ENNUSTE luottamuksellinen Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Ulkomaankauppa, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät. Ansiotaso ja tuottavuus

Transkriptio

1 luttamuksellinen TaulukkUite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 1. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk 15. Taulukk 16. Taulukk 17. Taulukk 18. Taulukk 19. Taulukk 2. Taulukk 21. Taulukk 22. Taulukk 23. Taulukk 24. Taulukk 25. Taulukk 26. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Hulttase, määrät Hulttase, käyvän hinnin Hulttase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkmaankauppa, hinnat Ulkmaankauppa, määrät Ktitaluksien tult ja kulutus Kiinteät investinnit Päämakanta Tutant sektreittain Työvimatase Ansitas ja tuttavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätiminta: tutant, investinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Ktitaluksien tult, kysyntä ja säästäminen Valtin ment Valtin tult Valtin kassa-alijäämä ja rahitus Kansantul Verasteet Maksutase Sumen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Krt Julkisen taluden velka

2 Luttamuksellinen EN KESKESMPÄ MUUTTUJA 8KT, %-muuts Työlliset, %-muuts T}!öttömyysaste, % Kuluttajahinnat, %-muuts (defl.) Kuluttajahintaindeksi, % Phjainftaatiindik., % Asuntjen hintaindeksi, %-muuts Spimuspalkat, (yksityinen sektri), %-m. Ansitas, %-muuts Reaaliansitas, %-muuts T!lön tuttavuus, %-muuts Tavaraviennin deftaattri, %-muuts Tavaratunnin deflaattri, %-muuts Vaihtsuhde, %-muuts M2, %-muuts Markkinarahan krk (3 kk) Valtin verl!. blig. 4-5 v. krk Veraste, % BKT:sta (SNA) Valtin nettlutant, % BKT:sta Julkisen sektrin EMU-jäämä, % BKT:sta Ktitaluksien kuiutusalttius, % Päämatuljen suus jalstusarvsta, tel., % Vaihttase, % BKT:sta e1998 e 1999 e

3 Luttamuksellinen HUOLTOTASE 199-Mmk, määrät ja %-muutkset Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjnta Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe Varastjen muuts Tilastvirhe Var.muuts+til.v % ed.v.kk.kys~nnästä Kknaiskysyntä Ktimanen kknaiskysyntä e1998 e 1999 e

4 Luttamuksellinen HUOLTOTASE, käypiän hintihin, Mmk ja %-mu\rtkset Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjnta Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe Var.muuts+til.v % ed.v.kk.kys~nnästä Kknaiskysyntä Ktimainen kknaiskysyntä e1998 e1999 e

5 Luttamuksellinen HUOLTOTASE, HNNAT, indeksi 199=1 ja /O"'muutkset Bruttkansantute mm Tavariden ja palvelusten tunti Kknaistarjma Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset kiinteät investinnit Julkiset kiinteät investinnit Kknaiskysyntä Ktimainen kknaiskysyntä e1998 e 1999 e KANSANVÄLNEN KEHTYS, ind. 199=1 ja %-muutkset Vientimarkkiniden kasvu Kilpailevat maailmanmarkkinahinnat Kilpailijiden te. tutt. vientihinta HWWA Tell. raaka-ainehinnat (pl. energia),fm HWWA Energia raaka-aineet, USD Sumen Pankin valuuttaindeksi, 1982= USD-avistakurssi, FMlUSD SP:n uikm. netts. valuuttaindeksin muuts.5.47 e1998 e 1999 e

6 Luttamuksellinen ULKOMAANKAUPPA, HNNAT, ind.199=1 ja %-muutkset 1996 Vientihinnat Tavariden viennin hinta (SNA) Palvelusten viennin hinta (SNA) Tavariden ja palvelusten viennin hinta (SNA) Tuntihinnat nvestintitavarat (PNO=.2596) Kulutustavarat (PNO=.221) Raaka-aineet ja tutanthyödykkeet,(pno:::.5193) Tavariden tunnin hinta (SNA) Palvelusten tunnin hinta (SNA) Tavariden ja palvelusten tunnin hinta (SNA) Vaihtsuhde (SNA) e 1998 e 1999 e ULKOMAANKAUPPA, määrän %-muutkset Vienti e 1998 e 1999 e2 Tavariden vienti (SNA) 6.8 Palvelusten vienti (SNA) 2.7 Tavariden ja palvelusten vienti (SNA) Tunti Tavariden tunti (SNA) 8.4 Palvelusten tunti (SNA) -9.3 Tavariden ja palvelusten tunti (SNA) 4.6 Vientimarkkinat 8.8 Suhteelliset vientihinnat, %.4 Kilpailukyky- indikaattri.199=

7 SUOMEN PANKKi Luttamuksellinen KULUTUS, 199-Mmk ja /-muutkset KOTTALOUKSEN TULOT JA KULUTUSALTTUS Yksityiset kulutusment Julkiset kulutusment Valtin kulutusment Kuntien kulutusment Ssiaaliturvarahastjen kulutusment Kulurusment Ktitaluksien (sis.vty:t) käytett. leva tul Käytettävissä leva leva reaalitul Kulmusalttius, % e1998 e1999 e KNTEÄT NVESTONNT, määrät, 199-Mmk ja %-muutkset Yksityiset investinnit Yksityiset tutannlliset investinnit Tellisuus Muu yksityinen sektri Asuinrakennusinvestinnit Julkiset investinnit Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Kiinteät nvestinnit e1998 e1999 e

