Talousraportti

Transkriptio

1 Talousraportti Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä

2

3 Esipuhe TAMMI HEINÄKUUN TALOUSRAPORTTI 2010 Tammi heinäkuun toimintakate oli 541,9 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi. Verotuloarvio vuodelle 2010 on yhteensä 726,7 milj. euroa, joka on 9,8 milj. euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kertymä. Valtion osuuksia on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä lähes budjetoidun mukaisesti 121,5 milj. euroa, mikä on 5,7 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Heinäkuun lopussa tili kauden tulos oli 26,7 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi. Henkilöstömenoja on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä 345,9 milj. euroa, mikä on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 2,8 milj. euroa enemmän. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosi suunnitelmiin tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen heinäkuun talousraportin henkilöstömenoennusteen mukaan säästöistä arvioidaan saavutettavan koko kaupungin tasolla 19,3 milj. euroa. Talousraportin perusteella laaditussa koko vuoden tuloslaskelmaennusteessa toimintakate muodostuu 7,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. uste on heikentynyt kesäkuun tilanteesta 3,5 milj. eurolla. usteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna 5,4 milj. euroa. Vuosikatteeksi ennustetaan 58,6 milj. euroa, mikä kattaa poistot 71,3 prosenttisesti. essa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan satunnaisten erien jälkeen 10,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulosennuste on vuosisuunnitelman mukaista tulosta 6,4 milj. euroa parempi, koska vuosisuunnitelmaan ei sisälly Tampereen Tietotekniikkakeskuksen liiketoimintakaupan tuottoja. ustettu tulos on vuoden 2009 tulosta 3,9 milj. euroa parempi. Kaupungin laina määrän arvioidaan nousevan 326,2 milj. euroon. Ydinprosessien yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 6,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintatulojen arvioidaan toteutuvan 0,3 milj. euroa budjetoitua parempina, mutta toimintamenojen ylittävän budjetin 6,6 milj. eurolla. uste on heikentynyt kesäkuusta 3,2 milj. euroa. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän Ikäihmisten palveluissa asiakasmaksutulojen osalta 2,5 milj. eurolla ja Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen asiakasmaksutulojen osalta 0,9 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä pysyvien vastaavien myyntivoitoista ( 3,0 milj. euroa) ja joukkoliikenteen lipputuloista ( 0,3 milj. euroa) johtuen. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän erikoissairaanhoidossa 1,5 milj. euroa, perusterveydenhuollon avopalveluissa 1,6 milj. euroa, vammaispalveluissa 0,5 milj. euroa ja sosiaalisen tuen palveluissa 0,8 milj. euroa. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenojen ennustetaan ylittyvän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta 1,7 milj. euroa ja psykososiaalisen tuen palvelujen osalta 0,4 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Hyvinvointi palvelujen kokonaisennuste on heikentynyt kesäkuusta 0,4 milj. eurolla. Tuloksen alitusennusteet ovat seuraavilla tuotantoalueilla: Laitoshoito 1,3 milj. euroa, Erikoissairaanhoito 0,8 milj. euroa ja Toisen asteen koulutus 0,8 milj. euroa. Tulosennuste on heikentynyt kesäkuussa raportoidusta Erikoissairaanhoidossa ( 0,4 milj. euroa) ja Toisen asteen koulutuksella ( 0,3 milj. euroa), mikä johtuu pääosin henkilöstömenojen arvioidusta kasvusta näillä tuotantoalueilla. Tulosennuste on parantunut kesäkuussa raportoidusta Avopalveluissa (0,2 milj. euroa) ja Päivähoidossa ja perusopetuksessa (0,1 milj. euroa). Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. uste on parantunut kesäkuusta 0,3 milj. euroa Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

4 Talousraportti 2010 SISÄLLYSLUETTELO Laskelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Investoinnit Rahoituslaskelma Tase Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Liikelaitokset

5 Laskelmat 1 LASKELMAT Tuloslaskelma Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Milj. euroa TA 2010 TP 2009 Toimintatulot Myyntitulot 78,9 143,2 140,3 Maksutulot 33,2 58,7 59,5 Tuet ja avustukset 15,9 27,6 29,1 Vuokratulot 20,6 37,5 38,5 Muut toimintatulot 11,4 21,5 24,0 Tulot yhteensä 160,0 288,5 291,5 Valmistus omaan käyttöön 43,1 104,2 101,7 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 262,6 434,6 458,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 67,7 110,9 116,9 Muut henkilösivukulut 15,7 25,9 29,9 Palvelujen ostot 276,0 490,9 469,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 46,8 87,5 86,2 Avustukset 60,2 88,8 101,9 Vuokramenot 13,0 22,0 21,9 Muut toimintamenot 3,1 7,4 4,7 Menot yhteensä 701, , ,4 Toimintakate 541,9 875,3 896,9 Verotulot 423,9 722,2 716,9 Valtionosuudet 121,5 195,6 217,5 Rahoitustulot ja menot 15,8 27,2 32,3 Vuosikate 19,3 69,6 69,7 Suunnitelmapoistot 46,0 82,4 83,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 26,7 12,8 14,0 Tuloslaskelman toteuma Tammi heinäkuun toteutunut toimintakate 541,9 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 3,3 milj. euroa heikompi. Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä 456,9 milj. euroa, kun edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 11,9 milj. euroa vähemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammi heinäkuun osuus on 423,9 milj. euroa. Valtionosuuksia on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä lähes vuosisuunnitelman mukaisesti 121,5 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 5,7 milj. euroa vähemmän. Tammi heinäkuun vuosikate 19,3 milj. euroa on 3,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Vuosikate riittää kattamaan heinäkuun tilanteessa poistot 42 prosenttisesti. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu heinäkuun lopun tilanteessa 26,7 milj. euroa.

