Kuva 32. Valuma-aluejako Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueilla (Tampereen kaupunki )

Transkriptio

1 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 43 (96) 5.8 Pintavedet Hankealue sijittuu Srilanjen suurvaluma-alueeseen ja siellä Nurmin ja Jupnlahden pienvaluma-alueiden rajapintaan (kuva 32) (Kajanus 2007). Hankealue vidaan jakaa klmeen savaluma-alueeseen, jista phjisesta hjautuu vedet Nurmin pienvaluma-alueelle ja edelleen Aitlahden Merjanlahteen, kaaksta ja luteesta Jupnlahden pienvaluma-alueelle, jsta edelleen Aitlahden Jupnlahteen. Sekä Nurmin (315 ha) että Jupnlahden (345 ha) valuma-alueet keräävät viljelysmaiden vesiä purihin/jiin. Purjen/jien vedenlaatua ei le tarkkailtu. Ojien sijainnit sekä hankealueen tarkempi sijittuminen valuma-alueelle n esitetty kuvassa 33. Lähimmät muut järvet vat hankealueen itäpulella nin 780 metrin etäisyydellä sijaitseva Tarasjärvi ja hankealueen kaakkispulella 820 metrin etäisyydellä sijaitseva Matkajärvi. Hankealueelta ei valu pintavesiä näihin järviin. Seuraavassa n keskitytty tarkastelemaan hankkeen alapulisten pintavesien tilaa. Laalahti Merjanlahti Jupnlahti Kuva 32. Valuma-aluejak Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavjen alueilla (Tampereen kaupunki )

2 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 44 (96) Kuva 33. Hankealueen sijittuminen valuma-alueille sekä Aitlahteen laskevien jien sijainnit. Näsijärven veden laadun seuranta n sa Tampereen seudun yhteistarkkailua, mistä tällä hetkellä vastaa Kkemäenjen vesistön vesiensujeluyhdistys ry. Veden kirkkautta kuvaavien muuttujien perusteella Näsijärvi n vähäravinteisiin vesiin kuuluva. Sen vedessä n lievä humusleima, mikä aiheutuu suurelta sin Phjanmaan silta tulevista vesistä. Veden hygieeninen tila kuvaa järven lunnntilaisuutta. Näsijärven veden laatu tarkkailujaksn aikana ( ) n vähintään pysynyt vakaana tai pikemminkin parantunut. Näsijärven veden laadun vidaankin sana saavuttaneen vunna 2005 sille asetetun tavitetilan hyvin. Näsijärven eklginen tila veden laadun perusteella erityisesti sen keski- ja phjissien salta n erinmainen. Pistekurmittajat (Kämmenniemen puhdistam ja Lielahden tehtaat) vaikuttavat merkittävästi lähialueidensa veden laatuun. (Palmäki 2007) Kkemäenjen vesiensujeluyhdistys ry n laajan vedenlaatuaineistn perusteella lukitellut Näsijärven Niihamaselän ja sen lahdet Olkahistenlahtea lukuun ttamatta vedenlaadultaan hyväksi. Niihamanselän Laalahdessa typpija fsfriarvt vat khlla, ja kaikkiaan vedenlaatu n siellä tyydyttävä. Typpi- ja fsfriarvt sekä A-klrfyllin määrä kertvat rehevöitymisestä. Osaltaan Näsijärven vedenlaatuun vaikuttavat niihin laskevat purt ja jat. (Kajanus 2007, Kkemäenjen vesistön vesiensujeluyhdistys ry) Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia n viemäröinnistä hulimatta havaittavissa Srilanjkeen laskevassa Tiiknjassa ja Nurmin valuma-alueella kulkevassa Merjanlahteen laskevassa jastssa, jka n Kangasalan pulella sijaitsevan Tarasjärven entinen lasku-uma. Tätä jasta pitkin purkautuivat myös Tarastenjärven kaatpaikkavedet Näsijärveen jätteenkäsittelykeskuksen perustamisen aikihin. Ongelman krjaamiseksi Tarasjärven lasku-uma katkaistiin ja käännettiin kulkemaan jätetäytön itäpulitse Tiiknjaan. (Kajanus 2007, Kkemäenjen vesistön vesiensujeluyhdistys ry) Merjanlahteen laskevassa jastssa n havaittu sähkönjhtavuuden ja typpiyhdisteiden pitisuuksien khamista ja hygieenistä likaantumista. (Kajanus 2007, Kkemäenjen vesistön vesiensujeluyhdistys ry)

3 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 45 (96) 5.9 Kalli- ja maaperä Hankealueen maaperä kstuu mreenista (kuva 34). Alueellisen maaperäkartituksen mukaan mreeni n vähäkivistä hiekkamreenia. Hankealueen eteläreunassa n kallivaltaisempia khtia. Alueen phjissassa tavataan lhkareisia mreenikumpuja. Kuva 34. Maaperä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus n merkitty kartalle sinisellä. Hankealueen ja sen ympäristön kalliperässä esiintyy tyypillisenä pääkivilajina Tampereen liuskejaksn vimakkaasti liuskerakenteisia kiviä, kiilleliuskeita ja gneissejä. Alueen kalliperä (kuva 35) n vahvasti suuntautunutta (itä-länsi suuntaus). Vallitseva päärakilusuunta n pystyrakilu. Gelgian tutkimuskeskus n laatinut alueelta rakennettavuusselvityksen (Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Srila ja Tarastenjärvi, Tampere, ), jssa alueen maa- ja kalliperän rakennettavuutta n kuvattu tarkemmin.

