Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät. Huoltotase, käyvin hinnoin Huoltotase, hinnat. Kansainväliset hinnat Ulkomaankauppa, hinnat

Transkriptio

1 Taulukkliite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 10. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk 15. Taulukk 16. Taulukk 17. Taulukk 18. Taulukk 19. Taulukk 20. Taulukk 21. Taulukk 22. Taulukk 23. Taulukk 24. Taulukk 25. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Hulttase, määrät Hulttase, käyvin hinnin Hulttase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkmaankauppa, hinnat Ulkmaankauppa, määrät Ktitaluksien tult ja kulutus Kiinteät investinnit Tutant sektreittain Työvimatase Ansitas ja tuttavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätiminta: tutant, investinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Ktitaluksien tult, kysyntä ja säästäminen Valtin ment Valtin tult Valtin kassa-alijäämä ja rahitus Kansantul Verasteet Maksutase Sumen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Krt Julkisen taluden velka Ennustetaulukt vat luettavissa myös sähköisessä mudssa. Lukuikeuksien saamiseksi vit ttaa yhteyden Hanna-Leena Männistöön, puh tai sähköpstisitteella MANNISTOHA

2 1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA BKT, %-muuts Työlliset, %-muuts 1.) T:töttömyysaste, % Kuluttajahinnat, %-muuts (def!.) Kuluttajahintaindeksi, % POhjainflaatiindik., % Asuntjen hintaindeksi, %-muuts Spimuspalkat, (yksityinen sektri), %-m. Ansitas, %-muuts Reaaliansitas, %-muuts T:tön tuttavuus, %-muuts Tavaraviennin deflaattri, %-muuts Tavaratunnin deflaattri, %-muuts Vaihtsuhde, %-muuts Suhteelliset vientihinnat, %-muuts M2, %-muuts Markkinarahan krk (3 kk) JVK-krk {5v.~ Veraste, % BKT:sta (SNA) Valtin nettlutant, % BKT:sta Julkisen sektrin EMU-jäämä, % BKT:sta Ktitaluksien kulutusalttius, % Päämatuljen suus jalstusarvsta, teii., 0/. Vaihttase, % BKT:sta 1996 e e 1998 e 1999 e ) Vuden 1997 alusta tilastintimuuts, jka selittää vuden 1997 %-muutksesta nin pulet.

3 2. HUOLTOTASE 1990-Mmk, määrät ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjnta Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe Varastjen muuts Tilastvirhe Var.muuts+til.v % ed.v.kk.kys~nnästä Kknaiskysyntä Ktimanen kknaiskysyntä e 1998 e 1999 e

4 3. HUOLTOTASE, käypiin hintihin, Mmk ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjnta Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe Var.muuts+til.v % ed.v.kk.k;ts;tnnästä Kknaiskysyntä Ktimainen kknaiskysyntä e 1998 e 1999 e

5 4. HUOLTOTASE, HINNAT, indeksi 1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjnta Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Kknaiskysyntä Ktimainen kknaiskysyntä e1998 e 1999 e KANSAINVÄLINEN KEHITYS, ind.1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Vienti markkiniden kasvu Kilpailevat maailmanmarkkinahinnat Kilpailijiden teii. tutt. vientihinta HWWA TeII. raaka-ainehinnat (pl. energia),fim HWWA Energia raaka-aineet, USD Sumen Pankin valuuttaindeksi, 1982= USD-avistakurssi, FIM/USD SP:n ulkm. netts. valuuttaindeksin muuts e 1998 e1999 e

6 6. ULKOMAANKAUPPA, HINNAT, ind.1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Vientihinnat Tavariden viennin hinta (SNA) Palvelusten viennin hinta (SNA) Tavariden ja palvelusten viennin hinta (SNA) Tuntihinnat Investintitavarat (PNO=.1912) Kulutustavarat (PNO=.2778) Raaka-aineet ja tutanthyödykkeet,(pno=.531 0) Tavariden tunnin hinta (SNA) Palvelusten tunnin hinta (SNA) Tavariden ja palvelusten tunnin hinta (SNA) Vaihtsuhde (SNA) e 1998 e 1999 e ULKOMAANKAUPPA, määrän %-muutkset Vienti 1996 e 1997 e 1998 e 1999 e2000 Tavariden vienti (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Tavariden ja palvelusten vienti (SNA) Tunti Tavariden tunti (SNA) Palvelusten tunti (SNA) Tavariden ja palvelusten tunti (SNA) Vienti markkinat

7 8. KULUTUS, 1990-Mmk ja %-muutkset KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUSALTTIUS 1996 e 1997 Yksityiset kulutusment Julkiset kulutusment Valtin kulutusment Kuntien kulutusment Ssiaaliturvarahastjen kulutusment Kulutusment Ktitaluksien (sis.vty:t) käytett. leva tul Käytettävissä leva leva reaalitul Kulutusalttius, % e 1998 e1999 e KIINTEÄT INVESTOINNIT, määrät, 1990-Mmk ja %-muutkset 1996 e 1997 Yksityiset investinnit Yksityiset tutannlliset investinnit Tellisuus Muu yksityinen sektri Asuinrakennusinvestinnit Julkiset investinnit Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Kiinteät investinnit e1998 e 1999 e

8 10. TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN (ARVONLlSÄVS), 1990-Mmk 1996 e 1997 e 1998 Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen timinta Bruttkansantute, th Välilliset vert miinus tukipalkkit Bruttkansantute, mh e 1999 e TVÖVOIMATASE, tuhatta henkeä, %-muuts 1.) 1996 e 1997 e 1998 (Työvimatiedustelun mukainen) Työlliset Työttömät Työvima Työikäinen väestö Työvimasuus, % Työttömyysaste, % e 1999 e ) Vuden 1997 alusta työvimatiedustelun uudistus.

9 12. ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS, %-muutkset 1996 e 1997 Ansitasindeksi Spimuspalkat Yksityinen sektri Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen sektri Reaaliansitas Kk talus Ansitas Yksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuttavuus Tellisuus Ansitas Keskipalkka 1) Yksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuttavuus T~öntuttavuus Kk talus Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen sektri Yksikkötyökustannukset Kk talus Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen sektri Keski~alkka 1} Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen Ansitas Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen e 1998 e e ) Keskipalkka = palkkasumma I palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + ss.vak. maksut I palkansaajien tehdyt työtunnit

10 13. KESKEISET HINNAT, 1990= e 1997 Yksityisen kulutuksen hinta Kuluttajahintaindeksi EU:n yhdenmuk. kuluttajah.ind. 1996==100, Sumi Phjainflaatiindikaattri Asuntjen hintaindeksi Asumiskust. hinta kuluttajahintaindeksissä Netthintaindeksi Vertariffi-indeksi Vertariffi-indeksi, välilliset vert Vertariffi-indeksi, tukipalkkit Tutannn hintaindeksit Yksityinen sektri palvelukset palvelukset pl. asuntjen hall. ja vukraus ktimarkkinilla myyty tellisuustutant tellisuus Arvnlisäyksen deflaattrit BKT:n hinta, th Tellisuus Muu yksityinen sekt jsta asuntjen hall. ja vukraus Julkinen timinta e 1998 e 1999 e

11 14. YRITI ÄJÄ TOIMINTA 1996 e 1997 Yksityisen sektrin tutant, määrän %-muuts Tellisuus Muu yrittäjätiminta Kiinteät investinnit, määrän %-muuts Tellisuus Muu yrittäjätiminta Brutttiminta~lijäämä, % jalstusarvsta Tellisuus Muu yrittäjätiminta Yritysten bruttkassavirta, % jalstusarvsta Tellisuus Muu yrittäjätiminta Timinta~liiäämä, % jalstusarvsta Tellisuus Muu yrittäjätiminta Yritysten lutt, % BKT:sta Lutt arvnlisä;tksestä Tellisuus mk-määräiset valuuttamääräiset Muu yrittäjätiminta mk-määräiset valuuttamääräiset e 1998 e 1999 e KOTITALOUKSIEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMINEN 1996 e1997 Käytettävissä leva reaalitul, %-muuts Yksityinen kulutus, %-muuts Asuntinvestinnit, %-muuts Pankkilutt, %-muuts Su~~ea nettvarallisuus, %-muuts Nettsäästämisaste, % Pankkilutt, % käytettävistä levista tulista Pankkilutt, % suppeasta nettvarallisuudesta e1998 e 1999 e

12 16. VALTION MENOT, MMK ja %-muutkset Krkment Tukipalkkit Tulnsiirrt ktitaluksille Tulnsiirrt kunnille Tulnsiirrt ssiaaliturvarahastilie Tulnsiirrt ulkmaille Käytettävissä leva tul + Kulutusment - Investintiment - Kiinteän pääman pistt + Valtin päämansiirrt + Nettlutnant = Valtin ment 1996 e e 1998 e 1999 e

13 17. VALTION TULOT, MMK ja %-muutkset 1996 e1997 Tutannntekijätult tult Välilliset vert Arvnlisäver Välittömät vert Paklliset maksut ja sakt Työnantajain tdelliset ja laskennalliset. stumaksl Vakuutettujen tdelliset stumaksut Muut tulnssiirrt Tult yhteensä e 1998 e 1999 e VALTION KASSA-ALIJÄÄMÄ JA RAHOITUSLIIKETOIMET, Mmk 1996 e 1997 Valtin tult Valtin ment Valtin nettlutnant Tulylijäämä (kassaperusteinen) jsta krjaustermi Finanssisijitukset, nett Valtin asuntlainat, nstetut Asuntlainat, takaisinmaksetut (-) Pankkituki, nett Muut finanssisijitukset, nett Nettrahitustarve (-) Valuuttalutt Valtin kassa-aseman muuts Markkalutt e 1998 e1999 e

