Tampereen kaupunki talousraportti tammi-huhtikuu 2011

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki talousraportti tammi huhtikuu 2011

2 Esipuhe TAMMI HUHTIKUUN TALOUSRAPORTTI 2011 Tammi huhtikuun talousraportin perusteella tilikauden tulosennuste on 7,1 milj. euroa, mikä on 23,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 30,1 milj. euroa eli 3,4 prosenttia. Tammi huhtikuun toimintakate oli 282,9 milj. euroa, mikä on 16,9 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Tämä johtuu pääosin Kauppa Hämeen kiinteistöstä saadusta myyntivoitosta. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden toimintakate on 0,9 milj. euroa parempi. Tilikauden tulos on huhtikuun lopussa 31,6 milj. euroa ja se on 25,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tämä johtuu muun muassa 7,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmin toteutuneesta verorahoituksesta. Talousarvion toteumavertailun koko vuoden tuloslaskelmaennusteessa toimintakate 925,6 milj. euroa muodostuu 3,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 19,7 milj. euroa ja toimintamenojen 16,3 milj. euroa vuosi suunnitelmaa suurempina. Talousarvioon esitetään hyväksyttäväksi toimintatulojen 2,8 milj. euron ja toimintamenojen 12,7 milj. euron lisäykset. Toimintatuloja ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman Kaupunkiympäristön kehittämisen pysyvien vastaavien luovutustuloissa 9,5 milj. euroa, kiinteistöjen vuokratuloissa 1,0 milj. euroa ja asiakasmaksutuloissa 4,2 milj. euroa. Toimintamenojen suurimmat ylitysennusteet ovat erikoissairaanhoidon Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksessa 4,4 milj. euroa, vammaispalveluissa 2,2 milj. euroa, lakisääteisen kotihoidon tuen menoissa ja oman päiväkotihoidon tilauksessa yhteensä 1,8 milj. euroa sekä hyvinvointipalvelujen henkilöstömenoissa 2,6 milj. euroa. Vuosikatteeksi ennustetaan 86,9 milj. euroa, mikä kattaa poistot 108,8 prosenttisesti. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan 7,1 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 23,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi tulos. Poikkeama johtuu muun muassa verorahoituksen 17,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmasta ennusteesta sekä rahoitustulojen ennusteessa huomioidusta Sähkölaitokselta saatavasta 2,4 milj. euron osinkotuotosta. Verorahoitukseen esitetään hyväksyttäväksi yhteensä 18,5 milj. euron lisäystä talousarvioon. Ennustettu tulos on vuoden 2010 tulosta ilman satunnaisia eriä 16,8 milj. euroa heikompi. Kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan 374,2 milj. euroon. Investointien ennustetaan toteutuvan 5,6 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Tampereen Tilakeskus ennustaa alittavansa investointien vuosisuunnitelmansa viivästyvien rakennusprojektien vuoksi 5,0 milj. eurolla. Konsernihallinnon tietojärjestelmäinvestointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Ydinprosessien tulojen ennustetaan toteutuvan 15,1 milj. euroa ja toimintamenojen 11,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, jolloin ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate muodostuu 3,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Ydinprosessien ja konsernihallinnon käyttömenojen kasvun ennustetaan olevan 2,9 prosenttia, joka ylittää talousarviossa asetetun tavoitteen. Hyvinvointipalvelujen yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 3,2 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä on 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Alijäämäisen tuloksen merkittävin tekijä on pääosin kunta alan palkkaratkaisusta johtuva henkilöstömenojen ennustettu 2,6 milj. euron ylitys. Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 59,1 milj. eurona ja 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Ennuste on heikentynyt 0,3 milj. euroa edellisestä kuukaudesta Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö TAMPERE HUHTIKUU 2011

3 Talousraportti 2011 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Kaupungin talous Tuloslaskelma ja ennuste Henkilöstömenot Verotulot Valtionosuudet Rahoituslaskelma ja ennuste Investoinnit Korolliset velat Kaupungin kassa, maksuvalmius ja sijoitusomaisuus Talousarvion toteumavertailu Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Tilaajaosa Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut ja Aluepelastuslaitos Liikelaitokset Konserniyhteisöt TAMPERE HUHTIKUU 2011