4 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 46 (96) Kuva 35. Kalliperä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus n merkitty kartalle sinisellä. 6 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET 6.1 Nykyistä timintaa kskevat luvat Hankealueen nykyisiä timintja ja rakenteita kskevat seuraavat luvat: Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Diaarinumer PIR-2009-Y : Päätös ympäristönsujelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, jka kskee rmuajneuvjen esikäsittely- ja välivarastintitimintaa. Kyseessä n lemassa levan timinnan muuts. Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Diaarinumer PIR-2006-Y : Päätös ympäristönsujelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, jka kskee kiinteän asfalttiaseman, siirrettävän uusiasfalttiaseman, kivenluhimn ja siirrettävän murskaamn timintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja hyödyntämistä. Kyseessä n lemassa levan timinnan muuts. Lasijätteen käyttö maarakenteessa: Diaarinr: YPA:6967/643/2006. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta n tehnyt ympäristönsujelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, jka kskee lasijätteen käyttöä maarakenteessa kuivatuskerrksena Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Niittymaa Rn: 3:14. Luvan hakija n Tampereen kaupungin katu- ja vihertutant. Tampereen kaupunki/katu- ja vihertutannn uusiasfaltin valmistus: Dnr: YPA:2990/643/2006. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta n tehnyt ympäristönsujelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, jka kskee Tampereen kaupunki/katu- ja vihertutannn uusiasfaltin valmistusta Tampereen kaupungin Nurmin kylässä, tilalla Kiviniityn Metsä RN: 3:25. Tarastenjärven sadevesikaivjen phjahiekan käsittelykenttä: Dnr YPA:6323 /643/2005. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslauta-

5 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 47 (96) 6.2 Tarvittavat luvat ja päätökset kunta n tehnyt ympäristösujelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, jka kskee sadevesikaivjen phjahiekan käsittelykentän sijittamista Tampereen kaupungin Tarastenjärven tekniselle timinta-alueelle Nurmin kylään, tilalle Kiviniityn Metsä Rn: 3:25, sitteeseen Tarastenjärventie, Tampere. Tampereen kaupungin katuyksikön lasijätteen käyttö maarakenteessa kuivatuskerrksena: Dnr YVI:5847 /643/2003. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta n tehnyt ympäristönsujelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, jka kskee Tampereen kaupungin/katuyksikön lasijätteen käyttöä maarakenteessa kuivatuskerrksena Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä Rn 3:25. Tampereen kaupungin katuyksikkö: Tarastenjärven kiinteä asfalttiasema ja siirrettävä murskauslaits: Ympäristölautakunta n tehnyt ympäristölupapäätöksen (Dnr YVI:8406 /643/2002), jka kskee Tampereen kaupungin katuyksikön asfaltin, uusiasfaltin ja pehmeän asfalttibetni/öljysran valmistusta, luhintaa, luheen ja sran murskausta. Timinta sijaitsee Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä Rn 3:25 sitteessa Tarastenjärventie, Tampere. Kalliaineksen luhinta ja murskaus: Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslupa Dnr YVI:8589/632/02. Tampereen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä varast- ja krjaamtiljen lupa sekä pikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksestä Dnr YVI:797/614/2003. Rakennusvalvnnan myöntämä timenpidelupa (Lupatunnus ) varastalueen järjestämisestä 5,1 ha:n määräalalle tilasta 3:14. Hankkeen tteuttaminen edellyttää ympäristösujelulain (86/2000) ja asetuksen (169/2000) mukaista ympäristölupaa. Luvassa käsitellään timinnista aiheutuvat päästöt maahan, ilmaan ja veteen sekä jätelaissa (1072/1993) säädetyt jätteitä ja niiden käsittelyä sekä hyödyntämistä kskevat asiat. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä n ympäristövaikutusten arviintimenettelyn lppuun saattaminen. Lupaviranmainen n Länsi- ja Sisä- Sumen aluehallintvirast. Hankealueen ja sen lähiympäristön maankäyttö ratkaistaan laadittavana levassa Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavassa. Osayleiskaavan hyväksyy Tampereen kaupunginvaltuust. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviintimenettely n määritelty ympäristövaikutusten arviinnista annetussa laissa (468/1994, muutettu 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) ja asetuksessa (713/2006). Ympäristövaikutusten arviintimenettelyä kskevan lain eli YVA-lain tavitteena n edistää ympäristövaikutusten arviintia ja eri tahjen humin ttamista suunnittelussa ja päätöksentessa. Samalla tavitteena n lisätä kansalaisten tiednsaantia ja sallistumismahdllisuuksia. YVA-menettelyn avulla pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä svittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavitteita.