6 Laskelmat 2 Tuloslaskelmaennuste Sisältäen sisäiset erät Milj. euroa TP 2009* TA 2010** Toimintatulot Myyntitulot 538,9 531,5 993,0 957,7 963,2 961,5 Maksutulot 31,3 33,6 60,1 58,7 58,4 61,0 Tuet ja avustukset 17,2 17,7 32,6 30,7 34,2 33,9 Vuokratulot 81,3 80,9 142,2 140,0 141,4 141,3 Muut toimintatulot 13,4 12,6 26,7 22,6 23,0 25,0 Tulot yhteensä 682,2 676, , , , ,7 Valmistus omaan käyttöön 62,2 43,1 101,7 104,2 108,2 101,0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 261,4 262,6 458,8 434,6 440,0 439,2 Henkilösivukulut Eläkekulut 66,2 67,7 116,9 110,9 111,8 113,4 Muut henkilösivukulut 15,6 15,7 29,9 25,9 26,3 26,2 Palvelujen ostot 749,0 724, , , , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 57,2 53,5 98,5 100,1 100,3 99,6 Avustukset 56,0 62,0 105,0 91,9 101,3 104,0 Vuokramenot 73,1 72,9 125,7 125,0 125,2 125,3 Muut toimintamenot 4,5 3,4 6,0 8,1 7,6 8,4 Menot yhteensä 1 220, , , , , ,0 Toimintakate 538,6 542,6 897,8 876,1 896,2 903,2 Verotulot 423,9 423,9 716,9 722,2 726,7 726,7 Valtionosuudet 121,1 121,5 217,5 195,6 207,6 207,6 Rahoitustulot ja menot 15,9 16,5 33,1 27,9 27,9 27,6 Vuosikate 22,4 19,3 69,7 69,6 66,0 58,6 Suunnitelmapoistot 48,0 46,0 83,7 82,4 82,5 82,2 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,5 Tilikauden tulos 25,7 26,7 14,0 12,8 16,5 10,1 *Vuosien 2009 ja 2010 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa alkaen. TAMK:n toimintakate vuonna 2009 oli 2,0 milj. euroa ja tulos 1,0 milj. euroa. **TA 2010 on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset talousarvioon sisältyvät vuosisuunnitelmalukuihin (VS 2010). ***Heinäkuun toteuman toimintakate ja rahoitustulot ja menot poikkeavat 0,7 milj. eurolla virallisesta tuloslaskelmasta sisäisistä vakuutusmaksuista johtuen. Sisäisten vakuutusmaksujen menot on kirjattu toimintamenoihin ja tulot rahoitustuloihin.

7 Laskelmat 3 Tuloslaskelmaennusteen analysointi Toimintakatteen eli nettomenojen tilinpäätösennuste 903,2 milj. euroa on vuoden 2009 tilinpäätöksen toimintakatetta 5,4 milj. euroa heikompi. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 7,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintamenojen osalta ennuste ylittää vuosisuunnitelman 9,6 milj. eurolla. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuosisuunnitelman mukaisesti 207,6 milj. euroa, mikä on 9,9 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksien pienenemiseen vaikuttaa osaltaan Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuosisuunnitelman mukaisesti 726,7 milj. euroa, mikä on 9,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rahoitustulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompina. en mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 58,6 milj. euroa, joka kattaa 71,3 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennustetaan toteutuvan lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. en tilikauden tulos muodostuu satunnaisten erien jälkeen 10,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos on vuosisuunnitelman mukaista tulosta 6,4 milj. euroa parempi, koska vuosisuunnitelmassa ei ole mukana Tampereen Tietotekniikkakeskuksen myynnistä ennusteen mukaan saatavaa 13,5 milj. euron myyntivoittoa. Heinäkuun tulosennuste on 3,4 milj. euroa kesäkuun talousraportin tulosennustetta heikompi. Tilikauden tulosennuste on 3,9 milj. euroa edellisvuoden tulosta parempi. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 5,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi ja se on heikentynyt kesäkuusta 3,3 milj. eurolla. Tulojen ennustetaan toteutuvan 1,0 milj. euroa budjetoitua parempina. Suurimmat tulojen ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (0,9 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (2,5 milj. euroa). Ylitykset johtuvat perusterveydenhuollon avopalvelujen asiakasmaksutuloista ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen asiakasmaksutuloista. Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä maa alueiden myyntivoittojen ( 3,0 milj. euroa) joukkoliikenteen lipputulojen ( 0,3 milj. euroa) johdosta. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Suurimmat ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 4,6 milj. euroa), Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 2,2 milj. euroa). Ylitykset johtuvat Acutan alijäämän kattamisesta, suun terveydenhuollon ostopalveluista, sairaan kuljetuksesta, tamperelaisten kiireellisistä käynneistä muissa terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminannan ostopalveluista, toimeentuloturvan asiakasmäärän kasvusta, vammaispalveluista, päihde ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kasvusta, lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, omaishoidon tuensaajien määrän kasvusta ja sijaisperhehoidon lisääntymisestä. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tilikauden tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 1,3 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 0,8 milj. euroa) sekä Toisen asteen koulutuksen ( 0,8 milj. euroa) tuotantoalueilla. Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu tilikauden tulosennuste on 34,6 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla. Tietotekniikkakeskus ennustaa ylittävänsä vuosisuunnitelmatavoitteen 2,7 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia, mikä tulee myös parantamaan tulosta. Infratuotannon 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi tulosennuste perustuu materiaalien ja palvelujen ostoissa syntyviin säästöihin. Tilakeskuksessa tilikauden tulosennuste alittaa vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla lähinnä energiakustannusten ylittymisen vuoksi. Aterian 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa tulosennustetta rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Kaupunkiliikenne ennustaa tuloksensa alittuvan 0,4 milj. eurolla lähinnä kaluston myynnistä kirjattavien luovutustappioiden vuoksi.