4 Talouden yleinen kehitys 4 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Kuntatalous on kehittynyt paremmin kuin mitä vielä vuoden 2010 keväällä ennakoitiin. Palkkasumman kasvu ja keskimääräinen kunnallisveroprosentin nousu lisäävät osaltaan kunnallisveron tuoton kasvua. Kun vielä kuntien yhteisöveron ja kiinteistöveron tuoton ennustetaan kasvavan tänä vuonna, saadaan kuntien välittömien verojen kasvuksi 6 prosenttia. Ensi vuonna kuntien välittömät verot kasvavat vain 1 prosenttia kuluvasta vuodesta, koska kuntien osuus yhteisöveron tuotosta alenee. Sekä tänä että ensi vuonna kuntien kulutusmenojen ennustetaan kasvavan nimellisesti noin neljä prosenttia vuodessa ja siten reaalisesti runsaan prosentin. Suhteellisen hyvän talouskehityksen ansiosta kuntatalouteen muodostuu noin sadan miljoonan euron ylijäämä tänä ja ensi vuonna. Huolimatta lievästi positiivisesta tuloksesta kunnat velkaantuvat vuosittain 0,5 mrd. euroa, sillä iso osa kuntien investoinneista on rahoitettava lisävelalla. Tämän seurauksena kuntien rahoitusasema heikkenee. Kunnilla on edessään mittava sopeutuminen kertyneen rahoitusvajeen tasapainottamiseksi, mihin tarvitaan niin toimintamenojen hallintaa, tulojen lisäämistä, kuntien veropohjan laajentamista kuin valtion rahoituksen lisäämistä. Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyysvajeen olevan vuonna 2015 kokonaisuudessaan noin 5 prosenttia kansantuotteesta. Tästä noin puolet kohdistuu kuntatalouteen. Vaikka kuntatalous osoittaa nyt lievää kohentumista, on sillä kannettavanaan kestävyysvajeen mukanaan tuomien haasteiden lisäksi kuntatalouteen kertynyt merkittävä alijäämä kunnallisen kiinteän omaisuuden rapautumisen johdosta. Maailmantalous kasvussa Euroopan velkakriisit ja vauhdikas inflaatio eivät ole kyenneet estämään maailmantalouden kasvua, joka nousee 4 prosenttiin kuluvana vuonna. Kasvua hillitsee kehittyvien talouksien kasvavan kysynnän, heikkojen satojen ja öljyntuottajamaiden levottomuuksien seurauksena kallistuvat raaka aineiden hinnat. Suurimpien kehittyvien talouksien, ns. BRIC maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) merkitys maailmantaloudessa on kasvanut jo hyvin suureksi. Niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 25 prosenttia, jolla ne haastavat jo EU:n ja Yhdysvallat. Vuonna 2010 lähes puolet maailmantalouden kasvusta tuli BRIC maista. 1.5 prosenttiin. Euroopan unionin sisällä maat jakautuvat yhä selvemmin taantumasta selviytyjiin ja toisaalta velkakriisin kouriin jääneisiin. Suomea on suosinut se, että talouskehitys on ollut myönteistä keskeisimmissä vientimaissamme Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä. Eurooppaa koskevan velkakriisin kärjistymisen kannalta tärkein yksittäinen maa on nyt Espanja, jonka talouden vahvistumisesta riippuu pitkälti se, selviääkö euroalue käsillä olevasta kriisistä ilman syvemmälle reaalitalouteen ulottuvia vaikutuksia. Euroopan keskuspankki on alkanut kiristää rahapolitiikkaansa nostamalla huhtikuussa ohjauskorkoa 1,25 prosenttiin. Maltillisten nousujen odotetaan jatkuvan pitkin vuotta siten, että ensi keväänä koron odotetaan olevan noin prosenttiyksikön nykyistä korkeampi. Vuonna 2013 sen odotetaan nousevan vähintään 3 prosenttiin. Sijoitusmarkkinoiden kehitys Vuoden alku on osoittautunut sijoitusmarkkinoilla haastavaksi. Nopeasti muuttuvat tilanteet sekä vaikeasti ennakoitavat kriisit ja luonnonkatastrofit ovat saaneet aikaan voimakkaita heilahduksia markkinoilla. Vaikka maailmantalouden yleiskuva ja odotukset ovatkin positiivisia, luovat Etelä Euroopan valtion talouksien ongelmat ja korkeat raaka ainehinnat edelleen epävarmuutta sijoittajille. Osakesijoitukset ovat yritysten hyvän tuloskunnon ja maailmantalouden kasvun johdosta yhä korkosijoituksia houkuttelevampi omaisuusluokka. Lainamarkkinoilla merkittävin asia viime kuukausina on ollut korkojen nousu. Euroopan Keskuspankin ensimmäinen ohjauskoron nosto pitkään aikaan voimisti jo muutenkin ylöspäin liikkeellä olleita korkoja. Tällä hetkellä korkojen nousun odotetaan jatkuvan melko voimakkaana läpi vuoden. Kuntasektorin lainansaannissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sekä Kuntarahoituksen että pankkien ja joukkolainamarkkinan tarjonta on kunnossa, tosin jälkimmäisten kilpailukyky rajoittuu kuntien kannalta melko lyhyisiin maturiteetteihin. Rahoituslaitosten kiristyvät sääntely ja vakavaraisuusvaatimukset heijastuvat toimintaan ja pääoman käytön linjauksiin jo nyt. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia, josta se hiipuu tänä vuonna TAMPERE HUHTIKUU 2011

5 Talouden yleinen kehitys 5 Suomen talouskasvu toipui maailmantalouden kasvun imussa Talouskriisi merkitsi Suomelle pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä, eikä sitä edeltäneelle kasvu uralle ole näkyvissä nopeaa paluuta. Kokonaistuotannon odotetaan nousevan tänä vuonna lähelle 4 prosenttia, mutta vaimenevan siitä ensi vuonna alle 3 prosenttiin. Inflaatio on kiihtynyt jo yli 3 prosenttiin. Vaikka inflaatio vaimenee ensi vuonna vähän yli kahteen prosenttiin, Suomessa on jatkossakin sopeuduttava elämään selkeästi yli kahden prosentin inflaation kanssa. Vuonna 2010 yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja sitä tuki kotitalouksien ostovoiman liki kolmen prosentin vahvistuminen. Myös matalana pysytellyt korkotaso tuki kulutuksen kasvua. Kulutuskysyntä vahvistui vuoden alun vaisusta kehityksestä loppusyksyn yli kolmen prosentin vuosikasvuun. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima pysyy ennallaan, koska palkkojen ja eläkkeiden nousut jäävät inflaatiota vähäisemmiksi. Lähiaikojen heikko reaalitulojen kasvu yhdessä maltillisenkin korkotason nousun kanssa asettaa haasteita suomalaisille asuntomarkkinoille. Hintojen kehityksen tulee olla lähivuosina hyvin maltillista, jotta vältytään asuntomarkkinoiden ylikuumenemiselta. Asuntorakentamisen puolella kasvuvauhti on jo nyt liian kova. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta pelättyä vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin 7,5 prosenttiin. Työttömänä on keskimäärin noin henkilöä. Nuorten työllisyystilanne on jo parantunut, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna. Tampereen työttömyysprosentti oli maaliskuussa ,0 prosenttia. Työttömyys oli laskenut vuoden aikana 1,2 prosenttiyksikköä. Työttömänä oli henkilöä. Nuorten työttömien määrä on laskenut, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Kuluttajien luottamus talouteen säilyi huhtikuussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta oli vahvempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajista 36 prosenttia uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 19 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti huhtikuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Bruttokansantuotteen, inflaation ja työttömyysasteen muutos vuosina 2011 ja 2012 Ennusteen laatija BKT, muutos 2011, % BKT, muutos 2012, % Inflaatio 2011, % Inflaatio 2012, % Julkaisuaika Työttömyysaste 2011, % Työttömyysaste 2012, % Ansio taso indeksin muutos 2011, % Ansio taso indeksin muutos 2012, % Aktia PT ,8 3,1 3 2,8 7,8 7,1 2,7 3,1 ETLA ,5 2,9 7,5 6,5 2,8 3 Tapiola SP ,9 2,7 3,1 2,6 7,8 7,2 2,9 3,3 VM ,6 2,7 3,3 2,7 7,6 7,2 2,8 3,2 PTT ,4 2,7 2,1 7,7 7,4.... Sampo ,2 2,5 3,2 2,4 7,4 7 2,6 2,5 OP Pohjola ,8 3,3 3 2,8 7,3 6,8 2,4 2,8 Nordea ,4 2,5 2,1 7,7 7,1 2,7 3 Aktia ,9 2 2,2 2 7,5 7,2.... TAMPERE HUHTIKUU 2011

