä, liikevaiht sisältää myös YITknsernin sisäisen myynnin. 24

25 Käyttökatteen kehitys (milj. eura) Kiinteistötekniset palvelut Keski-Eurpan kiinteistötekniset palvelut Phjis-Eurpan kiinteistötekniset palvelut Käyttökate-% ,1% 7,4% 135 6,4% ,2% 5,9% 6,2% 5,2% 4,6% 3,3% Segmenttiraprtinnin mukaisia lukuja, eli kiinteistöteknisten palveluiden yhteenlasketut luvut YIT:n taludellisessa raprtinnista; Kiinteistötekniset palvelut jaettiin Phjis- ja Keski-Eurppaan 2010; carve-ut lukuja; käyttökateluvut eivät sisällä lkäyttökatetta muista eristä (-6,7; -7,1; -7,4 milj. eura.); Jtta vidaan kuvata -knsernin kehitystä, liikevaiht sisältää myös YITknsernin sisäisen myynnin. 25

26 Huhti kesäkuun liikevaiht 653 miljnaa eura Knsernin liikevaiht Milj.e 1-6/12: /13: /12: X,XXX Phjis-Eurppa Milj. e 1-6/12: /13: /12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 Knsernin huhti kesäkuun liikevaiht laski 9 % vuden 2012 vastaavaan kauteen verrattuna Keski-Eurppa Milj. e Phjis-Eurppa: hulln ja kunnssapidn lisätöiden lykkäntyminen, prjektien tarkempi valinta Nrjan prjektiliiketiminnassa 1-6/12: /13: Keski-Eurppa: tilauskannan lasku erityisesti vuden 2012 lpulla. Lykkääntyneet hankkeet Saksassa. 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/12 26

27 Huhti kesäkuun käyttökate laski selvästi edellisvuteen verrattuna Knsernin käyttökate (EBITDA) Phjis-Eurppa 1-6/12: 49,2 (3,5 %) 1-6/13: 22,3 (1,8 %) 23,6 25,6 26,3 3,5 % 3,6 % 4,0 % 12,9 9,8 9,4 1,3 % 1,5 % 2,0 % Käyttökate, milj. e Käyttökateprsentti, % 1-6/12: 38,5 (3,7 %) 19,0 19,5 20,7 3,7 % 3,6 % 4,3 % 1-6/13: 16,2 (1,7 %) 10,0 0,3 6,3 2,0 % 0,1 % 1,3 % 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 Huhti kesäkuun käyttökate ilman kertalunteisia eriä 16,0 milj. eura Phjis-Eurppa: Hulln ja kunnssapidn lisätyöt lykkääntyneet Prjektiliiketiminnan kannattavuus edelleen alhainen Uudelleenjärjestelyjen kustannukset 1,4 milj. eura huhti kesäkuussa Keski-Eurppa: Lykkääntyneet prjektialitukset Liiketiminnan alhaisempi vlyymi Saksassa Yrityskauppihin ja -järjestelyihin liittyvät kustannukset 1,4 milj. e huhti kesäkuussa Jakautumiseen liittyvät kustannukset 0,3 milj. eura huhti kesäkuussa. Keski-Eurppa 1-6/12: 14,3 (4,2 %) 1-6/13: 8,9 (3,0 %) 12,1 7,9 6,4 6,8 4,5 4,4 4,0 % 4,4 % 3,8 % 6,2 % 3,2 % 2,9 % 1-3/12 4-6/12 7-9/ /12 1-3/13 4-6/13 27

28 Rahitusasema mahdllistaa knsernin kasvustrategian tteuttamisen Nettvelka kasvi 194 miljnaan eurn pääsin kesäkuussa nstettujen uusien rahitusspimusten myötä. Nettvelka, 4-6/2013 (Carve-ut) Milj. e Maksuvalmiusreservi, 4-6/2013 Milj. e 172 Pitkäaikaiset lainat 66 Lyhytaikaiset lainat 44 Rahavarat 194 Nettvelka Vakaa 108 milj. eurn maksuvalmiusreservi velkjen takaisinmaksuun sekä liiketiminnan mahdlliseen rahitustarpeeseen Nstamattmat luttlimiitit Rahavarat 28

29 Tulshjeistus vuden 2013 tiselle vusipulisklle arvii, että vuden 2013 tisella vusipulisklla knsernin liikevaiht n yli 1,3 miljardia eura ja käyttökate yli 50 miljnaa eura. Tulshjeistuksessa ei le humiitu jakautumiseen liittyviä kertalunteisia kustannuksia, eikä mahdllisiin yritysjärjestelyihin tai -kauppihin liittyviä kustannuksia. 29

30 Taludelliset tavitteet vuteen 2016 saakka Liikevaihdn kasvu keskimäärin yli 10 prsenttia vudessa Kannattavuus: Käyttökate (EBITDA) yli 6 prsenttia liikevaihdsta Vahva peratiivinen kassavirta investintien jälkeen, jlla mahdllistetaan rgaaninen kasvu, lainjen takaisinmaksu ja singnjak Osinkplitiikka: Osingnjak vähintään 50 prsenttia tilikauden tulksesta 30

31