Tampereen kaupunki talousraportti tammi-lokakuu 2011

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki talousraportti tammi lokakuu 2011

2 Esipuhe TAMMI LOKAKUUN TALOUSRAPORTTI 2011 Tammi lokakuun toimintakate 772,8 milj. euroa on 14,3 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Tämä johtuu muun muassa Kauppa Hämeen kiinteistöstä saadusta myyntivoitosta. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden toimintakate on 23,9 milj. euroa heikompi. Pysyvien vastaavien myyntivoittojen toteuma tammi lokakuussa on yhteensä 19,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on lokakuun lopussa 8,9 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviomuutoksista kuluvan vuoden talousarvioon. Muutokset sisältyvät seuraavaan eli marraskuun talousraporttiin, mistä johtuen talousarvion toteumavertailu on lokakuun raportissa tältä osin puutteellinen. Lokakuun talousraportin tilinpäätösennusteen mukaan toimintakatteeksi muodostuu 940,4 milj. euroa. uste on parantunut 2,7 milj. euroa syyskuun tilanteesta. Toimintatulojen ennuste on 315,1 milj. euroa ja toimintamenojen 1 255,5 milj. euroa. usteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 45,8 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Vuosikatteeksi ennustetaan 76,6 milj. euroa, mikä kattaa poistot 94,2 prosenttisesti. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan 4,7 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste on parantunut syyskuun tilanteesta 2,6 milj. eurolla. Tilikauden 2011 tulosennuste on 43,3 milj. euroa edellisvuoden tulosta heikompi. Kaupungin lainamääräksi tilikauden lopussa muodostuu ennusteen mukaan 320,2 milj. euroa, mikä on 28,9 milj. euroa vähemmän kuin syyskuussa arvioitiin. Investointien ennustetaan toteutuvan 14,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa ja vesialueiden investointien ennustetaan toteutuvan 5,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, kun Tampereen Kansi ja Keskusareena hankkeeseen liittyvät kiinteistötoimen investoinnit siirtyvät seuraavalle vuodelle. Tampereen Tilakeskus ennustaa alittavansa investointien vuosisuunnitelmansa viivästyvien rakennusprojektien vuoksi 7,8 milj. eurolla. Ydinprosessien tulojen ennustetaan toteutuvan 14,5 milj. euroa ja toimintamenojen 13,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, jolloin ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate muodostuu 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Toimintamenojen merkittävimmät ylitykset ovat ennusteen mukaan sairaalapalveluissa 4,3 milj. euroa, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palveluissa (yhteensä 4 milj. euroa) sekä perusterveydenhuollossa 3 milj. euroa, erityisesti suun terveydenhuollon ja Acutan palveluissa. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän lähinnä kiinteistöjen myyntituloista johtuen. Konsernihallinnon tulosennuste on parantunut syyskuun tilanteesta 1,4 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 3,4 milj. euroa alijäämäiseksi. uste on parantunut 5,3 milj. euroa syyskuun tilanteesta, mikä johtuu pääasiassa tilaajalta saatavien myyntitulojen ennusteen parantumisesta liittyen kaupunginvaltuuston päättämiin talousarviomuutoksiin. Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 58,4 milj. eurona ja 0,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. uste ei ole muuttunut syyskuun tilanteesta Tarja Puskala laskentapäällikkö

3 Talousraportti 2011 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Kaupungin talous Tuloslaskelma ja ennuste Verotulot Valtionosuudet Rahoituslaskelma ja ennuste Investoinnit Korolliset velat Kaupungin kassa, maksuvalmius ja sijoitusomaisuus Henkilöstö Talousarvion toteumavertailu Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Tilaajaosa Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut ja Aluepelastuslaitos Liikelaitokset Konserniyhteisöt

4 Talouden yleinen kehitys 4 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Kuntien toimintamenojen kasvu on pysynyt noin neljän prosentin tasolla vuoden 2011 alkupuoliskolla. Tilastokeskuksen tuottaman kuntien talouden neljännesvuositilaston ennakkotietojen mukaan palkkakulut ovat kasvaneet hieman edellisvuotta nopeammin, mutta palveluiden ostot ovat kasvaneet sen sijaan selvästi edellisvuosia vähemmän. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Hallituksen budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna 448 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa noin puolen prosentin korotuspainetta kunnallisveroon. Kuntien verotettavat tulot kasvoivat vuonna 2010 ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia. Kuntien maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 3,5 prosenttia, sillä 181 kuntaa korotti vuodelle 2010 tuloveroprosenttia. Vuonna 2011 ansiotulojen arvioidaan kasvavan 4,6 prosenttia ja kunnallisverotilitysten 3,6 prosenttia. Kaikkiaan kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,4 prosenttia. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan heikkenevän. Kuntien rahoitusaseman heikentymisen lisäksi kuntien menopaineet ovat suuret ja investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla lähivuosina. Vuosikatteen arvioidaan jäävän vuosina nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja lisäisi edelleen paineita kunnallisveroprosenttien korottamiseen. Maailmantalouden epävarmuus lisääntyy Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on lisääntynyt syksyn 2011 aikana. Epävarmuuden taustalla on eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen, velkakannan nopea lisääntyminen ja eurokriisin pitkittyminen. Myös Yhdysvaltojen taantuma on osoittautunut syvemmäksi kuin ajateltiin ja siitä toipuminen hitaammaksi kuin uskottiin. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuosina 2012 ja 2013 noin 4 prosentin vuosivauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, joissa vuosikasvu on keskimäärin 6 prosenttia. Elpyminen on entistä vahvemmin Kiinan harteilla sillä perinteisissä teollisuusmaissa kasvu jää noin kahteen prosenttiin. Kasvun hiipumisen taustalla ovat hallitusten ja keskuspankkien tuki ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Tällä hetkellä suurin epävarmuus liittyy EU maiden kykyyn vakauttaa ongelmamaiden Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin julkisen sektorin rahoitus. Huonoin vaihtoehto läntisessä maailmassa olisi rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden muuttuminen vuonna 2007 koetun kaltaiseksi finanssikriisiksi. Euroalueen inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kahteen otteeseen 1,5 prosenttiin. Energian ja ruuan hintojen nousun pysähtyminen sekä euroalueen heiveröinen talouskasvu kuitenkin vaimentavat inflaatiota ja EKP laskikin yllättäen ohjauskorkoaan 1,25 prosenttiin marraskuun alussa. Euroalueen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1.5 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2012 kasvu hidastuu prosenttiin ja elpyy 2 prosenttiin vuonna Sijoitusmarkkinoilla tuulista Vuonna 2011 on sijoitusmarkkinoihin negatiivisesti vaikuttaneita uutisia ollut runsaasti: Arabikevään mielenilmaukset ja kansannousut, Japanin traaginen maanjäristys, Euroalueen velkakriisi ja USA:n julkisen talouden ongelmat ovat vuorollaan painaneet pörssikursseja alaspäin. Syksyllä lukuisat EU johtajien kriisikokoukset, tukipaketit, velkojen leikkaukset sekä pankkien pääomitussuunnitelmat ovat pyrkineet rauhoittaa tilannetta, mutta niiden vaikutukset ovat olleet hyvin lyhytkestoisia ja markkinat eivät toistaiseksi ole vakuuttuneet mistään ratkaisuyrityksestä. Loppuvuoden ja ensi vuoden sijoitusnäkymät ovat epävarmat, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Euroopassa tulevaisuuden näkymät riippuvat pitkälti euromaiden ja pankkien maksukykyisyydestä ja siten viime kädessä poliittisista päätöksistä. Positiivisiakin näkymiä on, mutta julkisen talouden kuntoon laittamiseksi tarvitaan nopeasti päätöksiä. Suomen talouden näkymät heikkenemässä Suomen kansantalous kasvoi vielä alkuvuonna 2011 ripeästi kotimaisen kysynnän tukemana. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä noin kolme prosenttia. Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet kuitenkin keväällä

5 Talouden yleinen kehitys 5 vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Vielä keväällä arviot Suomen kokonaistuotannon kehityksestä vuonna 2011 liikkuivat toiveikkaasti lähes 4 prosentissa. Kesän jälkeen ennusteita tuotannon kasvusta on alennettu. Syys lokakuussa laadituissa ennusteissa on kokonaistuotannon kasvuvauhdin arvioitu putoavan 3 prosenttiin ja jopa sen alle. Vuonna 2012 kasvu vaimenee selvästi alle 2 prosentin, ainoan negatiivisen ennusteen antaa Pellervon taloustutkimus. Talouskasvu onkin lähivuosina kulutuksen ja investointien varassa. Suomen talouden vaipumista jopa taantumaan pidetään mahdollisena, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu edelleen vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 3,3 prosenttia. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu heikentävän siinä määrin kotitalouksien ostovoimaa, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Työllisyystilanne on parantunut vuoden 2011 aikana, mutta myönteinen kehitys uhkaa hidastua talouden ongelmien seurauksena. Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa työttömänä oli lokakuussa 8,6 prosenttia työvoimasta, joka on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin syyskuussa. Tampereella työttömiä oli lokakuussa henkilöä ja työttömyysaste oli 11,7 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna Tampereen työttömyysaste laski 1,4 prosenttiyksikköä, ja syyskuuhun verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Pitkäaikais ja nuorisotyöttömien määrä pieneni edelleen. Yli vuoden työttömänä olleita oli lokakuussa ja alle 25 vuotiaita työttömiä Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä muuttuivat syyskuussa yhä synkemmiksi. Maan taloutta koskevat arviot olivat pessimistisimmät sitten loppuvuoden 2008 ja työttömyyden lisääntymistä pelättiin viimeksi enemmän vuonna Kuluttajien luottamusindikaattori oli lokakuussa 1,3, kun se syyskuussa oli 2,3 ja heinäkuussa 11,3. Viime vuoden syyskuussa luottamus talouteen oli vahvimmillaan ja luottamusindikaattori sai arvon 22,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,2. Bruttokansantuotteen, inflaation ja työttömyysasteen muutos vuosina 2011 ja 2012 usteen laatija Julkaisuajankohta BKT, BKT, Inflaatio Inflaatio Työttömyys Työttömyys Ansiotasoindeksin Ansiotasoindeksin muutos 2011, % muutos 2012, % 2011, % 2012, % aste 2011, % aste 2012, % muutos 2011, % muutos 2012, % Aktia ,8 1,4 3,3 2,7 7,8 7,6 ei enn. ei enn. Valt.var.ministeriö ,5 1,8 3,5 3,3 7,9 7,6 2,6 3,2 PTT ,0 1,5 3,3 1,5 7,7 8,3 ei enn. ei enn. ETLA ,0 2,0 3,4 2,6 7,9 7,7 2,8 2,8 Handelsbanken ,0 1,8 3,2 2,4 7,9 7,8 2,9 3,2 Sampo ,5 1,2 3,3 2,5 7,9 7,9 2,7 2,8 Nordea ,5 1,6 3,3 2 7,7 7,5 2,4.. PT ,6 2,1 3,3 2,6 8,0 8,0 2,9 3,1 OP Pohjola ,8 2,3 3,4 2,0 7,9 7,6 2,8 3,0 SP ,8 2,6 3,5 2,3 7,9 7,4 2,9 3,4

