Suomen Pankin ennusteita. kevät 1985
|
|
- Ella Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sumen Pankki Sumen Pankin ennusteita kevät 1985 sa2
2 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI (7) EC1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS V Syksyn ennuste ja tteutunut kehitys Oheisessa raprtissa OECDalueen kehitystä tarkastellaan Yhdysvaltain, Japanin, Saksan, Ranskan, Englannin ja Rutsin kehityksen valssa. Niiden yhteenlaskettu kknaistutant kasvi 5 % vunna Vuden 1985 alkaessa OECDalueen taludellinen tila nkin syksyllä ennustetun mukainen. Yhdysvaltain kknaistutant kasvi 6.9 % vunna 1984 eli hieman ennustettua vähemmän. Ennustepikkeama liittyy klmannen neljänneksen kasvuun: auttellisuuden lakka ei tki sisällytetty ennusteletuksiin, vaikka sen mahdllisuus li tiedssa. Myös muut pikkeustekijät näyttävät kuitenkin vaikuttaneen siihen, että koe neljänneksen kehitys jäi siinä määrin heikksi, että virallisiakin kasvuarviita n juduttu krjaamaan 3.6 prsentista 1.6 prsenttiin. Ennusteanalyysin kannalta keskeistä n kuitenkin se, että kulutuskysynnän elpyessä neljännen neljänneksen 5 prsentin kasvuvauhti näyttää krjaavan p. pikkeaman. Näin ennusteperidille lähdetään jkseenkin syksyllä ennakidun aktiviteettitasn vallitessa. Yhdysvaltain valuutta ja rahamarkkinakehitykseen n liittynyt jssakin määrin dttamattmia piirteitä. Syksyllä arviitiin vahvan (= muuttumattman) dllarikurssiletuksen edellyttävän knsistenssin vuksi letusta nusevista krista. Tdellisuudessa dllari n vahvistunut samalla kun krt vat alentuneet. Klmen kuukauden eurdllarikrt laskivat viime vuden pulivälin 12 1/2 prsentin taslta 9 prsenttiin vuden lppuun mennessä. Krkkehitykseen lienee vaikuttanut paitsi Yhdysvaltain klmannen neljänneksen heikk lutnkysyntä myös FEDin keventynyt plitiikka. Vahvistunut usk Yhdyvaltain taluden surituskykyyn yhdessä budjettivajeeseen liittyvien inflaati ja krkdtusten kanssa näyttää kuitenkin kumn
3 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI Eel neen tteutuneen krkkehityksen vaikutuksen valuuttakursseihin. Näin dllarin vahvistuminen n jatkunut. Se n nykyennusteessa lähes 11 % kalliimpi kuin syksyn ennusteessa (6.64 mk/$ vs. 6 mk/$). Yhdysvaltain vetavun ansista Japanin kknaistutannn 5.7 prsentin kasvu li hieman ennakitua suurempi. Eurpassa kasvu n sen sijaan vastannut ennustettua Saksassa (2 1/2%) ja Ranskassa (2 %), jiden salta ennustetta pidettiin syksyllä hyvin ptimistisena. Hiilikaivstyöläisten lakn jatkuessa Englannin kknaistutannn 1 3/4 prsentin lisäys jäi ennusteen alapulelle. Lakkkrjattuna sekin n kuitenkin linjassa syksyn ennusteen kanssa. Yhteenpaintettuna Eurpan 2 1/4 prsentin kasvu jäi marginaa1isesti (0.2 prsenttiyksikköä) ennustettua hitaammaksi. SVTtunti kasvi 8 % ja myös sen khdalla ennustepikkeama li vähäinen. Tellisuusmaiden kasvu ei le jhtanut d11arimääräisten hintjen nusuun raakaainemarkkini11a. Öljyn salta kehitys n vastannut ennustettua. Muiden raakaaineiden d11arimääräiset hinnat vat reagineet dllarin vahvistumiseen ja vat syksyllä ennustettua halvempia. Kun tetaan humin dllarin vahvistuminen, öljyn vakaa dllari hinta ja muiden raakaainehintjen tteutunut kehitys, raakaaineryhmästä tuleva inflaativaikutus jää Eurpassa vain vähän syksyllä ennustettua a1haisemmaksi. Tähän asti SVTmaiden inflaati n vastannut ennustettua hyvinkin täsmällisesti ja niiden yhteenpaintetun bktdef1aattrin muutkseksi arviidaan 5 prsenttia vunna Kuluttajahintjen nusuvauhti hidastui OECDmaissa vuden alkupulella ja n sen jälkeen pysynyt varsin vakaasti nin 5 prsentin taslla. SVTmaissa kuluttajahintainflaati n llut nin 1/2 prsenttiyksikköä npeampaa. Tteutunut valuuttakurssien ja maailmanmarkkinahintjen kehitys muuttaa dtettavissa le
4 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI EC1 vaa inflaatikuvaa merkittävimmin Yhdysvaltain salta. Siellä inflaati jää selvästi aiemmin arviitua hitaammaksi. 2 Ennusteletukset Teknisenä letuksena n valuuttakurssiindeksin nykyinen pisteluku ja vuden 1985 tammikuun kurssi rakenne kk ennustejakslla (vastaa FIM/$kurssia 6.640). Öljyn hinnat laskevat kuluvan vuden alkupuliskn kuluessa 27.5 dllariin barrelilta ja pysyvät sen jälkeen muuttumattmina. Dllarin vahvistuminen painaa muiden raakaaineiden dllarihintja. Raakaainehintjen dtetaan kuitenkin pysyvän varsin vakaina kunnes OECDkysynnän vimistuminen kääntää ne nusuun aivan ennusteperidin lpulla. Sekä öljyn että muiden raakaaineiden reaalihinnat laskevat selvästi ennustejakslla. Yhdysvaltain taluskasvun hidastuessa FED kevensi rahaplitiikkaansa vuden 1984 jälkipulisklla. Nimelliskrt vatkin selvästi viime vuden tasnsa alapulella. Lähikuukausien aikana FEDin plitiikan ei dteta kiristyvän kvin lennaisesti. Jatkssa krkkehitykseen vaikuttavat tisaalta taludellinen reaalikehitys ja sen yhteys lutnkysyntään ja tarjntaan, tisaalta budjettivajeeseen liittyvät inflaatidtukset. Nimelliskrkjen dtetaan jatkssa uudelleen nusevan, mikä saltaan tukee vahvaa dllaria. Finanssiplitiikassa n viime aikina vallinnut selvä ristiriita Yhdysvaltain ekspansiivisen plitiikan ja muissa OECDmaissa harjitettavan restriktiivisen linjan välillä. Tämän asetelman ei dteta muuttuvan lennaisesti ennusteperidin aikana. Yhdysvaltain budjettivajeen rakenteellista kmpnenttia syventävät pulustusmenjen kasvu ja velanhitmenjen lisääntymi