8 Luttamuksellinen PÄÄOMA KANTA Kiinteän pääman nehkanta, Mrd. mk Asuntjen mistus Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen timinta Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt VARASTOKANTA, 19-MRD PAAOMAKANNAN POSTUMAKERTOMET Tellisuus Muu yksityinen sektri e1998 e1999 e Julkinen timinta Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Asuntjen mistus TUOTANTO PER PAAOMAKANTA, KOKO TAL., =1 TUOTANTO PER PÄÄOMAKANTA, TEOLL., =

9 Luttamuksellinen TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTORETT AN (ARVON LSÄYS), 199-Mmk e 1998 Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen timinta Bruttkansantute, th Välilliset vert miinus tukipalkkit Bruttkansantute, mh e 1999 e TYÖVOBMATASE, tuhatta henkeä, %-muuts e 1998 (Työvimatiedustelun mukainen) Työlliset Työttömät Työvima Työikäinen väestö Työvimasuus, % Työttömyysaste, % e1999 e

10 Luttamuksellinen ANSOTASO JA TUOTTAVUUS, %-muutkset Ansitasindeksi Spimuspalkat Yksityinen sektri Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen sektri ReaaUansitas Kk talus Ansitas Vksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuttavuus Tellisuus Ansitas Keskipalkka 1) Vksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuttavuus T~öntuttavuus Kk talus Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen sektri.8. YkSikkötyökustannukset Kk talus Tellisuus Muu yksityinen sektri.2.1 Julkinen sektri Keskiealkka 1 ~ Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen Ansitas Tellisuus Muu yksityinen sektri Julkinen e 1998 e e ) Keskipalkka = palkkasumma palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + ss.vak. maksut palkansaajien tehdyt työtunnit

11 Luttamuksellinen KESKESET HNNAT, 199=1 Yksityisen kulutuksen hinta Kuluttajahintaindeksi EU:n yhdenmuk. kuluttajah.ind. 1996=1, Sumi Phjainflaatiindikaattri Asuntjen hintaindeksi Asumiskust. hinta kuluttajahintaindeksissä Netthintaindeksi Vertariffi-indeksi Vertariffi-indeksi, välilliset vert Vertariffi-indeksi, tuki palkkit Tutannn hintaindeksit Yksityinen sektri - palvelukset - palvelukset pl. asuntjen hall. ja vukraus - ktimarkkinilla myyty tellisuustutant - tellisuus Arvnlisäyksen deflaattrit BKT:n hinta, th Tellisuus Muu yksityinen sekt. - jsta asuntjen hall. ja vukraus Julkinen timinta e1998 e1999 e

12 Luttamuksellinen YRlrr ÄJÄ TOMNTA 1996 Yksitlisen sektrin tutant, määrän %-muuts 4.1 Tellisuus 2.9 Muu yrittäjätiminta 4.7 Kiinteät investinnit, määrän %-muuts 1.2 Tellisuus 5.4 Muu yrittäjätiminta 12.8 Brutttimintallijäämä, % jalstusarvsta Tellisuus 44.7 Muu yrittäjätiminta 5.8 Yritlsten bruhkassavirta, % jalstusarvsta Tellisuus 35.5 Muu yrittäjätiminta 16.2 Timintallijäämä, % jalstusarvsta Tellisuus 3.6 Muu yrittäjätiminta 31.7 Yri!}lsten lutt, % BKT:sta 51.3 Lutt arvnlisä)!ksestä Tellisuus mk-määräiset 47.1 valuuttamääräiset 51.7 Muu yrittäjätiminta mk-määräiset 51.6 valuuttamääräiset e1998 e1999 e KOTTALOUKSEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMNEN 1996 Käytettävissä leva reaalitul, %-muuts 1. Yksityinen kulutus, %-muuts 3.5 Asuntinvestinnit, %-muuts -.1 Pankkilutt, %-muuts -1.7 SUEEea nettvarauisuus, %-muuts 11.4 Nettsäästämisaste, % 1.3 Pankkilutt, % käytettävistä levista tulista 52.3 Pankkilutt, % suppeasta nettvarallisuudesta e 1998 e1999 e

13 Luttamuksellinen VALTON MENOT, MMK ja %-muutkset Krkment Tukipalkkit Tulnsiirrt ktitaluksille Tulnsiirrt kunnille Tulnsiirrt ssiaaliturvarahastile Tulnsiirrt ulkmaille Käytettävissä leva tul + Kulutusment - nvestintiment - Kiinteän pääman pistt + Valtin päämansiirrt + Nettlutnant :: Valtin ment e1998 e 1999 e

14 SUOMEN PANKKi Luttamuksellinen VALTON TULOT, MMK ja %-muutkset Tutannntekijätult tult Välilliset vert Arvnlisäver Välittömät vert Paklliset maksut ja sakt D Työnantajain tdelliset ja laskennalliset. stumaksut Vakuutettujen tdelliset stumaksut Muut tulnssiirrt Tult yhteensä e1998 e1999 e i VALTON KASSA-ALJÄÄMÄ JA RAHOTUSlKETOMET, Mmk Valtin tult Valtin ment Valtin nettlutnant Tulylijäämä (kassaperusteinen) jsta krjaustermi finanssisijitukset, nett Valtin asuntlainat, nstetut Asuntlainat, takaisinmaksetut (-) Pankkituki, nett 4 Muut finanssisijitukset, nett Nettrahitustarve (-) Valuuttalutt Valtin kassa-aseman muuts Markkalutt e 1998 e1999 e2 1n

15 Luttamuksellinen KANSANTULO, Mmk ja %-muutkset Ktimaiset tutannntekijätult Palkat ktimaasta Työnantajain ssiaalivakuutusmaksut Timintaylijäämä Tutannntekijätult ulkmailta, nett Palkat ja 5S. vakuutusmaksut. ulkmailta.,nett Välilliset vert ulkmailta, nett Välilliset vert miinus tukipalkkit Kansantul Netttulnsiirrt ulkmailta Kansantaluden käytettävissä leva tul Ktitaludet Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Yritykset ja rahituslaitkset e 1998 e 1999 e