6 Kaupungin talous 6 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma toteuma ja ennuste Ei sisällä sisäisiä eriä Milj. euroa Toimintatulot TP 2010 TA 2011 VS2011 Ero VS11/ TP11 Myyntitulot 114,6 103,5 138,6 132,5 132,9 134,5 1,7 Maksutulot 49,9 53,7 63,8 63,8 63,6 67,9 4,3 Tuet ja avustukset 21,9 23,9 31,3 30,5 33,6 34,8 1,2 Vuokratulot 36,0 37,3 41,2 40,0 39,5 41,9 2,4 Muut toimintatulot 14,2 28,2 27,1 24,0 24,5 36,0 11,5 Tulot yhteensä 236,6 246,6 302,0 290,9 294,0 315,1 21,1 Valmistus omaan käyttöön 68,1 82,6 97,5 113,6 119,7 111,8 7,9 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 365,6 374,5 439,3 443,7 448,0 453,5 5,5 Henkilösivukulut Eläkekulut 94,7 96,7 113,6 112,6 114,4 116,6 2,2 Muut henkilösivukulut 21,9 22,6 25,3 26,6 27,2 27,4 0,2 Palvelujen ostot 396,2 430,2 495,8 523,5 542,3 550,0 7,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 67,6 69,6 88,6 85,7 84,6 86,8 2,2 Avustukset 85,3 84,7 103,1 102,9 104,5 102,9 1,6 Vuokramenot 18,3 20,0 21,6 23,3 23,5 23,8 0,3 Muut toimintamenot 3,9 3,8 6,8 7,8 7,6 6,3 1,3 Menot yhteensä 985, , , , , ,5 23,0 Toimintakate 748,9 772,8 894,6 921,7 938,4 940,4 2,0 Verotulot 613,9 642,6 758,1 750,2 766,2 771,1 4,9 Valtionosuudet 173,6 184,7 210,6 218,5 221,0 221,0 0,0 Rahoitustulot ja menot 22,8 19,9 30,4 22,9 22,9 24,9 2,0 Vuosikate 61,4 74,4 104,5 69,8 71,6 76,6 5,0 Suunnitelmapoistot 66,5 65,4 80,7 80,0 79,9 81,3 1,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 5,1 8,9 38,6 10,2 8,3 4,7 3,5 Vuosien 2010 ja 2011 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tietotekniikkakeskus liikelaitoksen liiketoiminta on myyty

7 Kaupungin talous 7 Tuloslaskelman toteuman analysointi Tammi lokakuun tulos oli 8,9 milj. euroa, joka on 14,0 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa parempi. Ajankohdan hyvä tulos johtuu muun muassa verorahoituksen toteutumisesta 28,7 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempana. Toimintatulot ovat toteutuneet 10,0 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa pysyvien vastaavien myyntivoitoista. Maksutulot ovat kasvaneet 3,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, minkä taustalla on pienten lasten määrän lisääntyminen sekä ikäihmisten asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvu. Tuloslaskelmaennusteen analysointi Vuoden 2011 ulkoinen toimintakate on toteutumassa 2,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. usteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 45,8 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviomuutoksista kuluvan vuoden talousarvioon, mutta tehdyt muutokset näkyvät vasta marraskuun talousraportin vuosisuunnitelmatiedoissa. Tästä syystä lokakuun talousraportin ennusteluvuissa on monilta osin huomattavia poikkeamia vuosisuunnitelmaan. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 76,6 milj. euroa, joka kattaa 94,2 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Vuosikatteen ennustetaan toteutuvan 27,9 milj. euroa pienempänä kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Tilikauden tulosennuste on 4,7 milj. euroa alijäämäinen. uste parani edellisen kuukauden tulosennusteesta 2,6 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2010 TP 2011 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,0 25,1 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 130,0 94,2 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Myyntitulot ovat vähentyneet lähinnä Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen luovutuksen vuoksi; liikelaitoksen myyntitulot vuoden 2010 tammi lokakuussa olivat 9,0 milj. euroa. Toimintamenojen toteuma on 33,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi, mikä johtuu pääosin palvelujen ostojen kasvusta. Tehty palkkaratkaisu sekä määräaikaisen henkilöstön kasvu aiheuttaa henkilöstömenojen kasvua. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuukausittainen ennakkolaskutus on 0,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kaupungin ulkoisten tulojen tilinpäätösennuste on 315,1 milj. euroa, joka on 13,1 milj. euroa vuoden 2010 tilinpäätöstä parempi. Toimintatulojen hyvä ennuste aiheutuu pääosin muihin toimintatuloihin kirjattavista luovutusvoitoista, joiden arvioidaan toteutuvan muun muassa Kauppa Hämeen kiinteistön myynnin johdosta edellisvuotta suurempina. Maksutulojen arvioidaan toteutuvan 4,1 milj. euroa vuoden 2010 tilinpäätöstä parempana, johtuen pääosin päivähoidon ja ikäihmisten asiakasmaksutuloennusteista. Ulkoisten toimintamenojen tilinpäätösennuste on 1 255,5 milj. euroa, joka on 58,9 milj. euroa (4,9 prosenttia) vuoden 2010 tilinpäätöksen menoja suurempi. Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste on 597,5 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 4,4 prosenttia. Palvelujen ostojen kasvuksi ennustetaan 54,1 milj, euroa (10,9 prosenttia). Kasvun taustalla on muun muassa Tietotekniikkakeskus liikelaitoksen palvelujen osto ulkopuolisilta tahoilta sekä Tilakeskus liikelaitoksen edellisvuotta suuremmat rakentamisinvestoinnit, jotka aktivoidaan taseen pysyviksi vastaaviksi tuloslaskelman palveluostojen ja valmistus omaan käyttöön erän kautta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ennustetaan kasvavan vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 6 milj. eurolla. Verotulojen ennustetaan toteutuvan 13,0 milj. euroa vuoden 2010 tilinpäätöstä suurempana.

8 Kaupungin talous 08 Verotulot Verolaji (milj. euroa) TP 10 / 11 Kunnallisvero 520,3 548,3 548,3 642,7 647,0 658,0 658,0 15,3 2,4 Yhteisövero 35,2 54,2 58,8 73,4 60,0 65,0 70,5 2,9 3,9 Kiinteistövero 58,3 35,8 35,4 41,9 43,0 43,0 42,5 0,6 1,4 Koiravero 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,3 Yhteensä 613,9 638,5 642,6 758,1 750,2 766,2 771,1 13,0 1,7 % Verotulojen toteuma Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 688,1 milj. euroa, josta kunnallisverojen osuus on 607,4 milj. euroa. Verotulot on jaksotettu tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammilokakuun osuus on 642,6 milj. euroa. Tilinpäätösennuste Verotulojen tilinpäätösennuste on 771,1 milj. euroa, joka on 13,0 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Kunnallisverotulot ovat kasvamassa 2,4 prosenttia. Yhteisöverotulot ovat vähenemässä 3,9 prosenttia viime vuodesta, vaikka kunnille tilitetään yhteisöveroja tänä vuonna 16,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Tampereen negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa yhteisöveron kuntakohtaisen jako osuuden lasku Nokia Oyj:n heikentyneen tilanteen vuoksi. Nokian vaikutus yhteisöverotuloihin jatkunee samanlaisena myös vuonna Kiinteistöverotuloja on kertymässä 0,5 milj. euroa viime vuotta enemmän. Kunnallisveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset (milj. euroa) Tammikuu 62,4 61,4 67,2 Helmikuu 120,3 113,6 129,2 Maaliskuu 185,6 178,2 193,7 Huhtikuu 236,2 236,5 255,3 Toukokuu 290,4 295,6 318,0 Kesäkuu 344,7 347,9 374,5 Heinäkuu 403,3 413,1 436,8 Elokuu 457,9 472,7 496,2 Syyskuu 506,5 526,0 551,6 Lokakuu 555,2 579,5 607,4 Marraskuu 562,9 585,5 Joulukuu 618,6 642,7 Yhteisöveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset (milj. euroa) Tammikuu 1,2 0,4 2,0 Helmikuu 6,6 6,7 6,7 Maaliskuu 7,9 12,3 10,6 Huhtikuu 11,0 16,6 13,1 Toukokuu 23,0 35,4 24,1 Kesäkuu 36,7 39,2 36,9 Heinäkuu 41,4 43,7 41,0 Elokuu 46,1 48,8 46,6 Syyskuu 50,7 54,6 52,4 Lokakuu 54,5 59,8 57,9 Marraskuu 59,1 66,2 Joulukuu 62,7 73,4 Valtionosuudet Milj. euroa Valtionosuuksien toteuma Tilinpäätösennuste Valtionosuuksia on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 184,7 milj. euroa, mikä on edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11,1 milj. euroa enemmän. TP 10 / 11 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 167,3 175,6 175,9 200,4 210,0 210,5 210,5 10,1 5,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 6,3 8,7 8,7 10,3 8,5 10,5 10,5 0,2 2,3 Yhteensä 173,6 184,3 184,7 210,6 218,5 221,0 221,0 10,4 4,9 Valtionosuuksien tilinpäätösennuste on 221,0 milj. euroa, joka on 10,4 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Valtionosuuksiin sisältyy 5,1 milj. euroa veromenetysten kompensaatiota, jota ilman valtionosuuksien kasvu olisi 2,5 prosenttia. %