5 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI EC1 nen krkkustannusten kasvaessa. Kun vajeen kasvua suhdannelunteisesti hillinneet vaikutukset vaimenevat, se syvenee edellisen viime vuden syyskuun lpussa päättyneen budjettivuden 175 mrd. dllarista mrd. dllariin budjettivunna Säästötimien ansista vajeen bruttkansantutesuuden ei kuitenkaan ennusteta ainakaan merkittävästi khavan enää vusina Kehitys ennusteperidilla Yhdysvallat Yhdysvaltain kknaistutannn kasvu jatkuu varsin ripeänä, vaikkakin selvästi viime vuden huippuvauhtia hitaampana. Kun työllisyyden kasvun vimakkain vaihe n hi, ktitaluksien käytettävissä levien tulojen ja kulutuksen kasvu myötäilee reaalipalkkjen kehitystä. Dllarin vahvistumisen ktimaista inflaatita hillitsevä vaikutus tukee reaalituljen kasvua. Krktasn aleneminen vaimentaa investintien taittumista. Julkinen kulutus tukee kasvua kk ennusteperidilla. Yhdysvaltain heikka kilpailukykyä heijastaen tunti jatkuu vahvana ja merkittävä sa ktimaisesta kysynnästä purkautuu ulkmaille. Humattava suus tunnin lisäyksestä suuntautuu kuitenkin OECDalueen ulkpulelle. Yhdysvaltain kknaistutant kasvaa 3 1/4 % vunna Kasvun phja ajittuu vuden 1986 jälkipulisklle, minkä jälkeen kknaistutant alkaa vähitellen elpyä. Vusitaslla tarkasteltuna vuden /4 prsentin kasvu jää kuitenkin edeltävän vuden 1 1/2 prsentin kasvun alapulelle. Japani Japanin vienti jatkuu vahvana. OECDalueen sisällä se hyötyy eniten Yhdysvaltain tunnin lisääntymisestä, samalla kun myös NICmaiden kysynnän vahvistuminen tukee Japanin vientiä. Kasvua ylläpitää myös vahva ktimainen aktiviteetti, yksityinen kulutus ja kiinteät investinnit. Japanin kknaistutant
6 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI EC1 kasvaakin OECD:n keskimääräistä kasvua npeamin kk ennusteperidin ajan. Vusina kknaistutannn vusimuutkset vat 5 1/4 %, 3 1/2 % ja 2 %. Klmen ennustevuden kasvu ylittää tärkeimpien OECDmaiden keskimääräisen tutannnlisäyksen neljällä prsenttiyksiköllä. Eurppa Eurpassa taludellinen kasvu näyttää jatkuvan syksyllä ennustetulla vakaalla urallaan. Vimakkaimman, 3 prsentin kasvun vaihe ajittunee kuluvalle vusipulisklle, mutta vaimeneminen n vielä vuden lpullekin tultaessa vähäistä. Vunna 1985 kknaistutant vastannee syksyllä ennustettua. Saksan, Ranskan, Englannin ja Rutsin yhteenpaintettu kasvu n lähes 3 %. Sitä tukevat lähinnä vienti ja investinnit. Vallitseva talusplitiikan linja ja heikk työllisyyskehitys hillitsevät kysyntää. Tisaalta finanssiplitiikan n letettu myöhemmin ennusteperidilla muuttuvan enemmän kulutusta tukevaksi erityisesti Saksassa ja Ranskassa, mutta myös Rutsissa. Kknaisuutena katsen Yhdysvaltain ja Eurpan välinen kasvuer kataa ennusteperidilla. Klmen ennustevuden aikana Eurpan tärkeimpien maiden bruttkansantute kasvaa yhteensä 6 1/2 % eli 1/2 prsenttiyksikköä Yhdysvaltja enemmän. Tämä heijastaa sitä, että kasvun vaihteluväli mudstuu Eurpassa kapeammaksi. OPEC ja kehitysmaat OPECin samin kuin kehitysmaiden tunnin ennustamiseen liittyy suurta epävarmuutta. Tellisuusmaiden tutannn kasvu lisää niiden vientikysyntää. Öljyn ja muiden raakaaineiden epäedullinen hintakehitys heikentää kuitenkin tämän maaryhmän vaihtsuhdetta ja ulkista tasapaina. Tuntimahdllisuuksia rajittavat myös velkangelmat ja niihin liittyvät rahitusvaikeudet. Mainittujen tekijöiden n letettu hillitsevän OPECin ja kehitysmaiden tuntia siinä määrin, että ne mudstavat maailmankaupan kasvua rajittavan markkinaalueen ennusteperidilla.
7 SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI ECl 4 Työttömyys Yhdysvallissa työttömyysaste n laskenut kaksi vutta sitten saavutetusta yli 10 prsentin huipustaan runsaaseen 7 prsenttiin eli likimain presidentti Reaganin ensimmäisen virkakauden lähtötaslle. Taluskasvun taittuessa työttömyysasteen aleneminen n katkennut ja sen dtetaan nusevan vajaalla prsenttiyksiköllä ennusteperidin lppuun mennessä. Eurpassa työttömyysaste n khnnut j yli 11 prsentin eikä suhdannenusun vima riitä kääntämään työttömyyslukuja laskuun jatkssakaan. Työttömyysasteen arviidaan khavan eurppalaisissa OECDmaissa vielä prsenttiyksikön nykytasstaan ennen vuden 1987 päättymistä. 5 Inflaati Kansainvälinen inflaati n jatkunut hitaana. Keskimääräistä npeamman inflaatin maissa palkkamderaatin ennustetaan jatkuvan ja hintjen nusuvauhdin edelleen alenevan. Hitaamman inflaatin maissa inflaativauhdin arviidaan pysyvän vaimean ulkmaankauppahintakehityksen ansista nykytasllaan tuttavuuskasvun suhdannelunteisesta heikentymisestä hulimatta. Kknaisuutena katsen edessä näyttää levan vakaan ja varsin hitaan kansainvälisen inflaatin jaks. Samalla Yhdysvaltain ja Eurpan inflaatier kataa, vaikka maittaiset ert säilyvät Eurpassa kaventumisestaan hulimatta merkittävinä. 6 Vaihttaseet Yhdysvaltain vaihttasevaje n kasvanut viimeisten kahden vuden aikana räjähdysmäisesti: vuden mrd. dllarista 100 mrd. dllariin vunna Yhdysvaltain ulkista tasapaina rasittanut kasvuer sen ja muun maailman välillä n kuitenkin katamassa. Vahvan dllarin jhdsta tunti jatkuu kuitenkin npeana. Näin vaje syvenee edelleen, jskin hitaam
8 SUOMEN PANKKI Tim TyrväinenjAR, TN SEKTORIRAPORTTI Ee1 min kuin lähimenneisyydessä. Kuluvan vuden vaihttasevajeeksi arviidaan nin mrd. dllaria. Ennusteperidin lppuun mennessä vajeen dtetaan kasvavan vielä mrd. dllarilla. OPECin ja kehitysmaiden ulkmaankaupan tasapain n viime vusina ratkaisevasti parantunut. Viime vunna vaihttasevajeet livat yli pulta pienemmät kuin kaksi vutta aiemmin. OPEC li j päässyt tasapainn ulkmaankaupassaan. Raakaaineiden epäedullisen hintakehityksen seurauksena vajeet kääntyvät ennusteessa kuitenkin jälleen kasvuun, jskaan syvenemiseen ei liity vusikymmenen alun dramatiikkaa. Kun OPECin ja kehitysmaiden vajeet arviitiin mrd. dllariksi vunna 1982, vuden 1987 vajeiden dtetaan jäävän mrd. dllariin. Yhdysvaltain vaihttasevajeen kasvu vahvistaa saltaan myös Eurpan ylijäämäisyyttä. Ennustetun kehityksen tulksena Eurpan ulkinen tasapain vahvistuu kk ajan valuuttakurssiletusta ja raakaainehintjen vaimeata nusua heijastaen. JAKELU
9 KANSAINVÄLINEN TALOUS 1.1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS: HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET VUOSITTAIN 2R 2 1;;85 YHDYSVALLAT JAPAN I SAKSAN LT RANSKA ISBRITANNIA BKT, MMRt, V I ENT 1, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS. M BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~läärä TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS.,~ BKT, HINTA' BKT, MÄÄRÄ VIENTI,' '~ÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTlM. KYS. M BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ V I ENT 1, Mt~Rb TUONT 1, MAARA KOTlM. KYS. li BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENlI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS. M BKT, HINTA _...~ RUOTSI 8I<T, MÄÄRÄ V I ENT '. I1ÄÄRA TUONT 1, ~läära KOTlM. KYS. M BKT, HINTA OECDMAAT (1) SVTMAAT MUU OEaJ SEV OPEC KEHITYSMAAT 8I<T, MÄ~,RÄ VIENTI, 1016ÖRÖ TUONT 1, MAARA KOTIM. KYS. M. BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI,,.,ÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM. KYS. M. BKT, HINTA TUONT 1. MÄÄRÄ ' , ' ~ , =.~z c.css c ~c c«& = s.c ~.==z ~=~ MAAILMANKAUPPA KK:N EURODOLLARIKORKO RAAKAÖLJY USO/TYNNYRI RAINEHINNAT (PL. ENERGIA),USD,SM. YKSIKKÖTYÖKUST. SUOMI KANS.VAL. ~M YKSIKKÖTyÖKUST. 14 MAATA KANS.VAL. SM SUHT.YKS.TyÖKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS.VI'.L.!M SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI nrr.val. ~M % 7.8~ 0.7~ 0.5% % 2.9~ 0.3% 6.4% % 2.3': 2.5% 4.5% S 3.3S 1.2% 0.0% % 4.4% 1.1% S 5.0%.SE E a a... ~ (1) YLLÄ MAINITUT 6 OECDMAATA YHTEENSÄ. 0.2% 0.2%
