Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Transkriptio

1 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen ja tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti Koskinen Paula Murtonen Henna Ojala Maiju 7p Sallinen Kirsi Svinhufvud Hannele Tuokkola Pauliina West Susanne - ei hylättyjä 5p 10p 7p 10p 5p 8p Tehtävien mallivastaukset nähtävissä perhe- ja jäämistöoikeuden kotisivuilla Helsingissä Tapani Lohi yliopistonlehtori MALLIVASTAUKSET I Kuulustelu a). Ensin toimitetaan ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä on AL 94a :n nojalla otettava huomioon A:n saamat ja B:n saamat euroa ennakkoperintöinä. Kyse on lapsille annetuista lahjoista, eikä mikään viittaa siihen, että lain mukainen ennakkoperintöolettama olisi tarkoitettu sulkea pois. Kun tehdään perintöosalaskelma, havaitaan, että A:n saama euron ennakkoperintö on ollut ylisuuri: p = = x 3 Selvitetään siten ennakkoperinnön vähennyskelpoinen määrä lisäämällä laskelmaan euron asemesta p

2 p = p x 3 p = Tehdään osituslaskelma, jossa A:lle annetusta ennakkoperinnöstä otetaan huomioon vain P L varat ep (A) ep (B) säästöt säästöt yht L:n avio-osa: P:n perillisten avio-osa: = Tasinko: P:n perilliset suorittavat L:lle Perinnönjako: P:n jäämistöön kuuluvat euroa jaetaan niin, että ennakkoperintöjä saamattomalle C:lle annetaan [1/3 x ( )] ja jo saaneelle B:lle euroa. A ei enää saa mitään. 1b) Selvitettäväksi tulee, kuinka paljon P:n lapset voivat saada lakiosaoikeutensa nojalla. Lakiosaa laskettaessa otetaan pohjaksi P:n reaalinen jäämistö, ja tehdään siihen PK 7:3.3:ssa tarkoitetut lisäykset. Huomioon voidaan ottaa nyt vain P:n antamat lahjat. Näin lisäys voidaan tehdä ainoastaan A:n saaman euron osalta. Tämä summa lisätään P:n jäämistöön, toisin sanoen siihen määrään ( euroa), joka on osituksen perusteella P:n perillisten avio-osa. Lisäystä ei siis tehdä kuten useimmat opiskelijat valitettavasti menettelivät - puolisoiden osittamattomaan AO-säästöön.* Lakiosien suuruus on täten: ( ) x ½ x 1/3 = B ja C voivat vaatia lakiosinaan euroa kumpikin. Sitä vastoin A, joka on jo saanut P:ltä euroa tämän eläessä, ei voi vaatia enää mitään. Leski L saa pitää testamentissa hänelle määrätyn P:n omaisuuden suorittamalla B:lle ja C:lle mainitut summat. * Useimmat siis laskivat perillisten lakiosat näin: ( ) x ½ x ½ x 1/3

3 3 2. Ensin on selvitettävä P:n toissijaisten perillisten (A:n) suhteellinen pesäosuus. Se saadaan kaavasta SPO = P:n jäämistö Puolisoiden omaisuus. P:n jäämistö olisi osituslaskelman perusteella tässä tapauksessa ( ): 2 = P oli kuitenkin tehnyt euron testamentin ulkopuolisen hyväksi. Täten P:n jäämistö on vain Puolisoiden omaisuus koostuu P:n ja L:n avio-oikeudenalaisten varojen lisäksi L:lle kuuluvasta avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta (10 000). Myös tästä erästä on kuitenkin vähennettävä P:n tekemän testamentin nojalla Puolisoiden omaisuus on täten = P:n perillisten suhteellinen pesäosuus on näin / = 1/3. Laskettaessa P:n perillisten arvomääräistä pesäosuutta ongelmaksi tulee L:n saaman euron perinnön merkitys. Kysymys on siitä, kuinka suuri vähennys L:ltä jääneestä eurosta on mahdollisesti tehtävä PK 3:4:n nojalla tämän perinnön johdosta. Huomattakoon, että sillä seikalla, paljonko kyseisestä perinnöstä on tosiasiassa jäljellä L:n kuollessa, ei ole merkitystä. Laskelman lopputulokseen ei siis vaikuta se, että L on käyttänyt terveydenhoitomenoihinsa juuri vuonna 1995 perintönä saamaansa pankkitalletusta (eikä esimerkiksi suorittanut terveysmaksuja puolisoltaan P:ltä perimistään varoista). Mahdollisen vaurastumisedun suuruuden määrittämiseksi selvitetään, kuinka paljon L:n pesä on ehkä kasvanut leskeysaikana. L:llä oli P:n kuoltua omaisuutta edellä esitetyn perusteella euroa (P:n testamentti on tietysti otettava huomioon). Kun sitä on nyt , PK 3:4:ssä tarkoitettua kasvua on tapahtunut euroa euron perinnöstä syntyvä vaurastumisetu on täten euroa. P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus esitetyn perusteella: 1/3 x ( ) = euroa. II Kuulustelu Ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Otetaan osituksessa huomioon L:n AO-omaisuudestaan antama euron lahja ennakkoperintönä (AL 94a ). Lahja on annettu puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle, eikä mikään viittaa siihen, että ennakkoperintöolettama olisi ollut tarkoitus sulkea pois. P:n lahjoittamaa euroa ei sen sijaan oteta huomioon, sillä kyseinen lahjoitus on tehty avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Osituspuolten laskennalliset avio-osat ovat näin seuraavat: ½ x ( ) = euroa. Kun kunkin perillisen laskennallinen