14 19. KANSANTULO, Mmk ja %-muutkset Ktimaiset tutannntekijätult Palkat ktimaasta Työnantajain ssiaalivakuutusmaksut Timintaylijäämä Tutannntekijätult ulkmailta, nett Palkat ja ss.vakuutusmaksut. ulkmailta.,nett Välilliset vert ulkmailta, nett Välilliset vert miinus tukipalkkit Kansantul Netttulnsiirrt ulkmailta Kansantaluden käytettävissä leva tul Ktitaludet Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Yritykset Rahituslaitkset 1996 e e 1998 e 1999 e ,

15 20. VEROASTE ET Välittömät vert, % BKT:sta Välilliset vert,% BKT:sta SOTU-maksut, % BKT:sta Paklliset maksut ja sakt, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta {SNA} Ansitulnsaajien Valtin keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % Yhteensä keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % Kunnallisveräyrin keskihinta, p Yhtiöverkanta ALV-% Efektiivinen veraste, muut hyödykevert Efektiivinen veraste, h~öd~ketuki~alkkit Yhteisöjen välittömät vert, % Bkt:sta Tukipalkkit, % BKT:sta Valtin tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Kuntien tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Sturahastjen tulns. ktitaluksille, % BKl 1996 e e 1998 e 1999 e

16 21. MAKSUTASE, Mmk Tavariden vienti (SNA) Tavariden tunti (SNA) Kauppatase (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tunti (SNA) Palvelusten tase (SNA) Tavariden ja palvelusten tase {SNA~ TUult ja tulnsiirrt, nett - päämakrvaukset ulkmailta, nett, mmk (SNA) - netttulnsiirrt ulkmailta, mmk (SNA) Vaihttase Yksityisen pääman netttunti Valtin ulkmainen lainantt,nett SP:n valuuttavarannn muuts (lisäys -) Rahitusjäämät Ktitaludet ja VTY:t Yritykset Rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Rahitusjäämät, % BKT:sta Ktitaludet ja VTY:t Yritykset Rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Vaihttase 1996 e e 1998 e 1999 e

17 22. KESKUSPANKKIRAHA-ASETELMA Ulkmaiset nettsaatavat Valuuttavarant Muut ulkmaiset nettsaatavat Sijitustdistukset Nettsaamiset rahituslaitksilta Nettsaamiset julkiselta sektrilta Yrit;t:sten nettvelka Sumen Pankille Keskuspankkiraha Liikkeessä leva raha Paklliset reservit Vapaat reservit SP:n ma Eääma ja muut erät nett Keskuspankkiraha Yleisön käteissuhde (c) Pankkien varantsuhde (r) Vähimmäisvarantvelvitteet,% - likvideistä talletuksista - muista talletuksista - muusta ktim ve:sta Rahakerrin 1/~c+r~1-c~~ Raha-aggregaatit, Mmk M1, Mmk %-muuts M2, Mmk %-muuts - jsta pankkitalletukset, Mmk %-muuts M3, Mmk %-muuts yleisöllä levat sijitustdistukset %-muuts 1996 e e 1998 e 1999 e

18 23. PANKIT Yleisön pankkilutt yhteensä Pankkilutt ktitaluksille Pankki lutt yrityksille Markkalutt Valuuttamääräiset Pankkien kassat Valtin bligaati- ja velkasit. lainat Pankkien reservit (paklliset + vapaat) Yleisön markkatalletukset Yleisön hallussa levat sijitustdistukset Valtin kassa SP:n muut nettsaamiset rahituslaitksilta 1996 e e e 1999 e KOROT, % 3 kk krikrk (1) Saksan 3 kk krk Markkinarahan krk ~3 kk helibr} 5 v. markkinakrk (2) Valtin verllisen blisaatin 4-5 v. krk ~3} Pankkien keskimääräinen antlainauskrk Talletuspankkien uusien luttjen keskikrk Pankkitalletusten keskikrk Peruskrk 1996 e e e 1999 e (1) ecun krikrk (2) krk S6015.MY, ennen vutta 1988 verllisten kiinteäkrkisten JVK:iden pörssitutt (pl. valti, mat. 3-6 v.) (3) krk PV45.M, ennen vutta 1986 RDEB

19 25. JULKINEN VELKA Julkisen sektrin EMU-VELKA (ESA-määr.) - muuts, Mmk - % BKT:sta Sulautuserä yhteensä, Mmk - muuts, Mmk Valtin velka, Mmk - muuts, Mmk - % BKT:sta Valtin velka, pl. budjettit. velka valtin eläke - muuts, Mmk - % BKT:sta Valtin valuuttamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk Valtin markkamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk 1996 e e 1998 e1999 e

20 Kuviliite Kuvi 1. Kuvi 2. Kuvi 3. Kuvi 4. Kuvi 5. Kuvi 6. Kuvi 7. Kuvi 8. Kuvi 9. Kuvi 10. Kuvi 11. Kuvi 12. Kuvi 13. Kuvi 14. Kuvi 15. Kuvi 16. Kuvi 17. Kuvi 18. Kuvi 19. Kuvi 20. Kuvi 21. Kuvi 22. Kuvi 23. Kuvi 24. Kuvi 25. Kuvi 26. Taluden keskeiset tasapainluvut Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kysyntä ja tarjnta Tutant timialittain Työvimatase Vienti ja tunti Ulkmaankauppahinnat Vaihtsuhde Kiinteät investinnit timialittain Investintiaste timialittain Päämakanta Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talus Kustannukset ja hinnat Ansitas Työkustannukset ja tutannn hinnat Kuluttajahinnat Vaihttase ja ulkmainen velka Säästämis- ja investintiaste Markkinakrt Pankkikrkja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus

21 Kuvi 1. Taluden keskeiset tasapainluvut 8 Bruttkansantute % 20 Työttömyysaste 1) % ) Katks vuden 1997 alussa 10 Vaihttase %BKT:sta 6 Phjainflaati % Julkisen sektrin emu-jäämä Julkisen sektrin emu-velka %BKT:sta r, ,

22 150 Kuvi 2. Kansainvälinen talus ja Sumi Bruttkansantute Määrän indeksi, 1986= Sumi """"""EU 10 Bruttkansantute Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä (tasitus: 2 neljänneksen liu kuva keskiarv) Sumi -EU

23 260 Kuvi 3. Kansainvälinen talus ja Sumi Määrän indeksi, 1986= ~, V"", ~"",#' Kilpailijamaiden tunti (=kysynnän määrä)./ ~ f 4l,;#4/ ~#~+# ~ / ~/ ~. ~ JV" // '''''''Tavaravienti Sumen vientimarkkinat, kysynnän (=tunnin) määrä Prsenttim uuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Kaikki alueet *"-~Sumen viennille tärkeät maat

24 Kuvi 4. Kansainvälinen talus ja Sumi 8 Ku luttajah in nat Prsenttim u uts edellisestä vudesta Tellisuuden suhteelliset yksikkötyökustannukset, S um i/kilpailijam aat Indeksi 1982= Samassa valuutassa - Kansallisissa valuutissa

25 Kuvi 5. Kysyntä ja tarjnta, vlyymi-indeksi 1990= neljänneksen liukuva summa, indeksi 1990=100 Indeksi 1990=100 -"'" ~j\"~""",,,, ~.~l"r' -".... ".. /,-./ l/a %-yks. L ~ ~- \.' ~.~ ~/ ~ --" "'... ".-. ~ '~ Vienti (vas. ast.) - - Yksityiset investinnit (vas. ast.) -Varastjen muutksen vaikutus kk.kysynnän kasvuun (ik. ast.) Indeksi 1990= /',,../'.. f ". " ~~\ V'.-,. ~ ~ /.-, 1-",., Julkinen kysyntä - - Yksityinen kulutus Indeksi 1990= ". -,... " ,.. " 120 _.,. ~ ~ -./ ~ ~ LV 1-"'" ~ " -.. -' BKT - - Tunti

26 Kuvi 6. Tutant timialittain 4 neljänneksen liukuva sum m a. indeksi 1990= r='" ::::::: :...-- ~ ". ~... " ~ ~ ~ BKT tutantkustannushintaan - - Tellisuus --M uu yksityinen sektri ~Julkiset palvelut 1 5 Tutannn määrä, l-muuts vusittain Julkiset )alvelut ~

27 Kuvi 7. Työllisyys, työvima ja työttömyysaste 2500 Työlliset 1000 henkilöä, neljän neljänneksen liukuva keskiarv / C\ \ 1\ /' \ ~ /... V \ J Työvimasuus % y. Työttömyysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarv J I / ~ " / '" ~... I Vuden 97 alusta Tilastkeskus n uudistanut työvimatilastnsa, jnka seurauksena arvi työttömyysasteesta n laskenut.

28 Kuvi 8. Vienti ja tunti Tavariden ja palvelusten määrä 250 Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 1990= ~ '. / V ~ ~.,... - i.. " / /.../ Vienti - - Tunti 50 % BKT:sta, käyvin hinnin 40 ~ ~ - V /..... k'..., Vienti Tunti

29 Kuvi 9. Ulkmaankauppahinnat Indeksi 1990= ,... I "-,d/ ,- ~~~ 'f" I I "-, " II "... I / &,--" '~ -I 1 /. 7.' "... ~ b. ' ",,'" ---,~ - k.,,.~. -.::;::::: Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1} ~Tavaratunnin hintaindeksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liukuva k.a. Kuvi 10. Vaihtsuhde 110 Indeksi 1990=100, kahden neljänneksen liukuva keskiarv Tavarakaupan hintaindekseistä (TK) 2000

30 Kuvi 11. Kiinteät investinnit tim ialittain 140 Neljän neljänneksen liu kuva k.a., 1990= Tellisuus -Asuntinvestinnit ~Muu yksit. yrittäjätiminta - - Julkiset palvelut Kuvi 12. Investintiaste tim ialittain % BKT:sta kiintein hinnin 15 Neljän neljänneksen liukuva summa Tellisuus -Asuntinvestinnit ~ M uu yksit. yrittäjätim inta - - Julkiset palvelut

31 Kuvi 13. Päämakanta Nettpäämakanta Indeksi 1990= 100 ~ /..." ~~ ~..... / r ~ ~ '" Tellisuus - - Muu yksityinen sektri 180 Tutannn määrä suhteessa nettpäämakantaan Indeksi 1990= ~',... I.. ',,- ",.--" Tellisuus Muu yksityinen sektri

32 Kuvi 14. Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen % 10 Käytettävissä leva reaalitul, nett % 10 mkulutusment, määrä -Säästämisaste % I!!l!liI1Asuntinvestinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (ik. ast.)