10 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS: HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET PUOLIVUOSITTAIN VUOSITASOLLA '... "".. 2=~=B.==8CCC:=E =G=~:=c.==x~z.a~~~=m SE_cs= a~= ==~C~.CC====C~=~C DC CS:=~=.C.:=.=C==CGc==t=.=cm_C*E:a 1984S1 1984S2 1985S \986S\ \986S2 \987S\ s:=~m=z.e==~=~=s~~~=.~c==c:===.a.c ~=.==: ~c~sc=c C.~.K==aEC.D=.tCu=:a~=saBc=.e:~===:c=~===~=== ~a.c==~.c YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. M BKT, HINTA JAPANI BKT, MÄÄRÄ VI ENT 1, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. M BKT, HINTA SAKSAN LT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MAARÄ, TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM.KYS. M BKT, HINTA RANSKA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. 11" BKT, HINTA 6.1 6~ ISSRITANNIA BKT, MÄÄRÄ 'V IENT1, MAARÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. M KT, HINTA _...._ RUOTSI 8I<T, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ S TUONTI, MAARÄ KOTlM.KYS. M BKT, HINTA =.=&~.=.E======~=ZE=Z.====E==&z= &a.==z.=&.=s E =a ~~.aa~==z=z=.a.=_====.sa==a=s ===.==.=~==sc ==.#== OECD (1) BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM.KYS. M KT, HINTA =a.sc aa$zs z=.==.==z=: ~.c z =.z &.=.a.& =C2caz caa===== a : ====.:as ===$ SVTMAAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TNTI, MÄÄRÄ KOTlM.KYS. M KT, HINTA t c s =.=.c sz==1ic== a = c a::s:=.a::e.:as I:~; D.= CC= ::I:C:ll:.=~... =c=::=.==d=a:.:=a::.===.=.== =.=a;1i:c:. MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ SEV OPEC KEH ITYSMAAT c= za.= &.= = a.~ c & c... c c~ c c c=& == MAA ILMANKAUPPA cl:.&s= :==a.~&l:c c.c=.& = = ct ca::... cc... a.= =c a= cc~=.c=c=... c c~ SUOMEN VIENTIMARKKINAT(PL SEV) cz c= =.cc= ~ =z c.a c a ::.. a 3 KK:N EURODOLLARIKORKO RAAKAÖLJY USD/TYNNYR I RAAKAAINEHINNAT PL ENERGIA, JMUUTgS VUOS I TASOLLA YKS I KKOTYÖt< UST SU~I KANS.VAL JM. VI YKSIKKOTYÖKUST. 14 MAATA KANS.VAL $M. VT. SUHT.YKS.TYÖKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS.VAL. ~M. Vl. SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI YHT ~V AL. %M. VT c ca & c s ~a D K ~ (1) YLLÄ MAINITUT 6 OECDMAATA YHTEENSÄ.
11 1() OECD:N PAINOTETTU HUOLTOTA5E (78TUOTANTO05UUDET) VUOSI TASON XMUUTOKSIA c===============================;========~=======================~=========~================================= 1984S1 1984S S2 1986S S c=========================c================================================================================== [<KT. TUONTI VIENTI KULUTUS 'JULKINEN KULUTUS INVESTOINNIT VARASTOINV. BKTKONTRIB :...~ t ~ KOTIMAINEN KOKONAI5KYSYNTÄ KOTIMAINEN LOPPUTUOTEKYSYNTÄ ~===================================================== ======================================================= 1 EUROOPAN PAINOTETTU HUOLTOTA5E (78TUOTANTOOSUUDET) VUOSI TASON XMUUTOKSIA ===::=======================================================================================================: 1984S1 1984S S2 1986S S2 :=========================================================================================================== BKT TUONTI VIENTI YKSITYINEN KULUTUS JULKINEN KULUTUS INVESTOINNIT VARA5TOINV. BKTKONTRIB KOTIMAINEN KOKONAI5KY5YNTÄ K01IMAINEN LOPPUTUOTEKYSYNTÄ c 1. : ;===========================================================================================================: 1 VAIHTOTASEET US IIOLLAREISSA ~ 1. : 2.(.! 0.' ~===================================================== ====================================== 1S' ============================================================================================ USA JAPANI SAKSAN LT f:anska ENGLANTI tluu OECD ==========================================~=========================~=========~============= OECD OPEC _..!'EHn'r'~M.Af'!I:r._.....::.l?S ::4.1._09._:.3~. 90. :~4. 25_...::.~ _.. :4.2.~.~.J_. SEV ~===============~:==================================== ====================================== MAAILMA =~==========~=~~==~==========:======================== ===============:=======================
12 YHDYSVALTOJEN DOLLARIN KURSSI (KUUKAUSIKESKIARVOJA) 7rrrrr~r~~~7 1\ KK:N EURODOLLARIKORKO %~ ~ ~ r r ~ ~~~% ~ + 4 ~ ~ ~+ 4 ~ ;15 ~+4~~+4~~; 5 0~L1974L~~~"78~~BO~"~82~~B4~~8~6~~8~ KK;N EURODOLLARIKORKO REAALISENA (i) % t t t 1(\ " t 5 \ t t t t A 0 t t V " t t I~ \ l',/ ".5 i V IV l t t/\. I.A 5.0 r ~ \ I 5.0 r... ~ ,V FJ 0.0 t" t, I t I I I I I BO B DEFLATOITU OECDMAIDEN 8KTOEFLAATTORILLA. 14Fep85
13 HW\~A RAAKAAINEHINTAINDEKSI, 1975=100 KOKONAISINDEKSI PL ENERGIA KOKONAISINDEKSI PL ENERGIA. SDR Ind.r..r~.Ind. Ind 75~~197~6~~7~8~~~8~O~~~82~~8~ r HWWA RAAKAAINEHINTAINDEKSI PL ENERGIA f f f '.L' V f 1\ t 1 1 1/\ /"'\. ~r J V \ V \. 1\ v EI.... V f r I I I I ~..l...l. ~ RAAKAAINEIDEN REAALIHINTA HWWA RAAKAAINEHINTAINDEKSI PL ENERGIA/OECDMAIDEN BKT:N HINTAINDEKSI Xrrrrr..~~% Ind r~~+_1_~_r_+~r_~125 tr~~~~~~~_;;r,100 r+_1_i+~~~~~r_~~ 75 50~~1974~~76~~~~80~~82~~~~~~~88 50
14 OPECIN KESKIMÄÄRÄINEN ÖLJYN HINTA I ~ ~0~~r,.rrr''40 30~~rr.~r ~~t t130 20~.~~~,r~~r~r120 ~rc~~~~r~rr~ Ind ÖLJYN REAALIHINTA OPECIN KESKIM.OLJYHINTA!OECD BKTHINTA.75 a 100 f f f f /~... ( '" r f "' f V f t' f t 1 1 r ~ f f f f t) f. I I I I I I I I Ind