6 Kaupungin talous 6 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma toteuma ja ennuste Ei sisällä sisäisiä eriä Milj. euroa Tot 2010 Tot 2011 TP 2011 Ero VS11/ TP 2010 TA 2011 VS2011 Enn TP11 Enn Toimintatulot Myyntitulot 42,1 38,2 138,6 132,5 132,9 133,2 0,3 Maksutulot 17,5 21,5 63,8 63,8 63,6 68,7 5,1 Tuet ja avustukset 8,1 11,3 31,3 30,5 32,7 33,4 0,6 Vuokratulot 14,2 12,3 41,2 40,0 39,5 40,5 1,0 Muut toimintatulot 3,5 14,0 27,1 24,0 24,4 35,4 11,0 Tulot yhteensä 85,4 97,3 302,0 290,9 293,1 311,2 18,1 Valmistus omaan käyttöön 16,9 20,7 97,5 113,6 120,1 115,1 5,0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 136,5 137,3 439,3 443,7 445,7 447,9 2,3 Henkilösivukulut Eläkekulut 36,5 36,8 113,6 112,6 114,1 115,1 1,0 Muut henkilösivukulut 8,2 8,3 25,3 26,6 27,1 27,2 0,1 Palvelujen ostot 140,5 151,2 495,8 523,5 534,2 540,3 6,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24,7 27,0 88,6 85,7 84,6 88,1 3,6 Avustukset 30,6 31,5 103,1 102,9 102,6 102,2 0,4 Vuokramenot 7,6 7,8 21,6 23,3 23,5 23,5 0,0 Muut toimintamenot 1,6 1,0 6,8 7,8 9,4 6,5 2,9 Menot yhteensä 369,2 380, , , , ,8 14,7 Toimintakate 283,8 282,9 894,6 921,7 928,0 924,6 3,4 Verotulot 240,8 255,1 758,1 750,2 750,2 765,1 15,0 Valtionosuudet 69,4 73,8 210,6 218,5 218,5 221,0 2,5 Rahoitustulot ja menot 9,1 11,4 30,4 22,9 22,9 25,4 2,5 Vuosikate 35,6 57,4 104,5 69,8 63,5 86,9 23,4 Suunnitelmapoistot 26,1 25,8 80,7 80,0 79,9 79,9 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 9,5 31,6 38,6 10,2 16,4 7,1 23,4 Vuosien 2010 ja 2011 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tietotekniikkakeskus liikelaitoksen liiketoiminta on myyty TAMPERE HUHTIKUU 2011

7 Kaupungin talous 7 Tuloslaskelman toteuman analysointi Tammi huhtikuun tulos oli 31,6 milj. euroa, joka on 22,1 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa parempi. Ajankohdan hyvä tulos johtuu muun muassa verorahoituksen toteutumisesta 18,7 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempana. Toimintatulot ovat toteutuneet 11,9 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa Kauppa Hämeen tasearvon ylittävästä 10,0 milj. euron myyntivoitosta. Maksutulojen kasvun taustalla on pienten lasten määrän lisääntyminen hoitojärjestelmässä sekä ikäihmisten palveluissa asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvu. Myyntitulot ovat vähentyneet lähinnä Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen luovutuksen vuoksi; liikelaitoksen myyntitulot vuoden 2010 tammi huhtikuussa olivat 3,8 milj. euroa. Toimintamenojen toteuma on 11,1 milj. euroa edellisvuotta suurempi, mikä johtuu tieto ja viestintäteknisten palvelujen ostamisesta vuoden 2010 marraskuusta lähtien ulkoisilta palvelutuottajilta. Toisaalta tämä näkyy henkilöstömenojen vähenemisenä. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuukausittainen ennakkolaskutus on 0,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Tuloslaskelmaennusteen analysointi Vuoden 2011 ulkoinen toimintakate on toteutumassa 3,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 30,1 milj. euroa eli 3,4 prosenttia. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 86,9 milj. euroa, joka kattaa 108,8 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Tilikauden tulosennuste on 7,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2010 TP Enn 2011 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,0 25,2 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 130,0 108,8 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Kaupungin ulkoisten tulojen tilinpäätösennuste on 311,2 milj. euroa, joka on 18,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toimintatulojen hyvä ennuste aiheutuu pääosin Kaupunkiympäristön kehittämisessä pysyvien vastaavien myyntivoittojen tilinpäätösennusteesta, joka on 9,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Maksutulojen 5,1 milj. euroa parempi ennuste muodostuu pääosin päivähoidon ja ikäihmisten asiakasmaksutuloennusteista. Ulkoisten toimintamenojen tilinpäätösennuste on 1 235,8 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 14,7 milj. eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 4,4 milj. eurolla, Lisäksi vammaispalvelujen osalta menojen ennuste on 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi johtuen muun muassa lainsäädännön muutoksista, jotka ovat lisänneet vammaisten henkilökohtaisten avustajien käyttöä. Lakisääteisen kotihoidon tuen menojen ennustetaan myös ylittyvän kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvun vuoksi 1,0 milj. eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen, vammaispalvelujen ja lakisääteisen kotihoidontuen ylityksiin ollaan esittämässä lisätalousarvioita. Hyvinvointipalvelujen henkilöstömenojen ylitysennuste on 2,6 milj. euroa, mikä johtuu pääosin kunta alan palkkaratkaisusta. Lisäksi lääke ja hoitotarvikkeiden ostojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman. TAMPERE HUHTIKUU 2011

