MIKKELIN JA PIEKSÄMÄEN SEUTUJEN ALUEVERKKO VASTAUKSIA TARJOUSPYYNTÖÖN LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN

Transkriptio

1 MIKKELIN JA PIEKSÄMÄEN SEUTUJEN ALUEVERKKO VASTAUKSIA TARJOUSPYYNTÖÖN LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN Mikkelin kaupungin tarjouspyynnössä Mikkelin ja Pieksämäen seutujen alueverkosta ilmoitettiin mahdollisuudesta esittää hankintaan liittyviä kysymyksiä kirjallisesti klo mennessä. Tähän dokumenttiin on koottu kaikki esitetyt kysymykset ja niihin vastaukset. Tarjoajia pyydetään huomioimaan, että kysymykset ja vastauksen muodostavat kiinteän osan tarjouspyyntöä ja vastaukset tulee huomioida tarjouksia tehtäessä. Mikäli vastaukset poikkeavat tarjouspyynnöstä, tarjousten tulee perustua vastausten mukaisiin tietoihin. Kysymys 1 Voimmeko saada liitteet 2 ja 4 Word-muodossa, jotta voimme täyttää ne sähköisenä tarjoukseen? Kyllä voitte. Liitteet 2 ja 4 voi pyytää Word-muodossa sähköpostilla Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö Jarmo Autereelta osoitteesta jarmo.autere(at)mikkeli.fi. Kysymys 2 Onko Pääskylinnan osoite tarjouspyynnössä mainittu Tirrolantie 23 vai Tirrolantie 2? Pääskylinnan oikea osoite on Tirrolantie 2B. Osoite on korjattu päivitettyyn tarjouslomakkeeseen joka on saatavilla Mikkelin kaupungin hankintapalveluiden nettisivuilta osoitteesta: Kysymys 3 Onko Naarajärven kunnantalon osoite tarjouspyynnössä mainittu Linnatie 1-2 vai Vilholantie 5? Osoite Linnatie 1-2 on Ristiinan entisen kunnantalon osoite ja se on tarjouspyynnössä oikein. Pieksämäen maalaiskunnan entiseen kunnantaloon (osoite Vilhulantie 5) ei tässä tarjouspyynnössä ole pyydetty eikä pyydetä yhteyttä. Kysymys 4 TARJOUSPYYNTÖ KOHTA 3.4 LASKUTUS JA MAKSUEHDOT Toimittaja laskuttaa palvelut suoraan asiakasorganisaatiolta. Palveluihin liittyvien maksujen laskutus voidaan aloittaa vasta hyväksytyn vastaanottotarkastuksen jälkeen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että toimitettu palvelu on täysin käyttöönottovalmis sisältäen kaikki rakennus- ja määrittelytyöt sekä mahdolliset operaattoreiden väliset muutostyöt. Kohdassa 3.5. mainittujen verkonrakentamista edellyttävien kohteiden mahdollinen tarjous-pyynnön mukainen myöhäisempi valmistuminen ei kuitenkaan estä muiden palveluiden laskutuksen aloittamista. Ennakkomaksuja ei hyväksytä. Miten menetellään yhteisten palvelujen osalta, joissa on yksi yhteinen hinta kokonaisuudelle mukaan lukien palveluntarjoajien yhteydet? Yhteiset kustannukset jaetaan palvelua käyttävien organisaatioiden keskeen IP-osoitteiden, työasemamäärän, sähköpostilaatikoiden tai vastaavan kuhunkin palveluun parhaiten soveltuvan kappalemäärän mukaisessa suhteessa. Organisaatioiden IP-osoitemäärät ja työasemamäärät, käytössä olevat sähköpostilaatikot tai vastaavat tarkistetaan kerran vuodessa ja valittu alueverkon toimittaja jakaa yhteiset kustannukset niiden mukaisesti asiakaskohtaisille laskuille seuraavat 12 kuukautta. Laskutuksen yksityiskohdista sovitaan valittavan palveluntarjoajan kanssa erikseen.