33 Kuvi 15. Yritykset Päämatuljen suus jalstusarvsta Tellisuus - - Muu yksityinen sektri Bruttvelat suhteessa tutannn jalstusarvn 220 % ~/ liit r--... / \ ---../ ~ -,\.. ' ,..., ".., ~~~. _.,... IA Tellisuus Muu yritystiminta \~ Kiinteät investinnit suhteessa BKT:hen 16 % " f----.' --,, ~... ~ ~... " Tellisuus Muu yritystiminta

34 Kuvi 16. Julkinen talus Rahitusjäämä 10 % BKT:sta '",....., Kk julkinen sektri (SNA).. - Valtintalus Velka 80 % BKT:sta (//1 ii ,,..! ~ r-. j' ~ ~ - - ~., Kk julkinen sektri (EMU-velka) - - Valtintalus

35 Kuvi 17. Kustannukset ja hinnat Tuntihinnat, kahden neljänneksen liukuva k.a. % - I \/ - A ), /\ /' ~I\ V \ ~ /V,/, 1-- ~ V 'J % Ansitasindeksi - - Yksikkötyökustannukset, neljän nelj. liukuva k.a. 10 % 8., V~.r V:~', ~ "I~ ~ ~...., " A v Kuluttajahintaindeksi P hjainflaatiindikaattri

36 Kuvi 18. Yksityisen sektrin ansitas Muun yksityisen sektrin ansitas _Liukuma _ Spim uspalkkaindeksi, % -m u uts ed. v:sta - R eaaliansitas % Tellisuuden ansitas _Liukuma BSpimuspalkkaindeksi, %-muuts ed. v:sta - Reaaliansitas % ,

37 Kuvi 19. Työkustannukset ja tutannn hinnat Tellisuus 15 %-muuts ed. vuden vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a Yksikkötyökust. - - Arvnlis. deflaattri ~'Tutannn hinta Palvelusektri 15 %-m uuts ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a Yksikkötyökust. - - Arvnlis. deflaattri -"~~"Tutannn hinta

38 Kuvi 20. Kuluttajahinnat Phjainflaatiindikaattri %-muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Ku luttajah intaindeksi %-muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä

39 Kuvi 21. Vaihttaseen pääerät, m rd. mk Neljän neljänneksen liukuva summa Vaihttase ja ulkmainen velka _Vaihttase -.. Palvelutase -Kauppatase - Päämankrvaukset ja tulnsiirrt Vaihttase ja kauppatase % BKT:sta ,.....,... ~ ~~ ~... /.. I I..,...,-- / r---' Vaihttase - - Kauppatase Ulkmainen velkaantuneisuus % 200.,,...,, 150 "...,. 100 " -- - I..,, " " 1-".. " V ~I Ulkmainen nettvelka I BKT Ulkmainen nettvelka I vienti

40 Kuvi 22. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BRUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ /c> I I -./c> 32~KO~OKAN~T~~O~S -r ~ ~ -+ ~--=32 ~ VAIHTOTASEEN ALlJAAMA ~~ \ -~ ~ \A11 INVESTOINNIT.r--= M~ ~ll - ~ 1.I1llrrr11 n IUV'" _ ~ SÄÄSTÖ '. ~ =- YRIJYKSET,, A mr -: 16 - INVESTOINNIT '. II ~ - -:::- A 111.l.Iy..,' 1..,rTTTr,.. m": " c...: 12 8 ~JH1l11'.lI.I.I.f.U'.,.f1'" U-~ IDP.. 1 " 111 -SAÄSTÖ r~ LJ.J _ t- - ~--~-----r----~ ~ r--~ :::- K01ITALOU~ET -= 12~ ~ ~-----r ~ ~ 1N.lVj'ESTOINNI"T -= 8 ~ rth-....-r Illi Mrrrrrr TI rth, - 8 ~1.1.1l1J l1~lli.lj.ii.lll II J.I 'I..IJ IIUllllillrl"h,.,. irltlh '41J n:r - r::- SÄÄSTÖ I.... "".1.1' ""'l Ulfr!"1 lwlli {nn ~ ~--~-----r----~ ~ ~--~16 -:::- JULKINEN SEKTORI =+I'Trr1lTh, dl 1 t'i SÄÄSTÖ - 4-1'1 Illllllllln"lll 111 t....fr- - I.. ~.I. r~..~, irrn 1111-=_ 4 -- INVESTOINNIT -.'~'!.J ljw r-----r-----r ~~~~;-----~----~----~ r- 1- t-- t- 4 -n _u RAHOITUSLAITOKSET SÄÄSTÖ -=. '1111"1Tl Tm.,rrTTlTIIllT mrrrrrrrn I II IIIII rrrr mnnn - 0 INVFSTOINNIl --:

41 Kuvi 23. Markkinakrt %.... '... ~. '... " " Å. ~." \ \ f\ ~\ IJ ", ~..., " '- "...--' Valtin pitkä bligaatikrk Markkinarahan krk Kuvi 24. Pan kkikrkja %," -,...., * ".-. :~ ~,/~ \.,,/ \~ ~~~ '- ~ " ~ --- ".~"~ ~ -.. 1"""""" -" Antlainauksen keskikrk - - Uusien luttjen krk =-Uusien luttjen krk reaalisena 1) 1) Deflatitu kuluttajahintaindeksillä

42 Kuvi 25. Raha-aggregaatit 40 ~r-----r----~-----,------r-----~ ~-, M1 - - M2 -==M3 Kuvi 26. Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus 40 % ,,.. 1-, " t\.' ~ '; ~..,; ~... ~ ~ ".. ' " I...,- ~ " -. ", -'" '".,...,,~.-"... ~ Markkatalletukset Markkalutt

43 Ennusteraprtti 1/98: Kansainvälinen talus vusina Sumen Pankki Vain virkakäyttöön Sumen Pankissa.

44 ENRA801 B.wpd Kansainvälinen talus vusina * 1 Yhteenvet 2 2 Lähtökhtatilanne 3 3 Ennusteletukset 3 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vusina Emu knvergenssi vuden 1997 tilastjen mukaan 12 6 Kansainvälisen ennusteen riskit ja epävarmuudet 14 Liite 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä Liite 2. Sumen ja Venäjän sekä Baltian välisen kaupan näkymät Saga Hlmberg, KT Liite 3. Rutsin kruunun tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä. Olli Castren, RP Liite 4. Englannin punnan kurssin tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä. Olli Castren, RP * KV-ennustetiimi: Ennustepäällikkö Ilm Pyyhtiä, Kaija-Leena Rikknen, Esk Aurikk, Saga Hlmberg Tim Sandberg, Reij Siisknen, Ulla Sjöblm, KT; Olli Castren, RP.

45 ENRA801 B.wpd 1 Yhteenvet Läntisten tellisuusmaiden talusnäkymät vat Aasian kriisistä hulimatta edelleen varsin myönteiset. USA:ssa kasvun ennustetaan palaavan kuluvan vuden aikana ptentiaalisen kasvun uralle viime vuden vimakkaan kasvun jälkeen. Kasvun tasaantumisen seurauksena työttömyys jnkin verran heikkenee. Julkinen talus muuttui viime vunna pitkästä aikaa ylijäämäiseksi ja ylijäämän ennustetaan khavan 0.7 prsenttiin bkt:sta vuden 2000 lppuun mennessä. Japanin taluskasvu hidastui humattavasti vunna 1997 ja kasvun hidastuminen tai elpyminen riippuu suurelta sin siitä, miten Kaakkis-Aasian maiden selviytyminen kriisistä etenee. Olettaen että kriisi ei syvene nykyisestään, supistuisi Japanin bkt kuluvalla neljänneksellä nin 1 prsentin viime vuden vastinajankhtaan nähden. Japanin lyhyen aikavälin suhdannenäkymät vatkin heikt jhtuen pankkisektrin vaikeuksista ja kuluttajien pessimististä dtuksista. Kysynnän ennustetaan kuitenkin jälleen elpyvän ja taluskasvun npeutuvan runsaan 2 prsentin vauhtiin ennusteperidilla. EU-maissa taluskasvu yltää runsaaseen 2.5 prsenttiin tänä vunna. Vunna 1999 kasvu vimistuu edelleen hieman mutta tasaantuu jälleen vunna Sekä Saksassa että Ranskassa kasvua tukee kuluvana vunna ktimaisen kysynnän vahvistuminen samalla kun viennin kasvu Kaakkis-Aasian maihin vähenee mutta vimistuu jälleen ensi vunna. Hintjen kehitys n pääsin maltillista suurissa tellisuusmaissa. USA:ssa inflaati n tällä hetkellä hieman alle 2 prsentin ja pysyy ennusteen mukaan edelleen alhaisena aina vuden 1999 tiselle pulisklle asti kiihtyen hieman sen jälkeen. Japanissa n siirrytty vuden 1995 deflaatista lievään inflaatin. EU-maissa inflaativauhti n pulestaan hidastunut viime syksyn aikana. Inflaatita n hidastanut varsinkin raaka-ainehintjen jyrkkä lasku vuden 1997 lpulla. Saksan inflaativauhti n hidastunut viime kuukausien kuluessa ja tammikuussa kuluttajahintjen nusuvauhti li vain 1.3 %. Edellytykset tellisuusmaiden Japania lukuun ttamatta vakaalie ja suhteellisen vimakkaalle taluskasvulie ennusteperidin kuluessa vat sutuisat. Sekä lyhyet että pitkät reaalikrt pysyvät ennusteperidilla histriallisesti alhaisella kasvua edesauttavalla taslla. Rahaplitiikan nykyinen linja tellisuusmaissa n miaan ylläpitämään maltillisia inflaati-dtuksia ja tukemaan taludellista vakautta yhdessä kireänä pysyvän finanssiplitiikan kanssa.