9 Kaupungin talous 9 Rahoituslaskelma Milj. euroa TP 2010 TA 2011 VS2011 Ero VS11/ TP11 Toiminnan rahavirta Vuosikate 61,4 74,4 104,5 69,8 71,6 76,6 5,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 7,7 20,0 17,4 16,1 16,1 23,6 7,5 Investointien rahavirta Investointimenot 115,1 91,5 155,9 137,6 145,6 131,1 14,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,5 1,3 5,4 1,4 1,4 1,7 0,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 36,6 20,6 49,7 20,7 21,3 24,9 3,6 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 23,4 15,3 1,2 61,8 67,4 51,5 15,8 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 4,1 2,6 5,0 1,7 1,7 2,8 1,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 0,0 72,0 72,0 25,0 47,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8,1 8,1 42,0 12,0 12,0 12,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 37,5 10,4 71,1 0,0 0,0 7,0 7,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 36,8 31,5 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta 70,1 15,6 30,9 61,6 61,6 22,7 38,9 Rahavarojen muutos 46,7 0,3 32,0 0,2 5,7 28,8 23,1 Rahavarat tilikauden lopussa 160,6 146,3 146,0 117,2 Rahavarat tilikauden alussa 113,9 146,0 113,9 146,0 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2010 Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Rahavarojen riittävyys, pv Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi lokakuun rahavarojen muutos on 0,3 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 54,4 milj. euroa positiiviseksi johtuen 74,4 milj. euron vuosikatteesta. Investointien toteuma, 91,5 milj. euroa, vastaa 62,8 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 69,6 milj. euroa, kun luovutustulot ja rahoitusosuudet huomioidaan. Rahoituksen nettorahavirta toteutui tammi lokakuussa 15,6 milj. euroa positiivisena. Lyhytaikaisten lainojen muutos, 10,4 milj. euroa, on konsernipankkitilin kautta annettua rahoitusta ja seurausta konsernin tytäryhtiöiden rahoitusaseman muutoksista. Kaupungin kannattavuus on alkuvuoden aikana ollut riittävä pääomamenojen rahoittamiseksi, minkä vuoksi pitkäaikaisia lainoja ei ole tarvinnut vielä nostaa. Suunniteltua parempi tulorahoituksellinen asema näkyy myös rahoituslaskelman tunnusluvissa, joissa tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavat luvut osoittavat noin kahdeksaakymmentä prosenttia. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee toteutumaan 28,8 milj. euroa negatiivisena ja 23,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Rahoituslaskelman tilinpäätösennusteen merkittävimmät muutokset vuosisuunnitelmaan nähden ovat 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi vuosikate ennuste ja 18,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi investointien rahavirta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään vuosisuunnitelman mukaisesti 12,0 milj. euroa. Uusia lainoja nostetaan 25,0 milj. eurolla eli 47,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa vähemmän. Pitkäaikaisten lainojen nostotarve on suunniteltua pienempi johtuen hyvästä vuosikate ennusteesta, investointien rahavirrasta sekä lyhytaikaisten lainojen muutoksesta konsernipankkitilin kautta. Rahoitusasema on kehittynyt samaan tapaan jo kaksi vuotta, mistä syystä rahavarojen pienentäminen on mahdollista ja tehokkuussyistä järkevää. usteen mukaan investointien tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavat tunnusluvut ovat hyvällä tasolla.

10 Kaupungin talous 10 Investoinnit Ero VS11 / TP11 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet akkomaksut aineellisista hyödykkeistä Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointien toteuma Tammi lokakuun investointien toteuma on yhteensä 91,5 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 145,4 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut lokakuun loppuun mennessä 20,6 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen investointien toteuma on 35,5 milj. euroa, josta yleisten alueiden rakennusinvestointien osuus on 27,0 milj. euroa. Strategisista projekteista Vuoreksen investoinnit ovat lokakuun lopussa 9,8 milj. euroa, josta liikenneväylien ja viheralueiden osuus on 8,7 milj. euroa ja Tampereen Veden vesihuoltoverkon osuus on 1,1 milj. euroa. Vuores projektin vuosisuunnitelma on 13,0 milj. euroa. Keskustahankkeen liikenneväylien ja viheralueiden investointien toteuma on 0,4 milj. euroa, hankkeen vuosisuunnitelma on 2,3 milj. euroa. Strategisten projektien ohella tilikauden suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen tekemät rakennustyöt: Tampereen ammattiopiston logistiikan tilojen rakennustöiden lokakuun lopun toteuma on 5,7 milj. euroa, Sampolan koulun peruskorjauksen toteuma 2,6 milj. euroa sekä Pyynikin uimahallin peruskorjauksen toteuma 4,4 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden investointien 10,8 milj. euron vuosisuunnitelmasta on lokakuun loppuun mennessä toteutunut 4,3 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat lähinnä koneisiin ja kalustoon. Liikelaitokset ovat toteuttaneet investointejaan 49,9 milj. eurolla, josta 37,1 milj. euroa kohdistuu Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin ja 11,0 milj. euroa Tampereen Veden vesijohtoverkoston investointeihin. Konsernihallinnon sijoitusinvestointeja on toteutettu 0,2 milj. eurolla. Tietojärjestelmäinvestointeja on koko kaupungin tasolla toteutettu 1,0 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustuloja on toteutunut lokakuun loppuun mennessä 20,6 milj. euroa. Tästä 16,7 milj. euroa on syntynyt Kaupunkiympäristön kehittämisen Kauppa Hämeen kiinteistön sekä maa alueiden myynneistä. Lisäksi Tampereen Tilakeskus on myynyt rakennuksia 3,2 milj. eurolla. Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 131,1 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 14,3 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen rakentamisinvestointien arvioidaan toteutuvan 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempänä, 49,6 milj. eurona. Maa ja vesialueinvestointien arvioidaan toteutuvan 5,2 milj. eurolla, joka on 5,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa vähemmän. Tämä johtuu lähinnä Tampereen Kansi ja Keskusareenahankkeiden investointien toteuttamisen siirtymisestä vuodelle Tampereen Tilakeskuksen talonrakentamisinvestointien ennuste, 45,2 milj. euroa, on 7,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi johtuen viivästyvistä ja siirretyistä talonrakennushankkeista. Kiinteiden laitteiden ja rakenteiden investointien tilinpäätösennuste on 63,1 milj. euroa, missä on alitusta vuosisuunnitelmaan nähden 0,4 milj. euroa. usteen mukaan kalustoinvestointien toteuma tulee alittamaan vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla, eli toteutuvan 12,7 milj. eurona.

11 Kaupungin talous 11 Korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Tot 2011 TP2010 TA2011 VS2011 TP 2011 TP10/ TP 11 rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle Tytäryhtiöille Korolliset velat yhteensä Korolisten velkojen keskikorko % 1,508 1,08 Korollisten velkojen toteuma Korollisten velkojen tilinpäätösennuste Kaupunki on tammi lokakuun lopussa kyennyt rahoittamaan vuoden 2011 toimintansa ilman uusien pitkäaikaisten lainojen nostoja. Rahalaitoslainojen ja lyhytaikaisen velan lyhennykset on lokakuuhun saakka kyetty toteuttamaan kassasta ja kaupungin korollisen velan määrä on lokakuun lopussa 293,6 milj. euroa. Korollisten velkojen maltilliseen toteumaan vaikuttaa myös odotettua parempi tulokehitys sekä vuosisuunnitelmaan nähden hitaampi investointien toteutuminen. Aivan viime päivinä korot ovat kääntyneet selkeään laskuun EKP:n laskettua ohjauskorkoaan. Lyhyet eurokorot olivat nousussa lähes koko alkuvuoden ja tämä vaikutti myös kaupungin maksamaan pääoman hintaan. Koko vuoden ennustetta korollisen velan määräksi laskettiin jo heinäkuun talousraportissa ja nyt sitä on laskettu lisää. Lokakuun tilinpäätösennuste korollisen velan määräksi on 320,2 milj. euroa. Korolliset velat yhteensä jäävät oleellisesti vuosisuunnitelmaa vähäisemmiksi ja verrattuna viime tilinpäätökseen nettokasvua muodostunee mahdollisesti vain alle 10 miljoonaa euroa. Loppuvuoden 2011 aikana varaudutaan enintään 25 milj. euron suuruisen pitkäaikaisen lainan nostoon. usteen merkittävin herkkyystekijä on tytäryhtiöiden konsernitilisaldon kehittyminen. Milj. euroa Lainamäärän kehitys euroa/as TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP / 2011 TP 0 Lainakanta 202,6 218,3 199,3 196,4 283,0 312,1 293,6 320,2 /asukas

12 Kaupungin talous 12 Kaupungin sijoitustoiminta, maksuvalmius ja kassa Sijoitustoiminnan toteuma Sijoitusjakaumassa ei ole toteutettu suuria muutoksia vuoden 2011 aikana vaan se on pidetty koko ajan selvästi sijoitussuunnitelman perusallokaatiota varovaisempana. Joitain uusia sijoituksia on tehty sekä osake että korkokohteisiin, mutta rahamarkkinasijoitusten osuus on silti pidetty tarkoituksellisen korkeana. Lokakuun lopussa sijoitusten jakauma oli seuraava: rahamarkkinat 72 prosenttia, korkosijoitukset 9 prosenttia, osakesijoitukset 15 prosenttia ja muut sijoitukset 4 prosenttia. Sijoitusten painopiste tulee jatkossakin olemaan vähäriskisissä kohteissa. Maksuvalmius ja kassa Sijoitusomaisuuden ja erityisesti konsernin tilivarojen määrä on ollut korkea koko kuluvan vuoden. Tytäryhteisöjen erinomaisena jatkunut likviditeetti on osaltaan auttanut minimoimaan kaupungin ulkoisen rahoituksen tarvetta ja turvaamaan maksuvalmiuden. Myös korkovirrat ovat näin säilyneet tehokkaasti konsernissa. Loppuvuotta kohden arvioidaan kaupungin maksuvalmiuden heikkenevän. Samoin käy osalla tytäryhteisöjä, kun niiden mittavia investointimenoja ajoittuu loppuvuoteen. Sijoitustoiminnan rullaava 12 kuukauden tuotto oli lokakuun lopussa laskenut 1,39 prosenttiin. Vuoden 2011 toteutunut tuotto oli 1,80 prosenttia ja siihen oli syynä erityisesti osakesijoitusten voimakas arvonlasku loppukesällä ja syksyllä. Milj. euroa / / / 2010 Sijoitusomaisuuden kehitys 11/ / / / / / / / / / / / 2011 % Sijoitusomaisuus yht + elinkeinorahaston sijoitus % tuotto, 12 kk 2,36 3,86 4,28 3,85 4,89 4,43 3,30 1,10 1,76 3,24 1,85 1,30 0,54 2,76 1,39