8 Kaupungin talous 8 Henkilöstö Henkilöstömenot (milj. euroa) Tot 2010* VS 2011 * 2010 ilman Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitosta Tot 2011 TP 2010* TA 2011 VS 2011 TP 2011 Enn. Enn 11/ TP10 * kasvu %* Palkat ja palkkiot 134,8 141,2 137,3 434,5 443,7 445,7 447,9 13,4 3,1 Eläkekulut 36,2 36,6 36,8 112,7 112,6 114,1 115,1 2,4 2,2 Muut henkilösivukulut 8,1 8,6 8,3 25,0 26,6 27,1 27,2 2,2 8,8 Yhteensä 179,0 186,4 182,4 572,3 583,0 586,9 590,3 18,0 3,2 Henkilöstömenojen toteuma Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste Henkilöstömenojen toteuma on huhtikuun lopussa 4,0 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa vähemmän. Henkilöstömenojen toteuma on 3,4 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Vuoden 2010 luvuista on eliminoitu Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen henkilöstömenojen osuus. Palkallisella henkilötyövuodella tarkoitetaan teoreettista työaikaa, mistä on vähennetty palkattomien vapaiden osuus. Palkalliset henkilötyövuodet kuvaavat sitä panosta, mistä kaupungille aiheutuu henkilöstömenoja. Palkalliset henkilötyövuodet olivat tammi huhtikuussa 81 henkilötyövuotta korkeammat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Henkilöstömenojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 3,4 milj. eurolla. Koko tilikauden aikaisten henkilöstömenojen ennustetaan kasvavan 18,0 milj. eurolla eli 3,2 prosentilla edellisvuoden henkilöstömenoihin nähden. Henkilöstömenojen vuosisuunnitelman ylittävä ennuste sekä kasvu johtuu muun muassa kunta alan palkkaratkaisusta, ammattiopiston 50 lisäopiskelupaikan aiheuttamista henkilöstömenoista sekä päivähoidon lasten määrän kasvusta aiheutuvasta päivähoitoasetuksen mukaisen määräaikaisten työntekijöiden lisäystarpeesta. Ammattiopiston ja päivähoidon ylitystä katetaan kesäkuun talousarviomuutoksella. Talousarviossa arvioitiin vuoden 2011 kunta alan palkkaratkaisun vaikutuksen olevan 1,1 prosentin tasolla. Palkankorotusten vaikutus tulee kuitenkin olemaan noin yhtä prosenttiyksikköä suurempi eli 2,1 prosenttia, mikä euromääräisesti tarkoittaa 12,0 milj. euron korotusta vuoden 2010 tilinpäätöksen henkilöstömenoihin. Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste ylittää 3,4 milj. eurolla vuosisuunnitelman, mikä johtuu erityisesti palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisu aiheuttaa ylityksiä Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueella 1,1 milj. euroa sekä Laitoshoidon tuotantoalueella 0,5 milj. euroa. Palkallisten henkilötyövuosien arvioidaan nousevan 225 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen nähden. Henkilötyövuosien kasvun vaikutus on 9,8 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden. Henkilöstösuunnitelmavertailu Tot 2010* *Tot 2010 ilman Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitosta Tot 2011 Enn TP 2011 HESU 2011 Palkalliset henkilötyövuodet TAMPERE HUHTIKUU 2011

9 Kaupungin talous 9 Henkilötyövuosien kehitys Henkilötyövuodet ja poissaolot Tammi huhtikuussa 2011 henkilöstön tekemä teoreettinen kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta, joka on 64 henkilötyövuoden enemmän kuin edellisen vuoden vastaavaana ajankohtana. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen työpanoksen henkilötyövuoteen, jolloin edellisen vuoden vastaavasta jaksosta kertyi nousua 80 henkilötyövuotta. sä. Palkkatuetun henkilöstön työpanos on noussut 127 prosentilla Henkilöstön tekemä työpanos on noussut 2,1 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä vakinaisen henkilöstön työpanos on laskenut 1,2 prosentilla, mutta määräaikaisen ja sijaishenkilöstön käyttö on noussut tammi huhtikuussa merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna: nousua oli 10,5 prosenttia sijaisissa ja 7,8 muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Palkkatuetun henkilöstön työpanos on noussut 127 Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) tammi huhtikuussa vuosina 2010* ja 2011 * 2010 ilman Tampereen tietotekniikkakeskus liikelaitosta Henkilöstön ajankäyttö Tot 2010 Tot 2011 Teoreettinen työaika (htv) Palkalliset poissaolot Vuosilomat (htv) Sairauspoissaolot (htv) Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Palkattomat poissaolot Tehty työaika yhteensä HTV Vakinainen Sijainen Määräaik. Työllistetty Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus oli liki neljänneksen suurempaa tammi huhtikuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sekä lähtö että tulovaihtuvuus ovat nousseet yhtä paljon. Alkaneita palvelussuhteita oli tammi huhtikuussa , kasvua 24,6 prosenttia. Yli 95 prosenttia vaihtuvuudesta on määräaikaisen henkilöstön alkaneita palvelussuhteita. Vaihtuvuus on noussut niin vakinaisen kuin määräaikaisen henkilöstön osalta. Sisäinen liikkuvuus kattaa kuitenkin merkittävän osan vakinaisen henkilöstön aloitetuista palvelussuhteista. Päättyneitä palvelussuhteita oli tammi huhtikuussa kappaletta, kasvua 26,3 prosenttia. Irtisanoutuneita oli 157 henkilöä, joka on 13,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaa enemmän. Eläkkeelle jääneiden määrä oli 102 henkilöä, nousua 1,0 prosenttia. Vaihtuvuus on palautunut vuoden 2009 tasolle 2010 vuonna tapahtuneen merkittävän laskun jälkeen. Vaihtuvuutta nostaa erityisesti merkittävästi kiihtynyt sijaistyövoiman käyttö. Vuoden 2010 tietoihin ei sisälly Tampereen tietotekniikkakeskus liikelaitos. TAMPERE HUHTIKUU 2011