46 ENRA801B.wpd Perusennusteen lisäksi n arviitu tilannetta, jssa Aasian kriisi edelleen syvenee ja kriisi kestää useita vusia (liite 1). Tällöin tellisuusmaiden taluskasvu n vajaat 2 prsenttiyksikköä hitaampaa ennusteperidilla ja inflaati hidastuu suhteellisesti enemmän, peräti 3 prsenttiyksikköä. Inflaatin pikkeama jhtuu rahaplitiikan kevenemisestä ja tutantpansten hintjen vimakkaasta laskusta. Liitteessä 2 tarkastellaan Sumen Venäjänkaupan kehitysmahdllisuuksia ja liitteissä 3 ja 4 arviidaan Rutsin ja Englannin rahaplitiikkaa. 2 Lähtökhtatilanne Taluden suhdannedtukset vat khentuneet vuden 1997 kuluessa EUmaissa ja USA:ssa, kun taas Japanissa ne vat heikentyneet edelleen (kuvi 1). Vuden lppua khti EU-maiden suhdannedtukset kuitenkin tasaantuivat, mihin Aasian kriisillä n llut vaikutuksensa. Myös kuluttajien luttamus n khentunut EU-maissa ja USA:ssa (kuvi 2). Npeinta suhdannedtusten paraneminen n llut EU:n pienemmissä maissa kuten Sumessa, Irlannissa ja Hllannissa. 3 Ennusteletukset Lyhyiden nimelliskrkjen (3 kuukauden eurkrk) ennusteet (taulukk 1) perustuvat arviihin rahaplitiikan reaktiista inflaatinäkymiin. Saksan rahaplitiikka letetaan kuitenkin teknisistä syistä muuttumattmaksi. Yhdysvaltain arviidaan jutuvan nstamaan krka kuluvan vuden lppupulella 0.2 prsenttiyksiköllä 5.8 prsenttiin. Japanissa lyhyiden krkjen letetaan nusevan vain marginaalisesti ennusteperidilla. USA:n ja Saksan välinen krker pysyy näin llen lähes muuttumattmana, nin 2 prsentissa aina vuden 2000 lppuun asti. Isssa-Britanniassa sen sijaan krkjen nusu päättyy vuden 1998 viimeisellä neljänneksellä taluden kasvun hidastuttua. Krkern seurauksena dllarin dtetaan heikkenevän Saksan markkaan nähden nin 5 % ja nin 13 % Japanin jeniin nähden vuden 2000 viimeiseen neljännekseen mennessä.

47 ENRA801B.wpd Kuvi 1. Taluden suhdannedtukset --Japani, 90=100 (vasen asteikk) USA, 90=100 (vasen asteikk) --EU, 1985=100,' ", ---'" Kuvi 2. Kuluttajien luttamusindeksi --USA (vasen ast.) - - EU (ikea ast.) = ,

48 ENRA801 B.wpd Taulukk 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eur krk ka USA Saksa Japani Ranska Englanti Rutsi Sumi PITKÄ NIMELLlSKORKO valtin bligaatikrk USA Saksa Japani Ranska Englanti Rutsi Sumi VALUUTIAKURSSIT SUHTEESSA USAN DOLLARIIN DEM Jpy FRF GBP SEK FIM

49 ENRA801 B.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vusina EU-maiden kasvun ennustetaan jatkuvan 2.7 prsentin vauhtia ennusteperidilla (kuvi 3). Taluden kasvun taustalla n kulutuksen ja investintien vimistuminen. EU-maista Saksassa ja erityisesti Ranskassa inflaati pysyy edelleen maltillisena tänä vunna. Ensi ja seuraavana vunna inflaatin ennustetaan npeutuvan lievästi EU-maissa; nin 2 prsentista vunna 1998 nin 2.4 prsenttiin vunna 2000, kun kknaistutannn kasvu jatkuu reippaana ja tutantpansten hinnissa tapahtuu palautumista nrmaalitaslle Aasian kriisin jälkeen (taulukk 2). Maailmantaluden suhdanteet jatkuvat ennusteperidilla pääsin myönteisinä sekä Eurpassa että sen ulkpulella. Mnissa Sumen viennille tärkeissä idäntaluksissa kasvu n käynnistynyt tai käynnistymässä. Phjis-Amerikassa ja useissa kehitysmaissa kasvu n EU-maiden keskimääräistä kasvua npeampaa. Sen sijaan Aasiassa ja varsinkin Japanissa taluden kasvu hidastui tuntuvasti viime vuden lpulta alkaen ja elpyy hitaasti ennusteperidin lppua khden. Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Maailmankaupan kasvun ennustetaan hidastuvan Aasian kriisin vuksi kuluvana vunna runsaalla 2 prsenttiyksiköllä viime vuden 8.2 % nin 6 prsenttiin, mutta npeutuvan jälleen ensi vunna runsaan 7 prsentin vauhtiin (kuvi 4). Siirtymävaiheessa levien maiden taluskasvun elpyminen lisää k. maiden kaupankäyntiä Eurpassa. Sumen vientimarkkiniden kasvu seuraa kansainvälistä kehitystä, mutta vutuinen kasvuvauhti jää nin 1 % verran maailmankaupan kasvua alhaisemmaksi. Tellisuustutteiden dllarimääräiset vientihinnat laskivat dllarin vahvistumisen jhdsta viime vunna lähes 8 %, mutta lasku taittuu ennusteen mukaan kuluvan vuden alkupulelle. Keskimäärin tellisuustutteiden vientihintjen ennustetaan nusevan tänä vunna nin 1 % ja ensi vunna lähes 4 % mm. dllarin heikkenemisen myötä. US-dllarimääräiset tellisuuden raaka-aineiden (sis. sellu, sahatavara, värimetallit ja rautamalmi) hinnat laskivat vuden 1997 tammikuusta tämän vuden tammikuuhun yli 12 % (kuvi 5). Hintjen laskun ennustetaan taittuvan kuluvalla vusineljänneksellä mutta keskimäärin raaka-ainehinnat jäävät ennusteen mukaan vielä tänä vunna 3.5 viime vutta alhaisemmalle taslle. Kysynnän vimistuessa hintjen nusu jatkuu ennusteperidilla. Raaka-öljyn dllarimääräinen hinnan ennustetaan laskevan tänä vunna nin 15.7 US-dllariin per tynnyri ja nusevan vain lievästi ennusteperidilla.

50 ENRA801 B.wpd Taulukk 2. Ennusteen keskeiset muuttujat Bruttkansantute Inflaati (1) USA Japani Saksa Ranska Italia UK USA Japani Saksa Ranska Italia UK G7 EU OECD Maailman- Tellisuus- Sumen vienti- BKT YKD(l) BKT YKD(l) BKT YKD(l) kauppa tutteiden markkinat viennin määrä T ellisuus- Raaka- Tellisuuden tutteiden öljyn hinta raaka-aineet vientihinta USD/barreli dllareina dllareina ) YKD ; yksityisen kulutuksen deflaattri. Kuvi 3. Bruttkansantute G7-maissa, Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta EU --USA Saksa --Ranska

51 ENRA801 B.wpd Kuvi 4. Kansainvälinen kauppa, Prsenttimuuts edellisestä vudesta " Maailmankauppa Sumen vientimarkkinat ",,,., '". '" Kuvi 5. Raaka-aineiden ja tellisuustutteiden maailmanmarkkinahinnat dllareina, = I... '" I " I '. " I ". I Tellisuustutteiden vientihinta - - Tellisuustutteiden raaka-ainehinta

52 ENRA801 B.wpd USA Yhdysvaltain taluskasvu pysyi dtetusti vahvana viime vuden viimeisellä neljänneksellä j varsin ripeän klmannen neljänneksen kasvun jälkeen. Bkt:n vusikasvu neljännellä neljänneksellä li 3.6 %, kun klmannella neljänneksellä vastaava kasvu li 3.9 %. Bkt:n kasvu vunna 1997 li 3.7 %. Kasvua tuki rakennusinvestintien ja viennin vahva kehitys. Kasvun dtetaan kuitenkin hidastuvan selvästi kuluvan vuden lppupulella sekä suhdannesyistä että Aasian kriisin vuksi. Vuden 1998 alkupulella kasvu jatkuu vielä suhteellisen vimakkaana. Kasvua tukee entistä selkeämmin ktimainen kysyntä, mihin viittaa mm. vähittäismyynnin kasvu tammikuussa julukuusta ja amerikkalaiskuluttajien dtuksia mittaavan luttamusindeksin nuseminen helmikuussa krkeimpaan lukemaansa liki 30 vuteen. Kasvua n myös tukenut lainakrkjen tuntuva aleneminen viime vuden keväästä lukien. Niinpä asuntrakentaminen n vilkastunut ja käytettävissä levat tult vat kasvaneet kiinnelainjen uudelleenrahituksen seurauksena. Viennin kasvua tukeva vaikutus vähenee asteittain, vaikka vielä viime kuukausina vienti n jatkanut vimakasta nusuaan. Pääsin viime vuden humattavan kasvun seurauksena USA:n kasvuennustetta n nstettu tuntuvasti kuluvan vuden salta verrattuna sastn syksyn ennusteeseen (taulukk 4). Sen sijaan vusina 1999 ja 2000 kasvun ennustetaan levan j jnkin verran vaimeampaa, mutta sapuilleen kuitenkin arviidun runsaan 2 prsentin ptentiaalisen kasvun uralla. Kasvun aleneminen jhtuu investintitiminnan hiipumisesta. Vimakkaan kasvun seurauksena USA:n työttömyysaste n alentunut viime vuden lppu pulla selvästi alle 5 prsentin tasn. Myös kapasiteetin käyttö aste n khnnut viime vusiin nähden verraten krkeaksi. Työllisyyden sutuisan kehityksen myötä palkkakustannusten kasvuvauhti kiihtyi kuitenkin selvästi viime vuden aikana. Vuden lpulla palkkakustannusten nusu li 1.5 prsenttiyksikköä inflaatita npeampaa. Taluden vimakkaasta kasvusta ja palkkakustannusten kasvun kiihtymisestä hulimatta inflaati n pysynyt maltillisena ja itse asiassa vaimentunut tuntuvasti vuden 1997 kuluessa. Oltuaan runsaan 3 prsentin taslla viime vuden alussa, USA:n inflaati n kuluttajahintaindeksillä mitattuna alentunut alle 2 prsentin taslle. Tammikuussa kuluttajahintjen vusikasvu li ainastaan 1.6 %. Inflaatin vaimenemiseen n myötävaikuttanut tuttajahintjen aleneminen kuukausitaslla. Tammikuussa tuttajahinnat alenivat peräti 0.7 % edellisestä kuusta pääsin energian hintjen laskun vuksi. Aasian kriisin aiheuttama deflaati sekä dllarin vahvistuminen vähentänee inflaatipaineita lähiaikina. Hintjen nusun (yksityisen kulutuksen deflaattri) dtetaan vaimenevan 2.1 prsentista vunna prsenttiin vunna Inflaatin ennustetaan pysyvän likimain tällä taslla seuraavana vunna ja kiihtyvän lievästi vuden 1999 lppupulella.