13 Kaupungin talous 13 Henkilöstö Henkilöstömenot (milj. euroa) * * 2010 ilman Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitosta Henkilöstömenojen toteuma Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste Henkilöstömenojen toteuma on lokakuun lopussa 493,7 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa enemmän. Henkilöstömenojen toteuma on 17,4 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Vuoden 2010 luvuista on eliminoitu Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen henkilöstömenojen osuus. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviomuutokset sisältyvät vasta marraskuun talousraporttiin. Palkallisella henkilötyövuodella tarkoitetaan teoreettista työaikaa, mistä on vähennetty palkattomien vapaiden osuus. Palkalliset henkilötyövuodet kuvaavat sitä panosta, mistä kaupungille aiheutuu henkilöstömenoja. Palkalliset henkilötyövuodet olivat tammi lokakuussa 178 henkilötyövuotta korkeammat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. TP 2010* TA / TP10 * Palkat ja palkkiot 360,8 374,3 374,5 434,5 443,7 448,0 453,5 19,0 4,4 Eläkekulut 93,8 95,4 96,7 112,7 112,6 114,4 116,6 3,9 3,5 Muut henkilösivukulut 21,6 22,7 22,6 25,0 26,6 27,2 27,4 2,4 9,6 Yhteensä 476,3 492,5 493,7 572,3 582,9 589,6 597,5 25,3 4,4 kasvu %* Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste on 597,5 milj. euroa. Koko tilikauden aikaisten henkilöstömenojen ennustetaan kasvavan 25,3 milj. eurolla eli 4,4 prosentilla edellisvuoden henkilöstömenoihin nähden. Henkilöstömenojen vuosisuunnitelman ylittävä ennuste sekä kasvu johtuu muun muassa kunta alan palkkaratkaisusta. Talousarviossa arvioitiin vuoden 2011 kunta alan palkkaratkaisun vaikutuksen olevan 1,1 prosentin tasolla. Palkankorotusten vaikutus tulee kuitenkin olemaan noin yhtä prosenttiyksikköä suurempi eli 2,1 prosenttia, mikä euromääräisesti tarkoittaa 12,0 milj. euron korotusta vuoden 2010 tilinpäätöksen henkilöstömenoihin. Palkallisten henkilötyövuosien arvioidaan nousevan 225 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen nähden. Henkilötyövuosien kasvun euromääräinen vaikutus on 9,8 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden. * ilman Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitosta * TP Henkilöstösuunnitelmavertailu HESU Palkalliset henkilötyövuodet

14 Kaupungin talous 14 Henkilötyövuodet ja poissaolot Tammi lokakuussa 2011 henkilöstön tekemä teoreettinen kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta, joka on 109 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen työpanoksen henkilötyövuoteen, jolloin edellisen vuoden vastaavasta jaksosta kertyi nousua 174 henkilötyövuotta. Henkilöstön tekemä työpanos on noussut 1,9 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä vakinaisen henkilöstön työpanos on laskenut 0,5 prosentilla, mutta määräaikaisen ja sijaishenkilöstön käyttö on noussut tammi lokakuussa edelliseen vuoteen verrattuna: nousua oli 3,1 prosenttia sijaisissa ja 10,6 muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Palkkatuetun henkilöstön työpanos on noussut 49,9 prosentilla. Palkkatuetun henkilöstön työpanos on noussut 127 prosentilla Henkilöstön ajankäyttö Teoreettinen työaika (htv) Palkalliset poissaolot Vuosilomat (htv) Sairauspoissaolot (htv) Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Palkattomat poissaolot Tehty työaika yhteensä Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) tammi lokakuussa vuosina 2010* ja 2011 * 2010 ilman Tampereen tietotekniikkakeskus liikelaitosta HTV Vakinainen Sijainen Määräaik. Työllistetty Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus oli liki viidenneksen suurempaa tammi lokakuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sekä lähtö että tulovaihtuvuus ovat nousseet yhtä paljon. Alkaneita palvelussuhteita oli tammi lokakuussa , kasvua 16,7 prosenttia. Yli 95 prosenttia vaihtuvuudesta on määräaikaisen henkilöstön alkaneita palvelussuhteita. Vaihtuvuus on noussut niin vakinaisen kuin määräaikaisen henkilöstön osalta. Sisäinen liikkuvuus kattaa kuitenkin merkittävän osan vakinaisen henkilöstön aloitetuista palvelussuhteista.

15 Talousarvion toteumavertailu 15 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU Yhteenveto yksiköiden talouden toteumasta ja tilinpäätösennuste Milj. euroa Ero VS/ TP 2011 Toimintatulot yhteensä 988, , , , , ,9 41,1 Toimintamenot yhteensä 1 776, , , , , ,1 42,6 Toimintakate 787,8 773,7 895,5 922,7 939,7 941,2 1,5 Verotulot 638,5 642,6 758,1 750,2 766,2 771,1 5,0 Valtionosuudet 184,3 184,7 210,6 218,5 221,0 221,0 0,0 Rahoitustulot ja menot 19,9 20,7 31,3 23,8 23,8 25,7 1,9 Vuosikate 54,9 74,4 104,5 69,8 71,3 76,6 5,3 Suunnitelmapoistot 66,5 65,4 80,7 80,0 79,9 81,3 1,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 11,7 8,9 38,6 10,2 8,6 4,7 3,9 Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 1 045,4 milj. euroa, joka on 3,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toimintatulojen 16,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu pääosin Kaupunkiympäristön kehittämisen tasearvon ylittävistä myyntivoitoista 7,7 milj. euroa, kiinteistöjen vuokratuloista 2,4 milj. euroa sekä lasten ja nuorten palvelujen ja Ikäihmisten palvelujen asiakasmaksutulojen yhteensä 2,5 milj. euron ylitysennusteesta. Tämä johtuu muun muassa lasten määrän kasvusta sekä ikäihmisten palvelujen asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvusta. Lisäksi konsernihallinnon tulojen ennustetaan toteutuvan 1,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, johtuen rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksesta taksojen korotuksesta sekä lupahakemusten lisääntymisestä. Lisäksi budjetoimattomat tietoliikenneverkon vuokratulo ja ikäihmisten virkistysrahastoon kuuluvat tulot vaikuttavat tuloja parantavasti. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 12,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin sairaalapalveluissa ja perusterveydenhuollon avopalveluissa ennustetaan menojen ylittyvän yhteensä 6,3 milj. euroa, johtuen lähinnä suun terveydenhuollon palvelujen ja Acutan päivystyspalveluista. Lasten ja nuorten ydinprosessissa 4,0 milj. euron ylitysennuste aiheutuu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen menoennusteesta. Kaupunkiympäristön kehittämisen 1,7 milj. euron menojen ylitysennuste koostuu palveluhankintojen kuluista, johtuen runsaslumisesta talvesta sekä energiakustannusten kasvusta. Hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen ja Aluepelastuslaitoksen tilinpäätösennuste Hyvinvointipalvelujen yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 3,4 milj. euroksi, joka on 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa heikompana Erikoissairaanhoidon ( 2,0 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen ( 1,0 milj. euroa) ja Toisen asteen koulutuksen ( 1,2 milj. euroa) tuotantoalueilla. Vuosisuunnitelmaa heikommat tulosennusteet johtuvat pääosin kunta alan palkkaratkaisusta sekä lääke ja hoitotarvikemenojen ylityksistä. Konsernipalvelujen tilikauden tulosennuste on 0,9 milj. euroa, joka on yhteensä 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi johtuen lähinnä hallintopalvelukeskuksen rekrytointipalveluiden ja projektipalveluiden suunniteltua paremmin toteutuneesta myynnistä. Aluepelastuslaitoksen liikeylijäämän tilinpäätösennuste on 0,1 milj. euroa, joka on vuosisuunnitelman mukainen. Liikelaitosten tilinpäätösennuste Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämän ennuste on 58,4 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. Liikeylijäämän ennuste on vuosisuunnitelmaa parempi Tampereen Tilakeskuksella, 1,0 milj. euroa, Tampereen Logistiikalla, 0,4 milj. euroa, Tampereen Kaupunkiliikenteellä, 0,3 milj. euroa ja Tampereen Aterialla 0,2 milj. euroa. Vuosisuunnitelmaa heikompaa liikeylijäämää ennustavat Tampereen Infratuotanto, 2,5 milj. euroa, Tampereen Vesi, 0,2 milj. euroa, ja Tullinkulman Työterveys, 0,1 milj. euroa.