6 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 48 (96) YVA-laissa n säädetty arviintimenettelystä ja sen sapulista, asiakirjista sekä vaiheista. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset n selvitettävä lain mukaisessa arviintimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta lennaisiin timiin. Viranmainen ei saa myöntää lupaa hankkeen tteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arviinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviinnin tarkituksena n, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranmaiset vat ennakkn selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviintimenettely n kaksivaiheinen ja ensin hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviintihjelma (YVA-hjelma), jka timii suunnitelmakehyksenä hankkeen eri ympäristövaikutusten arviinnille. Ympäristövaikutusten arviinnit ktaan YVA-menettelyn lpussa ympäristövaikutusten arviintiselstukseksi (YVA-selstus). Ympäristövaikutusten arviintimenettely ei le päätöksentek- tai lupamenettely. Arviinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen tteuttamisesta tai tteutettavasta vaihtehdsta. Hankkeen tteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle timinnalle. Hanketta kskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä n käytävä ilmi, miten arviintiselstus ja siitä annettu yhteysviranmaisen lausunt n tettu humin. 7.2 YVA-menettelyn tarve hankkeessa Ympäristövaikutusten arviintimenettelyä kskevan asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluetteln khdassa 11 n määritelty timinnat, jtka edellyttävät YVA-menettelyä. Uusiasfaltin valmistus ja jäteasfaltin käsittely ja hyödyntäminen kuuluvat hankeluetteln khtaan 11b; muiden jätteiden kuin ngelmajätteiden plttlaitkset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitkset. Kierrätys(ylijäämä)luheen, -betnin ja -asfaltin käsittely- ja hyödyntämistiminta katstaan lainsäädännössä jätteen hyödyntämiseksi. Jäteasfaltin hyödyntämisen YVA tulee tehdä, mikäli käsiteltävä määrä ylittää 100 tnnia vurkaudessa tai tnnia vudessa. YVA-asetuksen mukaisesti YVA-menettelyä svelletaan myös j timinnassa leviin hankkeisiin, jihin tehdään muutksia ja jista aiheutuu em. rajat ylittävää timintaa. YVAmenettelyn tarve Tarastenjärven varastalueen hankkeessa phjautuu jäteasfaltin käsittely- ja hyödyntämismäärään, jka nykyisellään ympäristöluvan mukaisesti n tnnia vudessa ja jta n tarvetta kasvattaa tnniin vudessa. Lisäksi uutena timintana alitettava betnijätteen vastaantt- ja käsittelymäärä n tnnia vudessa. 7.3 Arviintimenettelyn vaiheet ja sisältö Ympäristövaikutusten arviintimenettelyn prsessi etenee seuraavasti: hankkeen kuvaus ja vaihtehtjen mudstaminen arviintihjelman laatiminen hjelmasta kuuluttaminen, tiedttaminen ja lausunnt yhteysviranmaisen lausunt arviintihjelmasta arviintimenettelyn tarkistaminen lausunnn phjalta timintjen ja / tai vaihtehtjen mahdllinen tarkistaminen vaikutusten arviinti, vaihtehtjen vertailu ja arviintiselstuksen laatiminen selstuksesta kuuluttaminen, tiedttaminen ja lausunnt yhteysviranmaisen lausunt arviintiselstuksesta, mihin YVAmenettely päättyy