16 Luttamuksellinen VEROASTEET Välittömät vert, % BKT:sta Välilliset vert,% BKT:sta SOTU-maksut, % BKT:sta Paklliset maksut ja sakt, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta!SNA~ Ansitulnsaajien Valtin keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % yhteensä keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % Kunnallisveräyrin keskihinta, p Yhtiöverkanta ALV-% Efektiivinen veraste, muut hyödykevert Efektiivinen veraste, h:tödyketukie!alkkit Yhteisöjen välittömät vert, % Bkt:sta Tukipalkkit. % BKT:sta Valtin tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Kuntien tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Sturahastjen tulns. ktital.:lle, % BKT:sta e1998 e1999 e

17 Luttamuksellinen MAKSUTASE, Mmk Tavariden vienti (SNA) Tavariden tunti (SNA) Kauppatase (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tunti (SNA) Palvelusten tase (SNA) Tavariden ja p!lvelusten tase {SNA} TUulat ja tulnsiirrt, nett - päämakrvaukset ulkmailta, nett, mmk (SNA) - netttulnsiirrt ulkmailta, mmk (SNA) Vaihttase Yksityisen pääman netttunti Valtin ulkmainen lainantt,nett SP:n valuuttavarannn muuts (lisäys -) RahittJsjäämät Ktitaludet ja VTY;t Yritykset ja rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Rahitusjäämät, % BKT:sta Ktitaludet ja VTY:t Yritykset ja rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Vaihttase e1998 e1999 e

18 Luttamuksellinen KESKUSPANKKRAHA-ASETElMA Ulkmaiset nettsaatavat Valuuttavarant Muut ulkmaiset nettsaatavat Sijitustdistukset Nettsaamiset rahituslaitksilta "1) Nettsaamiset julkiselta sektrilta Yri~sten nettvelka Sumen Pankille Keskuspankkiraha Uikkeessä leva raha Paklliset reservit Vapaat reservit SP:n ma pääma ja muut erät nett Keskuspankkiraha Yleisön käteissuhde (c) Pankkien varantsuhde (r) Vähimmäisvarantvelvitteet, % 2) - likvideistä talletuksista - muista talletuksista - muusta ktim!e:sta Rahakerrin 1/!c+r!1-cn Raha-aggregaatit, Mmk M1, Mmk Ol-muuts M2, Mmk %-muuts - jsta pankkitalletukset, Mmk %-muuts M3,Mmk %-muuts yleisöllä levat sijitustdistukset %-muuts , e1998 e1999 e n n ) 1999 alk. ml. EKPJ 2) 1999 alkaen letettu efektiivisesti muuttumatn varantvelvite

19 Luttamuksellinen PANKT Yleisön pankkilutt yhteensä Pankkilutt ktitaluksille Pankkilutt yrityksille Markkafutt i) Valuuttamääräiset Pankkien kassat Valtin bligaati- ja velkasit. lainat Pankkien reservit (paklliset + vapaat) Yleisön markkatalletukset Yleisön hallussa levat sijitustdistukset Valtin kassa SP:n muut nettsaamiset rahituslaitksilta 1) 1999 alkaen sis. myös eurlutt e1998 e 1999 e KOROT, % Markkinakrk, 3 kk 1) Valtin verllisen bligaatin 4-5 v. krk 2} Pankkien keskimääräinen antlainauskrk Talletuspankkien uusien luttjen keski krk Pankkitalletusten keskikrk 1) Helibr, 1999 alusta euribr 2) krk PV45.M e 1998 e 1999 e

20 Luttamuksellinen JULKNEN VELKA Julkisen sektrin EMU-VELKA (ESA-määr.) - muuts, Mmk -% BKT:sta Sulautuserä yhteensä, Mmk - muuts, Mmk Valtin velka, Mmk - muuts, Mmk -% BKT:sta Valtin velka, pl budjettit. velka valtin eläker. - muuts, Mmk - % BKT:sta Valtin valuuttamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk Valtin markkamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk n e 1998 e 1999 e

21 Luttamuksellinen KuviUite Kuvi 1. Kuvi 2. Kuvi 3. Kuvi 4. Kuvi 5. Kuvi 6. Kuvi 7. Kuvi 8. Kuvi 9. Kuvi 1. Kuvi 11. Kuvi 12. Kuvi 13. Kuvi 14. Kuvi 15. Kuvi 16. Kuvi 17. Kuvi 18. Kuvi 19. Kuvi 2. Kuvi 21. Kuvi 22. Kuvi 23. Kuvi 24. Kuvi 25. Kuvi 26. Taluden keskeiset tasapainluvut Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kysyntä ja tarjnta Tutant timialittain Työllisyys, työvima ja työttömyysaste Ulkmaankauppa Ulkmaankauppahinnat Vaihtsuhde Kiinteät investinnit timialittain investintiaste timialittain Päämakanta Ktitaluksien tult, tulnkäytlö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talus Kustannukset ja hinnat Yksityisen sektrin ansitas Työkustannukset ja tutannn hinnat Kuluttajahinnat Vaihttase ja ulkmainen nettvarallisuus Säästämis- ja investintiaste Markkinakrt Pankkikrkja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus

22 Luttamuksellinen Kuvi 1. Taluden keskeiset tasapainluvut Bruttkansantute % 2 15 Työttömyysaste 1) % z 1) Katks wden 1997 alussa 1 Vaihttase %BKT:sta 7 nflaati Yhdenmukaisle!tu kututtajahlntaiooeksi % ZOOO 6 Julkisen taluden rallitusjäämä (EMU) Julkinen velka (EMU) %BKT:sta 4 2 1) f )