2 Kysymys 5 Saako liite 5 kohdat liite olla tarjouksessa samassa dokumentissa? Liitteet saavat olla samassa dokumentissa edellyttäen että siitä käy selkeästi ilmi tarjouspyynnössä vaadittu jaottelu esimerkiksi niin että kukin tarjouspyynnössä mainittu liite on oma lukunsa tässä yhdessä tarjousliitteessä. Kysymys 6 ALUEVERKON PERIAATTEELLINEN RAKENNE ON ESITETTY ALLA OLEVASSA KUVASSA 1. Kysymys 6.1 Kohta muut verkot, ehdotetaan muutettavaksi siten, että kohtaan muut verkot ytimen palomuureille varataan kullekin operaattorille kytkentäportit nieluliittymiä varten ja tarkennetaan, että xdsl verkot on L3 verkkoja. Kukin operaattori voi toimittaa erilliskustannuksella oman nieluliittymänsä ytimen portteihin. Muussa tapauksessa operaattorit joutuvat keskenään pyytämään tarjouksen toisiltaan ko. nieluliittymästä. Kts myös liitteen 1 Tarjoajan tulee kuvata tarjouksen liitteessä 5.5. (xdsl-verkkojen liittyminen alueverkkoon) xdsl-verkkojen liitäntätapa on herättänyt useamman kysymyksen (kysymykset 6.1, 13.2 ja 15). Kysymysten perusteella tarjouspyyntöä muutetaan seuraavasti: Tarjoajan tulee varata ytimen palomuureihin tai vastaaviin laitteisiin kullekin xdsl-operaattorille (DNA, MPY ja Sonera) kytkentäportit nieluliittymiä varten ja nämä kustannukset tulee huomioida palomuuripalvelun kustannuksissa. Sen sijaan varsinaisten nieluliittymien kustannukset poistetaan tästä tarjouspyynnöstä ja kukin xdsl-operaattori toimittaa erilliskustannuksellaan oman nieluliittymänsä ytimen portteihin. xdslverkkojen liityntä perustuu L3-tason reititykseen alueverkon ytimessä. Tarjouslomakkeen (liite 3) päivitetyssä versiossa tämä muutos on huomioitu. Päivitetty versio tarjouslomakkeesta on saatavilla Mikkelin kaupungin hankintapalveluiden internet-sivuilla Kysymys 6.2 Kohta Asiakasorganisaatiot, Missä tässä osuudessa tapahtuu reititys ja kenen vastuulla se on ja millä laitteilla reititys toteutetaan? Onko mahdollista, että tämä osuus on ajateltu olevan puhdas L2 kokonaisuus ja reititys tapahtuu ytimessä? Miten liitäntäyhteyksien (taulukko 2) valvonta ja SLA on ajateltu toteutettavan, jos liitäntäyhteyden päähän ei ole määritelty mitään asiakaslaitetta (optiset datajohdot)? Tarjouspyynnön mukaisen verkon reititys tapahtuu kokonaan ytimessä. Reititys on tämän kilpailutuksen perusteella valittavan toimittajan vastuulla. Liityntäyhteyden asiakaspäähän liittyvä laite on tyypillisesti asiakasorganisaation kyseisen kiinteistön keskuskytkin. Kyseinen laite voi olla organisaatio oma tai jonkun palveluntarjoajan omistama/hallinoima laite. Ytimessä liityntäyhteydet liittyvät tarjotun ratkaisun mukaisiin keskuskytkimiin tai vastaaviin laitteisiin. Liityntäyhteyksien valvonta ja SLA-seuranta on mahdollista toteuttaa näiden laitteiden avulla (esim

