EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä

Transkriptio

1 EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö katsoi, että valittajien mahdollisuus mennä naimisiin täytti oikeudellisen tunnustamisen tarpeen. Syrjintäkieltoa ei ollut rikottu. (Ään. 5-2) Heteroseksuaalinen itävaltalainen pariskunta oli väittänyt, että rekisteröidyn parisuhteen epääminen heiltä oli sukupuoleen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, kun rekisteröinti oli ollut mahdollinen vain samaa sukupuolta olevien parien kesken (EIS 14 artikla yhdessä EIS 8 artilan kanssa). Valittajien mukaan he eivät olleet halunneet mennä naimisiin, koska heidän mielestään rekisteröity parisuhde olisi ollut kevyempi ja modernimpi vaihtoehto. Rekisteröity parisuhde oli kuitenkin sallittu vain samaa sukupuolta oleville pareille. EIT:n 5. jaosto totesi, että valittajien mahdollisuus mennä naimisiin täytti oikeudellisen tunnustamisen tarpeen. EIT:n mukaan valittajien pääsy avioliittoon täytti valittajien pääasiallisen tarpeen, eivätkä he olleet väittäneetkään, että heille olisi aiheutunut tästä erityisiä "vaikutuksia". Valittajat eivät näin ollen olleet samankaltaisessa tai vertailukelpoisessa tilanteessa samaa sukupuolta olevien parien kanssa jotka eivät olleet oikeutettuja naimisiin Itävallassa ja tarvitsivat rekisteröidyn parisuhteen vaihtoehtoiseksi keinoksi oikeudellisen tunnustuksen saamiseksi heidän suhteestaan. EIS 14 artiklaa yhdessä 8 artiklan kanssa ei ollut rikottu. Ratkaisu oli erimielinen. 1

2 PERINTÖANSAT ULKOMAILLA: VARAKKAAN SUOMALAISROUVAN PUOLISO KUOLI LESKI JOUTUI MAKSAMAAN MILJOONIA EUROJA VAINAJAN AIKUISILLE LAPSILLE ARTIKKELI TALOUSSANOMISSA Lapset voivat jäädä nuolemaan näppejään, jos perittävä on asunut ulkomailla maassa, jossa rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa ei tunneta. Pahimmassa tapauksessa he voivat periä velkaa. Espanjassa puolestaan leski voi joutua pulittamaan varoja puolison kuoltua tämän lapsille. Mikäli aikomuksena on viettää eläkepäivät muualla kuin Suomessa ja ostaa loma-asunto ulkomailta, perintöasioiden pohtimiseen kannattaa uhrata hetki aikaa. Yleinen väärinkäsitys on, että perintö jaettaisiin sen maan lakien mukaan, jonka kansalainen on. Jos perittävän elinpiiri on kuolinhetkellä ollut pääasiassa esimerkiksi espanjassa, perintö jaetaan Espanjan lain mukaan. Perinnönjako Espanjan lain mukaan kattaa myös vainajan omaisuuden Suomessa. Erot eri maiden välillä voivat olla hyvinkin suuria. Testamentin laatiminen voi selkeyttää asiaa huomattavasti, mutta ei pelasta kaikelta. - Pääsääntönä näissä on, että asuinpaikka ratkaisee eli se, missä elinpiiri keskeisimmin sijaitsee. Sen määrittely ei ole aina helppoa, jos ulkomailla ollaan puolet vuodesta ja Suomessa puolet. Asuinpaikkaa ei voi ennakoiden itse määrittää, sanoo Turun yliopiston kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola. 2

3 Eräässä tapauksessa varakas rouva menetti miljoonia euroja, kun perinnönjako ei puolison kuoltua mennytkään oletetulla tavalla. Puolisolla oli lapsia edellisestä liitosta. Rouva oli huomattavasti paljon rikkaampi kuin hänen puolisonsa. Suomessa lesken ei tarvitse suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, ja kun pariskunta muutti Espanjaan, he luottivat tässä Suomen lakiin. Kun mies kuoli, leskirouvan pitikin luovuttaa omaisuudestaan tasinkoa miehen rintaperillisille. Tämä tuli karmeana yllätyksenä ja puhuttiin miljoonista euroista. Koska sovellettava laki oli Espanjan laki, mitään ei ollut Suomesta käsin tehtävissä. Testamenttikaan ei olisi auttanut, koska miehen rintaperilliset saivat isänsä kuoltua oikeutensa osituksessa ja testamentilla ei ositukseen voi vaikuttaa. Espanjassa lasten asema perimysjärjestyksessä on ennen leskeä kun taas esimerkiksi Englannissa leski on ensisijainen perillinen ja sitten vasta tulevat lapset. Jos varakas rouva ja hänen miehensä olisivat asuneet Englannissa, tilanne olisi ollut radikaalisti toinen. Englannissa Edes omille biologisille lapsilleen ei tarvitse jättää mitään, vaan kaiken voi testamentata vaikka hyvätekeväisyyteen. Ota huomioon ainakin nämä: 1. Tee testamentti Perinnönjakoon sovellettavan lain voi valita EU:n vuonna 2015 voimaan tulleen perintöasetuksen nojalla. Tämä tarkoittaa sitä, että perittävä voi elinaikanaan määrätä testamentilla, minkä maan lakia hänen perintöönsä aikanaan sovelletaan. 2. Suomen laki ei ole aina paras Kaikki valtiot eivät tunne perinnönjaossa rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa, jota edes testamentilla Ei voi sivuuttaa kuten Suomessa. - Lapset usein olettavat, että heillä on oikeus vähintään perittävän lakiosaan ja sitten tulee aikamoinen yllätys, kun sitä ei olekaan, Mikkola kertoo. Mikkola sanookin, että usein ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset näkevät Suomen lain ylivoimaisena, eivätkä halua muuta edes harkita. Jos lapsilleen ei halua syystä tai toisesta jättää mitään ja asuinmaan laki tämän mahdollistaa, voi olla parempi, että perimysjärjestys menee asuinmaan lakien mukaisesti. 3