16 Talousarvion toteumavertailu Tilaajaosa 16 Tilaajaosa Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

17 Tilaajaosa 17 Tilaaja ydinprosesseittain Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Varhaiskasvatus ja esiopetus Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet tammilokakuussa 0,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu pääosin päivähoidon asiakasmaksutuloista. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 4,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu oman päiväkotihoidon hoitopäiväsuoritteiden arvioitua suuremmasta toteumasta, lakisääteisen kotihoidontuen menoista ja lastensuojelupalvelujen kasvusta omassa tuotannossa ja perhehoidossa. Tilinpäätösennuste Kaupunginvaltuusto päätti lisätä ydinprosessin talousarvion tuloihin 0,5 milj. euroa ja menoihin 0,6 milj. euroa. Lisäykset sisältyvät tilinpäätösennusteeseen, mutta vuosisuunnitelmaluvuissa tehdyt muutokset näkyvät vasta marraskuun talousraportissa. Ydinprosessin toimintatulojen ennustetaan toteutuvan yhteensä noin 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu päivähoidon asiakasmaksutuloista ja psykososiaalisen tuen palveluihin kirjattavista elatustuen takautumissaatavista, joita ei ole budjetoitu. Tuloennuste on parantunut 0,1 milj. euroa syyskuun talousraportista. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 4,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Suurimmat menojen ylitykset ennustetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palveluissa. Menoennuste on kasvanut noin 1,4 milj. euroa oman päiväkotihoidon ennusteen tarkentumisen vuoksi. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuden asiakasmaksutulojen ennustetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Palvelukokonaisuuden toimintamenojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Oman päiväkotihoidon tilauksen ylitysennuste on noin 2,3 milj. euroa. Lisäksi lakisääteisen kotihoidon tuen menot ja päivähoitomaksuista kirjattavat luottotappiot ylittävät budjetin. Tulojen ja menojen ylitysten taustalla on lasten määrän lisääntyminen pienten lasten hoitojärjestelmässä kautta linjan. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11 lisätä 0,6 milj. euroa oman päiväkotihoidon tilausmäärärahoihin. Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi helmikuussa 1,5 milj. euron valtionavustuksen perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Avustus kohdistetaan syyslukukaudelle 2011 ja kevätlukukaudelle Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen tilauksen ennustetaan toteutuvan 0,3 milj. euroa sopimusta pienempänä. Lääkärityövoiman rekrytointivaikeudet ovat vaikuttaneet tehtyjen tarkastusten määrään. Psykososiaalisen tuen palvelujen tuloennuste on 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, mikä johtuu pääosin

18 Tilaajaosa 18 valtion maksamista elatustuen takautumissaatavan korvauksista. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11 lisätä talousarvion tuloihin 0,5 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden menoennuste on 1,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Oman tuotannon tilauksen ennustetaan ylittyvän 0,7 milj. euroa, koska tamperelaisten lasten määrä on lisääntynyt laitoksissa. Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen arvioidaan ylittyvän 0,6 milj. euroa kiireellisten sijoitusten, intensiivityön ja perhehoidon lisäämisestä johtuen. Lisäksi palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan noin 0,3 milj. euroa budjetoitua suurempina Kasperihankkeesta johtuen.

19 Tilaajaosa 19 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Osaamisen edistäminen Toimintamenot Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulot ovat pääosin pakolaisten kotouttamiseen maksettavia laskennallisia korvauksia, joiden maksatuksessa on viivettä. Toimintamenot ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempinä avustusten maksatussyklistä ja muiden menojen käytöstä johtuen. Kaupunginvaltuusto päätti (7.11) 0,2 milj. euron lisätalousarviosta ammatilliseen lisäkoulutukseen. Menolisäys sisältyy ydinprosessin tilinpäätösennusteeseen, mutta vuosisuunnitelmaluvuissa tehty muutos näkyy vasta marraskuun talousraportissa. Talousarviomuutos huomioiden ydinprosessin tilinpäätösennuste on vuosisuunnitelman mukainen.

20 Tilaajaosa 20 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuripääomapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja liikuntakasvatus Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja liikuntatapahtumapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Palvelukokonaisuus ja tuotteistusmuutosten vuoksi edellisen vuoden lukuja ei voida esittää palvelukokonaisuustasolla. Ydinprosessin toimintatulot ovat pääosin pakolaisten kotouttamiseen maksettavia laskennallisia korvauksia, joiden maksatuksessa on viivettä. Ydinprosessin tilinpäätösennuste on vuosisuunnitelman mukainen. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 0,3 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska avustusten maksatussykli poikkeaa hieman budjetoidusta. Lisäksi vapaan sivistystyön palvelujen kausiluonteisuutta (lukukaudet) ei ole otettu huomioon kuukausibudjetoinnissa.

21 Tilaajaosa 21 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste altaehkäisevät palvelut Ero VS/ Toimintamenot Perusterveydenhuollon avopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sairaalapalvelut (ent. erikoissairaanhoidon palvelut) Toimintatulot Toimintamenot Päihde ja mielenterveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sosiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Vammaispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Ero VS11 / TP11 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Investoinnit Talouden toteuma Palvelukokonaisuus ja tuotteistusmuutosten vuoksi edellisen vuoden luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoiset. Suurin muutos on geriatrisen osastoryhmän noin 10 milj. euron palvelutilauksen siirto ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessista. Lisäksi ennaltaehkäisevät palvelut on lohkaistu perusterveydenhuollon avopalveluista uudeksi palvelukokonaisuudeksi. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet tammilokakuussa 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempänä, mikä johtuu valtionosuudesta perustoimeentulotukeen ja pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotukeen saatavista valtion korvauksista. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 4,4 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempinä, mikä johtuu toimeentulotuen menojen suunniteltua pienemmästä toteumasta ja Pshp:n ennakkolaskutuksesta. Perusterveydenhuollon menot ovat toteutuneet 1,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu muun muassa suun terveydenhuollon oman tuotannon tilauksesta. Palvelukokonaisuuden tulot ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa suun terveydenhuollon asiakasmaksuista johtuen. Sairaalapalvelujen toimintamenot ovat toteutuneet 3,4 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaan pienempinä. Toteuma ei kuvaa todellista tilannetta, koska sairaanhoitopiirin laskutus menee ennakkolaskutuksen mukaisesti. Lisäksi ostopalvelujen laskutuksessa on keskimäärin kuukauden viive. Tulojen toteuma on lokakuussa 0,2 milj. euroa budjetoitua parempi toiminnan laajentumisesta johtuen. Päihde ja mielenterveyspalvelujen tulot ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä asiakasmaksutulojen ylibudjetoinnista johtuen. Tuloarvio korjataan ensi vuoden talousarvioon. Palvelukokonaisuuden menojen toteuma on

22 Tilaajaosa 22 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempi ostopalvelujen viiveestä johtuen. Sosiaalisen tuen palvelujen palvelukokonaisuuden toimintatulot ovat toteutuneet 1,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, mikä johtuu valtionosuudesta perustoimeentulotukeen ja paluumuuttajien toimeentulotukeen saatavista valtion korvauksista. Toimintamenot ovat toteutuneet 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, mikä johtuu lähinnä perustoimeentulotuen menojen arvioitua pienemmästä kasvusta. Tammi lokakuussa toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden menot ovat kasvaneet 1,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilinpäätösennuste Kaupunginvaltuusto päätti (7.11) 3,9 milj. euron lisätalousarviosta. Lisätalousarvion menolisäykset sisältyvät ydinprosessin tilinpäätösennusteeseen, mutta näkyvät vasta marraskuun talousraportin vuosisuunnitelmaluvuissa. Tämän vuoksi lokakuun talousraportin tilinpäätösennusteen ja vuosisuunnitelman välinen ero näyttää todellista suuremmalta. Päätös sisältää 2,0 milj. euron lisäyksen oman erikoissairaanhoidon tilaukseen, 1,5 milj. euroa perusterveydenhuollon avopalveluihin ja 0,4 milj. euroa sosiaalisen tuen palveluihin. Lisäyksistä 1,3 milj. euroa kohdistui avopalvelujen tuotantoalueelle. Ydinprosessin toimintatulojen ennuste on 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, mikä johtuu pääosin perusterveydenhuollon asiakasmaksutuloista. Vastaavasti perustoimeentulotukeen saatavat valtionosuudet toteutuvat vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska toimeentulotukimenojen toteuma on arvioitua pienempi. Tuloennuste on parantunut 0,4 milj. euroa syyskuun raporttiin verrattuna tarkentuneiden asiakasmaksutulo ja hanketuloarvioiden vuoksi. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 6,3 milj. euroa budjetoitua suurempina. Suurimmat ylitykset ovat sairaalapalveluissa ja perusterveydenhuollon avopalveluissa. Vastaavasti sosiaalisen tuen palvelujen menoissa ennustetaan säästöä toimeentulotukimenoista ja työvalmennussäätiön käynnistymisen viivästymisestä johtuen. uste sisältää oman tuotannon alijäämän kattamiseksi tehtävät 2,7 milj. euron lisätilaukset, jotka lisätään talousarviolukuihin vasta marraskuussa.menoennuste on kasvanut 2,7 milj. euroa syyskuun raporttiin verrattuna oman tuotannon tilauksiin tehtävien lisätilausten vuoksi. Vastaavasti vammaispalvelujen menoennuste on pienentynyt. Perusterveydenhuollon asiakasmaksutulojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla lähinnä suun terveydenhuollon asiakasmaksuista johtuen. Palvelukokonaisuuden menojen ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 3,0 milj. euroa. Suurimmat ylitysuhat on suun terveydenhuollon palveluissa ja Acutan päivystyspalveluissa. Lisäksi muun muassa lääkinnällisen kuntoutuksen menot ja tamperelaisten potilaiden kiireelliset käynnit muissa terveyskeskuksissa uhkaavat ylittää talousarvion. Menoennusteeseen sisältyy asiakasmaksuista kirjattavat luottotappiot. Tilinpäätösennuste sisältää myös 0,4 milj. euron lisätilauksen keskitettyyn hoitotarvikejakeluun, johon tehdään talousarviomuutos marraskuussa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2010 menojen toteuma erikoissairaanhoidossa oli noin 0,4 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2011 talousarvio. Viime vuonna menot kasvoivat 8,3 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ennuste näyttää 3,1 milj. euron ylitystä lisätalousarviolla korjattuun budjettiin nähden. Erikoissairaanhoidon palvelusetelin käyttöönotto on viivästynyt, joten tähän varatusta määrärahasta ainakin 0,8 milj. euroa jää käyttämättä. Tilinpäätösennuste sisältää myös 2,0 milj. euron lisäyksen oman erikoissairaanhoidon palvelutilaukseen, johon tehdään talousarviomuutos marraskuussa. Sairaalapalvelujen menojen ennustetaan ylittyvän yhteensä 4,3 milj. eurolla. Päihde ja mielenterveyspalvelujen oman tuotannon tilauksen ennustetaan toteutuvan 0,2 milj. euroa sopimusta suurempana potilaiden määrän kasvusta johtuen. Ostopalvelujen ylitysennuste on 0,2 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden asiakasmaksutulot tulevat toteutumaan budjetoitua pienempinä, mutta vastaavasti pitkäaikaisasunnottomuushankkeen tulot kompensoivat tulokertymää. Yhteensä tuloja ennustetaan kertyvän 0,1 milj. euroa budjetoitua enemmän. Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatulojen ennustetaan jäävän 0,6 milj. euroa budjetoidusta, mikä johtuu pääosin perustoimeentulotukeen saatavista valtionosuuksista. Vastaavasti toimeentuloturvan menoista arvioidaan syntyvän säästöä yhteensä 1,5 milj. euroa, mikä johtuu perustoimeentulotuen arvioitua pienemmästä kasvusta. Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuen tulot ja menot ylittyvät arviolta 0,2 milj. euroa. Toimeentuloturvan nettosäästö on noin 0,7 milj. euroa. Oman tuotannon tilaus ylittyy ennusteen mukaan 0,1 milj. eurolla toimeentulotukihakemusten kasvavasta määrästä johtuen. Toimeentulotukihakemusten käsittelyyn tehdään 0,3 milj. euron lisätilaus, mikä sisältyy marraskuussa tehtävään lisätalousarvioon. Työvalmennussäätiöön varatuista määrärahoista säästyy kuluvana vuonna arviolta 0,6 milj. euroa, koska toiminnan käynnistyminen on viivästynyt. Lisäksi opiskelijoiden työllistämiseen varatusta määrärahasta säästyy 0,3 milj. euroa. Kokonaisuutena palvelukokonaisuuden menojen toteuma arvio on 1,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi.

