Sote- ja maakuntauudistus Työterveyshuolto Nykytilankartoitus, raportti

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Työterveyshuolto Nykytilankartoitus, raportti Työryhmä: Leena Forss-Latvala/ HUS, Kaija Hannula /Kirkkonummi, Marjo Heikinheimo/ Espoo, Anne-Marie Hovi pj, /Vantaa, Tiina Pohjonen/ Helsinki, Carita Schröder/ Itä-Uusimaa, Samuli Salanterä/ Keski-Uusimaa, Merja Sarjanen/ Länsi-Uusimaa

2 Sisällysluettelo Työterveyshuollon tavoite Työterveyshuollon vaikuttavuus ja laatu Työterveyshuoltolaki ja suositukset Työterveyshuollon asiakkuudet Työterveyspalvelut/ tuotteet Työterveyspalveluiden rahoitus Työterveyshuollon henkilöstö Työterveyspalveluiden kriittiset yhdyspinnat Uudenmaan erityispiirteet työterveyspalveluiden näkökulmasta Työterveyspalveluiden kriittisimmät elementit liittyen vaikuttavuuteen ja laatuun Megatrendien vaikutus Osallistaminen

3 Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija, joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä työturvallisuudesta.

4 Työterveyshuollon tavoite Työterveyshuolto on työnantajan strateginen kumppani ja lisäarvon tuottaja henkilöriskien hallinnassa Työkyvyn hallinta Työterveyshuolto edistää työssäkäyvän väestön terveyttä ja työkykyä ja työnimua Työterveyshuolto vähentää sairauspoissaoloja, ennaltaehkäisee ennenaikaista eläköitymistä ja pidentää työuria Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa Työn, työympäristön ja työyhteisön terveellisyyden asiantuntemus Työterveyshuolto on työn ja työelämän muutosten terveysvaikutusten erityisasiantuntija. Perusterveydenhuollon yksilön terveyden edistämisen lisäksi työterveys tukee työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto edistää työympäristön turvallisuutta, työyhteisöjen toimivuutta ja työntekijöiden työkykyisyyttä

5 Työterveyshuollon vaikuttavuus ja laatu Työterveyshuolto on investointi Palveluita voidaan kuvata ja vaikuttavuutta mitata Keskeisimmät toiminnalliset mittarit Työkykymittarit (työkykyisyys, sairauspoissaolot, varhemaksut, ennenaikaiset eläköitymiset) Työterveyspalveluiden toimintaluvut Kustannusmittarit Työterveyshuollon toimijoilta edellytetään kirjallista laadunohjausjärjestelmää

6 Työterveyshuoltolaki ja suositukset Terveydenhuoltolain (1326/2010) 18 mukaan kunnan tulee järjestää alueellaan työskenteleville työntekijöille, alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville työterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen säädöksien mukaisia työterveyshuoltopalveluja. Järjestämisvastuu siirtyy todennäköisimmin maakunnalle Sopimuspohjaisesti palveluihin voidaan sisällyttää myös sairaanhoito (14 ). Työterveyshuoltolaki (1383/2001, 12 ) velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena (5/2015) on, että hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuolto tulisi toteuttaa yhtenä kokonaisuutena niin, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat toteuttavat sekä ehkäisevää työterveyshuoltoa että sairaanhoitoa.

7 Työterveyshuollon asiakkuudet Työterveyspalvelut perustuvat maksaja-asiakkaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen ja toimintasuunnitelmaan Asiakkuuden luonne on tyypillisesti tavoitteellista, pitkäaikaista tiiviiseen työterveysyhteistyöhön perustuvaa. Yhteistyöhön vaikuttavat yrityksen koko, asiakassuhteen kesto sekä toimialan työn muutokset, riskit, kuormitustekijät ja altisteet. Asiakassegmentit voidaan jakaa esim. sopimussisällön (Ennaltaehkäisevä ns. Kela I ja lisäksi sairaanhoito ns. Kela 2), yrityksen koon sekä työterveystarpeiden mukaan. Työterveyshuolto on jo suurelta osin valinnanvapauden piirissä, koska työnantaja valitsee työterveyspalveluiden tuottajan. Työntekijät voivat valita sairaanhoitopalveluita työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta tai itse maksaen yksityissektorilta. Näin ollen maakunnallinen työterveyspalveluiden tuottaja voi tukea maakunnallisten sote-palveluiden strategiaa kumppanuudella.

8 Työterveyshuollon asiakkuudet Työterveyshuollon asiakkuus poikkeaa muusta terveydenhuollon asiakkuudesta, koska Asiakkaina ovat kunnat, asiakasyritykset ja yhteisöt (eli ostajaasiakkaat) sekä kyseisten yritysten ja yhteisöjen työntekijät (käyttäjäasiakkaat). Palveluiden käyttäjäasiakkaana on yksittäinen työntekijä, työpaikan esimies tai työyhteisö silloin, kun palvelu tai interventio kohdistuu esim. työpaikkaan.

9 Työterveyspalvelut/ tuotteet Työterveyspalveluiden sisältö Ennaltaehkäisevät, lakisääteiset työterveyspalvelut Sairaanhoitopalvelut (erikseen sovittaessa) Muut työhyvinvointi- ja terveydenhuoltopalvelut (erikseen sovittaessa) Työterveyshuoltolaki ja asetus määräävät minimitason, jona työterveyshuolto tulee työntekijöille tarjota, mutta työnantaja sopii erikseen työterveyspalveluiden laajuudesta yli minimin työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välisellä sopimuksella.