15 YHDYSVALLAT BRUTTOKANSANTUOTE MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %~r~~~rrr~% 10~+~4~~~+~~~ _10LLL~L~L~L~L~~~~~~ KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTA VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA E 1= :: = ~ = t= ~ ~,1 :: F :: t= '" I ~, I = 40 f:: A :: 30 &, I :: 1 I 1 I = ~, 1 I ~ 20 ;::, I I l' " :: I 1 I I \ I, = :: :;::i 1 I I I, 1, \ = ~ \, I I I IV I ~ ~ \ 10 tlf\ \ r~ ~ I Vr~ \ I :: \ I \ I ~ = \'_.1 \ h I / I "', ~ ~ f::~ 'J' "v\ \V '= I F ' 1 :: ~ II \., \', t= y ~ \ = ~ f:: \ I ~ V = :: E" = 1= I I I I I I I I ~ \ 1\, /t/\ ~ \ 1= \ 1= ~\ / 1=\ E'.. ~ \\;:/, \ I ~', IJI I. 1 \, ~ "\ f \ 1 f:: I ' '1 E F,, t=! ;:: F F: ~ I I I f\ ' YKSITYINEN KULUTUS KIINTEÄT INVESTOINNIT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA % E = t= :: :: 30 ~ :: E 1= = 30 ~ " t= 1 \,..., = = :: 20 f= 1 I ~, I \ \ 1\ = 20 F I I I \ \ :: \ I \ \ :: ~, \ \, \, ~ 10 \ :: 10 V\ \., :: ~ = ''l ~ ~ \ I :: \VI '... :: \,. :: \ V '" ~ :: :: =:: " = :: = I I I I ~ = S 30
16 YHDYSVALLAT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA IV %~rrrrr..' ~I 'I 1\./\ I I ' \ 25~~~'+I~}~}~/~\++; I I II. I \ I \ 1\,\ I I.. 1\ 1\ 1 \ ~ V\ "r~ 1 "" ~ \ I / /"""\....,. '" A 'vr'~ ~ \ r" '\ r ' r.:::... t:::::= ~_\~ '1 ">(, ~ v'\"" i \! I 1 1 I \ I V _25~+L+4~+4~r;25 '" 25 0 I I I I I, LL~L~~~7~8~L~BOL~~8~2~~~8~4~~86~~8~8'50 YHDYSVALTOJEN TUONTI JAPANIN VIENTI EUROOPAN VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %rr,,,~r r~% r~~+ +.r+_~~+_+~~~~~ 25 r~r_r_rr~+~~25
17 EUROOPPA BRUTTOKANSANTUOTE VIENTI ~IÄÄRÄN f f f. A f II 15 II f\, II ~, '\ f 1 1 1, \, f \, I f \ I 10 1 \ 1,,. \ \ ~V II,UUTOS VUOSITASOLLA I 1 \ 1, 1 1 I, I, I 1/\ l' I I 5 ~LJ 1\ f I ~ r\\ f I f 1 f ~~', I f,,. f I, f I,.. 1,.. \ ' " t t 5 ~. I BKT VIENTI KIINTEÄT INVESTOINNIT MÅÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA I f, " l' II BO A I I. l' ', I I 1 f \ 1..., "' ' 1 I I " ' I, ' 1)../ ~~ ~ V I V, I II V I t t t ~~44+rr~ KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTA TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA S
18 RUOTSI BRUTTOKANSANTUOTE VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS ED. VUODEN VASTAAVASTA 1r %~~.rrr.~~% 10 10~+~~4~++~~~~ 20~~~~~~~~~~~~~~~~~~~B~8' BRUTTOKANSANTUOTE YHDYSVALLAT EUROOPPA MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %r.r,~r._r~%," I \ 5rr~_+~~~~~~~~++~~ 5
19 BRUTTOKANSANTUOTE OECDMAAT SVTMAAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA 7.5 A " f I,\. 1 \ > ~,\ " '\V 1 \ I \ 1 \ \ 1 \ I \ f\ I \ I \1 f 1 /\. I \ I I I f IV 1 I \ I f 1 \ II _T'G\ 'i ~ I I I " ('\.\; I " 80, /\..J Ij~ \.. A ~ LJ 1/\ I \ 'X'/ JV.. / ; I I I I SVTMA:DEN TUONTI SUC~EN VIENTIMARKKINAT MÄÄRÅN MUUTOS VUOSITASOLLA ~~~r~~~~~~~~
20 7YÖTTÖMYYS OECDMAISSA TYÖTTÖMYYSASTE % f 1 1..,. B a l r f 6 6 I "' ~/' r. f II ~ l/.. I. ~.1 l r 1 t 1 I I I I I ~ t NFLAATIOVAUHTI OECDMAISSA BKTHINTA. MUUTOS VUOSITASOLLA r t ) (\ 12 ~/ 1\ /'\ h' ~ ~ V I\h r " ~ t I I I I I, J VAIHTOTASEVAJEET MRO USD YHDYSVALLAT EUROOPPA JAPANI OPEC JA KEHITYSMAAT f r. f f _. _ f f 1 1 ~ "" f r ~ t '\. '" 1 _ / 1" r ~\: '\.. ~/'\. 1 f..,..' f ~ t... f i' f 1 f r RA 1985 H1R7. 12 a
21 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI (11) EC13 VIENTI (Tavarat) A H I N N A T 1 YLEISTÄ Vientihintjen nusu hidastuu npeasti ennusteperidilla Tähän n kaksi, kansainväliseen inflaatikehitykseen vaikuttanutta syytä: a b Raakaaineiden hintakehitys jää melk maltilliseksi verrattuna aikaisempaan, kansainvälisen suhdannenusun jäätyä melk alhaiseksi. Raakaaineiden reaalihinta ei nussut lähellekään edellisen huipun tasa. Tisaalta tämä merkitsee myös sitä, etteivät raakaaineiden hinnat pysty kvin paljn laskemaankaan ennusteperidin lpulla eli laman aikana. Hintakehitys n siten melk tasaista. OECDmaissa krkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös ktimaiset kustannukset kurissa, jllin kunkin maan ktimaista alkuperää leva inflaati säilyy alhaisena. Mlemmat tekijät heijastuvat myös Sumen vienti hinnissa. Myöskään Sumessa ktimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintja khtaan. Syksyn ennusteeseen verrattuna vientihintjen nusu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatita kskevien tarkistusten mukana. Tsin puutavaratellisuuden hintjen vimakkaampi tarkistus alaspäin kuluvana vunna lisäsi vaikutusta Vientihinnat HWWA (FIM) (pl. energia) OECD BKT defl. (FIM) SVT BKT defl. (FIM) Suhteeliset yksikkötyökustannukset, %
22 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI EC13 Vientihintjen tas n ennusteperidin lpussa (1987) selvästi alempana kuin SVTmaiden BKTdeflaattri verrattuna vuteen 1984 (kuvit A ja B). Lisäksi vi tdeta, että vientihintjen suhde ktimaiseen BKTdeflaattriin n laskeva ennusteperidilla (samin kuin tunnissakin) (kuvi C), mikä merkitsee ulkmaankaupasta syntyvien inflaatipaineiden alenemista. Edellä leva merkitsee, että ns. tradeableshyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanmaisesta suhdannekuvasta piketen suhteellisen alhaiselle taslle verrattuna nntradeables hyödykkeisiin. Tätä vidaan perustella klmella seikalla. Ensiksi, päämakantaa jää keskimäärin edelleen käyttämättä. Tiseksi, tellisuusyritykset eivät le kvin paljn lisänneet työvimaa, jllin yksikkötyökustannukset tellisuudessa vat laskeneet. Klmanneksi, krkeista krista jhtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi. 2 VIENTIHINNAT TOIMIALOITTAIN 2.1 Metsätellisuus TAULUKKO 2 %muutksia Vientihinta puutavara {kuvi 0 D) HWWA (FIM) (pl. energia) Vientihinta paperitell. {kuvi E) SVT BKT defl. (FIM) Suhteelliset yksikkötyökust. Kanthinnat Tietystä perushyödykkeen lunteesta hulimatta metsätellisuuden vientihinnat vat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän n ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi justavampi tarjntakäyttäyty