53 ENRA801 B.wpd Vimakkaan kasvun ansista USA:n julkisen taluden alijäämä kurutui umpeen ennustettua npeammin j viime vunna. Ennusteperidilla ylijäämä kasvaa hitaasti ja n 0.7 % bkt:sta vunna Muuts n humattava, sillä vielä syksyn ennusteessa alijäämän dtettiin häviävän vasta vuteen 2002 mennessä. Vaihttaseen alijäämä pulestaan kasvaa hieman ennusteperidilla runsaan 2 prsentin taslle bkt:sta. Japani Kasvu Japanissa li alamaissa viime vuden lpulla indikaattritietjen mukaan. Viennin kasvu hidastui tuntuvasti ja kulutus jpa supistui. Japanin talutta vaivaa enenevässä määrin sekä ktimaisen että kansainvälisen luttamuksen puute maan rahitusmarkkinihin. Tähän vat syynä pankkisektrin ngelmalutt, knkurssit ja lahjusskandaalit sekä heikk ktimainen kysyntä. Aasian kriisin syveneminen n miaan pahentamaan tilannetta. Kuluvan vuden alussa kriisin vaikutukset vat alkaneet näkyä Aasiaan suuntautuvan viennin supistumisena. Tammikuussa viennin arv Aasiaan (lähes pulet kk viennistä) supistui edellisvuden tammikuusta 9 % ja Kreaan peräti yli 40 %. Sen sijaa vienti USA:han ja EU-maihin kasvi selvästi. Tisaalta Japanin tunti Aasian maista supistui niin ikään, jten Japanista ei vielä le llut vetapua alueen maille ja vaihttaseen ylijäämä pysyy krkeana. Japanin taluden kasvun ennustetaan pysyvän hyvin hitaana kuluvana vunna (taulukk 5). Ennusteessa n arviitu, että Aasian kriisi vähentää Japanin bkt:n kasvua kuluvana vunna 1 prsenttiyksiköllä. Taluden ennustetaan elpyvän lievästi vunna 1999 ja Viime vuden lppupulisklla inflaati kiihtyi tilapäisesti 2 prsentin tuntumaan sekä tuntihintjen vimakkaan nusun että vernkrtusten vuksi. Keskimäärin hintjen ennustetaan kuitenkin nusevan vusina alle 1 prsentin vusivauhtia. Hallitus n päättänyt viime kuukausien aikana useista tukitimenpiteistä taluden elvyttämiseksi. Timenpiteet n yleisesti arviitu riittämättömiksi ja sekä kuluttajien että tuttajien luttamus taluteen aleni selvästi viime vuden lpulla. Timenpiteet eivät le sisältäneet lennaista finanssiplitiikan kevennystä G7 -maiden ja IMF:n susituksista hulimatta, kska hallituksen tavitteena n budjetin tasapainttaminen vuteen 2003 mennessä. Näin llen finanssiplitiikka n kiristynyt tuntuvasti viime vuden aikana. Hallitus keskittyy rahitusmarkkiniden säännöstelyn purkamiseen ja aivan viime aikina myös japanilaisten pankkien Aasian maille myönnettyjen lainjen uudelleenjärjestelyyn. Paitsi taluden heikkuden myös pankkisektrin vaikeuksien vuksi Japanin rahaplitiikka n llut j pitkään erittäin keveää. Vaikka disknttkrk n llut j syyskuusta 1995 ennätysalhainen 0.5 %, vat pitkät krt alentuneet samanaikaisesti yli yhdellä prsenttiyksi-

54 ENRA801 B.wpd köllä alle 2 prsentin taslle. Alhaisten rahituskustannusten ansista Japanin pankkien vaikeudet vatkin sittain lieventyneet. Eurmaiden kasvu vimistuu ja inflaati hidastuu Eurn ja samalla myös Sumen markan tulevaan krkn ja valuuttakurssiin vaikuttaa kk euralueen ja sen tärkeimpien maiden fundamenttien, ts. tutannn ja työllisyyden, inflaatin, vaihttaseen ja julkisen taluden kehitysnäkymät. Euralueella tai eurmailla tarkitetaan mitä tdennäköisemmin mukaan tulevia 11 maata, jtka vat muut EU-maat paitsi Englanti, Tanska, Rutsi ja Kreikka. Aasian kriisistä hulimatta eurmaiden kasvu n edelleen vimistumassa vudesta 1997, jskin tänä vunna eurmaiden kasvu jää hivenen sastn syksyn ennustetta hitaammaksi. Ensi vunna eurmaiden kasvun ennustetaan npeutuvan 2.8 prsentin vauhtiin ja jatkavan samaa tahtia vielä vunna Työttömyyden kasvu n taittumassa ja kuluttajien dtukset vat vahvistuneet. Myös yritysten dtukset vat khentuneet, jskin Aasian kysynnän heikkeneminen n uhkaamassa vientitellisuuden näkymiä. Tämä tilanne selkiytynee kevään kuluessa. Ktimaisen kysynnän elpyminen n nusemassa viennin sijasta kasvua vimistavaksi tekijäksi alhaisen ja useissa maissa edelleen alenevan krn myötä. Myös rakennustiminnan suhdannedtukset vat parantuneet, vaikka vat vielä tuntuvasti alle 90-luvun alun huipputasja. EU-maiden kasvuert pienenevät ennusteperidilla; npean kasvun maissa, Irlannissa, Sumessa, Hllannissa, Prtugalissa, Espanjassa taluskasvun ennustetaan lähestyvän EU-maiden keskimääräistä kasvua. Samin Isn-Britannian pitkään jatkunut vahvan kasvun vaihe n hi ja kasvun ennustetaan hidastuvan alle 2 prsentin vauhtiin kuluvana vunna. Rahaplitiikan letettu keventäminen vahvistaa kasvua jälleen ensi ja seuraavana vunna. Italian taluden elpyminen jatkuu ja kknaistutannn ennustetaan vimistuvan runsaaseen 3 prsenttiin ensi vunna. Saksan taluskasvu n tällä hetkellä nin 2.4 % lukkaa ja kasvun ennustetaan npeutuvan edelleen kuluvana ja ensi vunna. Aasian kriisistä hulimatta Saksan suhdannenäkymät vat sutuisat. Ktimainen kysyntä n vauhdittumassa niin Saksassa kuin sen naapurimaissa Ranskassa ja Italiassa. Ranskan suhdannenusu n vahvistunut viime kesästä lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan nin 2.8 prsentin vusivauhtia kuluvana vunna ja npeutuvan edelleen ennusteperidin lppua khden. Rutsin suhdannedtukset heikkenivät viime vuden kuluessa ja tellisuustutannn kasvuvauhti hidastui yli 8 prsentista vuden 1997 alussa nin 5 prsenttiin vuden lpulla. Bkt kasvi

55 ENRA801 B.wpd viime vunna arvilta 1.9 % ja kasvun ennustetaan npeutuvan kuluvanakin vunna nin 2.5 prsenttiin. Eurmaiden inflaativauhti n hidastunut viime kuukausina 1 Y2 prsentin tuntumaan. Tähän vat saltaan vaikuttaneet Aasian kriisin seurauksena alentuneet raaka-aineiden maailman markkinahinnat. Kska raaka-aineiden halpeneminen n llut dllarin vahvistumista vimakkaampaa n mahdllista, että eurmaiden inflaativauhti hidastuu edelleen vuden alkukuukausina. Saksan läntisissä savaltiissa inflaati (HKHI) hidastui viime vuden julukuussa 1.5 prsenttiin. Myös tuntihintjen ja tukkuhintjen nusuvauhti n Saksassa hidastunut tuntuvasti viime kuukausina. Sumessa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi n pitkään nussut hitaammin kuin Eurpan maissa keskimäärin. Nyt se n kuitenkin saavuttanut EU-maiden keskiarvn, mitattuna edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, se li 1.8 % tammikuussa Julkisen taluden alijäämät vat supistuneet knvergenssikriteerin puitteisiin ja kasvu- ja vakausspimuksen raamit rajittavat julkista kysyntää ja myös saltaan inflaatipaineita (taulukk 13). Eurmaiden vaihttaseen ylijäämä n kasvamassa, vaikkakin ylijäämää kaventanee jssain määrin Aasian maiden kilpailukyvyn paraneminen. Ylijäämä n kasvussa useista syistä. Eurmaiden työttömyys n suuri ja vientijhteinen kasvu edesauttaa tasapainn saavuttamista. Tisaalta väestön ikärakenne edellyttää säästämistä tuleviin eläkemenihin. Näkymät eurn alkutaipaleelle vat siis varsin sutuisat ja luvat edellytykset vakaalie eurjle, mikäli tiukkaa finanssipliittista linjaa pystytään jatkamaan vielä knvergenssikriteerien täyttymisen jälkeenkin (liitekuvi 1). 5 Emu knvergenssi vuden 1997 tilastjen mukaan EU:n keskimääräinen inflaati, yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien mukaan, n hidastunut 2.4 prsentista viime vuden tammikuussa 1.7 prsenttiin viime vuden julukuussa (taulukk 3). Alhaisin inflaati li Itävallassa,ja Sumessa (1.2 %) ja krkein Kreikassa (5.5 %). EU-maiden inflaatiert vat kaventuneet siinä määrin, että inflaatikriteerin täyttyminen n ngelma vain Kreikalle.