4 3. Avioehto ei pädekään Jokainen valtio määrittää kansallisessa lainsäädännössään, mikä avioehto on ja millaiset määräykset siihen sisältyvät. - Suomalainen avioehto ei välttämättä päde ulkomailla, koska kaikissa maissa ei ole avio-oikeuden käsitettä, mihin taas suomalainen avioehto pohjautuu. Kansainvälisissä avioehtosopimuksissa kannattaa mainita, minkä maan lakia aviovarallisuuteen sovelletaan. Tärkeää on myös selvittää, päteekö Suomessa tehty avioehto asuinmaassa tai toisen puolison kotimaassa. - Jos ositukseen sovelletaan syystä tai toisesta esimerkiksi Englannin lainsäädäntöä, niin vaikka avioehto olisi Suomessa tehty ja osituskin toimitettaisiin Suomessa, avioehdolle ei voi antaa merkitystä, koska Englannin lainsäädäntö ei sitä tunne. Tähän ei voi edes testamentilla vaikuttaa. - Kun ihmiset asuvat Suomessa ja paperit tehdään Suomen lakien mukaan, niin jos muuttaa ulkomaille, kannattaa Siellä mennä paikallisen juristin puheille papereiden kanssa ja kysyä, mikä pätee siinä valtiossa. Mikkola kertoo, että niinkin päin on käynyt, että puoliso on luullut kirjoittaneensa ulkomailla avioitumisen yhteydessä avioehdon ja vedonnut siihen, kun pariskunta on muuttanut Suomeen. Sitten kun paperi on kaivettu esiin, on havaittu, ettei se ole avioehtosopimus, vaan vain vihkimisen vahvistava asiakirja. 4. Amerikan perintö voi tulla kalliiksi Espanjan rinnalla Yhdysvalloissa oleva perintö on toinen laajaa joukkoa Suomalaisia koskeva kokonaisuus. Yhdysvalloissa voi tulla maksuun esimerkiksi erilaisia veroja ennen kuin perittävää omaisuutta saa haltuunsa Millään tavalla ja summat voivat olla kovia. Perinnöksi saatuja omaisuuksia on myös jätetty maksujen takia Yhdysvaltoihin. 4

5 5. Velkakin voi periytyä Suomessa lasten ei tarvitse vastata henkilökohtaisella omaisuudellaan perittävän veloista. Joissain Euroopan maissa laki määrää myös velat perittäviksi, mikäli perinnön ottaa vastaan. Velat eivät silloin siirry kuolinpesälle vaan perillisille. Veloilta voi pelastua, kun kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan. 6. Kun ostat loma-asunnon ulkomailta Jos perittävä ostaa omaisuutta ulkomailta ja hänen perintöönsä sovelletaan Suomen lakia, niin se, mitä perittävä omistaa määräytyy sen maan lakien mukaan, jossa omaisuus sijaitsee. - Jos puolisot ostavat yhdessä omaisuutta, niin yhteisomistuksen syntyminen ja osuuksien suuruudet Määräytyvät omaisuuden sijaintipaikan lain mukaan. On ollut tapauksia, joissa omaisuutta on ostettu Floridasta ja kun toinen kuolee, leski omistaakin koko omaisuuden, eikä omaisuudesta mene mitään kuolleen puolison kuolinpesään kuten Suomessa menisi. Kuolleen henkilön perillisillä ei ole silloin oikeutta perintöosaan. Joissain maissa nainen ei peri mitään, vaan miehen kuoltua tämän miespuoliset sukulaiset perivät kaiken. 5

6 Yhteystiedot Euroopan komissio Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus) /civil 6