23 Tilaajaosa 23 Vammaispalvelujen tilinpäätösennusteessa menojen ylitykseksi on arvioitu 0,3 milj. euroa lisätalousarviolla korjattuun budjettiin verrattuna. Talousarvio on ylittymässä muun muassa vaikeavammaisten asumispalveluissa ja asunnon välineiden hankinnassa.

24 Tilaajaosa 24 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Kotona asumista tukevat palvelut Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Toimintatulot Toimintamenot Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet tammi lokakuussa 0,9 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina. Vuosisuunnitelma on tulojen osalta lähtökohtaisesti pienempi kuin edellisen vuoden toteuma, mikä näkyy talousraporteissa tulojen vuosisuunnitelmaa suurempina toteumina. Lisäksi palvelujen lisääminen nostaa tulokertymää entisestään. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet yhteensä 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, mikä johtuu pääosin avopalvelujen tuottaman kotihoidon ja palvelukeskustoiminnan suoritteista, omaishoidontuen käytöstä sekä ostopalvelujen viiveestä. Laitoshoidolta tilattava sairaalahoito jakautuu lyhyt ja pitkäaikaiseen hoitoon, jotka on kohdistettu eri palvelukokonaisuuksille. Sairaalahoidon hoitovuorokausien hinta eri palvelusopimuksissa on kuitenkin sama. Sairaalahoito on painottunut suunniteltua enemmän pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, mikä näkyy hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen menojen vuosisuunnitelmaa suurempana toteumana. Vastaavasti kotona asumista tukevien palvelujen menojen toteumat ovat selvästi vuosisuunnitelmaa pienemmät. Hoitovuorokausien vaikea ennakoiminen lyhyt ja pitkäaikaishoidon välillä vaikeuttaa palvelukokonaisuuskohtaista talousarvion seurantaa. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulojen ennuste on 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tuloarvion lähtökohtana on viime vuoden toteuma, mikä oli 0,2 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota parempi. Tulojen kasvu johtuu asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvusta. Tulokertymään vaikuttaa osaltaan myös asiakkaiden tulojen nousu ja takautuvasti myönnetyt hoitotuet. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 1,6 milj. euroa budjetoitua suurempina. Tilinpäätösennuste sisältää laitoshoidon tuotantoalueelle kohdistuvan 1,9 milj. euron lisätilauksen, joka lisätään talousarviolukuihin vasta marraskuussa. Tämä huomioiden ydinprosessin menoennuste 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempi. Oman tuotannon tilauksen avopalveluilta arvioidaan toteutuvan 0,1 milj. euroa budjetoitua suurempana. Kotihoidon asiakasmäärät ja palvelukeskuspäivät toteutuvat suunniteltua pienempänä, mutta menot ylittyvät sopimuksen perusteella laskutettavien kotihoidon palvelutuntien määrän kasvusta ja hoitotarvikelaskutuksesta johtuen. Laitoshoidon tilauksen ennustetaan toteutuvan 0,4 milj. euroa suunniteltua suurempana vanhainkotihoidon palveluista johtuen. Ostopalvelujen menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 0,2 milj. euroa budjetoitua pienempinä kotihoidon ja lyhytaikaishoidon palvelujen käytöstä johtuen. Lisäksi omaishoidon tuen määrärahoista säästyy arviolta 0,6 milj. euroa. Menoennuste on kasvanut 1,9 milj. euroa syyskuun raporttiin verrattuna laitoshoidon lisätilauksesta johtuen.

25 Talousarvion toteumavertailu Tilaajaosa 25 Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Toimintatulot Toimintamenot Joukkoliikenne Toimintatulot Toimintamenot Pelastustoimi Toimintamenot Ero VS11 / TP11 Kaupunkiympäristön kehittäminen Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulojen toteuma on 9,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Pääosa ylityksestä johtuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden 8,2 milj. euron ylityksestä. Tämä ylitys koostuu helmikuussa tapahtuneesta Kauppa Hämeen kiinteistön myynnistä. Vuokratulot ovat 2,5 milj. euroa yli vuosisuunnitelman johtuen vuokrien tavallista suuremmasta indeksikorotuksesta sekä uusista ja jatketuista vuokrasopimuksista. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden tulot ovat toteutuneet 1,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, koska runsaslumisen talven takia maksullisille lumenvastaanottopaikoille on toimitettu tavanomaista enemmän lunta ja vilkkaan rakentamisen takia maksullisille maanvastaanottopaikoille ylijäämämaita. Liikenteenhallinnan tuloja pienentää huhtikuulle kirjattu 0,2 milj. euron vuoden 2010 pysäköintivirhemaksujen jäämien oikaisu. Joukkoliikenteen toimintatulojen 0,4 milj. euron alitus vuosisuunnitelmaan nähden johtuu jaksotuksesta, joka tasaantuu osittain vuoden loppuun mennessä. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden toimintamenot ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Maankäytön suunnittelun menojen alitus 0,4 milj. euroa johtuu Ehyt hankeen syksylle 2011 ohjelmoitujen yleissuunnitelmahankkeiden käynnistymisen viivästymisestä henkilöstövaihdosten seurauksena. Merkittävä osa kaikista ulkopuolisen työn kustannuksista painottuu loppuvuoteen. Strategisten projektien osalta maankäytön suunnittelun hankkeet on hoidettu ennakoitua suuremmassa määrin kaupungin omana työnä, maankäytön suunnittelun organisaatiomuutoksen takia sisäistä laskutusta ei enää tapahdu. Strategisten projektien 0,2 milj. euron menojen alitus asiantuntijapalveluiden osalta johtuu kustannusten painottumisesta loppuvuoteen. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden menot ovat noin 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelman jaksotusta suuremmat. Palveluiden kustannuksia lisäävät edelleen runsaslumisen talven aiheuttamat ylimääräiset kustannukset noin 0,1 milj. euroa. Lisäksi ulkovalaistuksen energiakustannukset ylittävät vuosisuunnitelman noin 0,3 milj. euroa. Joukkoliikenteen menot ylittyivät vuosisuunnitelmaan nähden ajanjaksolla 0,7 milj. euroa. Menojen suuri ylitys johtuu vuosi

26 Tilaajaosa 26 suunnitelman jaksotusvirheestä kaupunkiliikenteen kustannuspaikan toimintamenoissa ja tasoittuu loppu vuoteen. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 11,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tulojen suuri ylitys koostuu suurelta osin kiinteistötoimen myymän Kauppa Hämeen kiinteistön myyntituloista. Vastaavasti vuokrien tavallista suuremmat indeksikorotukset, sekä uusien ja jatkettujen vuokrasopimusten arvio parani 0,4 milj euroa edellisestä arviosta ollen nyt 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Lumenvastaanotosta, pysäköintimaksuista ja katuluvista saatavien tulojen arvioidaan toteutuvan n. 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Joukkoliikenteen tulojen ennustetaan kasvavan 0,2 milj. euroa ennakoitua suuremman valtiontuen johdosta. Ydinprosessin menojen ylitysennuste on 1,7 milj. euroa. Runsaslumisen talven ja energiakustannusten kasvun takia palveluhankintojen arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman noin 1,2 milj. eurolla. Yleisten alueiden suunnittelun menojen arvioidaan kasvavan 0,3 milj. euroa. Ylitys johtuu osittain selvitysten määrän kasvulla (katuraitiotie, keskusta liikennesuunnittelu). Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden menojen arvioidaan kasvavan 0,2 milj. euroa, mutta koska tulojen ennustetaan kasvavan saman verran toimintakate toteutuu vuosisuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden toimintamenojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti.