8 Laskelmat 4 Investoinnit (1000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Liittymismaksut (ei palautettavat) Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet akkomaksut aineellisista hyödykkeistä Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot Investointien toteuma Tammi heinäkuun investointien toteuma on yhteensä 75,7 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 190,5 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut heinäkuun loppuun mennessä 29,4 milj. eurolla. Investoinneissa näkyy Tampereen Ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvä kiinteistöjärjestely. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on luovuttanut (käsitelty myyntinä) entisen TAMK:n Teiskontien kiinteistöt ensin konsernihallinnolle, josta ne on edelleen luovutettu apporttina Piramk Oy:lle. Kiinteistöjärjestelyyn sisältyy myös TAMK:n irtaimen omaisuuden luovuttaminen Piramk Oy:lle. Osakkeisiin ja osuuksiin kirjattiin Piramk Oy:n osakkeita yhteensä 23,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloihin sisältyy järjestelyistä aiheutuneita Tilakeskus Liikelaitokselle kirjattuja myyntituloja 20,2 milj. euroa. Talousarviota muutettiin siten, että TAMK:n kiinteistöinvestointien sisäiset erät lisättiin talousarvioon, mikä kasvattaa rakennusten ja myyntitulojen osalta vuosisuunnitelmaa 24,8 milj. euroa. Kirjaukset on kuitenkin tehty vain kaupungin ulkoisista tapahtumista ja tästä johtuen rakennusinvestoinnit ja myyntitulot eivät tule toteutumaan vuosisuunnitelman mukaisesti. Mahdollisesti talousarviota tullaan tältä osin muuttamaan loppuvuodesta. Vuodelta 2009 jatkuneet tieto ja viestintäteknologian investointiprojektit ovat edenneet odotetusti. Vuonna 2010 alkaneiden projektien laskutus tulee painottumaan loppuvuoteen. Vuodelle 2010 on tvt investointeihin varattu vuosisuunnitelmassa 2,4 miljoonaa euroa. Talousarviomuutoksena ( ) valtuusto päätti esitetyn mukaisesti uudelleenbudjetoida yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuodelta Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 154,7 milj. euroa, mikä on 11,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi kun Piramkjärjestelyn osuutta vuosisuunnitelmassa ei oteta huomioon. Maa ja vesialueinvestointien arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman noin 1,5 milj. eurolla. Vastaavasti kaupunkiympäristön kehittämisen infrainvestoinnit alittunevat 1,8 milj. eurolla.. Tilakeskus ennustaa rakennusinvestointien alittuvan 7,2 milj. eurolla kun osa rakennushankkeista siirtyy vuodelle 2011.

9 Laskelmat 5 Rahoituslaskelma Milj. euroa TP 2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate 19,3 69,7 66,0 58,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 13,5 Tulorahoituksen korjauserät 5,1 13,7 15,3 15,3 Investointien rahavirta Investointimenot 75,7 134,2 190,5 154,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,8 2,5 3,1 3,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 29,4 15,3 67,6 44,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 31,3 60,4 69,0 50,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,1 41,0 0,1 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 1,5 4,8 2,2 3,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90,0 72,0 25,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6,4 34,9 12,0 12,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 26,8 31,5 0,0 30,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 22,2 18,8 17,5 0,0 Rahoituksen rahavirta 43,9 69,2 44,6 47,0 Rahavarojen muutos 12,7 8,9 24,4 3,1 Rahavarat tilikauden lopussa 126,6 113,9 110,9 Rahavarat tilikauden alussa 113,9 105,1 113,9 Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi heinäkuun rahavarojen muutos on 12,7 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 14,2 milj. euroa positiiviseksi. Investointien rahavirta oli 45,5 milj. euroa negatiivinen kun pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui 29,4 milj. euroa. Luovutustulot aiheutuivat pääosin Tampereen ammattikorkeakoulun kiinteistöjen myynnistä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:lle. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos toiminnan ja investointien rahavirta muodostui näin 31,3 milj. euroa negatiiviseksi Rahoitustoiminnan rahavirta muodostui 43,9 milj. euroa positiiviseksi johtuen toisaalta konsernipankkitilin varojen lisääntymisestä, mikä näkyy laskelmassa lyhytaikaisten lainojen muutoksena ja toisaalta muista maksuvalmiuden muutoksista. Tytäryhteisöjen varat konsernipankkitilillä ovat kasvaneet merkittävästi vuoden alusta, Nettomääräisesti tarkasteltuna lyhytaikaisten lainojen ja muiden maksuvalmiuden muutosten summa on 49,0 milj. euroa positiivinen. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee olemaan vain 3,1 milj. euroa negatiivinen ja 21,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toiminnan rahavirran ennustetaan muodostuvan 6,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi, vaikka vuosikateennuste on vuosisuunnitelmaa heikompi. Syynä on Tietotekniikkakeskuksen myynnistä syntyväksi arvioidut satunnaiset tulot. Investointien rahavirran ennustetaan muodostuvan 13,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi, kun kaikkia vuosisuunnitelman mukaisia investointeja ei tulla toteuttamaan. Rahoituksen rahavirran ennustetaan toteutuvan lähes vuosisuunnitelman suuruisena, vaikka pitkäaikaista lainaa arvioidaan nostettavan huomattavasti vuosisuunnitelmaa vähemmän. Lainatarpeen pieneneminen johtuu lähinnä konsernitilijärjestelmän kautta tytäryhtiöiltä saatavan lyhytaikaisen velan lisääntymisestä ja lisäksi vuosisuunnitelman muiden maksuvalmiuden muutosten arvioidaan jäävän toteutumatta.