56 ENRA801 B.wpd EU-maiden taluskasvun npeutuminen viime vuden hitaan jaksn jälkeen helpttaa julkisen taluden tasapainttamista ennusteperidilla. Julkisen sektrin alijäämien supistuminen viime vudesta n jatkunut lähes kaikissa EU-maissa ja jatkuu edelleen ennustehrisntilla. Alijäämäkriteerin arviidaan täyttyvän 11 EUmaassa vuden 1997 ennakktietjen perusteella. Maastrichtin spimuksen mukaan julkisen sektrin velkasuhde ei saa ylittää 60 % bkt:sta. Ainastaan Ranska, Is-Britannia, Luxemburg ja Sumi täyttävät kriteerin vuden 1997 tilastjen mukaan. Käytännössä velkakriteeri hyväksytään täytetyksi, js jäsenmaa pystyy sittamaan että velkasuhteen kasvu n taittunut ja velkasuhde n vakaasti laskevalla uralla. Tämän tulkinnan mukaan kaikki EU-maat täyttävät velkakriteerin vunna Taulukk 3. EU-maiden lähentyminen vunna 1997 Inflaati Julkisen taluden rahitustasapain Pitkät krt Valuuttakurssit Yhdenmukaistetun EMU- Alijäämä % Velka % 12 kuukauden ERM-jäsenyys kuluttajahintaindeksin kriteerit BKT:sta BKT:sta liukuva keskiarv 12 kk:n %-muuts ja ylittävä liu kuva keskiarv alijäämä Neuvstn julukuu päätös julukuu julukuu 1997 ylisuuresta alijäämästä Kriteeri 2.7 (1) (2) Belgia 1.5 kyllä kyllä Tanska 2.0 ei kyllä Saksa 1.5 kyllä kyllä Kreikka 5.5 kyllä ei Espanja 1.9 kyllä kyllä Ranska 1.3 kyllä kyllä Irlanti 1.3 ei kyllä Italia 1.9 kyllä kyllä Luxemburg 1.4 ei kyllä Alankmaat 2.0 ei kyllä Itävalta 1.2 kyllä kyllä Prtugali 1.9 kyllä kyllä Sumi 1.2 ei kyllä Rutsi 1.9 kyllä ei Britannia 1.9 kyllä ei EU (1) Klmen alhaisimman inflaatimaan keskiarv lisättynä 1.5 prsenttiyksiköllä. (2) Klmen alhaisimman inflaatimaan krkjen keskiarv lisättynä 2 prsenttiyksiköllä.

57 ENRA801 B.wpd 6 Kansainvälisen ennusteen riskit ja epävarmuudet Maailmantaluden ennusteen keskeisimpänä riskinä nähdään Kaakkis-Aasian kriisin syvyys ja kest. Perusennusteessa lähdetään siitä, että finanssikriisin phja n saavutettu ja pahimmin kriisistä kärsineiden maiden Krean, Indnesian ja Thaimaan reaalitaluden elpyminen alkaa vähitellen, mutta se kestää useita vusia. Mikäli Kaakkis-Aasian kriisi syvenee, näkyvät sen vaikutukset yksityisen sektrin kysynnän kasvun hidastumisena ja säästämisen kasvuna. Tämän seurauksena glbaali talus kasvaa ennustettua hitaammin ja työllisyys näkymät heikkenevät. Kriisin syvenemisen vaikutukset esitetään liitteessä 1. Tinen ennusteen epävarmuus liittyy Emu-prsessiin etenemiseen kuluvana vunna. Prsessin kehitys näyttää tällä hetkellä sutuisalta, kska Emuun alkuvaiheessa haluavat 11 maata vat edenneet knvergenssissaan jpa viimeaikaisia dtuksia paremmin. Valuuttahäiriöiden mahdllisuus n kuitenkin lemassa, kun valuuttjen kiinnityskursseista ei le vielä päätetty.

58 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 1. Glbaali rahitusasema Julkisen sektrin rahitusjääm ät, USA Japani EU-11 prsenttia BKT:sta , Vaihttaseet, USA Japani EU-11 prsenttia BKT:sta -.,

59 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 2. Lyhyt reaalikrk, USA '''_W~ Saksa - - Rutsi % 15 'I 10 'I I I, I -, I.., Pitkä reaalikrk, USA -~~'"Saksa % Rutsi I, I I I I,. I,.,.., , I,.. '

60 ENRA8018.wpd Liitekuvi 3. Lyhyt nimelliskrk, % 15 --USA -~~Saksa - - Japani 10 5.,. - \, w-'<-v.,,-.~.'-7._"'.h,... "". J/;;"'/ ".. _e -_ % 20 Lyhyt nimelliskrk, Ranska.. _~ Englanti - - Rutsi 15 -, II., 10 5 I *

61 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 4. Pitkä nimelliskrk, % 15 --USA Saksa - - Japani 10 5 '\... \",,,... "'''<>,.,,"-',..." " -. -, Pitkä nimelliskrk, % 15 --Ranska MO'''._'' Englanti - - Rutsi

62 ENRA801 B.wpd Taulukk 4. USA:n hulttase, BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Prsenttimuuts edellisestä vudesta Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Taulukk 5. Japanin hulttase, BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Jenin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Prsenttimuuts edellisestä vudesta

63 ENRA801 B.wpd Taulukk 6. Saksan hulttase BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Saksan markan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Prsenttimuuts edellisestä vudesta Taulukk 7. Ranskan hulttase BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Ranskan frangin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % I 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta

64 ENRA801 B.wpd Taulukk 8. Englannin hulttase BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti Prsentti muuts edellisestä vudesta Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Englannin punnan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Taulukk 9. Rutsin hulttase BKT (kiintein hinnin) Yksityisen sektrin kysyntä (sis.varastt) Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Kuluttajahinnat, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 I 1995 I 1996 I 1997 I 1998 Prsenttimuuts edellisestä vudesta

65 ENRA801 B.wpd Taulukk 10. Italian hulttase, BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia alvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Italian liiran dllari kurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Prsenttimuuts edellisestä vudesta Taulukk 11. Espanjan hulttase, BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia alvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Espanjan pesetan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % Prsenttimuuts edellisestä vudesta

66 ENRA801 B.wpd Taulukk 12 K es k else t muu tt uja,. t Bruttkansantute Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Inflaati' Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Lyhyt krk Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Pitkä krk Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Julkisen sektrin rahitusjäämä, % BKT:sta Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT:sta Alankmaat Belgia Itävalta Irlanti Yksityisen kulutuksen deflaattri.

67 ENRA801 B.wpd Taulukk 13. Julkisen taluden tasapain, Julkisen sektrin rahitusjäämä, % bkt:sta Maa Alankmaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Prtugali Ranska Rutsi Saksa Sumi Tanska Julkisen sektrin EMU-velka, % bkt:sta Maa Alankmaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Prtugali Ranska Rutsi Saksa Sumi Tanska

68 ENRA801 B.wpd Taulukk 14. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahinta 1997 Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Lka Marras Julu Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta (varjstettu) Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, 12 kk:n liukuva ka. (kriteerin mukaan laskettu) Alankmaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Prtugali Ranska Rutsi Saksa Sumi EU

69 ENRA801 B.wpd Liite 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä Edellä esitelty maailmantaluden perusennuste n tehty lettaen, että Kaakkis Aasain kriisi ei enää laajene ja syvene sekä tipuminen kriisistä käynnistyy tästä eteenpäin vähitellen. On lemassa kuitenkin riski, että mm. Japanin talusngelmat pahenevat ja Japanin pankkisektri jutuu uudelleenjärjestelyjen alaiseksi. Tällainen tilanne vi syntyä, js Nikkei-indeksi laskee vimakkaasti maaliskuun lppuun mennessä ja myös muiden vakuuksien arvt laskevat vielä nykyisestä. Oheisen maailmantalutta kuvaavan NIGEM-mallin simulaatin avulla arviidaan Kaakkis-Aasian kriisin tähänastista vimakkaamman syvenemisen vaikutuksia maailmantaluden kasvuun, inflaatin, valuuttakursseihin ja krkihin. 1 Mallisimulinnissa letetaan, että * Kaakkis-Aasian maiden tunnin arv (USD) supistuu 10 % vunna 1998 ja edelleen 2 % vusina * Etelä-Krean kknaiskysynnän kasvuvauhti hidastuu 2.5 prsenttiyksikköä vunna 1998, 1.5 prsenttiyksikköä vunna 1999 ja 1 prsenttiyksikköä vunna Lisäksi Krean wn devalvituu 40 % vuden 1998 ensimmäisellä neljänneksellä ja vahvistuu hitaasti sen jälkeen. * Japanin jeni devalvituu 10 % kuluvana vunna ja vahvistuu sen jälkeen krkpariteettien mukaan. Japanin yksityisen kulutuksen kasvu supistuu 5 % vunna 1998, 3 % vunna 1999 ja 2 % vunna 2000, 1 % vuteen 2017 asti. Mm. knkurssien ja kuluttajien epävarmuuden lisääntymisen letetaan nstavan säästämisastetta ja hidastavat kulutuksen kasvua. * Pörssikurssit laskevat 20 % G7-maissa, 35 % Japanissa. * Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintjen lasku jatkuu edelleen. 1 Simulaatit n suritettu NIGEM-mallin tammikuun 1998 perusversilla, jhn n päivitetty Q198 valuuttakurssit ja krt.