23 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC Metallitellisuus minen suuresta työvimakustannusten suudesta jhtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejakslla alhaisena (merkityksellistä paperitellisuudessa) ja ktimaisista kustannustekijöistä, kanthinnat eivät nuse kvin krkealle, vientihintjen kehitys metsätellisuudessa jää selvästi jälkeen HWWAindeksistä. Ennusteperidin lpulla niiden muutsvauhti painuu alle SVTmaiden BKTdeflaattrin vastaavan. TAULUKKO 3 %muutksia Vienti hinta metallitutteet Perusmetalli SVT BKT defl. (FIM) Suhteelliset yksikkötyökust. HWWA (FIM) (pl. energia) Metallitutetellisuuden vientihinnat nusevat samassa tahdissa SVTmaiden BKTdeflaattrin kanssa. Vimakkaat vientipnnistukset sekä itään että länteen eivät antane mahdllisuutta inflaativauhtia ylittävään hinnitteluun. Metallin perustellisuudessa Eurpassa vallitseva ylikapasiteetin jhdsta perusmetallin vientihintjen kehitys jää selvästi jälkeen HWWAindeksistä. Kun lisäksi tällä erittäin energiaintensiivisellä timialalla panskustannusten kasvu jää vaatimattmaksi, vientihintjen nusu jää lähes puleen HWWAindeksin nususta vudesta 1983 vuteen 1987.
24 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC Muu tellisuus TAULUKKO 4 %muutksia Vientihinnat Elintarviketellisuus Tekstiilitellisuus Kemian tellisuus B VIE N NlN 1 KOKO VIENTI Idänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike ja tekstiilitellisuudessa ja siitä seuraavat paineet lännenvientiin pitävät vientihintjen tasa alhaalla suhteessa SVTmaiden BKTdeflaattriin. Ktimaiset kustannukset alkavat tsin ennusteperidin lpulla painaa hintja ylös. Eurpassa vallitsevasta liikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskmpnentin, öljyn, hinnan alhaisuudesta jhtuen kemian tellisuuden vientihinnat jäävät selvästi jälkeen sekä HWWAindeksistä että muista hinnista. Vunna 1984 kemian tellisuuden viennistä n. 45 % li öljyn jalsteita eri mudssa. M Ä Ä R Ä 1.1 Yleistä Kk viennin määrä kasvaa ennusteperidi1la melk verkkaisesti. Sekä kuluvana että ensi vunna lännenviennin hidasta kasvua kmpensi melk vimakad idänviennin kasvu. Vunna 1987 idänviennin supistuminen vetää kk viennin kasvuprsentin miinukselle. Viennin tulvaikutus kansantaluteen n kuitenkin tänä vunna viimevutista vimakkaampi hulimatta lännenviennin lähes nllakasvusta (ks. lännenvientiin vaikuttavat tekijät). Vaihtsuhteen jatkuva heikkeneminen ennusteperidilla vähentää viennistä syntyvää tulimpulssia.
25 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC13 TAULUKKO 1 %muutksi a Viennin määrä Kk vienti, tav. Lännenvienti Idänvi enti SVTmaiden tunti SVTmaiden BKT Sumen vientimarkkinat (pl. SEV) Maailmankauppa Lännenvienti Lännenviennin määrän vimakas kasvu 16.6 % vunna 1984 jhtui sin laivjen viennin (ks. metallitellisuus) ja DDR:n mistaman, Sumessa jalstettavan öljyn viennin kasvusta. KYsynnän pulelta katsttuna viennin vaihtelut vat lleet hyödykerakenteesta jhtuen vimakkaampia kuin SVTmaiden tunnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintja). Tarjntatekijöistä katsttuna idänviennistä vapautunut kapasiteetti nsti lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investintitiminta n pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Tisaalta vientihintjen kehitys jää melk vaisuksi ja vientihintjen suhde BKTdeflaattriin laskee npeasti ennusteperidin lppuun (ks. kuvi 1). Tsin tämä kmpensituu sin avimen sektrin npeammalla tuttavuuskehityksellä ja mahdlliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääsin ennustehrisntin ulkpulelle.
26 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI EC13 Lännenvienti II pl II pl laivat 11.0 laivat ja Neste * * 1987* Sumen vientimarkkinat Suht. yks. työkustannukset BOFennuste KTennuste * ennuste Ennusteen lähtökhtana n yleensä mallin antama ennuste, jhn erityyppiset pikkeustekijät aiheuttavat krjauksia. Ennustehrisntin pi~etessä pitäisi kuitenkin kumulatiivisen ern malliennusteen ja krjatun ennusteen välillä hävitä. Seuraavassa käsitellään muutamia pikkeustekijöitä, tsin n tettava humin ettei ennusteen pikkeuksellisen ajankhdan vuksi le käytettävissä vientikyselyjä. Tarkastellaan pelkästään lännenvientiä, pl. laivat ja Nesteen öljytutteiden vienti, riviltä 3. Js lasketaan vuden 1984 tteutunut kehitys ja klme ennustevutta, niin lännenviennin kasvu n suurinpiirtein sama kuin markkiniden kasvu. Kun laivat lasketaan mukaan, n lännenviennin keskimääräinen kasvu vv hiukan markkiniden kasvua npeampaa hulimatta IIkilpailukyvyn ll menetyksistä. Syksyn ennusteeseen verrattuna vuden 1985 lännenvientiä (pl. laivat) n hiukan alennettu metsätellisuuden muuttuneiden ennusteiden jhdsta (ks. alempana). puutavara paperi syksy kevät Er syksyn näkemykseen syntyy pääasiassa kansainvälisen ennusteen raakaainemarkiniden kehityksestä. Tsin myös sahatavaran hintjen suhde HWWAindeksiin n laskenut melk alhaiselle taslle (ks. kuvi) Metsätellisuuden keskusliitt n myös krjannut alaspäin mia ennusteitaan puutavaratellisuuden
27 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC13 salta. Heidän mukaansa puutavaratellisuuden viennin vlyymi supistuisi 5 % (hinnista sama arvi 0 %). Paperipulella näkemysert vat marginaalisia (sellun hintaa lukuunttamatta). Vusien salta vi tdeta, että mikäli kv. ennusteen kuva raakaainemarkkinista ja suhdannekehityksestä n ikea, ei metsätellisuudelle näistä vusista syntyne kvin syvää lamaa, mikäli ktimaiset kustannustekijät pysyvät kurissa. Metallitellisuus. Kuluvana vunna metallitellisuuden kasvu (pl. laivat) ennakidaan levan nin 20 % ja viennin kasvu n erityisen suurta knepulella (esim. paperikneet). Vunna 1986 ja 1987 vienti vielä kasvaa. Syksyn ennusteeseen verrattuna ei le näkemyserja. Vusi 1987 n tsin melkinen kysymysmerkki metallitutetellisuudelle. Investintikysynnän rakenteen muuts saattaa pudttaa melkisesti määrälukuja (erityisesti metsätellisuuden kneet). Yhteenvet. Pis luettuna raakaaineiden hintakehityksessä tapahtunut lievä heikentyminen, niin karkeasti ttaen kuva tulevasta kehityksestä n säilynyt syksyn ennusteen mukaisena. Kuvaa tukee myös se, että kaikilla päätimialai11a (laivja lukuunttamatta) viime vuden lppuun kehitys li ennusteen mukaista. Keskeiset epävarmuudet vat vuden 1987 kehityksessä ja dllarin kurssissa. 1.2 Idänvienti Prb1emaattisin sa vientiennusteessa n letus idänviennistä, kska siihen vaikuttavat erilaiset kauppapliittiset timenpiteet, kuten viime vusien tapahtumat vat sittaneet. KTsast tti lähtökhdaksi idänkaupansastn vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä hulimatta ennusteperidin lpussa syntynee pliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. Idänviennin määrän suus kk viennistä kasvaa kuluvana vunna ja ensi vunna.