4 perintöosa olisi tästä 1/3, eli , havaitaan, että L:n antama ennakkoperintö (10 000) ei ole ollut ylisuuri. Ositus voidaan täten toimittaa kuvatulla tavalla. P:n perilliset siis antavat L:lle tasinkoa euroa, jolloin P:n jäämistöön jää euroa. Perinnönjako P:n perillisten kesken. Jaon pohjaksi otetaan perillisille osituksessa tullut euroa. Siihen lisätään laskennallisesti P:n antama euron ennakkoperintö sekä PK 6:1.2:n nojalla myös L:n lahjoittama euroa (AO-omaisuudesta yhteiselle rintaperilliselle annettu lahja). Laskelma osoittaa seuraavan suuruisia perintöosia: p = ( ) : 3 = Nyt havaitaan, että A:n saama euron ennakko on ollut ylisuuri. Tehdään siksi uusi laskelma lisäämällä euron asemasta p : p = ( p) : 3 p = euroa eli yhden päähaaran perintöosa on euroa. Reaaliset perintöosat. - Ylisuuren ennakkoperinnön saaneelle A:lle ei anneta mitään. - B saa jäämistöstä täydet euroa. - Ca ja Cb jakavat C:n osuuden puoliksi. Heidän perintöosastaan on PK 6:8.1:n nojalla vähennettävä C:lle annettu euroa. Näin Ca ja Cb saavat kumpikin euroa. 2. Ensin on määritettävä P:n toissijaisten perillisten (= B:n) suhteellinen pesäosuus. Se saadaan PK 3:2:n mukaan osamäärästä P:n jäämistö puolisoiden omaisuus Suhteellisten pesäosuuksien määrittämistä varten täytyy selvittää mainittujen suureiden arvot. P:n jäämistö on : 2 = Tämän verran olisi P:n perillisille kuulunut avio-oikeuden nojalla P:n ja L:n yhteenlasketuista omaisuuksista, jos P:n kuoltua olisi toimitettu ositus. L:n ylivelkaisuus ei siis vaikuta sanottuun määrään; oikeudessamme vallitsee tältä osin nollasääntö. Suuretta puolisoiden omaisuus määrättäessä täytyy sen sijaan L:n euron ylivelkaisuus ottaa huomioon vähennyseränä. P:n kuollessa L:lle jäänyt nettovarallisuus ei ole ollut euroa vaan ainoastaan euroa. B:lle kuuluva suhteellinen pesäosuus on täten : = 2/3. Arvioitaessa B:n asemaa L:n pesän jaossa, joudutaan seuraavaksi pohtimaan, mitä merkitystä hänen kannaltaan mahdollisesti on uuden puolison U:n ja L:n rintaperillisen A:n oikeuksilla. Samoin täytyy ottaa kantaa L:n tekemän testamentin vaikutuksiin. Asetelma on näiltä osin yksinkertainen: B:n pesäosuus toteutetaan L:n pesästä ensin (PK 3:6.1), ja niin ositus U:n kanssa kuin rintaperillisenkin oikeudet vasta tämän jälkeen. U:n ja rintaperillisen oikeudet eivät siis vaikuta A:n pesäosuuden laskemiseen millään tavalla. Myös L:n tekemä testamentti on B:n kannalta merkitystä vailla. L ei ole siis voinut testamentillaan pienentää B:lle kuuluvaa osuutta L:n pesästä

5 5 B:n arvomääräinen pesäosuus lasketaan L:ltä jääneen euron pohjalta. Tapahtumatiedot eivät anna viitteitä siitä, että jaossa pitäisi soveltaa sen paremmin vastiketta (PK 3:3.1) kuin myöskään vaurastumista (PK 3:4) koskevia säännöksiä. - L:n oikeudenomistajat eivät siis ole oikeutettuja vaurastumisetuun yksin sillä perusteella, että L:n pesän arvo on vuosien 1984 ja 2008 välisenä aikana kohonnut eurosta euroon. B:lle kuuluu täten L:n pesästä 2/3 x = euroa. Tämä summa on U:n maksettava, mikäli hän haluaa testamentissa määrätyn mukaisesti pitää L:ltä jääneen omaisuuden. Havaitaan, että L:n pesään jää (laskennallisesti) lapsi A:n ja puoliso U:n oikeuksien toteuttamista varten euroa. A:lla on nyt L:n rintaperillisenä oikeus lakiosaan. Tähän A toisaalta joutuukin tyytymään, sillä L on testamentannut kaiken omaisuutensa U:lle. A:n lakiosan suuruuden määrittämiseksi on ensin toimitettava ositus L:n perillisten ja U:n kesken. Lakiosathan määritetään aina vasta osituksen toimittamisen jälkeen, perillistahon avio-osasta. Osituspuolten avio-osiksi saadaan tässä laskelmassa euroa [( ): 2]. Koska A on ainoa perillinen, hänen lakiosansa on siitä puolet eli euroa.