27 Talousarvion toteumavertailu Tilaajaosa 27 Konsernihallinto Konsernihallinnon talouden toteuma ja tilinpäätösennuste KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Konsernihallinnon toimintatulot toteutuivat 0,9 milj. euroa kumulatiivista vuosisuunnitelmaa parempana. Lisätuloja on tullut rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen taksojen korotuksesta sekä lupahakemusten lisääntymisestä. Tuloja lisää myös tietoliikenneverkon vuokratulot ja kiinteistön myynti, joita ei ollut vuosisuunnitelmassa. Toimintamenot ovat toteutuneet 7,7 milj. euroa kumulatiivista vuosisuunnitelmaa parempana. Useiden hankkeiden toteutus on sijoittunut loppuvuoteen vuosisuunnitelmasta poiketen. Lisäksi osa hankkeista toteutuu suunnitelmaa alhaisemmalla tasolla. Osittain alitus johtuu palvelujen toteuttamisesta suunniteltua pienemmillä resursseilla sekä kaikkia raportointikaudelle kuuluvia menoja ei ole saatu kirjanpitoon. Vuoden 2010 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2011 muun muassa organisaatiomuutoksista johtuen. Vuoden 2011 alusta siirrettiin tilaajaryhmään infratuotannosta 29 vakanssia, avopalveluista 2 vakanssia sekä päivähoidosta 2 vakanssia. Lisäksi on perustettu 4 uutta vakanssia (ja kaksi lakkautettu). Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ero VS11 / TP11 Konsernihallinto Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan kokonaisuudessaan ylittyvän noin 1,6 milj. euroa. Tulojen alitusta aiheuttaa Kohti kumppanuutta hanke (KuntaIT), joka toteutuu suunniteltua alhaisemmalla tasolla, joten tuloja tulee menojen suhteessa suunniteltua vähemmän. Toisaalta tuloja lisää rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen taksojen korotus sekä lupahakemusten lisääntyminen, tietoliikenneverkon vuokratulot, myyty kiinteistö ja Ikäihmisten virkistysrahaston tulot. Toimintamenot ovat 0,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmat. Suurin osa tästä johtuu alhaisista ostojen toteumista, hankkeiden sijoittumisesta loppuvuoteen ja projektien suunniteltua alhaisemmasta toteutustasosta sekä palvelujen toteuttamisesta pienemmillä resursseilla. Henkilöstöruokailun työnantajakompensaatioon tehty varaus 0,5 milj. euroa sisältyy konsernihallinnon vuosisuunnitelmaan (Heja 146, ). Poistojen ennuste on 1,5 milj. euroa korkeampi vuosisuunnitelmaan nähden, koska Tietotekniikkakeskusliikelaitoksen myynnin myötä sieltä siirrettiin tietohallintoon käyttöomaisuutta noin 2 milj. euron verran. Lisäksi elokuussa tehtiin suuri (0,45 miljoonaa euroa) kertapoisto pääosin kahden projektin osalta.

28 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 28 Tuottajaosa Yhteenveto Ero VS/ Hyvinvointipalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Liikelaitokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tampereen Aluepelastuslaitos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Konsernipalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos

29 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 29 Hyvinvointipalvelut Tot VS 2010 Tot Ero VS/. Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Yhteensä Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS11 / TP11 Avopalvelut Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot 6 0 Laitoshoito Investoinnit Päivähoito ja perusopetus Investoinnit Rahoitusosuudet Toisen asteen koulutus Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Investoinnit Erikoissairaanhoito Investoinnit Hyvinvointipalvelut yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Talouden toteuma Hyvinvointipalvelujen lokakuun tulos on 1,5 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi. Tulot ylittyvät 6,1 milj. euroa johtuen toisaalta toiminnan kausivaihteluista vuosisuunnitelmaan verrattuna sekä toisaalta lasten määrän lisääntymisen aiheuttamasta hoitopäiväsuoritteiden kasvusta päivähoidossa, hoitojonojen purkamisesta vanhainkotihoidossa sekä suotuisasta maksutulokehityksestä ja budjetoimattomista projektiavustuksista kulttuuri ja vapaaaikapalveluissa. Menot ylittyvät 8,6 milj. euroa. Henkilöstömenot ylittyivät 4,6 milj. euroa johtuen pääasiassa tehdystä palkkaratkaisusta, hoitojonojen purkamisesta vanhainkotihoidossa, epidemioiden vuoksi kasvaneesta sijaisten käytöstä ja osin kasvaneista henkilöstömitoituksista sairaalahoidossa, hoitotakuun aiheuttamista lisätöistä ja sijaisten käytöstä omassa erikoissairaanhoidossa, lasten määrän lisääntymisen vuoksi kasvaneesta päivähoitoasetuksen vaatimasta henkilöstömäärästä päivähoidossa sekä varhais ja eläkemenoperusteisista maksuista. Palveluostojen 1,6 milj. euron ylitys johtuu pääasiassa ostojen puruista kotihoidossa, ostolääkärien käytöstä sekä laboratorio ja kuvantamispalveluista. Aine ja tarvikemenojen 2,3 milj. euroa ylitys johtuu pääosin lääke ja hoitotarvikemenojen kasvusta ja toisaalta energiamenojen sekä ammattiopiston menojen kasvusta. Poistot alittuvat 0,9 milj. eurolla, sillä investoinnit eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Tilinpäätösennuste Hyvinvointipalvelujen tilikauden tulosennuste on yhteensä 3,4 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on parantunut 5,3 milj. euroa syyskuun tilanteesta mikä johtuu pääasiassa kaupunginvaltuuston tekemien talousarviomuutosten seurauksena myyntitu Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston loihin lisätyistä tilaajan vuoden lopussa tekemistä lisätilauksista ennustettujen menojen ylitysten kattamiseksi. Toimintatulojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 11,8 milj. eurolla ja toimintamenojen ylittävän vuosisuunnitelman 14,8 milj. eurolla.

30 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 6,0 milj. euron talousarviomuutoksia. Merkittävimmät toimintatulojen ylitykset ovat päivähoidossa ja laitoshoidossa. Merkittävin toimintamenojen ylitys on sekä kunta alan palkkaratkaisusta että toiminnan volyymin kasvusta johtuva henkilöstömenojen ennustettu 7,4 milj. euron ylitys. Pääasiassa kotihoidon ostojen purusta ja laboratorio ja kuvantamispalveluista johtuen palveluostojen ennustetaan ylittyvän 3,9 milj. euroa. Pääosin lääke ja hoitotarvikkeiden ennustetaan ylittyvän 3,4 milj. euroa. Investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla, sillä investoinnit eivät toteudu suunnitellusti. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen tulosennuste on 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on heikentynyt edelliskuun tilanteesta 0,1 milj. euroa johtuen pääosin ammattiopiston toimintamenojen kasvusta. Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 0,2 milj. euron talousarviomuutoksia. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla johtuen pääasiassa ammattiopiston maksullisen palvelutoiminnan tulojen ylityksistä ja budjetoimattomista tuista. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 1,8 milj. euroa. Lukiokoulutuksessa henkilöstömenojen ennustetaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla huolimatta opetusresurssin leikkauksesta. Ammattiopiston henkilöstömenojen ennustetaan ylittyvän 0,6 milj. eurolla johtuen budjetoimattomista menoista, muun muassa tuotantojohtajan palkasta ja ennakoitua suuremmista palkantarkistuksista. Ammattiopiston muiden toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 0,7 milj. euroa johtuen muun muassa opiskelijamäärän kasvusta sekä opetuksen polttoainekulujen ja elintarvikeostojen ylityksistä. Investointien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen tuotantoalueen tulosennuste on 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on heikentynyt edelliskuun tilanteesta 0,2 milj. euroa johtuen muun muassa liikuntapalvelujen asiakasmaksujen korotuksien aiheuttamasta toimintatulojen 0,3 milj. euron kasvusta sekä orkesterin kohonneiden taiteilijapalkkioiden ja sijaisjärjestelyiden, kirjastojärjestelmän uudistustyön aiheuttamien ylimääräisten henkilöstömenojen sekä liikuntapalvelujen kasvaneiden energiakustannusten aiheuttamasta toimintamenojen 0,5 milj. euron kasvusta. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 0,8 milj. euroa johtuen maksutulojen ja tukien ja avustusten hyvästä toteumasta. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 1,3 milj. euroa johtuen pääosin orkesterin, kirjastojen ja liikuntapalvelujen ylityksistä. Investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. Avopalvelujen tuotantoalueen tulosennuste on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on parantunut edelliskuun tilanteesta 1,0 milj. euroa johtuen myyntituloihin lisätyistä tilaajan vuoden lopussa tekemistä 0,7 milj. euron lisätilauksista sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja suun terveydenhuollon suoritemäärien kasvusta. Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 1,3 milj. euron talousarviomuutoksia. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 2,2 milj. euroa johtuen pääasiassa sisäisten myyntitulojen ylityksestä muun muassa suun terveydenhuollossa, lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä mielenterveys ja päihdepalveluissa. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 2,3 milj. euroa johtuen pääasiassa laboratorio ja kuvantamispalvelujen sekä kotihoidon asiakaspalvelujen ostojen ylityksistä sekä korvaushoitoasiakkaiden määrästä ja kotiin jaettavien hoitotarvikkeiden lisääntyvästä tarpeesta. Investointien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Laitoshoidon tuotantoalueen tulosennuste on 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. uste on parantunut edelliskuun tilanteesta 1,9 milj. euroa johtuen myyntituloihin lisätyistä tilaajan vuoden lopussa tekemistä 1,9 milj. euron lisätilauksista. Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 1,9 milj. euron talousarviomuutoksia. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 3,5 milj. euroa johtuen pääasiassa vanhainkotihoidon hoitojonojen purkamisen tuloista sekä budjetoimattomista tuloista kuten asiakaspalveluperusteisen palkkatukityöllistämisen tuloista ja U3 osaston tukipalvelujen tuloista. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 3,3 milj. euroa. Henkilöstömenojen ylitys johtuu pääasiassa kunta alan palkkaratkaisusta, vanhainkotihoidon jonojen purkamisesta sekä sairaalahoidon epidemioiden vuoksi kasvaneesta sijaisten käytöstä ja osittain kasvaneista mitoituksista. Muilta osin toimintamenojen ylitys johtuu pääasiassa TVT menojen, henkilöstöruokailun työnantajaosuuden, hyllytyspalveluiden ja energiamenojen ylityksistä. Investointien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen tulosennuste on 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. uste on parantunut edelliskuun tilanteesta 0,7 milj. euroa johtuen pääasiassa perusopetuksen henkilöstömenojen pienentymisestä arvioitua pienempien sijaiskulujen ja alueille jätetyn opetuksen resurssivarauksen suunniteltua vähäisemmän käytön vuoksi. Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 0,6 milj. euron talousarviomuutoksia. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 2,3 milj. euroa johtuen perusopetuksen vieraskielisten oppilaiden valtionavustusperusteen muutoksesta sekä päivähoidon hoitopäiväsuoritteiden kasvusta, johon on syksystä lähtien vaikuttanut myös sopimuspäivämuutos, jonka vaikutuksesta kokokuukauden käyttäjien määrä on kasvanut 400 lapsella. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 1,3 milj. euroa,

31 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 31 josta päivähoidon henkilöstömenojen ennustettu ylitys on 2,1 milj. euroa johtuen pääasiassa kunta alan palkkaratkaisusta ja lasten määrän lisääntymisen vuoksi kasvaneesta päivähoitoasetuksen vaatimasta henkilöstömäärästä. Perusopetuksen henkilöstömenojen ennustettu alitus on 1,2 milj. euroa johtuen säästöissä sijaiskuluissa ja opetuksen resurssivarauksessa. Lasten määrän lisääntymisen vuoksi päivähoidon puhtaanapito ja ateriamenojen ennustetaan ylittyvän 0,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Taseyksikkönä toimivan Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen liikeylijäämäennuste on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on parantunut edelliskuun tilanteesta 2,0 milj. euroa johtuen myyntituloihin lisätyistä tilaajan vuoden lopussa tekemistä 2,0 milj. euron lisätilauksista. Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupunginvaltuuston tekemiä tuloihin ja menoihin lisättäviä 2,0 milj. euron talousarviomuutoksia. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 2,5 milj. euroa johtuen kuvantamisen ja hengityshalvauspotilaiden tulojen ylityksistä. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 4,7 milj. euroa johtuen pääasiassa tehdystä palkkaratkaisusta, hoitotakuun aiheuttamista lisätöistä ja sijaisten käytöstä, ostolääkärien käytöstä sekä lääke ja hoitotarvikemenojen ylityksestä. Investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla.