28 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC13 2 VIENNIN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN (ks. myös yrityssektrin raprtti) 2.1 Metsätellisuus (kuvi 2E) TAULUKKO 2 %muutksi a Viennin määrä TAULUKKO 3 Puutavara Paperi siitä: itä (suus %) Viennin määrään vaikuttavat tekijät Tarjnta Kapasiteetti Kanthinnat (ks. kuvi) Suht. yksikkötyökustannukset Kysyntä Suht. hi nnat Aktiviteetti Muut tekijät EEC: tullien pistaminen Puupula Puutavaratellisuuden viennin maara n jäänyt alhaiselle taslle. Puupulan vuksi sahat eivät päässeet lainkaan salliseksi markkiniden kasvusta. Tisaalta Rutsissa kanthinnat vat nusseet viime aikina hyvin vimakkaasti. On luultavaa, että puupulan pistuttua sumalaiset pystyvät valtaamaan takaisin menettämiään markkinasuuksia. Kanthintjen nusu jäänee suhteessa vientihintihin hitaaksi, mikä n lisäämässä vientiä. Paperitellisuuden vientiä lisää EECalueen tullien lppuerienkin pistuminen vuden 1984 alusta lähtien. Tisaalta prtektinistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehkkaita paperintuttajia vastaan n viime aikina
29 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTOR 1 RAPORTTI EC Metallitellisuus (kuvi 2F) TAULUKKO 4 %muutksi a vimistunut. Tsin mahdllisia knkreettisia timenpiteitä n dtettavissa vasta seuraavassa laskusuhdanteessa. Lisäksi PhjisAmerikan sisäinen kysyntä ja tarjntatilanne vat tekemässä tilaa sumalaisille timittajille parin lähivuden aikana. Kasvua hidastaa tsin jidenkin tehtaiden kapasiteetin täyskäyttöisyys Sumessa, jskin sanmalehtipaperin tutannssa kapasiteetti n kuluvana vunna edelleen vajaassa käytössä. Metsätellisuuden mahdllisuuksia speutua khnneisiin päämakustannuksiin n lisännyt jatkuvasti khnnut dllarin kurssi. Dllarin nusu n nstanut sekä vientihintja että lisännyt skandinaavien markkinasuuksia. Viennin määrä 1983 Metall i n perustellisuus Metall itutetellisuus Idänvienti TAULUKKO 5 Metallitellisuuden lännenviennin määrään vaikuttavat tekijät Kysyntä Akt i viteett i Suht. hi nnat Tarjnta Kapasiteett i Suht. yksikkötyökunnukset Metallin perustellisuudessa viime vuden alkupulella tapahtunut viennin erittäin npean nusun dtetaan tasaantuvan. Tänä vunna viennin määrän tas n melk krkea. Prtektinistinen puristus saattaa kuitenkin jatkssa aiheuttaa ngelmia, Eurpassahan liikakapasiteetti n alalla subventiista yms. tekijöistä jhtuen humattava ennusteperidin lppuun. Samin USA:ssa llaan rajittamassa lisää Eurpan teräsvientiä.
30 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI EC13 Metallin perustellisuuden hyvä reaalinen kilpailukyky pystynee pitämään viennin tasn krkealla edelleen ja hiukan 1isäämäänkin markkinasuuksia. Metallitutetellisuudessa lännenvienti elpyi Vllme vunna klmen vuden laman jälkeen. Viime vuden lännenviennin vimakas kasvu jhtui tsin pääsin laivatimitusten ajittumisesta (jsta syksyn ennusteessa ei llut tieta). Muiden metallitutteiden lännenviennin kasvun huippu ajittuu kuluvalle vudelle. Lähitulevaisuudessa Rutsin viennin vimakas ekspansi n lisäämässä merkittävästi Sumen alihankintavientiä Rutsiin. Muissa maissa kiinteät investinnit kasvavat suhteellisen hitaasti, jten viennin kasvu muille länsimarkkinille jää hitaammaksi. Metallitellisuuden man vientikyselyn mukaan yritysjhtajat vat selvästi tietisia kv. inflaatin hidastumisesta, sillä dtettu hintjen nusu li n. 5 6 %. Siten suhteellisista hinnista ei ainakaan ennusteperidilla pääse syntymään vientiä rajittavaa tekijää. 2.3 Muu tell i suus TAULUKKO 6 Viennin määrä Kk muu tell isuus Idänvienti Elintarviketell. Tekstiilitell. Kemi an tell TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Län s i ) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Tarjnta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset () + +
31 SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI EC13 Kemian tellisuudessa (pl. Nesteen vienti) idänviennin supistumista kmpensi lännenviennin reipas kasvu. Nesteen viennin supistumisen seurauksena kk kemian viennin määrä laskee kuluvana vunna. Elintarvike ja tekstiilitellisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasa. Tekstiilitellisuuden ngelmana n lisäksi Rutsin markkiniden (yksityisen kulutuksen) hidas kasvu. C EPÄVARMUUDET Sumen ngelmana n 1910luvun alusta llut vientimarkkiniden hidas kasvu. Eurpan hidastunut taludellinen kasvu, jka ei ennustejakslla kiihdy paljakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen lisäksi sekä vaihtsuhteen että lisääntyvän prtektinismin kautta Sumen vientiin. Hitaasti kasvavilla markkinilla suuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintjen kautta, mikä heikentää vaihtsuhdetta. Prtektinismi heikentää myös vaihtsuhdetta subventiiden hintja alentavan vaikutuksen vuksi. Pääasiallisesti prtektinismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, jita speutuminen erilaisiin ktimaista tutanta susiviin määräyksiin, ym. piilrajituksiin edellyttää. Mnet humiitsijat pelkäävät prtektinismin lisääntyvän Eurpassa, mikäli tällä hetkellä menssa leva nusukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kvin paljn krjaannu. Kaupan esteiden lisääminen khdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta tdennäköisesti myös Sumi jutuisi kkemaan vastaavia timenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkin kuullut syytökset Sumen paperitellisuuden tehkkuudesta j sittavat. Tinen epävarmuustekijä n valuuttakurssien kehitys. Dllarin kurssikehitys n selvästi parantanut metsätellisuuden kannattavuutta suhteessa muihin. Dllarin vimakkaalla laskulla lisi päinvastaiset vaikutukset. Dllarin lisäksi myös rupla n käyttäytynyt ennakimattmasti. Viime keväänä se devalvitui selvästi sekä markkaan että maan kriinsa nähden. Viime kuukausina rupla n taas vahvistunut. Valuuttakurssien vimakkaat heilahdukset lisäävät myös suhteellisten hintjen vaihtelua. Vaikka valuuttakurssiindeksi pitää keskimääräisen kilpailukyvyn ennallaan, niin salle yrityksistä kituu suuria vaikeuksia, kska speutuminen n hidasta ja kallista. Siten valuuttakurssien vaihtelulla saattaa lla selvä rakenteellista työttömyyttä lisäävä vaikutus.