10 Laskelmat 6 Tase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11,4 13,1 1,7 Aineelliset hyödykkeet 1 052, ,7 19,3 Sijoitukset 653,6 630,1 23,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,8 4,8 0,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus 3,2 3,0 0,2 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,2 2,3 2,0 Lyhytaikaiset saamiset 38,3 58,7 20,4 Rahoitusarvopaperit 37,3 62,4 25,1 Rahat ja pankkisaamiset 89,3 51,5 37,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 890, ,6 7,0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 383, ,2 26,4 Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 126,1 126,1 0,0 Muut omat rahastot 40,0 40,0 0,0 Edellisten tilikausien ylijäämä 607,5 624,2 16,7 Tilikauden ylijäämä 26,4 16,7 9,7 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 25,1 25,5 0,3 PAKOLLISET VARAUKSET 9,1 9,9 0,7 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,3 16,0 0,7 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 182,5 175,9 6,5 Lyhytaikainen 274,7 260,1 14,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 890, ,6 7,0 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 75,0 76,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,0 35,0 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta, Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen toteuma Taseen loppusumma oli 1 890,6 milj. euroa mikä on 7,0 milj. tilinpäätöstä vähemmän. Taseen vastaavissa muutoksia on tapahtunut lähinnä pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä ja sijoituksissa sekä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereissa sekä rahoissa ja pankkisaamisissa. Pysyvien vastaavien muutoksia selittää Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät järjestelyt. Vaihtuvissa vastaavissa muutoksia selittää lyhytaikaisen sijoituksen erääntyminen alkuvuodesta.

11 Tilaajaosa 7 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) TP 2009 TA TP 09 / 10 Kunnallisvero 403,2 359,9 359,9 618,6 617,0 617,0 617,0 1,6 0,3 Yhteisövero 41,4 39,1 39,1 62,7 62,5 67,0 67,0 4,3 6,8 Kiinteistövero 0,2 24,8 24,8 35,4 42,5 42,5 42,5 7,1 20,0 Koiravero 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,0 1,9 Yhteensä 445,0 423,9 423,9 716,9 722,2 726,7 726,7 9,8 1,4 % Verotulojen toteuma Verotuloja on kertynyt maksuperusteisesti heinäkuun loppuun mennessä 456,9 milj. euroa, edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 11,9 milj. euroa vähemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti, jolloin tammiheinäkuun toteuma on 423,9 milj. euroa. Tampereen kaupungin verotulojen ennustetaan kasvavan edellisvuodesta 9,8 milj. euroa eli noin 1,4 prosenttia. Kiinteistöverotulojen ennustetaan kasvavan 7,1 milj. eurolla kiinteistöveroprosenttien korotuksesta johtuen. Yhteisöveroa ennustetaan kertyvän 4,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Valtionosuudet Milj. euroa TP 2009 TA 2010 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 116,7 117,1 190,3 200,1 200,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 4,4 4,4 5,3 7,5 7,5 Yhteensä 127,2 121,1 121,5 217,5 195,6 207,6 207,6 Valtionosuuksien toteuma Valtionosuuksia on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä lähes vuosisuunnitelman mukaisesti 121,5 milj. euroa, mikä on edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa 5,7 milj. euroa vähemmän. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tuli voimaan , minkä seurauksena sosiaali ja terveydenhuollon, esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet on yhdistetty ns. yhden putken mallin mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudeksi. Erään sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmämuutoksen tasaus. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Ne laskevat 9,9 milj. euroa vuodesta 2009.