10 Kaupungin talous 100 Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot 2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Enn TP 10 / Enn 11 Kunnallisvero 205,7 215,7 219,3 642,7 647,0 647,0 658,0 15,3 2,4 Yhteisövero 14,2 18,5 21,7 73,4 60,0 60,0 65,0 8,4 11,4 Kiinteistövero 20,8 14,3 14,0 41,9 43,0 43,0 42,0 0,1 0,2 Koiravero 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,3 Yhteensä 240,8 248,7 255,1 758,1 750,2 750,2 765,1 7,0 0,9 % Verotulojen toteuma Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 268,5 milj. euroa, joista kunnallisverojen osuus on 255,3 euroa. Verotulot on jaksotettu tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammihuhtikuun osuus on 255,1 milj. euroa. Kunnallisveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset (milj. euroa) Tammikuu 62,4 61,4 67,2 Helmikuu 120,3 113,6 129,2 Maaliskuu 185,6 178,2 193,7 Huhtikuu 236,2 236,5 255,3 Toukokuu 290,4 295,6 Kesäkuu 344,7 347,9 Heinäkuu 403,3 413,1 Elokuu 457,9 472,7 Syyskuu 506,5 526,0 Lokakuu 555,2 579,5 Marraskuu 562,9 585,5 Joulukuu 618,6 642,7 Tilinpäätösennuste Verotulojen tilinpäätösennuste on 765,1 milj. euroa, mikä merkitsee 7,0 milj. euron (0,9 prosentin) kasvua edellisvuoteen nähden. Talouskehityksen arvioitu paraneminen heijastuu sekä kunnallisveron että yhteisöveron kertymiin. Tämän vuoksi verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 15 milj. euroa talousarviota enemmän. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi , mikä vaikuttaa suotuisasti kuntien yhteisöverokertymään. Yhteisöveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset (milj. euroa) Tammikuu 1,2 0,4 2,0 Helmikuu 6,6 6,7 6,7 Maaliskuu 7,9 12,3 10,6 Huhtikuu 11,0 16,6 13,1 Toukokuu 23,0 35,4 Kesäkuu 36,7 39,2 Heinäkuu 41,4 43,7 Elokuu 46,1 48,8 Syyskuu 50,7 54,6 Lokakuu 54,5 59,8 Marraskuu 59,1 66,2 Joulukuu 62,7 73,4 Valtionosuudet Milj. euroa Tot 2010 VS 2011 Tot 2011 Valtionosuuksien toteuma Tilinpäätösennuste Valtionosuuksia on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 73,58 milj. euroa, mikä on edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 4,4 milj. euroa enemmän. TP 2011 Enn TP 10 / Enn 11 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 66,9 70,0 70,4 200,4 210,0 210,0 210,5 10,1 5,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2,5 2,8 3,4 10,3 8,5 8,5 10,5 0,2 2,3 Yhteensä 69,4 72,8 73,8 210,6 218,5 218,5 221,0 10,4 4,9 Valtionosuuksien tilinpäätösennuste on 221 milj. euroa, joka on 10,4 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Opetus ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien omarahoitusosuus on noin 7 euroa/asukas pienempi kuin talousarviota laadittaessa oli tiedossa. Lähinnä tämän vuoksi valtionosuuksia on kertymässä 2,5 milj. euroa talousarviota enemmän. % TAMPERE HUHTIKUU 2011

11 Kaupungin talous 11 Rahoituslaskelma () Tot 2011 TP 2010 TA 2011 VS2011 TP 2011 Enn Ero VS11/ TP11 Enn Toiminnan rahavirta Vuosikate 57,4 104,5 69,8 63,5 86,9 23,4 Satunnaiset erät 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 11,3 17,4 16,1 16,1 16,1 0,0 Investointien rahavirta Investointimenot 22,9 155,9 137,6 146,1 140,5 5,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 5,4 1,4 1,4 1,4 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustul 11,1 49,7 20,7 21,3 22,9 1,6 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 34,3 1,2 61,8 76,0 45,4 30,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,6 5,0 1,7 1,7 1,7 0,0 Lainakannan muutokset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 72,0 72,0 72,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4,0 42,0 12,0 12,0 12,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 12,6 71,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 23,5 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta 14,4 30,9 61,6 61,6 61,6 0,0 Rahavarojen muutos 20,0 32,0 0,2 14,4 16,3 30,6 Rahavarat tilikauden lopussa 165,9 146,0 162,2 Rahavarat tilikauden alussa 146,0 113,9 146,0 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2010 TP 2011 Enn Pitkäaikaisia lainoja ei ole nostettu vielä vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 2 5 Rahavarojen riittävyys, pv Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi huhtikuun rahavarojen muutos on 20,0 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 46,1 milj. euroa positiiviseksi johtuen 57,4 milj. euron vuosikatteesta. Investointien toteuma, 22,9 milj. euroa, vastaa 15,7 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 11,8 milj. euroa positiivinen, kun luovutustulot huomioidaan. Rahoituksen nettorahavirta toteutui tammi huhtikuussa 14,4 milj. euroa negatiivisena. Lyhytaikaisten lainojen muutos, 12,6 milj. euroa, on konsernipankkitilin kautta seurausta konsernin tytäryhtiöiden edelleen paranevasta rahoitusasemasta. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee toteutumaan 16,3 milj. euroa positiivisena ja 30,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Rahoituslaskelman tilinpäätösennusteen merkittävimmät muutokset vuosisuunnitelmaan nähden ovat 23,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi vuosikate ennuste ja 7,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi investointien rahavirta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään vuosisuunnitelman mukaisesti 12,0 milj. euroa ja uusia lainoja nostetaan 72,0 milj. eurolla. Tilinpäätösennusteen kannalta merkittäviä eriä loppuvuoden osalta ovat ainakin lyhytaikaisten lainojen muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset, johon vaikuttavat lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutokset. Lyhytaikaisissa lainoissa erityisesti konserniyhtiöiden rahavarojen muutokset kaupungin pankkitilillä saattavat muuttaa rahoitusasemaa merkittävästi. TAMPERE HUHTIKUU 2011