7 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 49 (96) 7.4 Arviintihjelma 7.5 Ympäristövaikutusten arviintihjelma timitettiin yhteysviranmaiselle 16. maaliskuuta Arviintihjelman vireillälsta tiedtettiin Aamulehdessä ja Teisk-Aitlahti-lehdessä sekä Kangasalan Sanmissa Arviintihjelma li yleisön nähtävillä Tampereella Palvelupiste Frenckellissä sekä pääkirjast Metsssa, keskustan lehtilukusalissa, Kämmenniemen ja Terälahden kirjastissa sekä kirjastautissa, Aitlahden TBhultamlla ja Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kangasalla arviintihjelma li nähtävillä Kangasalan kunnanvirastssa sekä Kangasalan pääkirjastssa ja kirjastautssa. YVA-hjelma li luettavissa myös ympäristöhallinnn internetsivulla. Arviintihjelmasta tiedtettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle, Pirkanmaan lunnnsujelupiirille, Pirkanmaan Metsäkeskukselle sekä kymmenelle lähialueen makti- ja asukasyhdistykselle. Pirkanmaan ympäristökeskus lähetti lehdistötiedtteen arviintihjelman alkamisesta. Hankkeesta vastaava tiedtti arviintihjelmasta päivätyllä asukastiedtteella, jka jaettiin hankealueen lähiasutukselle Tiedtteita jaettiin nin 60 kappaletta alittaen lähinnä hanketta sijaitsevista taluksista ja siitä eteenpäin pispäin hankealueesta niin pitkälle kuin tiedtteita riitti. Jakelun piirissä livat 1-1,5 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat taludet. Arviintihjelmasta lausunnn antivat: Tampereen kaupunki Kangasalan kunta Pirkanmaan liitt Pirkanmaan työvima- ja elinkeinkeskus Hämeen työvima- ja elinkeinkeskus, kalatalusyksikkö Länsi-Sumen lääninhallitus, ssiaali- ja terveysyksikkö, Vaasa ja Jyväskylä Maakuntamuse, kulttuuriympäristöyksikkö Arviintihjelmasta ei saatu yhtään mielipidettä. Yhteysviranmainen anti lausuntnsa arviintihjelmasta (liite 1). Arviintiselstuksen sisällöstä säädetään YVA-asetuksen 10 :ssä seuraavasti: Arviintiselstuksessa n esitettävä tarpeellisessa määrin: 1. 9 :ssä tarkitetut (arviintihjelmassa esitetyt) tiedt tarkistettuina; 2. selvitys hankkeen ja sen vaihtehtjen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta lennaisiin lunnnvarjen käyttöä ja ympäristönsujelua kskeviin suunnitelmiin ja hjelmiin;

8 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 50 (96) 3. hankkeen keskeiset minaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus timinnasta, kuten tutteista, tutantmääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvi jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ttaen humin hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdllinen purkaminen mukaan lukien; 4. arviinnissa käytetty keskeinen aineist; 5. selvitys ympäristöstä sekä arvi hankkeen ja sen vaihtehtjen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietjen mahdllisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvi mahdllisista ympäristönnettmuuksista ja niiden seurauksista; 6. selvitys hankkeen ja sen vaihtehtjen tteuttamiskelpisuudesta; 7. ehdtus timiksi, jilla ehkäistään ja rajitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia; 8. hankkeen vaihtehtjen vertailu; 9. ehdtus seurantahjelmaksi; 10. selvitys arviintimenettelyn vaiheista sallistumismenettelyineen; 11. selvitys siitä, miten yhteysviranmaisen lausunt arviintihjelmasta n tettu humin; sekä 12. yleistajuinen ja havainnllinen yhteenvet 1 11 khdassa esitetyistä tiedista. YVA-laki krstaa vurvaikutuksen merkitystä ympäristövaikutusten arviinnissa. Lain mukaan sallistumisella tarkitetaan vurvaikutusta hankkeesta vastaavan, yhteysviranmaisen, muiden viranmaisten sekä niiden välillä, jiden lihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Osallistumiseen kuuluu tiedttaminen, kuuleminen, mielipiteiden ja kannanttjen esittäminen, lausuntjen antaminen sekä muu vurvaikutus hankkeen suunnittelun aikana. 7.6 Yhteysviranmaisen lausunnn humin ttaminen Yhteysviranmaisen arviintihjelmasta 16. heinäkuuta 2009 antama lausunt (liite 1) käytiin läpi ja sen phjalta hjelmitiin selstusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset sekä selstuksessa paintettavat tarkastelut. Laadittavia uusia selvityksiä, tutkimuksia ja havainnllistuksia livat: Kallikiviaineksen arseenipitisuus Tarastenjärven varastalueen melu- ja pölyselvitys Selstuksessa paintettaviksi vaikutusarviinneiksi määriteltiin: Luntvaikutukset Melu, pöly ja ilmanlaatu Ihmisiin ja virkistykseen khdistuvat vaikutukset Vesistövaikutukset Maankäyttö ja maisema Tienpit ja liikenne sekä Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa.