12 Tilaajaosa 8 Henkilöstö Henkilöstömäärä Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa henkilöä. Määrä on laskenut vuodenvaihteesta 486 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut vuodenvaihteesta 526 henkilöllä henkilöön. Vakinaisen henkilöstömäärän merkittävän laskun takana on Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2010 alusta. Määräaikaisen henkilöstön määrässä on tapahtunut normaalia kausivaihtelua alkuvuoden aikana kun taas kuukausimuutokset vakinaisen henkilöstön määrässä ovat pysyneet pieninä. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä on selkeästi alle suunnitellun. Vakinaisen henkilöstön kehitys Hesu 2010 Henkilöstön työpanos ja poissaolot Tammi heinäkuun aikana henkilöstön teoreettinen kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen tehdyn työpanoksen henkilötyövuoteen. Lasku edelliseen vuoteen selittyy ammattikorkeakoulun yhtiöittämisellä. Kun laskelmista eliminoidaan ammattikorkeakoulun vaikutus, vakinaisen henkilöstön työpanos on laskenut 0,9 prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Sijais ja määräaikaisen henkilöstön käyttö on vähentynyt tammi heinäkuussa merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, lasku on 13,8 prosenttia sijaisissa ja 9,0 prosenttia muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Taloudellisista syistä myönnettävien palkattomien vapaiden määrä oli tammi heinäkuussa (osa aikaprosentilla painotettuna ). Koko vuoden tavoitteena on päivää. Vapaat keskittyvät kesäkuukausille sekä joulukuulle. Arvion mukaan tavoite ollaan saavuttamassa. Henkilöstön ajankäyttö tammi heinäkuussa vuosina 2009 ja 2010 Henkilöstön ajankäyttö Teoreettinen työaika (htv) Vuosilomat (htv) Sairauspoissaolot (htv) Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Tehty työaika yhteensä

13 Tilaajaosa 9 Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) tammi heinäkuussa vuosina 2009* ja Vakinainen Sijainen Määräaik. Palkkatuettu * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus on merkittävästi laskenut edelliseen vuoteen verrattuna johtuen erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähenemisestä. Samaan aikaan vaihtuvuutta on kuitenkin nostanut eläköitymisen kiihtyminen. Vaihtuvuus on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden neljänneksellä. Kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden määrä oli tammiheinäkuussa 251 työntekijää, mikä oli 11,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Eläkkeelle siirtyminen on kiihtynyt merkittävästi. Tammi heinäkuun aikana kaupungin palveluksesta jäi eri eläkkeille (pl. osaaikaeläkkeet) 231 henkilöä, mikä on 25,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Päättyneitä palvelussuhteita oli kaiken kaikkiaan kappaletta. Määrä laski 25,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uusien aloitettujen palvelussuhteiden määrä tammiheinäkuussa oli kappaletta, mikä on 25,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vakinaisia palvelussuhteita aloitettiin 617, joka on 34,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Yli puolet näistä aloituksista on kaupunkiorganisaation sisäisiä siirtoja. Aloitettuja sijaisuuksia oli kappaletta (27,0 prosenttia edellisvuotta vähemmän) ja muita määräaikaisuuksia (18,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän). Palkkatuetun henkilöstön rekrytointi sen sijaan on kiihtynyt edelliseen vuoteen verrattuna, palvelussuhteita aloitettiin palkkatuetulle henkilöstölle yhteensä 152 kappaletta, mikä on edellisvuotta 21,6 prosenttia enemmän. Vaihtuvuusluvuista on poistettu Tampereen ammattikorkeakoulu vuoden 2009 osalta. Henkilöstömenot Henkilöstömenoja on kertynyt heinäkuun loppuun mennessä 345,9 milj. euroa, mikä on ajankohdan vuosisuunnitelmaan 2,8 milj. euroa enemmän. Henkilöstömenojen ennustetaan pienenevän 0,7 milj. eurolla edellisvuoden henkilöstömenoista, joista on eliminoitu Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenot. Tam Henkilöstömenot (milj. euroa) TP 09 / TP 2009* TA * kasvu %* Palkat ja palkkiot 222,5 261,4 262,6 437,9 434,6 440,0 439,2 1,2 0,3 Eläkekulut 57,2 66,2 67,7 113,1 110,9 111,8 113,4 0,4 0,3 Muut henkilösivukulut 15,9 15,6 15,7 28,5 25,9 26,3 26,2 2,3 8,0 Yhteensä 295,6 343,1 345,9 579,5 571,4 578,1 578,8 0,7 0,1 pereen ammattikorkeakoulun vuoden 2009 henkilöstömenot olivat 26,1 milj. euroa. usteen mukaan henkilöstömenot tulevat kuitenkin ylittämään kuluvan vuoden vuosisuunnitelman 0,7 miljoonalla eurolla. * TP 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenoja.