3 porttitien tilatietojen tai vastaavien avulla). Luonnollisesti palveluntarjoaja vastaa vain omassa vaikutuspiirissään olevista laitteista ja häiriötilanteissa tulee määritellä onko häiriö aiheutunut palveluntarjoajan ja sen hallinnoimien laitteiden vai asiakkaan omien toimien ja laitteiden seurauksena. Asiakkaan omasta toiminnasta tai sen omista laitteista aiheutuneita häiriöitä ei huomioida palveluntarjoajan SLA-laskennassa. Kysymys 6.3 Kohta Palveluntarjoajat. Miten palvelujen tarjoajien kohdalla verkkotopologia on ajateltu toteutettavan? Käytetäänkö suoria kuituja (valvonta ja SLA ongelma)? L2 tason yhteyksiä? Vaiko onko ajateltu käytettävän nk. palveluntarjoajien L3 tason palvelukeskusliittymiä (DCC)? Palveluntarjoajat liittyvät ytimeen reititettävillä L3-tason yhteyksillä. Kysymys 7 Tarjottavan palvelun tulee sisältää hierarkkinen palomuuriratkaisu asiakasorganisaatiokohtaisine palomuureineen/virtuaalipalomuureineen. Montako virtuaalimuuria tarjoukseen pitää sisällyttää? Emme voi antaa tarkkaa vastausta tähän kysymykseen, koska emme voi tietää potentiaalisten tarjoajien käyttämien ratkaisujen yksityiskohtia. Fyysisiä ja virtuaalisia palomuureja tarvitaan niin monta, että tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset voidaan täyttää. Tältä osin keskeiset vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnössä ja sen liitteissä (erityisesti Liite 1 kohta 3.6 Palomuuripalvelut). Kysymys 8 ULKOMAAN YHTEYS (TAATTU KAISTA). Tarkoitetaanko tällä, että operaattori ei rajoita millään tavalla ulkomaanliikennettä? Operaattori ei voi taata mistäpäin maailmaa, mistä tahansa palvelimelta taattua kaistaa. Suositellaan muutettavaksi niin, että operaattori ei rajoita ulkomaan internet liikennettä. Ymmärrämme, että kukaan operaattori ei voi taata internetin palvelutasoa. Taatulla ulkomaan kaistalla tarkoitetaan tässä, että tarjoajan tulee tarjota nimellisnopeudeltaan tarjouspyynnössä mainitun nopeuksinen ulkomaanyhteys eikä palveluntarjoaja saa keinotekoisesti rajoittaa kyseistä nopeutta pienemmäksi. Kysymys 9 Verkon tulee mahdollistaa matkapuhelinverkon liikenteen ohjaukset alueverkkoon sekä julkisen internetin että organisaatiokohtaisen APN:n kautta. Tarjoajan tulee kuvata tarjouksen liitteessä 5.6. (Matkapuhelinverkkojen liittyminen alueverkkoon) eri operaattoreiden mobiilidataverkkojen liittämisessä käytetty toteutustapa ja muut palveluun liittyvät keskeiset tekijät. Kysymys 9.1 Pyydetään täsmentämään tekstiä siten, että erotellaan selkeästi matkapuhelinliikenteen ohjaus alueverkkoon a) internetin kautta operaattori riippumattomasti b) APN:n kautta operaattoririippuvaisesti. Operaattori X:n APN palveluun ei voida päättää operaattori Y:n mobiililiittymiä. Mobiilidataratkaisut eivät ole osa tätä tarjouspyyntöä vaan ne kuuluvat nykyisiin tai tuleviin matkapuhelinsopimuksiin. Tämän seurauksena niitä ei ole määritelty yksityiskohtaisesti tässä tarjouspyynnössä eikä niitä myöskään hinnoitella tämän tarjouspyynnön perusteella tehtävässä

4 tarjouksessa. Lähtötilanteessa tarjoajan tulee varata ytimen palomuureihin kytkentäportit ainoastaan DNA:n APN-nieluliittymää varten ja nämä kustannukset tulee huomioida palomuuripalvelun kustannuksissa. Sopimuskauden aikana voi kuitenkin nousta esiin tarve toteuttaa APN-nielu myös muiden matkapuhelinoperaattoreiden verkkoihin. Alueverkon toimittajalla tuleekin olla tekniset valmiudet toteuttaa APN-nielu tarvittaessa myös toisten operaattoreiden suuntaan. Tarvittavista