23 Luttamuksellinen Kuvi 2. Kansainvälinen talus ja Sumi Bruttkansantute Määrän indeksi, 1986= Sumi Eurmaat Bruttkansantute Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neijänneksestä (tasitus: 2 neljänneksen liu kuva keskiarv) Sumi Eurmaat

24 Luttamuksellinen Kuvi 3. Kansainvälinen talus ja Sumi Määrän indeksi, 1986= L, 1/::":./.",.---- ~ ~ ""''''''':' ''''i' ''' l/ Vientimaiden tunti (=kysynnän määrä).-/; y,,/',i :/;,J 1,:. f i ~"" /, Tavaravienti ~ ~ 2 16 Sumen vientimarkkinat, kysynnän (=tunnin) määrä Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Kaikki alueet Sumen viennille tärkeät maat

25 Luttamuksellinen 14.1, Kuvi 4. Kansainvälinen talus ja Sumi 8 Kuluttajahinnat Prsenttimuuts edellisestä vudesta Eurmaat Sumi 12 Tellisuuden suhteelliset yksikkötyökustannukset, Sum i/kilpailijam aat ndeksi 1982= Samassa valuutassa Kansallisissa valuutissa

26 Luttamuksellinen Kuvi 5. Kysyntä ja tarjnta, vlyymi-indeksi 199= neljänneksen liukuva summa, indeksi 199=1 indeksi 199=:1 h ~, """" ~ %-yks /..."..,-V ~ J?' /\../""'\. ~ '7 ~ ".. ~ Vienti (vas. as!.) ~ - Yksityiset investinnit (vas. as1.) -Varastjen muutksen vaikutus kk.kysynnän kasvuun (ik. ast.) ndeksi 199=1 11./ /.. 1 / ~... V "'\ " -/ ~"'" /. #.".. /" "" Yksityinen kulutus - - Julkinen kysyntä ndeksi 199=1 ~.. -' '" ~h.. ' ~,,' , '" -./ ~ H Tunti,... ~""-

27 Luttamuksellinen Kuvi 6. Tutant timialittain 4 neljä n n e k sen Hu k 1.1 va s u m m a, i d e k s i 1 99 = ~ =-..,, '",,. ~... ~ '!- -. :::;;--- ~.. ~ -~. ~ 1-" ~ BKT tutanlkuslannushintaan - - Tellisuus --Muu yksityinen sektri -Julkiset palvelut 1 5 Tutannn määrä, prsenttimuuts edellisestä vudesta , C () j S

28 Luttamuksellinen Kuvi 7. Työllisyys, työvima ja työttömyysaste Työlliset 1 henkilöä, neljän neljänneksen liu kuva keskiarv ~.! \ 1\ / \ / \ ~ V ;' :/ Työvimasuus % Työttömyysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarv 1 ~~ 1 5 t--- - /... ~ V / " '--- r Vuden 97 alusta Tilastkeskus n uudistanut työvimatiiastnsa, seurauksena arvi n laskenut

29 Luttamuksellinen Kuvi 8. Ulkmaankauppa Tavarat ja palvelut, määrä 25 Neljän neljänneksen liu kuva k.a., indeksi 199= /....i L. "' r ~ ". -...,.-,.-..., ~--.",../ / ~. V ",".. " '" Vienti Tunti 5 / BKT:sta, käyvin hinnin ' -- :"""::- --:...: ~... L ~ ~ ~ ~ 1 _ Vienti Tunti

30 Luttamuksellinen Kuvi 9. Ulkmaankauppahinnat ndeksi 199= "....~..' -~~ 1" R ~,1 "- " /. /'.~~_... -, 1., l~ ~ Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1) -Tavaratunnin hintaindeksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liu kuva k.a. Kuvi 1. Vaihtsuhde ndeksi 199=1, kahden neljänneksen liukuva keskiarv Tavarakeupan hintaindekseistä (TK)

31 Luttamuksellinen Kuvi 11. Kiinteät investinn it tim ialittain 14 Neljän neljänneksen liukuva k.a., 199= Tellisuus -Muu yksit. yrittäjätiminta - Asuntinvestinnit - - Julkiset palvelut Kuvi 12. nvestintiaste timialittain % BKT:sta kiintein hinnin 15 Neljän neljänneksen liukuva summa Tellisuus - Asuntinvestinnit -Muu yksit. yriuäjätiminta... Julkiset palvelut

32 Luttamuksellinen Kuvi 13. Päämakanta Nettpääm akanta 11 ndeksi 199=1 1.- / ~.... ~... - ~ 9 --r-- ~* 8 7 /,," r~ ~ Tellisuus.. - Muu yksityinen sektri Tutannn määrä suhteessa nettpäämakantaan 18 ndeksi 199= Tellisuus Muu yksityinen sektri

33 Luttamuksellinen Kuvi 14. Ktitaluksien tult, tuln käyttö ja velkaantuminen Käytettävissä leva reaalitul. nstt % % 1 mkulutusment, määrä - Säästäm isaste % BAsuntinvestinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (ik. ast.) Hl

34 Luttamuksellinen Kuvi 15. Yritykset Päämatuljen suus jalstusarvsta % Tellisuus - - Muu yksityinen sektri Brultvelat suhteessa tutannn jalstusarvn 2 % / / ~ - ~ ~\ /', f--.. '\ ~ '".. ~, '"... ~. P ,.. -. ='\.. *.. ~ Tellisuus Muu yritystiminta '\ r- 16 Kiinteät investinnit suhteessa BKT:hen % 12 r f--- " ~ B ~ " "... ", -:-;: ,.,,-. "- --- '" -., p "'--.", () M " yritystlm il1ta