14 Tilaajaosa 10 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuoden 2010 alkua on leimannut huoli julkisen sektorin talouden ongelmista, erityisesti fokuksessa on ollut Välimeren alue ja Kreikan valtion tilanne, jonka luottamus sijoitusmarkkinoilla loppui kokonaan huhti toukokuun vaihteessa. Tilanne olisi ilman EU:n ja EKP:n mittavia toimia saattanut johtaa uuteen euroopanlaajuiseen finanssikriisiin ja orastavan talouskasvun kuihtumiseen. Pinnan alla kytee silti edelleen niin kauan, kunnes varsinainen perusongelma eli talouden tasapaino on saatu aikaiseksi. Euroopan julkisen talouden haasteiden vastapainona ovat ulkomaankaupan tilastot alkuvuodelta kertoneet maailmankaupan vahvasta elpymisestä erityisesti Kiinassa, mutta myös USA:n ja Saksan vientiluvut kertovat elpymisestä vuositasolla. Piristynyt kaupankäynti ja teollisuuden kasvuluvut maailmalla ennakoivat kansainvälisille yrityksille kohentuvia myynti ja tuloslukuja. Tätä ovatkin pörssiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tulosluvut selvästi jo indikoineet. Ajan kanssa piristyvä aktiviteetti valuu edelleen kotimarkkinayrityksiin ja viennin alihankkijoihin, joilla on suuri merkitys Tampereen talousalueen kehitykseen. Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, joissa mm. määritellään rajat eri omaisuusluokkien välillä. Tammi heinäkuussa kaupungin sijoitussalkkua on tarkoituksella pienennetty, kun erääntyneiden 6,75 milj. euron korko ja indeksilainasijoitusten tilalle on hankittu vain 1,0 milj. euron suuruinen EuroStoxx50 osakeindeksisijoitus ja 0,25 milj. euron sijoitus Neste Oil Oyj:n joukkolainaan. Vapautuneilla varoilla on pyritty vähentämään kaupungin mittavaa lainanottotarvetta. Heinäkuun lopussa sijoitusten jakauma oli selvästi vuoden 2010 sijoitussuunnitelman Euroopan Keskuspankki on odotetusti pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa, eikä pikaiselle nostolle ole vielä näkyvissä perusteita. Rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi kyhätyt erilaiset hätäohjelmat sen sijaan tullaan asteittain purkamaan ja näillä on hienoinen korkotasoa nostava vaikutus loppuvuoden aikana. Pitkät korot ovat alkuvuoden aikana laskeneet ja tasot ovat euroajan alhaisimmat. Kuluvana vuonna länsimaat ottavat ennätysmäärän velkaa ja mikäli markkinoiden kyky rahoittaa julkista velkaa pienenee, voi sillä olla nopeakin vaikutus pitkien korkojen nousuun. Omaisuuslajien välisessä taistossa riskipitoisemmat kohteet, kuten osakkeet ja yrityslainat, ovat menestyneet turvallisempia, mutta hyvin alhaisen tuottopotentiaalin omaavia valtionlainoja ja rahamarkkinasijoituksia paremmin. Osakemarkkinat tosin kokivat jyrkkää hetkellistä pudotusta Kreikan huolien johdosta, mutta jo keskikesällä kurssit jälleen vahvistuivat selvästi. perusallokaatiota (rahamarkkinat 60 %, korkosijoitukset 15 %, osakesijoitukset 20 %, muut 5 %) varovaisempi, mm. rahamarkkinasijoitusten osuus oli 71 %. Seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin sijoitustoiminnan vuotuinen tuotto oli 4,0 prosenttia ja se jäi jonkin verran vertailuindeksin tuotosta mm. indeksiä varovaisemman allokaation vuoksi. Sijoitettavat varat koostuivat heinäkuun lopussa alla olevan taulukon mukaisista lähteistä. Huomattavaa on kaupungin omien varojen olematon määrä kokonaisuuteen nähden. RAHAN LÄHDE Milj. euroa % kaupungin käyttövarat 3 2 laina tytäryhtiöiltä 70,6 52 laina henkilöstökassalta 45,1 33 elinkeinorahasto 11,3 8 lahjoitusrahastot 5,5 4 yhteensä 135,5 100

15 Tilaajaosa 11 markkina arvo milj. e 250 Sijoitusomaisuuden kehitys 01/2007 7/ /07 04/07 07/07 10/07 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 1/10 4/10 7/10 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto Korolliset velat Vuoden 2010 talousarviossa on varauduttu 72,0 milj. euron pitkäaikaisiin lainannostoihin. Summa ei pidä sisällään muutoksia tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan veloissa, sillä ne luetaan lyhytaikaisiin lainoihin. Alkuvuoden aikana pitkäaikaisia rahalaitoslainoja ei ole nostettu lainkaan. Kaupungin rahoitustarpeen ovat hoitaneet tytäryhtiöt, joiden poikkeuksellisen hyvin kehittynyt likviditeetti on konsernitilipalvelun myötä turvannut myös kaupungin maksuvalmiuden ja eliminoinut ulkopuolisen velan noston. Loputtomiin näin ei tule jatkumaan, vaan kaupunki joutuu todennäköisesti vielä loppuvuoden aikana hankkimaan pidempiaikaista vierasta pääomaa. Edelleen alhaisen korkotason ansiosta ovat kaupungin korkomenot pysyneet aisoissa ja keskikorko on vuoden alusta laskenut edelleen. Henkilöstökassan talletussaldot ovat pankkien voimakkaan korkokilpailun seurauksena kääntyneet laskuun ja alkuvuoden aikana asiakasvaroja on tileiltä lähtenyt noin 6,0 milj. euroa Lyhennykset Nostot Korolliset velat, josta rahalaitoksille henkilöstökassalle tytäryhtiöille Euroa/asukas Korollisten velkojen keskikorko % 1,85 1,24 Milj. euroa Lainamäärän kehitys euroa/as TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP / 2010 TP 0 Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 303,4 326,2 /asukas