32 KUVIO 1 VIENTIHINNAT A. B. KOKO VIENTI. YKS.ARVO KOKO VIENNIN YKS.ARVO/SVTMAIDEN w SVT MAIDEN BKT DEFLAA TTORI (FIM)... B~KT.:...:D=EF~L::::AATT:..:.T.::OR:..::I:...!!(F..:I:::;.M)~ ~.. Ind.... ao~+4~~~~ c. 90 KOKO VIENNIN YKS.ARVO/BKT DEFL.. BO100 Id.~~~~~~ D PUUTAV.TEOL.VIENNIN YKS.ARVO I HWWA: RAIN. PL. ENERGIA (FIM) 90 50~~+++~ 25~+~+++~ 75~WWUW~~~~WWUU~~~~UU E. PAPERITEOL.VIENNIN YKS.ARVO I SVT MAIDEN BKT DEFLAA nori (FIM) F. MET.TUOTETEOL. YKS.ARVO I SVTMAIDEN BKT DEFLAATTORI (FIM) Feb85
33 KUVIO 2 VIENNIN MÄÄRÄ A IOÄNVIENNIN MÄÄRÄ LÄNNENVIENNIN MÄÄRÄ SKOKO VIENNIN MÄÄRÄ B VIENNIN MÄÄRÄ: VIENNIN MÄÄRk S VIENNIN MÄÄRA: METSÄTEOLLISUUS METALLITEOLLISUUS MUU a =ti::40rf_ 10 ~.... +~r_+i 20 ='''+++_1 10E~~+~~~ 20E4~+~~ C LANNENVIENNIN MAARA SVTMAIOEN TUONNIN MAARA SSUOMEN VIENTIMARKKINAT D. IDANVIENNIN MAARA/KOKO VIENNIN MÄÄRA S~~~~~ 10 E\fi+tI 20E~rt+_+t_I E. LANNENVIENNIN MAARA: METSATEOL. SOECDMAIOEN BKT MAARA ~~~+~I 25~~~++I F. LANNENVIENNIN MÄARk MET.TUOTETEOL. S SVTMAIOEN BKT MAARA 40 a : : : \ : \ :_,4,_1 i... il I I I 75 /\,N\ ~ I I I I 80 A '", \ 1 \0 I I I I I I I I Feb85
34 LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORI RAPORTTI 1 (6) Hannele Kusmanen/TN EC14 TUONTI 1 Tuntiennusteen keskeiset piirteet ja epävarmuudet Tunnin määrä jäi vunna 1984 selvästi alhaisemmaksi kuin syksyllä arviitiin, mikä ainakin sittain jhtui tullauskirjausten pikkeuksellisen runsaasta siirtymisestä tammikuun pulelle. Keskimääräinen tuntihintjen nusu sen sijaan li lähes ennusteen mukainen. Ennusteperidilla tuntialttiuksien arviidaan edelleen pysyvän aikaisempaan hinsriaansa nähden matalina, vaikka alenevien trendien letetaankin hieman taittuvan. Tunti hintaennusteet nudattavat kansainvälistä inflaatita. Keskeinen epävarmuustekijä n dllarin kurssi, jnka muutksilla n välitön vaikutus tuntihintaennusteisiin. Ennusteletus n 6.64 mk/$ kk ennusteperidille. Helmikuun lpussa dllari li 6.2 % ennustearvnsa yläpulella. Tunnin määräennustetta, erityisesti investintitavariden tunnin salta vidaan lunnehtia varvaiseksi. Kaiken kaikkiaan tunnin arv saattaa nusta ennustettua enemmän ja siten myös kauppatasekehitys saattaa lle arviitua epäsutuisampi. 2 Tuntihinnat Vunna 1984 tuntihintjen nusu li kutakuinkin syksyn ennusteen mukainen. Ennusteet vat kuitenkin alhaisemmat kuin syksyllä. Syynä tähän n maailmanmarkkinahintjen hidastuva inflaati. Tällä ennustekierrksella frmalisitiin aikaisempaa ennustekäytäntöä siten, että tavararyhmittäiset
35 SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORIRAPORTTI EC14 tuntihintaennusteet saadaan nyt suraan kansainvälisestä ennusteesta yksinkertaisen mallin avulla (liite 2). Taulukssa 1 n esitetty malliennusteet kahdella dllarikurssiletuksella. Ensimmäisessä laskelmassa vat tuntihintaennusteet ennusteletuksen mukaisina ja tisessa laskelmassa n letettu, että dllari n vuden 1985 maaliskuun alusta lähtien 7.05 mk/$. TAULUKKO 1 Kansainväliseen ennusteeseen phjautuvat tunnin yksikköarvt , %muutksia Dllarin kurssi 6.64 FIM Raakaöljy Pltt ja viteluaineet Metallitellis. raakaaineet Muut raakaaineet Investintitavarat Kulutustavarat Kk tavarantunti 1984 % % % Kansainväliseen ennusteeseen phjautuvat tunnin yksikköarvt , %muutksia Dllarin kurssi 7.05 FIM % % 1985 % 1986 % 1987 % Raakaöljy Pltt ja viteluaineet Metallitellis. raakaaineet Muut raakaaineet Investintitavarat Kulutustavarat Kk tavarantunti Kk tavarantunnin yksikköarv lisi siten nin 1,5 %yksikköä krkeampi lettaen, että valuuttamääräiset hinnat
36 SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORI RAPORTTI EC14 säilyisivät muuttumattmina. Raakaöljyn hinnan nusu lisi 5,5 %yksikköä krkeampi. Kurssimuutsten vaikutusta ulkmaankauppahintihin pyrittiin arviimaan myös laskutusvaluuttalaskelman avulla. Taulukssa 2 n paintettu kurssimuutkset yhteen tunnin ja viennin laskutusvaluuttjen suuksilla. On humattava, että saadut vaikutukset vat maksimiarvja, kun letetaan, että valuuttamääräiset hinnat säilyvät ennallaan. Tämän laskelman mukaan tuntihintjen nusu lisi vunna 1985 vajaat kaksi ja vientihintjen nin 1,5 %yksikköä krkeampi. TAULUKKO 2 Kurssimuutksista aiheutuvat ert ulkmaankauppahintihin Laskutusvaluutta Pain Pain Tammik. tunnissa viennissä keskikurssi Kurssi Muuts % BEF j CHF ~ DEM DKK l FRF GBP t ITL Jpy NLG NOK SEK SUR i 2.11 'f ~ USD , ~ Muutsten vaikutus tuntihintihin vunna %. \ Muu t 0 s t e n vai k u._t_u_s_v_i_e_n_t_i_h_i_n_t i_h_i_n_v_~, _~ ~~,,:~,_:_. J a) Raakaaineet (pl. raakaöljy) Raakaaineista runsaat 30 % tudaan metallitelliuuden tarpeisiin. Tämän ryhmän tuntihinnat seuraavat lähemmin
37 SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORIRAPORTTI EC14 investintitavariden tuntihintja kuin runsaasti maatalustutteita sisältävää HWWAindeksin raakaaineiden hintaindeksiä (kuvi 3). Metallitellisuuden raakaaineiden tuntihinta n mallissa ertettu maksi alaeräkseen ja sitä n selitettyem. muuttujilla. Muut raakaaineet (pl. raakaöljy ja metallitellsuuden raakaaineet) vat verrattain suuri (nin 30 % kk tunnista) ja hetergeeninen ryhmä, jnka hintakehitys ei le histriassa kvin hyvin seurannut HWWAindeksiä (kuvi 4). Paremman puutteessa sitä kuitenkin n käytetty selittäjänä. b) Energian hinta Energian suhteellinen hinta laskee lähes trendinmaisesti kk ennusteperidin ajan, ei kuitenkaan vunna 1985, mikä jhtuu ennen muuta dllarin kurssi kehityksestä. Raakaöljyn samin kuin pltt ja viteluaineiden tuntihintaennusteet perustuvat raakaöljyn markkamääräisiin maailmanmarkkinahintihin (kuvit 5 ja 6). c) Valmiit tavarat Valmiiden tavariden tuntihinnat n arviitu tärkeimpien tuntimaiden vientihintjen perusteella. Vientihintjen muutkset n paintettu yhteen tuntisuuksilla. Valmiiden tavariden tuntihintjen nusu jää ennusteperidilla ktimaista inflaatita hitaammaksi (kuvi 1f). 3 Tunnin määrä Tunnin määrä jäi vunna 1984 selvästi syksyllä ennustettua alhaisemmaksi. Ennustejakslla tuntialttiudet pysyvät edelleen matalina, kska n letettu, että metallitellisuuden raakaaineiden tunti suhteessa metallitellisuuden tu