35 luttamuksellinen Kuvi 16. Julkinen talus Rahitusjäämä 1 % BKT:sta ".. ; Kk julkinen sektri (SNA) - - Valtintalus Velka 8 6 % BKT:sta, ;...,; Kk julkinen sektri (EMU-velka) Valtintalus

36 luttamuksellinen Kuvi 17. Kustannukset ja hinnat Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Tuntihinnat, kahden neljänneksen liu kuva K.a. % % 8 4 ~ Ansilasindeksi - - Yksikkölyökustannuksel. neljän nelj. liukuva <.a. 1 % Ylldenmukaistettu kuiuttajahintaindeksi ~ - Kuluttajahintaindeksi

37 Luttamuksellinen Kuvi 18. Yksityisen sektrin ansitas Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Muun yksityisen sektrin ansitas % _Liukuma a Spim uspalkkaindeksi -Reaaliansitas Tellisu uden ansitas 15 % _Liukuma _ Spim uspalkkaindeksi -Reaaliansitas

38 luttamuksellinen Kuvi 19. Työkustannukset ja tutannn hinnat Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Tellisuus 15 4 nelj. iiukuva keskiarv Yksikkötyökust. - - Arvnlis. deflaattri -Tutannn hinta Palvelusektri 15 4 nelj. liu kuva keskiarv Yksikkötyökust... Arvnlis. defiaattri -Tutannn hinta

39 luttamuksellinen Kuvi 2. Kuluttajahinnat Yhdenm ukaisteuu kuluttajah ntaindeksi 8 Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä KuluUaja h i n ta i n de ks i Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä

40 Luttamuksellinen Kuvi 21. Vaihttase ja ulkmainen nettvarallisuus 1 Vaihttaseen pääerät, m rd. mk Neljän neljänneksen liukuva summa ~Vaihttase - - Palvelulasa -Kauppatase -Päämankrvaukset ja tulnsiirrt Vaihttase ja kauppatase, % BKT:sta ~,"".. "'----' :-Vaihttase - Kauppatase Ulkmainen nettvarallisuus, % BKT:sta f-----,,.. --,.. ~, ~, ""'" "' ~ '" Ulcmainen nettvaramsllus, '\ 4' /..\:,,,' J ~ - u ~ Ulkmainen l'ettvaramsuus pl ulkm. Dmistamat pörsaisakkeet 1- /

41 Luttamuksellinen Kuvi 22. SÄÄST ÄMS- JA NVESTONTASTE BRUlTOSÄÄSTÄMSEN JA BRUlTOJNVESTONTEN OSUUDET BKT;STA, % SÄÄSTÖ - NVESTONNT = RAHOTUSJÄÄMÄ Fflnnn'lfn-rlff i=- - =- JULKNEN SEKTOR - 12~--~-----~ ,r r r- - gl NVESTONNT l-i SÄÄSTÖ Jlrt, llllli'.llw "'''111 <1rT UJ _ g~--~----~----~-----~--~-----r ~-g - RAHOTUSLATOKSET

42 luttamuksellinen Kuvi 23. Markkinakrt % ~. 'l... h -, ~ "." /"tt ~.., \ \ 1\ ~ "-... ~..... \ ~ Valtin pitkä bligaatikrk Markkinarahan krk Kuvi 24. Pan kkikrkja 16 % Antlainauksen keskikrk..... U L1sien luttjen krk -Uusien luttjen krk rea.ahsena 1) 1) Deflatitu kuluttajahintaindeksillä

43 Luttamuksellinen Kuvi 25. Raha.. aggregaatit 4 /c.~ ~ ~ ~ ~r- r- ~ ~-, M1 - - M2 -M3 Kuvi 26. Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus 4 r~ -. ~ -, -,~.- ~ ~ Markkatalletukset Markkalutt

44 Ennusteraprtti 2198:A Luttamuksellinen Kansainvälinen talus vusina Alustava ennuste Sumen Pankki

45 luttamuksellinen ENRA82A.wpd Kansainvälinen talus vusina * Kansainvälisen taluden ennuste n alustava. Se n tarkitettu taustapaperiksi EKP:n neuvstn kkukseen 1. syyskuuta sekä MOPS:n kkukseen samalla viiklla, jissa keskustellaan EKP:n ennusteesta ja siihen liittyvistä maailmantaluden ennusteletuksista. 1 Yhteenvet Läntisten tellisuusmaiden kasvu näkymät vat Aasian kriisin syvenemisestä ja pitenemisestä hulimatta edelleen varsin sutuisat. USA:ssa kasvun ennustetaan hidastuvan vunna 1999 vähitellen nin 2 prsentin uralle viime vuden vimakkaan kasvun jälkeen. Ennätysmäisen alhaiseksi painunut työttömyys kääntyy nusuun ennusperidilla kasvun hiipumisen myötä. Kuluvana vunna syntynyt julkisen taluden ylijäämä säilyy lähivusina. Japanin taluskasvu n negatiivista kuluvana vunna ja tipuu vain hitaasti ensi vunna pankkisektrin vaikeuksien jatkuessa ja kuluttajien pessimismin pitäessä säästämisasteen krkealla. Kysynnän ennustetaan elpyvän selvemmin vasta vunna 2, jllin kasvu asettuu runsaan 2 prsentin uralle. Eurmaiden kasvun dtetaan hienkseltaan vimistuvan kuluvana ja ensi vunna hulimatta Japanin taluden kasvun supistumisen aiheuttamasta Aasian kriisin syvenemisestä. Eurmaiden kasvua tukee erityisesti Saksan, Ranskan ja talian kasvun kiihtyminen kuluvana vunna. Ktimaisen kysynnän elpyminen ylläpitää entistä selvemmin kasvua, jnka vahvaa kehitystä ennaki myös Eurmaiden suhdannedtusten ja erityisesti kuluttajien ptimismin heinäkuussa jatkunut vahvistuminen. Hintjen kehitys n pääsin maltillista suurissa tellisuusmaissa. USA:ssa ja Japanissa tänä vunna inflaati n varsin alhaista. Japanissa taluden hidas elpyminen pitää hintjen nusun jatkssakin alhaisena, kun sen sijaan USA:ssa inflaati kiihtyy ensi vudesta alkaen nin 2 prsentin taslle. Myös eurmaissa inflaativauhti kiihtyy lievästi ennustevusina, mutta pysyy kuitenkin alle 2 prsentin taslla. '" KV-ennustetiimi: Ennustepäällikkö lm Pyyhtiä, Esk Aurikk, Reij Siisknen, Ulla Sjöblm. lisäksi ennustetta 11 käsitelty ennustekkuksissa KT-sastlla, jissa vat lleet mukana RP:n ja RM:n edustajat sekä KT -sastlla ennusteen jhtryhmässä.