16 Tilaajaosa 12 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen TP 2009 TA 2010 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ydinprosessien ja konsernihallinnon ajankohdan yhteenlasketut toimintatulot ovat toteutuneet 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Suurimmat toimintatulojen alitukset ovat Kaupunkiympäristön kehittämisen ( 3,8 milj. euroa) ja Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ( 2,1 milj. euroa) ydinprosesseissa. Suurimmat toimintatulojen ylitykset ovat Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen (1,9 milj. euroa) ja Lasten ja nuorten kasvun tukemisen (1,1 milj.) ydinprosesseissa sekä konsernihallinnossa (2,9 milj. euroa). Kaupunkiympäristön kehittämisen alitus johtuu pääosin maa alueiden myyntivoittojen ja joukkoliikenteen lipputulojen toteumasta. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlaskettujen toimintamenojen toteuma on 6,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempi. Suurimmat toimintamenojen alitukset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Kaupunkiympäristön kehittä

17 Tilaajaosa 13 minen (3,8 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (3,1 milj. euroa), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (0,3 milj. euroa). Konsernihallinnon toimintamenot ovat toteutuneet 2,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen toimintamenot ovat toteutuneet 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina ja Lasten ja nuorten kasvun edistämisen toimintamenot 2,3 milj. euroa suurempina varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ja psykososiaalisen tuen palvelujen menoista johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintamenojen alitukset johtuvat pääosin toiminnan painottumisesta loppuvuoteen ja laskutuksen viiveestä. Myös Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen alitukset johtuvat pääosin ostopalvelujen laskutuksen viiveestä Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 5,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on heikentynyt kesäkuun tilanteesta 3,3 milj. eurolla. Tulojen ennustetaan toteutuvan 1,0 milj. euroa budjetoitua parempina. Suurimmat tulojen ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (0,9 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (2,5 milj. euroa). Ylitykset johtuvat perusterveydenhuollon avopalvelujen asiakasmaksutuloista ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen asiakasmaksutuloista. Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä pysyvien vastaavien myyntivoittojen ( 3,0 milj. euroa) joukkoliikenteen lipputulojen ( 0,3 milj. euroa) johdosta. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Suurimmat ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 4,6 milj. euroa), Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 2,2 milj. euroa). Ylitykset johtuvat Acutan alijäämän kattamisesta, suun terveydenhuollon ostopalveluista, sairaan kuljetuksesta, tamperelaisten kiireellisistä käynneistä muissa terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminannan ostopalveluista, toimeentuloturvan asiakasmäärän kasvusta, vammaispalveluista, päihde ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kasvusta, lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, omaishoidon tuensaajien määrän kasvusta ja sijaisperhehoidon lisääntymisestä.

18 Tilaajaosa 14 Tilaaja ydinprosesseittain Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja menot Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos

19 Tilaajaosa euroa Tulot euroa Menot Toteuma VS uste Toteuma VS uste 0 Lanu Teto Ike Kake 0 Lanu Ose Elsi Teto Ike Kake INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut aineettomat oikeudet 0 0 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot akkomaksut aineettomista hyödykkeistä 0 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot

20 Tilaajaosa 16 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot Ydinprosessin tammi heinäkuun toimintakate on 1,2 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi. Toimintamenot ovat toteutuneet 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen menojen 2,0 milj. euron ylityksestä sekä psykososiaalisen tuen palvelujen 0,9 milj. euron ylityksestä johtuen. Päivähoidon oman tuotannon toteuma ylittää budjetoidun noin 1,0 milj. eurolla, mikä johtuu kuukausikohtaisen talousarvion epätarkkuudesta. Lisäksi ulkokuntalaisten hoitopäivät ovat virheellisesti tilaajan laskutuksessa mukana. Lisäksi lakisääteisen kotihoidon ja Tampere lisän toteumat ylittävät kumulatiivisen vuosisuunnitelman yhteensä noin 1,2 milj. eurolla, mikä johtuu lakisääteisen kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta. Psykososiaalisen tuen palvelujen menot ovat toteutuneet 0,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu pääosin lastensuojelun perhehoidon ostopalvelujen merkittävästä kasvusta. Myös oman tuotannon palvelutilaus on toteutunut hieman budjetoitua suurempana, mikä johtuu lähinnä huostaanotto ja sijoituspalvelujen kasvusta. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen menot ovat toteutuneet 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Suun terveydenhuollon laskutuksessa on siirrytty asiakaskohtaisesta laskutuksesta toimenpidekohtaiseen laskutukseen, mikä on muuttanut menojen toteumasykliä merkittävästi. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelmaa 1,1 milj. euroa suurempina johtuen psykososiaalisen tuen palvelujen ja perusopetuksen budjetoimattomista tuloista. Valtion maksama 0,7 milj. euron elatustuen takautumissaatavan korvaus on kirjattu psykososiaalisen tuen palvelujen tuloihin. Tuloja ei ole otettu huomioon tilaajan talousarviossa, koska ne koskevat vuotta 2009 ja ne kirjataan poikkeuksellisesti vuodelle Psykososiaalisen tuen palvelujen tuloissa on lisäksi Kaste hankkeen muille osapuolille kuuluvia tuloja yhteensä 0,3 milj. euroa. Perusopetuksen tuloihin on kirjattu 0,3 milj. euroa valtion erityisavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Avustuksen toinen erä 0,9 milj. euroa maksetaan kaupungille elokuussa. Avustuksesta kohdistetaan syyslukukaudelle 0,5 milj. euroa, mikä on lisätty kesäkuun talousarviomuutoksessa ydinprosessin tuloihin ja menoihin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintatulot ovat toteutuneet 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä mm. työttömyyden kasvusta johtuen.