9 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 51 (96) 7.7 Tiedttaminen ja sallistumisen järjestäminen 7.8 Vaikutusalueen rajaus Yhteysviranmainen kuulutti YVA-menettelyn käynnistämisestä tukkuun 2009 alussa ja asetti YVA-hjelman nähtäville 1 2 kuukauden ajaksi. YVAselstuksen kuulutus ja nähtävillä l järjestetään vastaavalla tavalla selstuksen valmistuttua. YVA-menettelyssä lähetetään lehdistötiedtteet yhteysviranmaisen timesta YVA-hjelman ja selstuksen nähtävillä ljen aikina. Kaikki halukkaat vivat esittää mielipiteensä YVA-hjelmasta ja selstuksesta niiden nähtävillä ln aikana yhteysviranmaisena timivalle Pirkanmaan ELY- (elinkein-, liikenne ja ympäristö) keskukselle ja hankkeesta vastaavalle Tampereen kaupungin katu- ja vihertutannlle. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää YVA-hjelmasta ja selstuksesta lausunnt tarpeellisiksi katsmiltaan tahilta. Mielipiteet ja lausunnt saatuaan yhteysviranmainen laatii man kkavan lausuntnsa. YVA-selstuksen nähtävillä ln alkaessa hankealueen lähiasutukselle jaetaan pstitse tiedte käynnistyneestä YVA-menettelystä. Tiedte sisältää lyhyen tiivistelmän hankekuvauksesta ja ympäristövaikutusten arviintiselstuksesta, tiedt arviintiselstus-aineistn nähtävillälpaikista ja ajista sekä hankkeesta vastaavan ja yhteysviranmaisen yhteystiedt mielipiteiden antamista varten. Tiedtteiden jakelu tulee kattamaan taludet, jtka sijaitsevat nin 1,5 kilmetrin etäisyydellä hankealueesta. Tiedte lähetetään myös alueella timiville asukasyhdistyksille. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee sen mukaan mistä vaikutuksista n kysymys. Tarkastellun vaikutusalueen rajauksessa n nudatettu seuraavia periaatteita: Lunnnvarihin khdistuvia vaikutuksia n tarkasteltu itse hankealueella, minkä lisäksi n tettu humin käsittelytutteiden käytöstä saatavat hyödyt. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäytön suunnitelmiin khdistuvia vaikutuksia n tarkasteltu itse hankealueella ja sen lähialueilla lemassa ja suunnitteilla levien maankäytön suunnitelmien phjalta. Liikenteen aiheuttamia vaikutuksia arviidaan kaikilla tiesuuksilla, jilla hankkeen aiheuttama liikenne aiheuttaa selviä lisäyksiä liikennemääriin eli hankealueen välittömään ympäristöön. Yleispiirteisemmin arviidaan vaikutuksia valtatiehen 9 Alasjärven ja Tarastenjärven eritasliittymien välillä. Timinnan välittömiä vaikutuksia kuten melua, pölyämistä ja tärinää n tarkasteltu niin pitkälle, kun vaikutuksia vi mallinnusten mukaan levitä. Ihmisiin khdistuvia vaikutuksia n arviitu sekä laajemmin että välittömällä lähialueella. Luntn khdistuvia vaikutuksia n tarkasteltu hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä Pinta- ja phjavesiin khdistuvia vaikutuksia arviitaessa vaikutusalueen rajauksessa n tettu humin valuma-alueet ja valumareitit purkuvesistöön asti sekä phjavesisuhteet. Maisemaan khdistuvien vaikutusten alue n rajattu välivarastitavien jätteiden kasjen sekä rakenteiden krkeuden mukaan maastn mudt ja peitteisyys humin ttaen.

10 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 52 (96) 7.9 Arviitavat ympäristövaikutukset ja arviintimenetelmät Yleistä Ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä arviidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jtka khdistuvat: Ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen; Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastn, kasvillisuuteen, eliöihin ja lunnn mnimutisuuteen; Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; Lunnnvarjen hyödyntämiseen; sekä Edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vurvaikutussuhteisiin. YVA-lain mukainen määritelmä ympäristövaikutuksista n hyvin laaja, mistä jhtuen ympäristövaikutuksia selvitettäessä keskitytään merkittävimmiksi arviituihin ja kettuihin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset, kuten maaperään tai vesiin khdistuvat, vat yleensä selkeämmin arviitavissa, mutta välillisistä, yksittäisten ihmisten tai sidsryhmien tärkeiksi kkemista asiista tieta judutaan keräämään mm. tiedttamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Tarastenjärven varastalueen timinnista syntyy erilaisia päästöjä ja vaikutuksia, jtka aiheuttavat jk välittömiä tai välillisiä ympäristövaikutuksia, jita vat mm. vaikutukset pinta- ja phjavesiin ja maaperään, vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, vaikutukset maisemaan, vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen, vaikutukset elinkeinihin ja palveluihin jne. Arviitavat vaikutukset ja arviintimenetelmät n kuvattu seuraavissa kappaleissa. Arviinnissa tetaan humin hankkeen kaikki timinnat ja se kattaa alueen rakentamisen, käytön, timinnan päättämisen sekä sen jälkeisen ajan. Vaihtehtjen VE0 ja VE1 vaikutusten vertailumenetelmänä käytetään ns. erittelevää menetelmää, jllin krstetaan eri arvlähtökhdista lähtevää päätöksenteka; menetelmä ei vi ratkaista parasta vaihtehta vaan päätöksen tekevät k. tilanteen päätöksentekijät; erilaisia, eri aikina ilmeneviä ja eri yksilöihin ja ryhmiin khdistuvia vaikutuksia ei lasketa yhteen Vaikutukset pinta- ja phjavesiin sekä maa- ja kalliperään Hanke vi vaikuttaa pintavesiin muuttamalla alapulisen vesistön vedenlaatua ja virtaamia. Hankealueella mudstuvien epäpuhtauksia sisältävien hulevesien jutumista pintavesiin tarkasteltiin maaperätietjen sekä arviitujen alueella mudstuvien vesimäärien perusteella. Mahdllisen ilmastnmuutksen myötä lisääntyvien sadannan ja rankkasateiden aiheuttamia vaikutuksia alueella mudstuvien hulevesien määrään ja laatuun sekä niiden kautta purkuvesistöön arviitiin. Alueella käsiteltävien maa- ja kiviainesten sekä jäteasfaltin varastkasista huuhtutuu sateiden yhteydessä liettyvää hiukkasainesta, jiden määrät ja vaikutukset arviitiin. Hiukkasaineksen liettymistä ehkäiseviä timenpiteitä ja liettynyttä ainesta vähentäviä timenpiteitä tarkasteltiin ja suunniteltujen vesiensujelurakenteiden ja vesien esikäsittelyn timivuus ja vaikutukset arviitiin. Pintavesiin khdistuvien vaikutusten arviinnin phjana vat hanke- ja lähialueen pienvesien tilasta ja laadusta tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Arviinti tehtiin lähtötietjen phjalta sanallisena asiantuntija-arvina. Phjavesiin, maaperään ja kalliperään khdistuvat vaikutukset n arviitu lemassa levan aineistn phjalta. Käytettävissä levan kartta- ja maaperä-