46 luttamuksellinen ENRA82A.wpd Aasian kriisi n tistaiseksi näkynyt selvimmin läntisten tellisuusmaiden inflaatin hidastumisena. Kriisin reaalivaikutusten tullessa yhä knkreettisimmiksi myös rahitusmarkkinahäiriöiden riskit vat lisääntyneet ja pörssikurssien vlatiliteetti kasvanut. Riskinä maailmantaluden kannalta n, että nämä häiriöt saattavat hillitä yksityisen sektrin kysynnän kasvua ja alentaa kasvunäkymiä. 2 lähtökhtatilanne Taluden suhdannedtukset vat khentuneet tämän vuden alkupulella EUmaissa ja USA:ssa, kun Japanissa sen sijaan ne vat heikentyneet edelleen (kuvi 1). Eurmaiden kk talutta kuvaava suhdanneindikaattri n llut nusevalla trendillä vuden 1996 pulivälistä alkaen ja llut krkeampi kuin vusien keskiarv j vuden ajan. Kk eurtaluden luttamuksen paraneminen jhtuu pitkälti kuluttajien (kuvi 2) ja rakennustutannn ptimismista, kska tellisuuden suhdannedtukset laskeneet lievästi viime kuukausien aikana mm. tutant-dtusten alenemisen ja vientitilausten ennallaan pysymisen vuksi. 3 Ennusteletukset Ennusteet lyhyille nimelliskrille (3 kuukauden eurkrk) perustuvat arviihin rahaplitiikan reaktista inflaatinäkymiin (taulukk 1). Eurmaiden rahaplitiikka letetaan kuitenkin teknisistä syistä muuttumattmaksi ja alituskrksi n letettu 3.5 %. Yhdysvaltjen arviidaan nstavan krka vuden 1999 pulivälissä asteittain.3 prsenttiyksiköllä siten, että vuden 2 alusta lukien lyhyt krk n 6 %. Japanissa lyhyiden krkjen dtetaan nusevan lähes vastaavasti, jten USA:n ja Japanin välinen krker pysyy runsaassa 5 prsentissa. sssa-britanniassa sen sijaan krkjen nusu päättyy vuden 1998 viimeisellä neljänneksellä taludellisen kasvun hidastuttua ja inflaatin vaimennuttua. Krkern seurauksena dllarin dtetaan heikkenevän Saksan markkaan nähden nin 5 % ja nin 18 % Japanin jeniin nähden vuden 2 lppuun mennessä. Eurmaiden julkisen taluden tasapainttumisen letetaan jatkuvan melk verkkaisena ennusteperidilla niin, että julkisen sektrin alijäämät supistuvat keskimäärin nin 1 prsenttiyksiköllä vuden 2 lppuun mennessä. USA:ssa julkinen talus pysyy sen Sijaan lievästi ylijäämäisenä. Japanissa pulestaan alijäämä kasvaa lähes 5 prsenttiin tänä vunna ja velkasuhde lähentelee 1 prsenttia.

47 Luttamuksellinen ENRA82A.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vusina Maailmankaupan kasvuvauhdin ennustetaan Aasian kriisin vuksi hidastuvan puleen viime vuden liki 1 prsentista, mutta npeutuvan jälleen ensi vunna nin 7 prsenttiin, jlla taslla se kasvaa jatkssakin (kuvi 4). Verrattuna kevään ennusteeseen maailmankauppa kasvaa hieman hitaammin kk ennusteperidin aikana. Tellisuustutteiden dllarimääräiset vientihinnat kääntyvät ensi vuden alussa nusuun pitkään jatkuneen alenemisen jälkeen. Keskimäärin näiden vientihintjen ennustetaan laskevan tänä vunna 3 %, mutta nusevan ensi vunna lievästi. Jatkssa kasvu npeutuu vielä mm. dllarin heikentymisen vuksi. Dllarimääräiset tellisuuden metalliraaka-aineiden hinnat kääntyvät nusuun tämän vuden lpulla alennuttuaan vimakkaasti kk vuden kuluessa (kuvi 5). Raaka-öljyn dllarimääräisen hinnan ennustetaan pulestaan kääntyvän lievään nusuun vasta ensi vuden alusta lukien (taulukk 2). Eurmaiden kasvu ja inflaati vimistuvat Saksassa ktimaisen kysynnän kasvu li vuden alkupulisklla entistä selkeämmin taluden elpymisen taustalla. Vuden ensimmäisellä neljänneksellä kknaistutannn kasvu li vusitaslla 3. % erityisesti investintien ja yksityisen kulutuksen tuntuvan kasvun ansista. Viimeisimpien indikaattreiden mukaan kasvu hidastui selvästi tisella neljänneksellä. Esimerkiksi tellisuustutant aleni kesäkuussa 1.9 % tukkuusta. Viime vuden kesäkuusta nusua li.9 %. Lppuvuden aikana kasvu kuitenkin pysyy vahvana ktimaisen kulutus- ja investinti kysynnän tukemana, mutta hiljenee hieman seuraavina vusina. Työttömyys aleni heinäkuussa 1.9 prsenttiin. Hulimatta arvnlisävern krtuksesta huhtikuun alussa kuluttajahintainflaati painui heinäkuussa.9 prsenttiin pääasiassa alentuneiden energian ja elintarvikkeiden hintjen vuksi. Hintjen nusu li hitainta sitten Saksjen yhdistymisen vunna nflaatin ennustetaan pysyvän tällä taslla lppuvuden mittaan, mutta alkavan kiihtyä ensi vuden aikana keskimäärin 1.5 prsentin tuntumaan. Kiihtyminen jhtuu energian ja raaka-aineiden hintjen kääntymisestä nusuun sekä npean kasvun aiheutta masta työvimakustannusten nususta. Ranskassa suhdannenusu n vahvistunut j viime vuden kesästä alkaen.. Kasvua tuki aluksi viennin nusu, mutta vähitellen myös ktimainen kysyntä n vimistunut. Kysyntää vauhdittaa ennätyksellinen kuluttajien ptimismi. kun