38 LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORIRAPORTTI 5 Hannele Kusmanen/TN EC14 tantn jää alhaiselle taslle (kuvi 7) ja että energiantunti suhteessa BKT:een alenee edelleen (kuvi 2d). Tunnin määräennuste ei santtavasti pikkea rakennemallin (RM:5) antamista tulksista, jtka n esitetty taulukssa 3. '1. TAULUKKO 3, Rakennemallin tulkset ennusteeseen verrattuna a) Ra a k a a i ne e t 1985 % BKT 3.4 Ennuste 3.5 Tunti 5.2 Ennuste % % _ Tunnin määriä tavararyhmittäin ennustavan mallin kehittelyä jatkettiin myös tällä ennustekierrksella, mutta malli kaipaa vielä testausta. Tulkset raprtidaan seuraavassa sektri raprtissa. Raakaaineiden tunnin alhaisuus heijastuu varastsykliin, jka niin ikään jää vaimeaksi (kuvi 2 b). Tunnin suus tellisuustutannsta pysyy matalana kk ennusteperidin ajan (kuvi 2 e). Vaikka tuntienergian ktimainen kulutus laskisikin, n raakaöljyn tunnin letettu pysyvän vakaana kk ennustejaksn ajan ja siten sen suhde BKT:een alenee (kuvi 2 dl. b) Valmiit tavarat Kulutustavariden ja investintitavariden tunnin määriä arviitiin vastaavien kysyntäerien perusteella.
39 LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORI RAPORTTI 6 Hannele Kusmanen/TN EC14 Kulutustavariden tunnin suhde yksityiseen kulutukseen kasvaa lähes trendinmaisesti (kuvi 2 e). Investintitavariden tunti ennuste sen sijaan n hyvin varvainen. Tunnin suus kne ja laiteinvestinneista säilyyennustejakslla melkein ennallaan (kuvi 2 f). LIITTEET 1 Kuvit 2 Tuntihintamalli 3 Tuntiennuste
40 /...11 T f 1 KUVIO 1 TUONTIHINNAT A. TUONNIN YKS.ARVO BKT:N HINTAINDEKSI % KULUn AJAHINT AINDEKSI B. TUONNIN YKS.ARVO/8KT:N HINTA.80a 100 Ind.rr~~~~~~ 40E++4~4_~r_~ 30Er~r+++~~, 20E~+~+~+~~~ 90r++~~4_~~~ O~~~++~~~~ 80 14i ++t'4r_fi B BO C RAAKAAINEET PL. ÖLJY HWWA RAINEET PL ENERGIA (FI~ ENERGIANTUONNIN HINTA/BKT DEFL. 80=100 ~ Ind ~ n :=.; ~ :~ E ~ 1:\ ~ I J '1\ ~.\ 20 \ I \ ~: ~~, 10 ~ \ ~i 1 ~ ~ 10 II, I ~.. I, I \ \ I '::,,.' 20 ~_J J 1 I I I I I I I D. f f f f. I~ 100 i I ' ~ l' l l I V r II ~ '...J ~ i... I I I I I I.l J E. Id. VALMIIT TAVARAT/SVTMAIDEN VIE}ITIHIN.80a100 ( f f ~r " 110 j A \ V' I,\ i ~ l I 1 ~ Ij \ li 95 I J _1 I I I I I I I I / F VALMIIT TAVARAT KULUTTAJAHINTAINDEKSI % \, \,... I 15 l~ I l I,, \ 10 r:v ~f /; ~_' t I I,V I f 5 v \/, N, I I I I I " '\,, f I I I I
ENNUSTE. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Huoltotase, määrät. Huoltotase, arvot. Huoltotase, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät
1 8.3.1996 ENNRA61.TLI Taulukkliite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 1. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotArtikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju
Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotAjankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP
Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset
LisätiedotSuomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy osa 2
Sumen Pankki Sumen Pankin ennusteita syksy 1984 sa 2 ,SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT SSÄSEEN KÄYTTOON Pentti Frsman/AR, TN 1.10.1984 V ENT (Tavarat) A HNNAT 1 YLESTÄ Vientihintjen nusu jää ennusteperidilla
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotMiksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?
Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotVakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)
Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotPalkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996
Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant
Lisätiedot1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys
1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden
LisätiedotMarkkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen
Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt
KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotRaakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista
Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotTalouskatsaus
Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotTAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirast, kirjaam PL 2100 00099 Helsingin kaupunki TAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ Tapulikaupunki- Seura ry. esittää seuraavaa: Yleistä
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotFrom Failand to Winland. Vesiturvallisuuden kokonaisarviointi. Tilakortit päätekijälle: 2. Terveys ja hyvinvointi. Päivitetty: 9.1.
Frm Failand t Winland turvallisuuden kknaisarviinti Tilakrtit päätekijälle: Päivitetty: 9.1.2019 Hum! Näissä tilakrteissa esitetyt arvit n tehty Winland-hankkeen työryhmässä asiantuntijahaastattelujen
LisätiedotMENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3
Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTeollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Tellisuus sana elinvimaista elinkeinrakennetta Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi TEM/EIO 11.11.2013 1 Ehdtus uudistuvan tellisuuden
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotTALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotRISTIKKO. Määritelmä:
RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotSaksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa
BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS
PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213
Lisätiedot