11 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 53 (96) Vaikutukset ilman laatuun Meluvaikutukset aineistn sekä maaperä- ja phjavesitutkimusten perusteella tehtiin sanallinen asiantuntija-arvi hankkeen vaikutuksista maaperään, kalliperään sekä phjaveden laatuun ja mudstumisalueeseen. Arviinnin yhteydessä tarkistettiin phjaveden mahdllinen käyttö jumavetenä hankkeen vaikutusalueella lähimmissä asuintalissa. Alueen timinnissa käytettävät kemikaalit tai alueella varastitavat kemikaalit vivat aiheuttaa vaikutuksia maaperään. Ilman laatuun khdistuvia vaikutuksia arviitaessa tettiin humin kaasumaiset päästöt sekä pöly. Kaasumaisia päästöjä aiheutuu timinnan edellyttämistä kneista ja laitteista sekä kuljetusliikenteen pakkaasuista. Keskeisin arviitava vaikutus n pölyllä, jta syntyy maa- ja kiviainesten ulktilissa tapahtuvasta käsittelystä (luhinta, murskaaminen, varastinti ja varastitavan aineksen siirtely) sekä ajneuvliikenteestä. Alueelle tehtiin pölymallinnus alueen ympäristövaikutusten arviimiseksi. Pölylaskennat tehtiin SundPLAN 7.0 -hjelmalla. Ohjelma käyttää pölyn leviämisen mallintamiseen digitaalista maastmallia ja saksalaista Austal2000 laskentamallia. Laskentamallissa pölylähteet mallinnettiin pistelähteiksi. Austal2000 laskentamalli ttaa humin päästölähteen partikkelikn, tuulen suunnan ja vimakkuuden sekä maastnmudt. Laskentamalli ei ta humin kasvillisuutta. Pölyn leviämisen ehkäisykeinja arviitiin asiantuntijaarvina. Asfaltinvalmistuksesta aiheutuvan bituminhajun vaikutuksia arviitiin. Em. tekijöiden ilman laatuun khdistuvien vaikutusten arviinti tehtiin sanallisena asiantuntija-arvina käyttäen vastaavantyyppisistä khteista tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä. Asfaltin ja uusiasfaltin valmistuksessa suurimmat melunlähteet vat kiviaineksen kuivausrumpu, rummun imuri ja plttimet, pölynertusyksikkö ja sekitin sekä kurmaaja. Kiviaineksen siirt syöttösiilihin sekä valmiin asfalttimassan kuljetus aiheuttavat myös melua. Luhinnassa ja murskauksessa suurimmat melunlähteet vat räjäytykset, kiviaineksen riktus, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Melua aiheuttavat myös praus, kuljettimet, seulastt ja mahdllinen aggregaatin käyttö. Melua syntyy myös hankealueen liikenteestä sekä varastitavien ainesten lastauksesta, purkamisesta ja siirtelystä varastkentällä. Meluvaikutusten arviinnissa keskeisiä tarkasteltavia vaikutuksia vat lähimmälle asutukselle sekä virkistysalueille ja reiteille aiheutuvat meluhaitat. Alueen meluvaikutusten arviimiseksi alueella tehtiin melumittauksia sekä melumallinnuksia. Mittaukset tehtiin tarkkuusäänitasmittarilla useista suunnista ja eri krkeuksilta lähteen mahdllisen suuntaavuuden selvittämiseksi. Melulaskennat tehtiin SundPLAN 7.0 -melulaskentahjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastmallia ja phjismaisia tieliikenne- ja tellisuusmelun laskentamalleja. Melutilanne n selvitetty ilman hanketta sekä vaihtehtjen VE 0 ja VE 1 mukaisissa lsuhteissa kahdella luhintavaihtehdlla. Lisäksi selvitettiin hankkeen meluvaikutukset il-