48 Luttamuksellinen ENRA82A.wpd kuluttajien luttamusindeksi kiipesi heinäkuussa kaikkien aikjen krkeimpaan lukemaan. Kasvu jatkuu Ranskassa vahvana myös ensi vunna ja vunna 2.lnflaati n j pitkään llut 1 prsentin tuntumassa ja painui heinäkuussa.8 prsenttiin. Hulimatta vahvasta kasvusta inflaati pysyy runsaan 1 prsentin taslla vusina Kknaistutannn kasvu taliassa vimistui tuntuvasti viime vunna edellisvutisesta. Kuluvana vunna kasvun ennustetaan edelleen kiihtyvän lievästi ja vunna 1999 selkeämmin eurmaiden kasvuvauhdin tuntumaan kulutuskysynnän ja etenkin yksityisten investintien vimistumisen ansista. Espanjan taluskasvu li 3.6 % tisella neljänneksellä eli samalla taslla kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun dtetaan pysyvän tällä taslla lppuvunna ja vunna Espanja kasvaa j tista vutta EU:n keskiarva npeammin. Kasvua tukee lähinnä yksityinen kysyntä, jta vauhdittaa kuluttajien ennätyskrkea ptimismi sekä jyrkät krn alennukset. Työttömyys aleni heinäkuussa ensimmäisen kerran alle 19 prsentin sitten vuden Euralueen ulkpuliset EU-maat: sn-britannian kknaistutannn kasvu hidastui dtetusti viime vuden viimeisellä ja kuluvan vuden ensimmäisellä neljänneksellä viennin kasvun hiipuessa. Kasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan pitkälle ensi vuteen, mitä ennakivat tellisuustutannn kasvun hidastuminen sekä tellisuuden ja kuluttajien ptimismin selvä aleneminen. Englannin inflaatin ennustetaan levan selvästi krkeammalla kuin EU-maissa keskimäärin. Rutsin talus kasvi viime vunna 1.8 %. Kasvu kiihtyi kuluvan vuden ensimmäisellä neljänneksellä 2.4 prsenttiin ja seuraavalla neljänneksellä j 4.1 prsenttiin lähinnä vahvan investintitiminnan tukemana. nflaati n pysytellyt viime kuukausina selvästi alle 1 prsentin taslla, mutta kiihtyy jnkin verran tulevina vusina. USA:n kasvu vai menee, mutta inflaati kiihtyy Yhdysvaltain taluskasvu kiihtyi kuluvan vuden ensimmäisellä neljänneksellä tarkistettujen lukujen mukaan peräti 5.5 prsenttiin. Kasvu kuitenkin hidastui tuntuvasti eli 1.6 prsenttiin tisella neljänneksellä. Kasvua hidasti Aasian kriisi sekä sitkeänä jatkunut GM:n lakk ja sen seurannaisvaikutukset. Tisaalta ktimainen kulutus kasvi tuntuvasti eli 6 % ensimmäisen vusipuliskn aikana sittain vahvan pörssikehityksen ansista. Aasian vaikutukset ja GM:n lakk näkyvät vielä klmannen neljänneksen kasvussa. Tähän viittaa mm. stpäälliköiden indeksin aleneminen ja tellisuustutannn.6 prsentin