12 Kaupungin talous 12 Investoinnit () Tot 2011 TP 2011 Enn Ero VS11 / TP11 Enn Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeis Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointien toteuma Tammi huhtikuun investointien toteuma on yhteensä 22,9 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 146,1 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa ja vesialueiden sekä infrarakentamisen investointien toteuma on 7,7 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden investointien 10,8 milj. euron vuosisuunnitelmasta on huhtikuun loppuun mennessä toteutunut 1,4 milj. euroa. Liikelaitokset ovat toteuttaneet investointejaan 13,4 milj. eurolla. Konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien investointeja ei käytännössä ole vielä toteutettu ja tieto ja viestintäteknologiainvestointien toteumakin on vielä 0,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut huhtikuun loppuun mennessä 11,1 milj. euroa. Pääosin tämä muodostuu Kauppa Hämeen kiinteistön myyntituloista, joita Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessille kirjattiin 10,6 milj. euroa. Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 140,5 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 5,6 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa ja vesialueinvestointien arvioidaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti 11,5 milj. eurolla. Tampereen Tilakeskuksen talonrakentamisinvestointien ennuste, 47,9 milj. euroa, on 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi johtuen rakentamisprojektien aikataulutuksista. Osassa näistä hankkeen toteutusta tullaan siirtämään seuraavan vuoden puolelle ja YLE:n Onkiniemen tilojen työt siirtyvät kokonaan vuodelle Kiinteiden laitteiden ja rakenteiden investointien vuosisuunnitelman toteutumisennuste on suunnitelman mukainen 63,6 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin rakentamisinvestointien arvioidaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisina 50,1 milj. eurona. Samoin Tampereen Vesi ennustaa toteuttavansa 12,4 milj. euron vesi ja viemäriverkostoinvestointinsa suunnitellusti. Ennusteen mukaan koneiden ja kaluston investointien toteuma tulee alittamaan vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla, eli toteutuvan 13,1 milj. eurona. TAMPERE HUHTIKUU 2011

13 Kaupungin talous 13 Korolliset velat Tot 2011 Korollisten velkojen toteuma Korollisten velkojen tilinpäätösennuste Kaupunki on edelleen kyennyt rahoittamaan toimintansa ilman pitkäaikaisten lainojen nostoja. Edelliseen raporttiin verrattuna lyhytaikainen velka tytäryhtiöiltä konsernitilin kautta kasvoi 3,9 milj. euroa, mutta korolliset velat yhteensä laskivat 0,5 milj. euroa pitkäaikaisten velkojen lyhennysten myötä. Lyhyet markkinakorot nousivat maaliskuussa, mutta huhtikuussa nousu taittui. TP2010 TA2011 VS2011 TP Enn 2011 TP10/ TP Enn 11 Pitkäaikaiset korolliset velat rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle Tytäryhtiöille Korolliset velat yhteensä Korolisten velkojen keskikorko % 1,21 1,08 Tilinpäätösennuste on vuosisuunnitelman mukainen eli 374,2 milj. euroa. Investointien ja omaisuuden myynnin toteutumisesta riippuen jakauma rahanlähteiden kesken tullee muuttumaan sitten, että nostot rahalaitoksilta ei toteudu täysimääräisenä ja velat tytäryhtiöille nousee vastaavasti. Milj. euroa TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 Lainamäärän kehitys TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP / 2011 TP Enn euroa/as Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 312,1 320,7 374,2 /asukas TAMPERE HUHTIKUU 2011

14 Kaupungin talous 14 Kaupungin sijoitustoiminta, maksuvalmius ja kassa Sijoitustoiminnan toteuma Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, joissa muun muassa määritellään rajat eri omaisuusluokkien välillä. Alkuvuoden 2011 aikana on tehty lisäsijoituksia osakkeisiin kahden rahaston kautta. Rahamarkkinasijoitusten osuus on silti korkea ja lyhyitä määräaikaisia talletuksia on tehty tuoton kasvattamiseksi. Huhtikuun lopussa sijoitusten jakauma oli seuraava: rahamarkkinat 65 prosenttia, korkosijoitukset 12 prosenttia, osakesijoitukset 18 prosenttia ja muut sijoitukset 5 prosenttia. Tämä on sijoitussuunnitelman perusallokaatio varovaisempi jakauma ja siihen on syynä korkea konsernitilin varojen määrä. Sijoitustoiminnan rullaava 12 kuukauden tuotto oli huhtikuun lopussa 1,7 prosenttia. Neljän ensimmäisen kuukauden tuotto oli 0,13 prosenttia. Maksuvalmius ja kassa Kaupungin maksuvalmius on ollut korkea koko alkuvuoden. ajan. Vaikka talousarvion rahoitus on alijäämäinen ja kaupungin arvioidaan velkaantuvan lisää, on konsernitilipalvelun myötä kyetty hyödyntämään tytäryhteisöjen korkea likviditeetti ja minimoimaan ulkoisen velan määrä. Maksuvalmius säilyy tämän hetkisen arvion mukaan riittävänä vähintäänkin keskikesään saakka. Milj. euroa / / 2010 Sijoitusomaisuuden kehitys 06/ / / / / / / / / / / 2011 % Sijoitusomaisuus yht + elinkeinorahasto % tuotto, 12 kk 3,19 1,61 1,16 2,32 2,36 3,86 4,28 3,85 4,89 4,43 3,30 1,10 1,76 TAMPERE HUHTIKUU 2011