70 ENRA801 B.wpd Näiden letusten tulksena * Maailmankaupan kasvu hidastuu 8.4 prsentista vunna 1997 arvilta 2.0 prsenttiin vunna 1998, mutta npeutuu jälleen vunna 1999 keskimäärin 6 prsenttiin (kuvi 1). * OECD-maiden bkt:n kasvuvauhti hidastuu 3.0 prsentista vunna 1997 nin 1.5 prsenttiin vunna 1998 (perusennuste 2.6 %). EU-maiden kasvuvauhti hidastuu vähemmän; bkt kasvaa 2.1 % vunna 1998 (perusennuste 2.7 %). Tutannn kasvuarvissa n tettu humin vain Aasian kriisin surat vaikutukset, kun taas dtusvaikutuksia investinteihin ja kulutukseen ei le vitu laskea (kuvi 2). * USA:n bkt:n kasvuvauhti hidastuu 3.7 prsentista vunna prsenttiin vunna 1998 (perusennuste 2.6 %). Japanin bkt supistuu 2.9 % vunna 1998 (perusennusteessa bkt kasvaa runsaan prsentin verran). Krean bkt supistuu viime vudesta rajusti, arvilta 3.4 % vunna 1998, mutta kasvaa nin 2 % vunna 1999 (kuvi 3). Perusennusteessa Krean bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vunna 2.0 % * U.S. dllarin vahvistumisen seurauksena OECD-maiden inflaativauhti hidastuu 2 prsentista vunna 1997 nin 1.4 prsenttiin vunna Japanissa hintjen nusu pysähtyy tänä vunna ja hinnat laskevat 0.5 % vusina 1999 ja Eurpassa inflaati pysyy runsaassa 2 prsentissa vusituhannen vaihteeseen asti. Kreassa inflaati npeutuu valuuttakurssin rajun devalvitumisen vuksi; skenaarin kuluttaja hinnat nusevat tänä vunna lähes 14 % ja edelleen 15 % vunna 1999 (kuvi 4). Yhteenvet Tulkset vat mallispesifisiä ja suuntaa antavia. Keskeisten muuttujien salta vidaan dttaa että: * Maailmantaluden kasvuvaikutukset jäävät pieniksi inflaativaikutuksiin nähden. Inflaatin alenemiseen vaikuttaa erityisesti Aasian valuuttakurssien vimakas lasku ja raaka-ainehintjen putaminen. Kasvun hidastumisen suuruutta ja mahdllisen taantuman kesta n tässä vaiheessa vaikea määritellä. Luultavasti Japanin ja Etelä-Krean elpyminen vie kuitenkin aikaa, kska uskttavuuden palauttaminen Aasian taluksiin ja talusplitiikkaan n hidasta. Varallisuushintjen laskun taittuminen n edellytys nusun käynnistymiselle.

71 SKENAARIO KAAKKOIS-AASIAN KRIISIN SYVENEMISESTÄ Kuvi 1 MAAILMANKAUPPA JA KAUKO-IDÄN TUONTI Kuvi 3 --Kauk-Idän tunnin arv dllareina - - Etelä-Krean tunnin arv dllareina ---Maailmankauppa Simulaati miinus perusennuste, % , BRUTTOKANSANTUOTE -USA - - Japani -Etelä-Krea Simulaati miinus perusennuste, % ~ ::J rj) IU ::J S' Ö C 0- m ::J rj) ~ (f) C s:: m z "'0» z A 2S Kuvi 2 BRUTTOKANSANTUOTE Kuvi 4-1 -OECD -EU Simulaati miinus perusennuste, % YKSITYISEN KULUTUKSEN DEFLAATTORI -OECD Japani -USA Simulaati miinus perusennuste, % " 1- " ~.' ~. ~, ~ V,.,,, I ,....-r.:-i I\)rm i:,)cz :...gz <OIUC <03(f) ~ 5' m ::J m Z :D ~... III :e "C 1\) 0- C»

72 ENRA801 B.wpd Taulukk 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä BId, %-muuts OECD 3,0 1,5 2,4 2,9 USA 3,7 2,0 2,2 2,6 Japani 1,1-2,9 2,1 3,9 Etelä-Krea 5,9-3,4 2,0 7,5 EU 2,6 2,1 2,7 2,8 Saksa 2,3 1,7 2,5 2,7 Sumi 4,3 3,5 3,6 3,3 Inflaati, %-muuts OECD 2,0 1,4 1,0 1,2 USA 2,1 1,1 0,4 1,0 Japani 1,6 0,1-0,6-0,5 Etelä-Krea 4,8 13,7 15,1 11,3 EU 2,1 2,1 2,0 2,0 Saksa 2,1 1,8 1,4 1,3 Sumi 2,0 2,2 1,7 1,6 Lyhyet krt ja valuuttakurssit USA 5,6 5,3 4,9 4,7 Japani 0,5 0,0 0,0 0,0 Saksa 3,3 3,5 3,9 4,2 Sumi 3,2 3,5 3,9 4,2 USD/DEM 1,73 1,81 1,78 1,77 USD/JPY 121,0 133,4 126,8 121,0 Budjettialijäämä, % bkt:sta USA 0,1 0,1 0,5 0,9 Japani -2,9-4,9-4,4-3,5 Saksa -3,0-2,6-2,5-1,9 Sumi -1,6-0,4-0,3-0,8 Vaihttase, % bkt USA -2,0-2,3-2,8-2,9 Japani 2,0 2,5 3,1 3,4 Saksa 0,0 0,3 0,6 0,8 Sumi 3,4 2,1 1,7 2,0 Maailmankauppa, %-m. 8,4 2,0 6,2 8,4 K- Aasian tunti, vi. 2,8-19,1 5,0 21,5 K-Aasian vienti, vi. 9,2 0,7 13,1 15,8 EU:n vienti, vi 9,2 2,3 4,5 5,7 Raaka-ainehinnat, $, %-m. Maatal.peräiset, ei elintarvikkeet -7,7-7,4 0,6-2,2 Raakaöljy -5,0-6,6 4,2 2,8 Tell.tutteiden vientihinta -7,1-2,3 1,8 2,0 Japani. %-m. Yks. kulutus 1,6-5,3 0,4 3,4 Vienti, vi. 9,1-2,2 10,1 13,4 Tunti, vi. 3,5-6,8 1,9 11,8 Vientimarkkinat 8,4-1,5 5,2 10,1 Krea, %-m. Vienti (tavarat), vi. 7,6 5,4 4,9 6,5 Tunti (tavarat), vi. 1,6-14,6 0,2 14,9

73 ENRA801B.wpd Liite 2. Sumen ja Venäjän sekä Baltian välisen kaupan näkymät Venäjän talusnäkymät Venäjän bruttkansantutteen 1990-luvun vimakas lasku jhtui mm. supistuvasta statellisuudesta. Käännekhta tuli vasta vunna 1997 jllin BKT kasvi ensimmäistä kertaa seitsemään vuteen. Venäjän kknaistutannn arviidaan kasvavan kuluvana vunna prsentin. IMF n päättänyt jatkaa EFF (Extended Fund Facility) hjelmaa Venäjän kanssa. Venäjän ulkinen tasapain ei le vielä tunnin kasvun rajite. Venäjän taluden myönteinen kehitys n riippuvainen viennin tumista tulista. Nin 75 prsenttia viennistä kstuu energiasta ja raaka-aineista. Mikäli raakaainehintjen vimakas lasku jatkuu, se heikentää Venäjän taluden näkymiä. Ennusteen mukaan öljyn hinta ja muiden raaka-aineiden hinnat kääntyvät taas nusuun vuden 1998 kuluessa ja sama kehitys jatkunee vunna Humattavaa n että pliittiset riskit vat edelleen erittäin suuret Venäjällä. Ennuste Sumen viennin kehitykselle perustuu siihen ettei mitään dramaattista tapahdu Venäjän plitiikassa. Sumen vienti Venäjälle Venäjän viennin suus Sumen viennistä n kasvanut vuden ,8 prsentista 7,1 prsenttiin vunna Viime vunna viennin arv kasvi 31 prsentilla FIM 13,6 miljardiin. Vienti Venäjälle n llut pääasiassa käteiskauppaa ja maksutapana ennakkmaksut vat yleisesti käytössä. Tärkeimmät vientiryhmät vat kneet ja laitteet (sähkökneet ja telekmlaitteet), elintarvikkeet ja jumat sekä paperi. Vuden 1998 aikana dtetaan investintitavaraviennin lisääntyvän. Viennin rahitus (mm. Valtin Takuukeskus) ei le välitön este investintitavariden viennin kasvulle vusille 1998 ja 1999.