yksityiskohdista ja mahdollisista kustannuksista sovitaan tarvittaessa erikseen valittavan toimittajan kanssa. Kysymys 9.2 Mihin APN palvelu hinnoitellaan? APN:n palvelun sisällön määrittely puuttuu tarjouspyynnön vaatimusmäärittelystä mm. yhtäaikaisten istuntojen lukumäärä, kapasiteetti kytkentäytimeen, ylläpitotaso, autentikointitavat jne. Katso kysymyksen 9.1 vastaus. Kysymys 10 Voiko optiopalvelun/palvelut jättää tarjoamatta? Esimerkiksi suosittelemme DHCP -palvelun järjestämistä taholle, joka huolehtii AD-palvelun toteuttamisesta. Optiopalveluiden tarjoaminen ei ole välttämätöntä. Kysymys 11 Ratkaisuaika Käytettävyys 1 työpäivä 99,5 %, maksimikatko palveluaikana 2 tuntia Ratkaisuaika eli aika häiriön tai ongelman havaitsemisesta, jonka aikana toimittajan tulee saada poistettua häiriö tai ongelma tai muuten normalisoida palvelu. Onko tarkoitus, että Palveluluokassa 1 ratkaisuaika on 1 työpäivä, mutta käytettävyys sanktiointi alkaa 2- tunnin kuluttua? Tämä johtaa käytännössä siihen, että ratkaisuajalla ei ole merkitystä. Esimerkkinä asiakasorganisaatioiden liitynnät (63 kpl) on käytännössä rakennettava täysin kahdennetuilla kuituyhteyksillä, jotta kahden tunnin maksimi katkoaika voitaisiin taata. -> Nostaa kustannuksia merkittävästi. Huomioitava myös asiakkaan toimipisteiden aktiivilaitteiden automaattinen kahdennus sekä virransyöttö. Palveluluokka 2 on vastaava ristiriita ratkaisuajan ja maksimikatkoajan välillä. Tarjouspyynnön käytettävyysluokittelu on tältä osin Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan suosituksen JHS 174 liitteen 1 mukainen. Suosituksen tarkoitus on määrittää julkisessa hallinnossa käytettävien keskeisten jatkuvien ICT-palvelujen palvelutasoluokat ja laatukriteerit. Tavoitteena on yhtenäistää tietyissä valituissa jatkuvissa ICT-palveluissa käytettävät laatumääreet valtakunnallisella palvelutasoluokituksella. JHS 174:n mukaisesti tarjouspyynnössä mainittu käytettävyysprosentti lasketaan yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Esimerkiksi tarjouspyynnössä määritellyn palveluluokan 1 käytettävyys 99,5 % tarkoittaa että palvelutasovaatimuksen mukaan hyväksytään kumulatiivisesti enintään vajaan neljän tunnin katkokset kuukaudessa. Koska näitä katkoksia voi olla tarkastelujakson aikana useampia kuin yksi, käytettävyysvaatimuksissa on lisäksi asetettu enimmäisaika yhdelle yksittäiselle katkokselle. Palveluluokassa 1 tämä maksimikatko on 2 tuntia palveluaikana. Näin esimerkiksi kaksi 1,5 h katkosta

5 palveluaikana kuukaudessa on vielä palvelutasovaatimuksen mukainen mutta yksi 3 h tai kolme 1,5 h katkosta ei ole. Lisäksi palveluluokalle 1 on määritelty häiriöselvitysaika, joka on arkisin klo 8 16, sekä ratkaisuaika 1 työpäivä. Näillä on pyritty ilmaisemaan se, että mikäli vika ilmenee esimerkiksi klo 15, vian korjausta ei tarvitse jatkaa illalla klo 16 jälkeen eikä viikonloppuna vaan ratkaisu voi siirtyä seuraavaan työpäivään. Kahden tunnin enimmäiskatkosaika täyttyy esimerkkitapauksessa seuraavana työpäivänä klo Sanktioinnin tarkoituksena on kannustaa palveluntarjoajaa korjaamaan mahdolliset viat ja