32 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 32 Konsernipalvelut ja Aluepelastuslaitos Konsernipalvelut Konsernipalvelujen tuloksen toteutuminen ja tilinpäätösennuste Ero VS/ Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyks Yhteensä Talouden toteuma Konsernipalvelujen yhteenlaskettu tilikauden tulos on 1,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Taloushallinnon palvelukeskuksen palvelujen ostot ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä etenkin sosiaali ja terveyspalveluiden sekä posti ja telepalveluiden ostoissa. Hallintopalvelukeskuksen tuloksen 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi toteuma johtuu pääosin rekrytointipalveluiden ja projektipalveluiden suunniteltua paremmin toteutuneesta myynnistä. Työllisyydenhoidon palveluyksikön tuloksen vuosisuunnitelmaa 0,2 milj. euroa parempi toteuma johtuu henkilöstömenojen arvioitua pienemmästä toteumasta. Tilinpäätösennuste Konsernipalvelujen yhteenlasketun tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Tämä johtuu lähinnä hallintopalvelukeskuksen suunniteltua paremmin toteutuvista myyntituloista. Lisäksi henkilöstömenot toteutuvat hieman suunniteltua pienempinä. Aluepelastuslaitos Liikeylijäämän toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS / Aluepelastuslaitos Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS11 / TP11 Tampereen Aluepelastuslaitos Investoinnit Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien luovutustulot Talouden toteuma Aluepelastuslaitoksen liikevaihto oli tammi lokakuussa 30,2 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Maksuosuustulojen osuus tästä on 25,4 milj. euroa ja ensihoitotuloja 4,8 milj. euroa. Sairaankuljetusmäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa selittäen osaltaan hyvää tulokertymää. Aluepelastuslaitoksen toimintamenot kokonaisuudessaan ovat lokakuun lopussa 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suuremmat 30,6 milj. euroa. Henkilöstömenoja on kertynyt yhteensä 20,7 milj. euroa. Muiden toimintamenojen kuin henkilöstömenojen toteuma on 7,7 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja on kirjattu 1,4 milj. euroa. Tilinpäätösennuste Aluepelastuslaitoksen talous toteutunee lähes talousarvion mukaisena. Liikeylijäämän tilinpäätösennuste on talousarvion mukainen 0,1 milj. euroa. Sairaankuljetustaksojen muutos alkaen nostaa hiukan sairaankuljetuksen tulokertymää vuodelta Maksetut palkat ja palkkiot ylittänevät vuosisuunnitelman, mutta henkilöstömenot pysyvät kokonaisbudjetissa, sillä varhaiseläkeperusteiset maksut jäävät arvioitua pienemmäksi. Kalustoinvestoinnit toteutuvat talousarvion mukaisina 1,5 milj. eurona.

33 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 33 Liikelaitokset Liikeylijäämän toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS / Vesi Kaupunkiliikenne Työterveys Infratuotanto Ateria Logistiikka Tilakeskus Yhteensä Investointien toteuma ja tilinpäätösennuste Ero VS11 / TP11 Tampereen Vesi Investoinnit Tampereen Kaupunkiliikenne Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Ateria Investoinnit Rahoitusosuudet Tampereen Infratuotanto Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Logistiikka Investoinnit Tullinkulman Työterveys Investoinnit Tampereen Tilakeskus Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Liikelaitokset yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Talouden toteuma Liikelaitosten yhteenlaskettu tammi lokakuun liikeylijäämä, 42,5 milj. euroa, alittaa vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla. Investointien toteuma, 49,9 milj. euroa, vastaa 71,7 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Tampereen Kaupunkiliikenne ylitti vuosisuunnitelman liikeylijäämätavoitteen 1,4 milj. eurolla, Tampereen Tilakeskus 1,2 milj. eurolla, Tampereen Ateria 0,5 milj. eurolla ja Tampereen Logistiikka 0,1 milj. eurolla. Liikeylijäämän alitukset vuosisuunnitelmaan nähden tehtiin Tampereen Infratuotannossa, jonka liikealijäämä alittaa vuosisuunnitelman 3,8 milj. eurolla, ja Tampereen Vedessä, jonka liikeylijäämä alittaa vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla.

34 Talousarvion toteumavertailu Tuottajaosa 34 Tilinpäätösennuste Liikelaitosten tilikauden 2011 liikeylijäämän ennuste on 58,4 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. Investointien tilinpäätösennuste, 61,9 milj. euroa, on 7,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Tampereen Tilakeskuksen liikeylijäämän ennuste on vuosisuunnitelmaa 1,0 milj. euroa parempi 48,2 milj. euroa. Suurelta osin suunnitelmaa parempi ennuste muodostuu myydyistä rakennuksista saaduista myyntivoitoista, joita on kertynyt 1,5 milj. euroa suunniteltua enemmän. Energiakustannuksissa, ulkoalueiden hoidon kustannuksissa ja toteutumattomien investointihankkeiden suunnittelukustannusten kuluiksi kirjaamisessa varaudutaan vuosisuunnitelmaa suurempiin kustannuksiin. Tilakeskuksen investointien tilinpäätösennuste on 7,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi 45,2 milj. euroa johtuen suunniteltua myöhempään alkavista projekteista ja projektien tahdistamisesta myöhemmille vuosille. Tampereen Logistiikan 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi liikeylijäämäennuste, 0,8 milj. euroa, on seurausta materiaalitoimintojen parantuneesta kannattavuudesta ja yleisestä myynnin kasvusta. Logistiikan tietojärjestelmäinvestointihankkeiden ennustetaan toteutuvan 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Investointien vuosisuunnitelma on 0,4 milj. euroa. Tampereen Kaupunkiliikenteen liikeylijäämän tilinpäätösennuste on 0,4 milj. euroa ja vuosisuunnitelmaa 0,3 milj. euroa suurempi. Kohonnut polttoaineen hinta, jonka vaikutuksia ei ole saatu kokonaan siirrettyä tuotantohintoihin, tulee vaikuttamaan tilinpäätökseen negatiivisesti, arviolta 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Tilinpäätösennustetta puolestaan kohentavat palvelujen hankinnan osalta saavutetut säästöt, eritoten korjaus ja huoltokuluista. Kustannussäästöjä on odotettavissa jonkin verran myös kaluston poistoissa, mihin vaikuttaa edellisen tilikauden lopulla tehdyt epäkuranttiuskirjaukset. Kaupunkiliikenteen investoinnit ovat kuluvan vuoden osalta toteutettu kuutena kaksiakselisena kaupunkilinja autona, joiden kokonaisinvestointimeno oli 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi 1,4 milj. euroa. Tampereen Aterian vuosisuunnitelmaa paremman liikeylijäämäennusteen taustalla on kasvava myynti, jonka ennustetaan nousevan edelliseen vuoteen verrattuna lähes viisi prosenttia. Aterian henkilöstökulujen odotetaan toteutuvan suunnitellusti. Elintarvikkeiden hinnannousut vaikuttavat negatiivisesti loppuvuoden tulokseen. Koko vuoden liikeylijäämän ennustetaan kuitenkin kasvavan 0,8 milj. euroon, joka on 0,2 milj. euroa tavoitetta parempi. Aterian kalustoinvestointien ennustetaan toteutuvan suunnitellusti 0,2 milj. eurona. Tampereen Vesi ennustaa liikeylijäämänsä toteutuvan vuosisuunnitelmaa 0,2 milj. euroa pienempänä 14,3 milj. eurona. Lähinnä vesi ja viemäriverkostoon kohdistuvien investointien ennuste on myös vuosisuunnitelman mukainen 14,3 milj. euroa. Tullinkulman Työterveyden liikeylijäämän ennuste, 0,2 milj. euroa, on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilinpäätösennusteen toteutumisen suhteen ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu se, miten lääkäripalveluiden ostot saadaan tasapainoon loppuvuoden osalta. Liikelaitoksen vuosisuunnitelma ei sisällä investointeja. Tampereen Infratuotannon liikevaihdon ennustetaan toteutuvan 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempana, koska Kaupunkiympäristön kehittäminen, Tilakeskus ja Kiinteistötoimi ovat tilanneet arvioitua enemmän töitä. Liikealijäämän ennustetaan tässä vaiheessa toteutuvan vuosisuunnitelmaa 2,5 milj. euroa heikompana, koska toiminnan tehostamista ei saada toteutettua aivan tavoitteen mukaisesti ja tavoitteen mukaisessa aikataulussa, mikä näkyy 6,3 milj. euroa suurempina palvelujen ostoina. Vuosisuunnitelman 0,5 milj. euron kalustoinvestointien odotetaan toteutuvan suunnitellusti.

35 Konserniyhteisöt 35 KONSERNIYHTEISÖT Yhteisöjen talous Talousraportissa seurataan huhti, elo, loka ja joulukuussa kaupunkikonsernin kymmenen merkittävän tytäryhteisön talouden kehitystä. Seurattavat tytäryhteisöt ovat Finnpark Oy, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampere talo Osakeyhtiö, Tampereen Kotilinnasäätiö, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy konserni, Tampereen Särkänniemi Oy, Tampereen Vuokra Asunnot Oy ja Tampereen Vuokratalosäätiö.