10 Työterveyspalveluiden rahoitus Työterveyspalvelumaksut maksaa työnantaja Työterveyspalvelut ovat käyttäjäasiakkaille maksuttomia Työnantaja voi hakea kustannuksista Kela-korvausta korvausrajaan asti Lakisääteisen työterveyshuollon (Kela-korvausluokka I) kustannuksista n. 60% Sairaanhoidon (Kela-korvausluokka II) kustannuksista n. 50% Työterveyspalveluiden lopulliset rahoitusosuudet mm. työtulovakuutuksen kautta Työnantaja noin 87 % Työntekijät noin 12 %

11 Työterveyshuollon henkilöstö Työterveyspalveluita toteutetaan moniammatillisina tiimeinä Työ vaatii työterveyshuollollista erikoisosaamista ja erikoiskoulutusta Työterveyspalveluita tuottavat henkilöstöryhmät Työterveyshoitajat Työterveyslääkärit Työfysioterapeutit Työterveyspsykologit Muu henkilökunta (sosiaalityöntekijät, vastaanottohoitajat, työterveyssihteerit, sairaanhoitajat, sopimus- ja taloushenkilöstö, esimiehet ja hallinto) Työterveysorganisaatioissa järjestetään työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden ja -hoitajien koulutusta

12 Työterveyspalveluiden kriittiset yhdyspinnat Perusterveydenhuolto (mm. tulevat sote-keskukset) Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Tutkimuspalveluiden tuottajat (esim. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset) Muut hoito- ja kuntoutuspalvelut Kunnat (kuntien hyvinvointipalvelut) Kela ja eläkevakuutusyhtiöt (esim. Keva, Mela, yksityiset palveluntuottajat) Työtapaturmavakuuttajat Työterveyslaitos THL STM Kuntaliitto Terveydenhuollon oppilaitokset ja Helsingin Yliopisto Apteekki Alan järjestöt ja yhdistykset Tietojärjestelmien toimittajat (esim. potilastiedot ja raportointi) Muut toiminnan tuottamiseen tarvittavat palvelut (tila-, henkilöstöhallinto-, huolto- ym. palvelut)

13 Uudenmaan erityispiirteet työterveyspalveluiden näkökulmasta Väkirikkain alue Eniten työpaikkoja Monikielisyys ja -kulttuurisuus Monipuolinen yhdyskuntarakenne (kaupungit ja maaseutu) Suuri toimialakirjo Paljon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden henkilöstöä asiakkaina

14 Työterveyspalveluiden kriittisimmät elementit liittyen vaikuttavuuteen ja laatuun Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus Asiakaslähtöiset palvelut ovat lähellä, nopeasti, helposti, kustannustehokkaasti ja edullisesti saatavissa Asiakas on mukana palveluiden jatkuvassa kehityksessä Työterveyshuolto on volyymituote. Palvelut tulee tuottaa riittävän isolla volyymillä, jotta palvelun hinta ja laatu pystytään varmistamaan Laaja maakunnan kattava palveluverkko Digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen Korvauspolitiikka, joka tukee yrityksen mahdollisuuksia ostaa palveluita

15 Megatrendien vaikutus työterveyshuoltoon Digitalisaation mahdollistamat terveydenhuollon uudet toimintatavat sekä asiakaskokemuksen ja yksilöllisyyden entistä vahvempi huomioiminen ovat keskiössä toiminnan kehittämisessä. Erittäin voimakkaasti kehittyvä terveys- ja bioteknologia, robotiikka ja Iot sekä yksilöiden ja organisaatioiden itsensä mittaamien ja keräämien terveyteen vaikuttavien tietojen reaaliaikainen saatavuus, muuttaa diagnosointia, hoitoa sekä palveluiden tuotanto- ja jakelutapaa merkittävästi jo lähivuosina. Työmme kohteen eli asiakkaittemme työn fundamentaaliset muutokset mm. robotisaation ja digitalisaation myötä, muuttavat työterveyshuollon työn kohdetta ja sisältöä merkittävästi useilla toimialoilla. Samalla rinnalla säilyvät perinteiset työskentelytavat. Terveydenhuolto on vahvasti nouseva trendi ja liike-elämän erityinen kiinnostuksen kohde. Kuluttajalle ja organisaatioille suunnattuja terveyttä edistäviä tuotteita, palveluita ja sovelluksia tulee markkinoille ennennäkemätön määrä. Kaupungistuminen ja maahanmuutto Uudellamaalla lisää työvoiman määrää alueella.

16 Osallistaminen Työterveyshuollon valmistelun osalta tullaan käyttämään, ja valmisteluvaiheessa on jo käytetty, suoraa-, toiminta- ja tieto-osallisuutta. Valmisteluryhmä kerää työn tueksi laaja-alaisen erityisasiantuntijaryhmän Nykyisiltä tuottajilta on kerätty numeerisesti ja laadullisesti tietoa nykyisestä toimitustavasta sekä toiveesta tulevaisuuden työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuollon sisällön ja toiminnallisuuden osalta tullaan järjestämään työpajoja sidosryhmien kanssa.