häiriöt mahdollisimman nopeasti. Sanktiot perustuvat tarjouspyynnön mukaisesti kolmeen tekijään: - Käytettävyystavoitteen alitus - Maksimikatkon ylitys ja - Reagointiajan ylitys Koska ratkaisuaika ja katkoksen kesto ovat sidoksissa toisiinsa, ratkaisuaikaa ei ole sanktioitu ja siltä osin voidaan todeta, että palveluluokassa 1 ratkaisuajalla ei ole merkitystä. Palveluluokan 1 mukaiset käytettävyysvaatimukset edustavat JHS:n viisiportaisella asteikolla (K1-K5) keskimääräistä palvelutasomäärittelyä (K3). Kun lisäksi esimerkiksi kysymyksessä mainittujen asiakasorganisaatioiden liityntäyhteyksien osalta käytettävyys ja maksimikatkos lasketaan jokaiselle yhteydelle erikseen, kyseinen palvelutasomäärittely ei edellytä liityntäyhteyksien kahdennusta. Palveluluokkaan 2 kuuluvat palvelut ovat asiakkaan toiminnan kannalta erittäin keskeisiä ja siksi niiden palvelutasovaatimukset ovat palveluluokkaa 1 korkeammat. Tämän seurauksena kyseisten palveluiden keskeisille osille on asetettu kahdennusvaatimuksia (esim. runkoyhteydet, internet-yhteydet, palomuuripalvelut jne.). Kahdennettujen palveluiden osalta SLA-laskennassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Palvelukatkolla tarkoitetaan tilannetta, jossa palvelun käyttö estyy tai palvelutaso laskee alle sovitun tason. Esimerkiksi mikäli kahdennetusta ulkoisesta internet-palvelusta ensimmäinen yhteys vikaantuu, mutta sovittu palvelutaso voidaan saavuttaa toisen yhteyden kautta, kyseessä ei ole palvelukatko. Ensimmäisen yhteyden vikaantumisen tulee kuitenkin käynnistää korjaustoimenpiteet 30 minuutin kuluessa (reagointiaika) ja vian tulee olla korjattuna ja kahdennuksen takaisin toiminnassa 4 tunnin kuluttua (ratkaisuaika). Koska ratkaisuajan ylitystä ei ole tarjouspyynnössä sanktioitu, sen ylittäminen ei aiheuta taloudellisia vaikutuksia. Palvelun tarjoaja on kuitenkin tarjouspyynnön mukaisesti myös tässä tapauksessa velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen tapahtuman syistä ja niistä toimenpiteistä, joilla vastaavat tapahtumat voidaan jatkossa estää. Kysymys 12 Mikäli poikkeamat palvelutasovaatimuksista toistuvat kolmena kuukautena kuuden kuukauden juoksevalla tarkastelujaksolla, asiakkaalla on oikeus purkaa sopimus. Tämän kokoisessa verkkoratkaisussa palvelupoikkeamia saattaa syntyä esimerkiksi kesäaikaan ukkosen seurauksena kolmena kuukautena, joissa sähköverkko voi olla epäkäytettävyystilassa maantieteellisesti laajallakin alueella. Tämän vuoksi yllä esitetty vaatimus on kohtuuton toimittajaa kohtaan. Koska tämän kokoluokan verkon toteuttaminen on suuri ponnistus sekä palveluntarjoajalle että asiakasorganisaatioille, emme ole kevyin perustein purkamassa sopimuksia valitun toimittajan kanssa. Asiakasorganisaatioilla on kuitenkin lukuisia lakisääteisiä tehtäviä, joiden toteuttaminen edellyttää luotettavia tietoliikenneyhteyksiä. Tämän seurauksena etsimme pitkäaikaista yhteistyökumppania ja palveluntarjoajaa, joka voi sitoutua tämän tarjouspyynnön mukaisiin kohtuullisiin mutta välttämättömiin palvelutasovaatimuksiin. Toimintamme luonteen vuoksi emme voi hyväksyä toistuvia poikkeamia niistä.