12 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 54 (96) Tärinävaikutukset man meluntrjuntaa sekä erilaisilla meluntrjuntatimenpiteillä. Arviinnissa humiitiin timintjen timinta-ajat. Tärinää aiheutuu mm. luhinnanaikaisista räjäytystöistä ja kuljetusliikenteestä. Tärinää vidaan lunnehtia maaperässä tapahtuvana aaltliikkeenä. Tärinän leviämiseen vaikuttavia tekijöitä vat maa- ja kalliperälsuhteet. Tärinäaaltliike vaimenee sen siirtyessä väliaineesta tiseen, kuten kallista maahan. Myös kalliperän rakilu ja ruhjeisuus vaimentavat tärinää. Luhintatöiden räjäytyksistä syntyvät tärinäksi ketut ilmiöt vat sin rakennusphjan kautta välittyvää tärinää ja sin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Maaja kalliperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin tehkkaasti etäisyyden kasvaessa, ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulttuvat etäämmälle. Käytännön työkhteissa n tdettu, että ihminen n erittäin herkkä aistimaan tärinää, mutta samanaikaisesti hun aistimaan sen vimakkuutta. On tutkittu että ihminen havaitsee tärinän, jnka vimakkuus n 5-10 mm/s, kkee epämiellyttäväksi tärinän mm/s ja kkee häiritsevänä tärinän mm/s Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikenteellisten vaikutusten arviinnissa selvitettiin hankkeen aiheuttaman liikenteen määrä sekä liikenteen sijittuminen tie- ja katuverklla sekä ajallinen jakautuminen hankkeen timinta-aikana. Näiden phjalta arviitiin vaikutukset liikenteen sujuvuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Erityishumita kiinnitettiin päätieverkn liittymien (Tarastenjärven eritasliittymä) timivuuteen. Lisäksi n esitetty ehdtuksia liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavan tteutumisen ja hankkeen yhteisvaikutuksia liikenteeseen arviitiin yleispiirteisemmin. Pääasiallisessa tarkastelussa vat hankkeiden liikennemäärien vertailu sekä uusien tie- ja katuyhteyksien mahdlliset vaikutukset hankkeen liikenteen käyttämiin reitteihin. Osayleiskaavan tteutumisen ja hankkeen aiheuttamien liikennemäärien lisäyksen vertailulla selvitettiin, kuinka vimakasta hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys n verrattuna kaavan tteutumisesta aiheutuvaan, "nrmaaliin" lisäykseen verrattuna Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, sujelualueisiin ja lunnn mnimutisuuteen Kasvillisuuteen ja eläimistöön khdistuvina vaikutuksina tarkasteltiin mahdllisia lajistllisia muutksia, bitppityyppien muutksia ja eläinten ravinnnsaantimahdllisuuksia. Myös vaikutuksia eklgisiin yhteyksiin arviitiin. Arviinnissa tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia sujelualueisiin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnsujelullisesti arvkkaisiin khteisiin. Vaikutusarviinnissa keskityttiin tarkastelemaan hankealueen nykyisellään rakentamattmia reuna-alueita sekä ulkpulista hankkeen vaikutusaluetta. Arviitava hanke sijittuu ympäristöön, missä n erityisesti humiitava pintavesisuhteiden muutksien vaikutukset tummaverkkperhsten esiintymisniityille ja perhsten käyttämän ravinnn puhtaudelle. Niityillä kasvavan tummaverkkperhsen ravintkasvin, lehtvirmajuuren, kasvupaikkavaatimusten n jatkssakin täytyttävä. Vaikutukset hankealueella ja sen ympäristössä si-