49 Luttamuksellinen ENRA82A.wpd heinäkuussa kesäkuusta. Kulutuskysynnän vahvuutta ja lakn vaikutuksia kuvaa heinäkuun vähittäismyynnin supistuminen.4 %, mutta autmyynnistä puhdistettuna kasvua li.5 %. Vuden lppupulella kasvua tukee viime vunna kiihtyneen kulutuksen kasvun jatkuminen vielä verrattain vimakkaana sekä erityisesti investintitiminnan vilkastuminen. Asuinrakennusinvestinnit sekä myös tutannlliset investinnit kasvavat tuntuvasti mm. alenevien krkjen myötä. Kk tämän vuden kasvu n runsaat 3 %, jsta se vaimenee 2 prsentin tuntumaan ensi vuden alusta lukien investintien kasvun hiipuessa. USA:n työttömyysaste alentui j viime vuden lppupulella selvästi alle 5 prsentin tasn ja li kesä- heinäkuussa 4.5 %. Työllisyyden sutuisa kehitys ylläpiti palkkakustannusten kasvuvauhdin npeana. Palkkakustannusten nusu li kesäkuussa 2.5 prsenttiyksikköä kuluttajahintainflaatita npeampaa. Kuluttajahintainflaati n pulestaan alentunut tasaisesti viime vuden alun 3 prsentin taslta 1.7 prsenttiin heinäkuussa. nflaatin vaimenemiseen vat myötävaikuttaneet tuttavuuden kasvu, tuntihintjen sekä ennen kaikkea tuttajahintjen aleneminen öljynhintjen laskun ja vahvan dllarin myötä. Tuttavuus kuitenkin aleni tämän vuden tisella neljänneksellä ja kun tuntihintjen aleneminen tasaantuu vuden lppua khti inflaatipaineet lisääntyvät selvästi, kun työmarkkinilla syntyneet ktimaiset kustannuspaineet pyrkivät työntymään kuluttajahintainflaatin. Ennusteen mukaan inflaati kiihtyy runsaan 2 prsentin vauhtiin ensi vuden lppupulella, jlla taslla se pysyttelee myös vunna 2. Tänä vunna USA:n julkisen taluden budjettiylijäämä nussee lähes 1 prsenttiin kknaistutannsta, mikä n ensimmäinen ylijäämä sitten 196-luvun. Samalla velkasuhde alenee alle 6 prsentin ltuaan tällä taslla viimeksi vunna Tisaalta Aasian kriisin vaikutukset syventävät vaihttaseen alijäämää. Alkuvuden kehityksen mukaan arviituna alijäämä tänä vunna n nin 2 mrd. dllaria eli nin 2.5 bkt:sta. Japani tipuu hitaasti lamasta Japani luisui lamaan vuden 1998 alkukuukausina, kun maan bruttkansantute supistui viime vuden viimeisellä ja tämän vuden ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä tutant li 3.7 % alempana kuin vutta aiemmin. Arviiden mukaan kuluvan vuden tisellakin neljänneksellä taluden syöksy jatkui kuitenkin hieman livempana kuin edeuisellä neljänneksellä. Lama n

50 luttamuksellinen ENRA82A.wpd seurausta kuluttajien heiksta luttamuksesta, mutta Japanin taluden sisäsyntyisten ngelmien lisäksi myös Aasian kriisi n alkanut heikentää yhä selkeämmin taluden tilannetta. Taluden heikkutta heijastellen työttömyys khsi kesäkuussa 4.5 prsenttiin, eli liki samalle taslle kuin Yhdysvallissa. Taluden ja luttamuksen elvyttämiseksi finanssiplitiikkaa n kevennetty tuntuvasti. Vernalennusten ja julkisen kulutuksen lisäyksen, jtka vastaavat nin 3.5 prsenttia bkt:sta, ennustetaan vimistavan kasvua vähitellen ensi vuden alkupulisklta lukien. Timenpiteiden arviidaan lisäävän kknaistutannn kasvua tänä vunna.8 ja ensi vunna.5 prsenttiyksikköä. Tänä vunna kuitenkin Japanin taluskasvu jäänee negatiiviseksi tipuen vasta ensi vunna hyvin hitaaksi kasvuksi. 5 Kansainvälisen ennusteen riskit ja epävarmuudet Maailmantaluden ennusteen keskeisimpänä riskinä n Aasian kriisin syvyys, kest ja sen tarttumisen aste muualle kehittyvään maailmaan. Ennusteessa n letettu, että Aasian kriisin pahin vaihe n hitettu ja kriisistä kärsineiden maiden hidas reaalitajudellinen elpyminen alkaa vähitellen. Js riski Kiinan devalvaatista tteutuu Aasian kriisi vi syventyä kilpailevan devalvintiaalln mudssa. Tällöin kriisin tarttumisvaara Etelä-Amerikkaan ja edelleen Keski- ja tä-eurppaan lisääntyisi. Tällaisen skenaarin tteutuminen aiheuttaisi tdennäköisesti maailmanlaajuisen pörssikursien rmahduksen ja vaikuttaisi negatiivisesti maailmantaluteen yksityisen sektrin kulutuksen ja investintien kasvun hidastumisena. Esimakua tällaisesta kehityksestä antaa nykyinen Venäjän kriisi, jta saltaan lienee syventänyt Aasian kriisin aiheuttama epävarmuus. Hulimatta vimakkaista rahitusmarkkiniden ensi reaktiista Venäjän kriisillä ei liene kauppavirtjen kautta mainittavampia reaalitaludellisia vaikutuksia eurmaissa mahdllisesti lukuun tattamatta vähäistä viennin kasvun hidastumista erityisesti tävallassa, Saksassa ja Sumessa.

51 Luttamuksellinen ENRA82A.wpd Kuvi 1. Taluden suhdannedtukset -Japani, 9=1 (vasen asteikk).. - USA,'9=1 (vasen asteikk) --EU-11,85=1 (ikea asteikk) f.. ' { Kuvi 2. Kuluttajien luttamusindeksi -USA,9=1 (vasen ast.) - - EU-11, % (ikea ast.)

52 Luttamuksellinen ENRA82A.wpd Taulukk 1. Krt ja valuutta kurssit l VHYT NMELUSKORKO 3 kuukauden eurkrk ka Q2 Q3 4 1 Q2 Q3 EU Saksa Ranska talia Englanti Rutsi USA Japani Q Q Q PTKÄ NMEl.lSKORKO valtin bligaatikrk Q2 Q3 4 1 Q2 3 EU Saksa Ranska talia Englanti Rutsi USA Japani Q4 1 Q Q VAlUUlTAKURSST SUHTEESSA USAN OOllARnN Q2 3 DEM FRF S TL GBP SE!( Jpy Q2 Q nS Q S i