15 Talousarvion toteumavertailu 15 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU Yhteenveto yksiköiden talouden toteumasta ja tilinpäätösennuste Milj. euroa VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Enn Ero VS/ TP 2011 Enn Toimintatulot yhteensä 393,1 400, , , , ,2 19,7 Toimintamenot yhteensä 692,9 683, , , , ,8 16,3 Toimintakate 299,8 283,2 895,5 922,7 929,0 925,6 3,4 Verotulot 248,7 255,1 758,1 750,2 750,2 765,1 15,0 Valtionosuudet 72,8 73,8 210,6 218,5 218,5 221,0 2,5 Rahoitustulot ja menot 10,6 11,6 31,3 23,8 23,8 26,4 2,5 Vuosikate 32,2 57,4 104,5 69,8 63,5 86,9 23,4 Suunnitelmapoistot 25,9 25,8 80,7 80,0 79,9 79,9 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 14,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 6,3 31,6 38,6 10,2 16,4 7,1 23,4 Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 5,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toimintatulojen 15,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu Kaupunkiympäristön kehittämisessä tasearvon ylittävistä myyntivoitoista 9,5 milj. euroa, kiinteistöjen vuokratuloista 1,0 milj. euroa, Lasten ja nuorten palvelujen sekä Ikäihmisten palvelujen asiakasmaksutulojen yhteensä 4,2 milj. euron ylitysennusteesta. Tämä johtuu muun muassa lasten määrän kasvusta sekä ikäihmisten palvelujen asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvusta. Lisäksi tulojen ylitykseen vaikuttaa opetus ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 maksama avustus ryhmäkokojen pienentämiseen 0,9 milj. euroa Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 9,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ja vammaispalvelujen ostojen ennustetaan ylittyvän yhteensä 6,6 milj. euroa. Lasten ja nuorten ydinprosessissa 2,4 milj. euron ylitysennuste aiheutuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen menoista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ja konsernihallinnon menojen ennusteet johtuvat Kaupunkiympäristön kehittämiseen esitetystä 2,0 milj. euron talousarviomuutoksesta palvelutason säilyttämiseen. Hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen ja Aluepelastuslaitoksen tilinpäätösennuste Hyvinvointipalvelujen yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa heikompana Avopalvelujen ( 0,3 milj. euroa), Laitoshoidon ( 0,5 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 0,6 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen ( 0,7 milj. euroa) ja Toisen asteen koulutuksen ( 0,9 milj. euroa) tuotantoalueilla. Vuosisuunnitelmaa heikommat tulosennusteet johtuvat pääosin kunta alan palkkaratkaisusta sekä lääke ja hoitotarvikemenojen ylityksistä. Konsernipalvelujen tilikauden tulosennuste on yhteensä 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi Hallintopalvelukeskuksen tietojärjestelmäpalvelujen aikaisempaa alhaisemmasta hintatasosta sekä täyttämättömistä vakansseista johtuen. Aluepelastuslaitoksen liikeylijäämän tilinpäätösennuste on 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi johtuen varhaiseläkeperusteisista maksuista, joiden toteutumat tulevat olemaan arvioitua pienemmät. Liikelaitosten tilinpäätösennuste Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu liikeylijäämän ennuste on 58,6 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla. Liikeylijäämän ennuste on vuosisuunnitelmaa parempi Tampereen Logistiikalla, 0,3 milj. euroa, Tampereen Aterialla 0,2 milj. euroa, ja rahastoilla, 0,1 milj. euroa. Aterian vuosisuunnitelmaa parempi ennuste perustuu kasvavaan myyntiin, mutta tulevilla palkankorotuksilla saattaa olla vielä ennustettua negatiivisempia vaikutuksia tulokseen. Logistiikan liikeylijäämää kasvattaa materiaalitoimintojen parantunut kannattavuus.

16 Talousarvion toteumavertailu Tilaajaosa 16 Tilaajaosa Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Tot 2010 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Enn Ero VS/Enn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