6 Mahdolliset palvelutasopoikkeamat käsitellään seuranta- ja kehittämispalavereissa, joissa käydään läpi myös tapahtumien syyt. Mikäli palvelutasopoikkeamat johtuvat tarjoajan vaikutuspiirin ulkopuolella olevista ylivoimaista esteistä (force majeure) kuten sota, kapina, viranomaisten pakko-otto tai takavarikko, tuonti- ja vientikielto, luonnonmullistukset, yleisen liikenteen tai energiahuollon keskeytykset, työselkkaukset tulipalot ja muut sen kaltaiset seikat, kyseiset poikkeamat eivät anna asiakkaalle oikeutta purkaa sopimusta. Sen sijaan tarjoajan vaikutuspiirissä olevista syistä johtuvat toistuvat palvelutasopoikkeamat antavat asiakkaalle oikeuden purkaa sopimuksen tarjouspyynnössä mainitun mukaisesti. Kysymys 13 Kysymys 13.1 Hintaliite rivi 228 ei voi antaa hintaa (puuttuu hintasolu). Otsikkorivi on virheellisesti pudonnut yhden rivin liian alas. Tarjouslomakkeen (liite 3) päivitetyssä versiossa tämä asia on korjattu. Päivitetty versio tarjouslomakkeesta on saatavilla Mikkelin kaupungin hankintapalveluiden internet-sivuilla Kysymys 13.2 Hintaliite rivi 245, 246,247 ehdotetaan poistettavaksi (katso kysymys 6.1). Asiaa on käsitelty tarkemmin kysymykseen 6.1 annetussa vastauksessa. Tarjouslomakkeen (liite 3) päivitetyssä versiossa kyseiset rivit on poistettu. Päivitetty versio tarjouslomakkeesta on saatavilla Mikkelin kaupungin hankintapalveluiden internet-sivuilla Kysymys 14 Vertailuhinta ja sen laskentakaava puuttuu hintaliitteestä. Vertailuhinta ja sen laskentakaavat ovat tarjouslomakkeella (ennen optiopalveluja). Tarjousten vertailun yhteydessä vertailuhinta lasketaan kuitenkin vielä erikseen, jotta voidaan varmistaa, että tarjouslomakkeen täytön yhteydessä ei ole tapahtunut muutoksia laskukaavoissa tai muissa tiedoissa. Kysymys 15 YHTEYDET MUIHIN VERKKOIHIN Tuleeko alueverkossa käyttää alueverkkoon dedikoituja nieluja vai voidaanko käyttää olemassa olevia nieluja? Operaattorien välisen toimintatavan mukaan palveluoperaattori tilaa toiselta operaattorilta toimipaikkakohtaiset yhteydet, jotka liitetään asiakaskohtaisilla VLAN:lla asiakkaan verkkoon. Tuleeko nieluliittymä tarjota siten, että toinen operaattori yhdistää XDSL-liittymät omassa verkossaan, ja yhteydet tuodaan alueverkkoon nielun kautta reititettynä kuten nykyisessä verkossa on nyt toteutettu? Katso vastaus kysymykseen 6.1. Kysymys 16 MATKAPUHELINVERKKOJEN LIITTYMINEN ALUEVERKKOON

7 Tarjouspyynnössä kuvattu näin: "Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota operaattoririippumattomuuteen eli alueverkko- ja matkapuhelinoperaattori voivat olla eri toimijat sekä siihen, että matkapuhelinoperaattoreita voi olla useita Luotettavin tapa on toteuttaa yhteydet APN-nielun kautta". Pitääkö nielut olla usealle operaattorille vai riittääkö yhden operaattorin nielu? Katso vastaus kysymykseen 9.1. Kysymys 17 LIITE 3 TARJOUSLOMAKE KOHTA5.4 Taulukon kohdassa 1 Kuntien Tiera on virhe hinnoittelusarakkeessa. Saako tarjoaja korjata taulukon rakennetta vai lähettääkö hankkeen vastuuorganisaatio uuden liitteen? Katso vastaus kysymykseen 13.1.