21 Tilaajaosa 17 Ydinprosessin toimintatulojen ennusteen tulee olla 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, koska v elatustuen takautumissaatavan korvaus ei sisälly vuoden 2010 vuosisuunnitelmaan. Toimintatulojen ennustetaan kuitenkin toteutuvan vain 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, koska päivähoidon asiakasmaksutulojen arvioidaan jäävän 0,9 milj. euroa budjetoidusta. Maksutulot alittuvat, koska kotihoidon osuus on lisääntynyt mm. työttömyydestä ja lomautuksista sekä Tampere lisästä johtuen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen muun tuotannon menojen ennustetaan ylittävän budjetin 1,7 milj. eurolla. Ylitys johtuu pääasiassa lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, mikä nostaa kotihoidon tuen ja Tampere lisän kustannuksia. Vastaavasti yksityisen hoidon tuen menot toteutuvat arvion mukaan budjetoitua pienempinä. Oman tuotannon tilauksen arvioidaan toteutuvan koko vuoden osalta budjetin mukaisesti. Psykososiaalisen tuen palvelujen toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 0,4 milj. eurolla omaishoidon tuensaajien määrän kasvusta ( 0,2 milj. euroa) ja sijaisperhehoidon lisääntymisestä ( 0,2 milj. euroa) johtuen. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen 0,1 milj. euron ylitysennuste johtuu pneumokokkirokotusten määrän lisääntymisestä.

22 Tilaajaosa 18 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelman mukaisesti. Toimintamenot ovat toteutuneet 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä Osaamisen edistämisen palvelukokonaisuuden professuurien ja kesäyliopiston maksatusten maksatusaikataulun poikkeamista johtuen. TP 2009 TA 2010 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Ammattikorkeakoulutus Toimintamenot Osaamisen edistäminen Toimintamenot Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot Ydinprosessin vuosisuunnitelmaan on lisätty 0,8 milj. euroa palkkatuettujen työllistämistä varten. Arvion mukaan 0,3 milj. euroa lisäyksestä jää käyttämättä kuluvana vuonna ja se kohdistetaan ensi vuodelle työllistämisjaksojen jatkuessa yli vuodenvaihteen.

23 Tilaajaosa 19 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Kirjastopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Museopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuripalvelut Toimintatulot Toimintamenot Liikuntapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Vapaan sivistystyön palvelut Toimintatulot Toimintamenot Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelman mukaisesti. Kulttuuripalvelujen toimintamenot ovat toteutuneet vuosisuunnitelmaa 0,8 milj. euroa suurempina, koska taidelaitosten avustusten maksatussykli eroaa budjetoidusta. Ydinprosessin toimintatulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti.

24 Tilaajaosa 20 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste TP 2009 TA 2010 VS/ Perusterveydenhuollon avopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Erikoissairaanhoito Toimintatulot Toimintamenot Päihde ja mielenterveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sosiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Vammaispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuden tulot ovat toteutuneet 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä johtuen pääosin siitä, että valtionosuudet perustoimeentulotukeen maksetaan ennakkoarvion mukaan. Maksettuja ennakoita tarkistetaan kesä ja joulukuun tilanteiden mukaan. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet vuosisuunnitelmaa 0,3 milj. euroa pienempinä. Perusterveydenhuollon avopalvelujen menojen 0,8 milj. euron kumulatiivista budjettia pienempi toteuma sekä päihde ja mielenterveyspalvelujen menojen 0,7 milj. euron kumulatiivista budjettia pienempi toteuma johtuu osittain ostopalvelujen laskutuksen viiveestä. Myös päihdekuntoutuksen säästöt ovat vaikuttaneet toimintamenojen toteumaan. Vammaispalvelujen toimintamenot ovat toteutuneet 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Vammaispalvelujen laskutuksessa on muutoksia viime vuoteen verrattuna, kun PSHP siirtyi reaaliaikaiseen laskutukseen. Vammaispalvelujen menoista puuttuu heinäkuun kuljetuspalvelujen kustannukset (n. 0,4 milj. euroa) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin heinäkuun laskutus kehitysvammaisten laitospalveluista (n. 0,8 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon menot ovat toteutuneet noin 0,7 milj. euroa kumulatiivista vuosisuunnitelmaa suurempina ostopalvelujen laskutuksen viiveestä huolimatta. Tämä johtuu lähinnä kuntouttavien palvelujen ostoista. Sosiaalisen tuen menojen kumulatiivista vuosisuunnitelmaa 1,7 milj. euroa suurempi toteuma johtuu toimeentulotukimenojen kasvusta. Myös oman tuotannon tilaus on toteutunut budjetoitua suurempana toimeentulotuen asiakasmääristä johtuen. Ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintatulojen ennuste on 0,9 milj. euroa budjetoitua suurempi Perusterveydenhuollon asiakasmaksutulojen ennusteesta johtuen. Tulojen ylitys johtuu talousarvion viime vuoden hyvästä toteumasta sekä kuluvan vuoden maksujen indeksitarkistuksista ja erityisesti hammashuollon asiakasmaksutuloista. Ydinprosessin toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 4,6 milj. eurolla. Perusterveydenhuollon menojen ennustetaan ylittyvän 1,6 milj. eurolla, josta 0,9 milj. euroa johtuu Acutan alijäämän kattamisesta. Lisäksi mm. suun terveydenhuollon ostopalvelut, sairaankuljetus ja tamperelaisten potilaiden