74 ENRA801 B.wpd Etenkin lisääntyvä investintitavaravienti kasvattaa viennin arva vusina 1998 ja Kulutustavaraviennin letetaan pysyvän vuden 1997 taslla. Merkille pantavaa n kuitenkin että Suman elintarvike- ja juma-ala dttaa Sumen vientimarkkiniden Venäjällä edelleen kasvavan vimakkaasti. Kuvassa 1 ennustetaan 10 prsentin viennin arvn kasvua seuraaville kahdelle vudelle, mikä n heikmpi kasvuvauhti kuin mitä trendi näyttää. Sumen tunti Venäjältä Yli 80 prsenttia Sumen tunnista Venäjältä kstuu öljystä ja raaka-aineista. Tunti Venäjältä n rakenteensa jhdsta pysynyt kk 1990-luvun tasaisena, nin 7-8 prsentissa kk tunnista. Marraskuussa 1997 tunnin suus li 7,8 prsenttia ja sen arv FIM 10,3 mrd. Raakaöljyn suus kknaistunnista n vudesta 1985 pysynyt tasaisena, nin 6 prsentissa. Myös raaka-aineiden suus tunnista n vaihdellut vain vähän, ja n pysynyt 50 ja 55 prsentin välillä vudesta Tästä syystä vi lettaa että tunti Venäjältä kasvaa samassa suhteessa kuin muu tunti. Baltian talusnäkymät IMF ennustaa taluskasvun jatkuvan Baltiassa. Virssa sen ennustetaan levan 5,4 prsenttia vunna 1998 (7.0 prsenttia 1997), Latviassa 5.0 prsenttia (4.0 prsenttia 1997) ja Liettuassa 5.0 prsenttia (4.5 prsenttia 1997). Riskitekijänä Baltiassa n suuret vaihttaseiden alijäämät, jtka n rahitettu, etenkin Virssa, pankkien ttamilla ulkmaisilla lainilla. Pääasiassa alijäämä n jhdettavissa yksityiseltä sektrilta sillä julkisten sektreiden alijäämät vat pieniä, Virssa jpa ylijäämäinen. Vunna 1997 Virn vaihttaseen alijäämä li 12.2 % bkt:sta, Latvian alijäämä 6.1 % ja Liettuan alijäämä 3.2 %. Sumen vienti Baltiaan Sumen viennin arv Baltiaan n nussut FIM 1.2 miljardista vunna 1992 FIM 8.1 miljardiin marraskuussa Vienti Baltiaan kasvi viime vunna 26 %. Taulukk 1. Baltian maiden suus Sumen viennistä vunna 1990 ja vunna 1997, % Vienti Vir Latvia Liettua Yhteensä ,8 0,1 0,2 1, ,1 0,7 0,4 4,2

75 ENRA801 B.wpd Vienti Baltiaan kstuu pääsin kneista ja laitteista, elintarvikkeista, paperista ja öljy tutteista. Kneet ja laitteet vastaa yli klmanneksesta kk viennistä, Liettuaan jpa yli pulella. Tärkeimmät ryhmät vat sähkökneet ja elektrniikkalaitteet. Virn ja Latviaan öljytutteiden suus viennistä n lähes 10 prsenttia, jka jhtunee Nesteen laajentumisesta Baltiaan. Sumen viennillä Baltiaan n sutuisat näkymät vusille 1998 ja 1999, sillä etenkin investintitavariden salta kysyntä n vahva. On dtettavaa että viennin kasvuvauhti Virn hidastuu vertailutasn nustua, mutta viennin kasvuvauhti Liettuaan ja Latviaan pysynee krkeana, sillä Sumen suus näiden maiden tunnista n edelleen pieni. Kuvassa 2 ennustetaan 10 prsentin viennin arvn kasvua vusille mikä n hieman trendiä heikmpi kasvu.

76 ENRA801 B.wpd Sumen viennin arv Venäjälle arv, =16 mrd II. _,,,. V A.1\ " \/v..-,r ~... 1/. A /" 7t V 77 A rtj 1.-t ~, J IÄIJ bjd' ~ ~ Ennuste Vienti Venäjälle --Ply. (Vienti Venäjälle) arv, =12 mrd Sumen viennin arv Baltiaan ,.-----r-----r-----,.---., ,..._-, \ j / j l----~,...-=--...j \ j / j-.----#-,..g----i-----i \ j / "tl-l-i-4l-----l----l l f ll~~w:--l l----l-----l f ~~ l----l-----l Vienti Baltiaan, 1000 mk - - Ennuste Ply. (Vienti Baltiaan, 1000 mk)

77 ENRA801 B.wpd Liite 3. Rutsin kruunun kurssin tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä Rutsin kruunu n viimeisen pulentista kuukauden kuluessa heikentynyt suhteessa sekä dllariin että D-markkaan. Dllariin nähden pudtus li vimakkaimmillaan juuri ennen vudenvaihdetta, kun taas D-markkaan nähden kruunu n menettänyt arvaan tammikuun pulivälistä lähtien. Kska syyt kurssin heikentymiseen em kahteen valuuttaan nähden vat varsin erilaiset, tarkastellaan hessa kehityksen taustja ja näkemyksiä kummankin valuutan salta erikseen. SEKlUSD valuuttakurssi Kruunun heilahtelut dllariin nähden vat lähinnä lleet selitettävissä dllarin kurssin vimakkaasta vlatiilisuudesta aiheutuvina reaktiina. Suurin muuts SEKlUSD kurssissa tapahtui julun ja uuden vuden välillä, jllin USD suhteellisen huilla markkinilla vahvistui selvästi useimpiin tärkeisiin valuuttihin verrattuna. Kaakkis-Aasian jatkunut epävarmuus yhdistettynä USA:n taluden edelleen lupaaviin tulevaisuudennäkymiin aikaansaivat lähes 35 äyrin pudtuksen kruunun dllarikurssissa reilun viikn kuluessa. Tammikuun aikana dllarin eri valuuttakurssit vat sahanneet vimakkaasti, heijastellen Kaakkis-Aasian kehityksestä kantautuvia ristiriitaisia tietja, presidentti Clintnin hallintn yhdistettyjä väliin psitiivisia, väliin negatiivisia uutisia sekä Irakin tapahtumien kehitystä. Viimeviikkisia kehityksiä seliteltiin lähinnä Japanin hallituksen kyvyttömyydellä aikaansaada päätöksiä maan taluden elvyttämiseksi ja tästä seuranneella dllarin yleisellä vahvistumisella. SEKlDEM valuuttakurssi Viimeisen klmen viikn kuluessa kruunu n ensin heikentynyt melk npeasti suhteessa D-markkaan ja alkanut sitten vahvistua uudelleen. Syynä n arviitu levan mm. epäily siitä, että Emun klmannen vaiheen alettua kruunun merkitys rutsalaisyritysten susimana valuuttana menettää merkitystään vaikka Rutsi alkuvaiheessa pysyttelisikin Emun ulkpulella. Mikäli suuri sa yrityssektrista siirtyy npeasti eurn käyttöön, n päämasiirtjen ja prtflispeutusten arvn ennustettu nusevan satihin miljardeihin kruunuihin. On kuitenkin jäänyt kk lailla epäselväksi kuinka tällaiset kertalunteiset tapahtumat vaikuttavat valuutta-

78 ENRA801B.wpd kurssiin pitemmällä aikavälillä. Useat rutsalaiset suuryritykset vat myös antaneet tulsvarituksia Kaakkis-Aasian tapahtumien seurauksena, jskin kriisin tdelliset vaikutukset khdistuvat myös kilpailijamaihin ja selvinnevät jka tapauksessa vasta pidemmän ajan kuluttua. Tisaalta taluden fundamentit vat Rutsissa khtuullisen hyvässä kunnssa, mikä pultaisi kruunun vahvistumista tulevaisuudessa. Kruunun D-markkakurssin lähiajan kehityksen kannalta n tärkeää se, millin hallitus kykenee antamaan tarpeelliset lakiesitykset jtka mahdllistavat yritysten kirjanpidn ja sakeantien järjestämisen eurissa. Mikäli yritykset siirtyvät eurn käyttöön vaiheittain, ja hallitus antaa selkeän ilmituksen siitä millin tai minkä ehtjen täyttyessä Rutsi tulee liittymään Emuun, saattaa kruunun arv stabilitua suhteessa D-markkaan piankin. Yhteenvet/Näkymät Yhteenvetna vidaan tdeta kruunun viimeaikaisen heikentymisen dllariin nähden jhtuneen lähinnä ulkisista syistä, erityisesti dllarin yleisestä vahvistumisesta muihin valuuttihin nähden. Tisaalta syyt kruunun arvn pudtukseen D-markkaan nähden vat selkeämmin sisäsyntyisiä, ja jhtuvat paljlti markkiniden epävarmuudesta kruunun tulevaisuutta ajatellen. Lähitulevaisuudessa kruunun kysyntää tulevat lisäksi alentamaan vuden 1998 kuluessa tapahtuva 25 miljardin kruunun arvinen valtin ulkmaisen velan lyhennys sekä epävarmuus Aasian kriisin lpullisista vaikutuksista rutsalaisten vientiyritysten tulksiin. Kska saavutetut palkkaratkaisut vat llet maltillisia ja yritykset vat raprtineet erinmaisia tulksia, ei kuitenkaan le syytä epäillä etteikö Riksbankenin j aiemmin i1maisema huli kruunun aliarvstuksesta lisi aita. Keskuspankki n tistaiseksi llut krkplitiikkaa kskevissa lausunnissaan maltillinen ja minkäänlaista varitusta krkaseen käytöstä lähitulevaisuudessa ei le annettu. Kska kruunun heikkeneminen jatkuessaan heijastuu khnneiden tuntihintjen kautta lisääntyvinä inflaatinpaineina, ja js ktimaisen kehityksen seurauksena inflaativauhti muutenkin lähenisi 2% tavitetasa, ei krnnst lisi kuitenkaan pissuljettu vaihteht. Näin varsinkin mikäli Kaakkis-Aasian kriisin vaikutukset Rutsin vientitellisuudelle arviidaan suhteellisen vähäisiksi. Rutsin kehitys seuraisi siten Kanadassa äskettäin tteutunutta uraa, jnka mukaan krnnstn ajaudutaan valuutan ulkisen arvn laskiessa ilman santtavaa syytä. Aivan viime aikaiset uutiset vat kuitenkin lleet psitiivisia, kun viranmaisten yritykset puhua kruunun kurssia ylöspäin vat alkaneet tuttaa tulsta.