17 Tilaajaosa 17 Tilaaja ydinprosesseittain Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Ero Enn VS/Enn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Enn Ero VS/Enn Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulojen toteuma on 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, mikä johtuu päivähoidon asiakasmaksutuloista ja perusopetuksen saamasta valtionavustuksesta. Ydinprosessin toimintamenojen 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi toteuma johtuu oman päiväkotihoidon hoitopäiväsuoritteiden arvioitua suuremmasta toteumasta ja lakisääteisen kotihoidontuen menoista. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatuloennuste on 1,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, mikä johtuu pääosin päivähoidon asiakasmaksutuloista sekä opetus ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 maksamasta avustuksesta ryhmäkokojen pienentämiseen, mihin esitetään talousarviomuutosta kesäkuussa. Tuloennuste on parantunut 0,1 milj. euroa maaliskuun raporttiin verrattuna. Toimintamenoennuste ylittää 3,0 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Suurimmat menojen ylitysennusteet ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluissa. Menoennuste on kasvanut 0,4 milj. euroa maaliskuun raporttiin verrattuna, mikä johtuu lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen ennusteen täsmentymisestä. Kaupunginvaltuustolle (13.6) tullaan esittämään 2 milj. euron lisätalousarvio oman päiväkotihoidon ja lakisääteisen kotihoidontuen ylitysten kattamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakasmaksutulojen ennuste on 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Palvelukokonaisuuden toimintamenojen 1,8 milj. euron ylitysennuste johtuu pääasiassa lakisääteisen kotihoidon tuen menoista ja oman päiväkotihoidon tilauksen toteumasta. Tulojen ja menojen ylitysten taustalla on lasten määrän lisääntyminen pienten lasten hoitojärjestelmässä kautta linjan. Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi helmikuussa 1,5 milj. euron valtionavustuksen perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Avustus tullaan kohdistamaan syyslukukaudelle 2011 ja kevätlukukaudelle Tämä näkyy 0,6 milj. euron tulojen ja menojen ylityksinä kuluvana vuonna. Asiasta valmistellaan talousarviomuutosesitys kesäkuun kaupunginvaltuustoon. Psykososiaalisen tuen palvelujen menoennuste on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Oman tuotannon tilauksen ennustetaan ylittyvän 0,3 milj. euroa, koska tamperelaisten lasten määrä on lisääntynyt laitoksissa. Lisäksi palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan noin 0,3 milj. euroa budjetoitua suurempina Kasperihankkeesta johtuen.

18 Tilaajaosa 18 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Ero Enn VS/Enn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulot ovat pääosin pakolaisten kotouttamiseen maksettavia laskennallisia korvauksia, joita ei ole vielä alkuvuonna maksettu. Toimintamenot ovat toteutuneet hieman ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempinä avustusten maksatussyklistä johtuen. TP 2011 Enn Ero VS/Enn Toisen asteen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Osaamisen edistäminen Toimintamenot Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot Ammatilliseen peruskoulutukseen myönnettiin Opetus ja kulttuuriministeriön päätöksellä 50 lisäopiskelijapaikkaa alkaen. Uudet opiskelijapaikat lisäävät kaupungin saamia valtionosuuksia ja toimintamenoja noin 0,5 milj. eurolla. Lisäpaikkojen vaikutuksesta valmistellaan talousarviomuutosesitys kesäkuun kaupunginvaltuustoon.

19 Tilaajaosa 19 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Ero Enn VS/Enn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Ero Enn VS/Enn Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuripääomapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja liikuntakasvatus Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja liikuntatapahtumapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Palvelukokonaisuus ja tuotteistusmuutosten vuoksi edellisen vuoden lukuja ei voida esittää palvelukokonaisuustasolla. Toimintamenojen pienet poikkeamat vuosisuunnitelmaan verrattuna johtuvat avustusten maksatussyklistä. Ydinprosessin tilinpäätösennuste on vuosisuunnitelman mukainen.

20 Tilaajaosa 20 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 TP 2011 Ero Enn VS/Enn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot.2010 VS 2011 Tot 2011 Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Palvelukokonaisuus ja tuotteistusmuutosten vuoksi edellisen vuoden luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoiset. Suurin muutos on geriatrisen osastoryhmän noin 10 milj. euron palvelutilauksen siirto ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessista. Lisäksi ennaltaehkäisevät palvelut on lohkaistu perusterveydenhuollon avopalveluista uudeksi palvelukokonaisuudeksi. Ydinprosessin toimintatulojen toteuma on 0,7 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempi perustoimeentulotukeen saatavien valtionosuuksista johtuen. Ydinprosessin toimintamenojen toteuma on 3,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Tämä johtuu toimeentulotukimenojen 2,2 milj. euroa suunniteltua pienemmästä toteumasta, ostopalvelujen laskutuksen viiveestä sekä siitä, että sekä oma erikoissairaanhoito on tuottanut sopimuksessa arvioitua vähemmän hoitopäiviä ja ostopalvelujen laskutuksessa on keskimäärin kuukauden viive. Alkuvuonna toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden menot ovat pienentyneet 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ydinprosessin toimintatulojen ennuste on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, mikä johtuu perusterveydenhuollon TP 2011 Enn Ero VS/Enn Ennaltaehkäisevät palvelut Toimintamenot Perusterveydenhuollon avopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sairaalapalvelut (ent. erikoissairaanhoidon palvelut) Toimintatulot Toimintamenot Päihde ja mielenterveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sosiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Vammaispalvelut Toimintatulot Toimintamenot ja sairaalapalvelujen asiakasmaksutulojen kertymästä. Perustoimeentulotukeen saatavat valtionosuudet toteutuvat vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska toimeentulotukimenojen toteuma on arvioitua pienempi. Tuloennuste on parantunut 0,8 milj. euroa maaliskuun raporttiin verrattuna lähinnä sairaalapalvelujen täsmentyneen tuloarvion vuoksi. Ydinprosessin toimintamenojen ylitysennuste on 6,7 milj. euroa. Suurimmat ylitykset ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksessa, vammaispalveluissa ja perusterveydenhuollon avopalveluissa. Vastaavasti toimeentulotukimenoista menoissa ennustetaan säästöä. Menoennuste on kasvanut 1,9 milj. euroa maaliskuun raporttiin verrattuna oman sairaalahoidon, suun terveydenhuollon ostopalvelujen ja Acutan päivystyspalvelujen menoennusteista johtuen. Kaupunginvaltuustolle tullaan esittämään 7,6 milj. euron lisätalousarviota suurimpien ylitysuhkien kattamiseksi. Esitys sisältää 4,4 milj. euron lisäyksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen, 1,0 milj. euroa palvelusetelin käyttöön ottoon erikoissairaanhoidon palvelujen ostoissa ja 2,2 milj. euroa vammaispalvelujen menojen ylityksiin. Lisäksi talousar