13 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 55 (96) jaitseville lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaille khteille arviitiin. Kasvillisuudeltaan, eläimistöltään ja lunttyypeiltään arvkkaita khteita n selvitetty Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven yleiskaavituksen taustaselvityksissä. Arviinti tehtiin sanallisena asiantuntija-arvina; arviinnin phjana vat alueelta laaditut luntselvitykset sekä mm. tummaverkkperhsta kskeva tutkimustiet Vaikutukset maisemaan, virkistykseen ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin Maisemaan, virkistykseen ja kulttuuriperintöön khdistuvien vaikutusten arviinti tehtiin karttihin, valkuviin ja maastkäynteihin perustuvana sanallisena asiantuntija-arvina. Lähtömateriaalina käytettiin myös Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavituksen yhteydessä alueelta laadittua kulttuuriympäristö- ja arkelgista inventintia sekä ympäristö- ja maisemaselvitystä. Arviitavia vaikutuksia livat hankealueen ja sen rakennelmien sekä varastkasjen näkyvyys lähi- ja kaukmaisemassa, muutkset alueen maisemarakenteessa; vaikutukset arkelgisten khteiden minaispiirteille ja säilymiseen alueella; vaikutukset virkistysreittien käytettävyyteen, riittävyyteen sekä niiden tarjaman luntkkemuksen laatuun. Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviimiseksi selvitettiin hankkeen vaikutuksia terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen, asumiseen, palveluihin ja elinkeinihin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen vivat jhtua lähinnä liikenteen, työkneiden ja eri timintjen melusta, pölystä ja hajusta, päästöistä ilmaan, vaikutuksista virkistysmahdllisuuksiin ja muutksista alueiden arvstuksessa. Vaikutusten merkittävyys arviitiin erityisesti lähimpien asuinkiinteistöjen sekä virkistysalueiden ja reittien kannalta. Vaikutuksia arviitaessa tuli ttaa humin vaikutusalueen asukkailta YVAprsessin kuluessa saatu palaute. Arviintihjelmaan ei kuitenkaan saatu asukkailta mielipiteitä, jten niitä ei suunnitellun mukaisesti vitu käyttää. Vaikutuksia arviitaessa tettiin humin Tarastenjärven sayleiskaavitukseen prsessin edetessä saatu asukaspalaute. Kaavitus n käynnistynyt vunna Arviintia varten käytiin läpi Tampereen kaupungin internetsivuilla levat seitsemän sallisryhmäkkusten muistita ( ) sekä yhteenvet lähtötilanteen ja tavitteiden kkamiseen laaditun verkksvelluksen tulksista ( ). Osallisryhmän kkuksiin n sallistunut 1-3 Tarastenjärven sallisryhmän jäsentä kuhunkin. Arviinnin khteena levaa hankealuetta tai sen timintaa kskien ei em. aineistissa kuitenkaan llut yhtään kmmenttia tai mainintaa. Verkksvelluksen vastauksissa ei hankealueeseen tai sen lähialueen pientalja kskien llut yhtään mielipidettä. Välillisesti hankealueen timintaan liittyviä kmmentteja saatiin kaatpaikan tarvitseman sujavyöhykkeen laajuudesta ja vyöhykkeen vaikutuksista kiinteistöjen arvn laskuun, kaatpaikan tuttamasta hajuhaitasta, lkeista sekä kaatpaikalta Tiiknjaan kulkeutuvista rskista sekä hevsreittien turvaamisesta alueella. Vaikutusarviinti laadittiin pääasiassa asiantuntija-arvina käyttäen hyväksi tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sekä aikaisempia kkemuksia vastaavien timintjen vaikutuksista. Arviinnin menetelmänä n nudatettu Ssiaali- ja

14 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 56 (96) terveysministeriön hjeistusta 1 ja sen phjana levia tutkimuksia 2. Arviinti n menetelmän phjalta esitetty pääkhdittain taulukkmudssa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Yhdyskuntarakenteeseen liittyviä vaikutuksia arviitiin suhteessa nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön kuten lähimpiin asumisen, työpaikkjen ja virkistyksen alueisiin sekä tärkeisiin verkstihin, kuten tiestöön, sähkö- ja vesihultverkstihin. Hankealueelle ja lähiympäristöön laadittavan Nurmi- Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavan tuttamaa aineista käytettiin lähtötietina suunniteltuun maankäyttöön khdistuvien vaikutusten arviinnissa. Lisäksi arviitiin hankkeen suhdetta vimassa leviin ja laadittavina leviin lähiympäristön kaavihin. Arviinti tehtiin sanallisena asiantuntija-arvina Vaikutukset lunnnvarjen hyödyntämiseen ja jätehulllle asetettujen tavitteiden tteuttamiseen Hankkeen tarkituksena n edistää jäteasfaltin sekä betnijätteen hyödyntämistä ja siten säästää lunnnvarja ja vähentää lppusijitettavan jätteen määrää. Arviinti hankkeen vaikutuksista jätteiden hyödyntämisasteeseen sekä valtakunnallisten ja maakunnallisten jätehulln tavitteiden tteuttamiseen tehtiin sanallisena asiantuntija-arvina. 8 Hankkeen vaikutukset ympäristöön 8.1 Vaikutukset eri ajankhtina Timinnan aikaiset vaikutukset Timinnan jälkeiset vaikutukset Hankkeen mlempien vaihtehtjen elinkaareksi n suunniteltu vutta. Ympäristövaikutusten merkittävyys kasvaa timinnan laajenemisen myötä, mutta suraa suhdetta näillä tekijöillä ei le. Vaikutukset riippuvat timinnsta, ja sa timinnista n hyvin ajittaista, esim. kerran vudessa tapahtuva asfalttijätteen murskaus. Varastalueen timinnista aiheutuvia ympäristövaikutuksia vat esim. päästöt ilmaan, meluhaitat, pölyäminen ja muutkset alueiden arvstuksessa. Timinnan aikaisia vaikutuksia n arviitu tarkemmin seuraavissa luvuissa vuden kuluttua timinnan jatkaminen arviidaan uudelleen tai tntti käytetään muuhun tarkitukseen, kuten tellisuusrakentamiseen. Tulevaisuudessa alueelle sijittuvan timinnan lunne määräytyy alueella tullin vimassa levan kaavan mukaan. Timinnan päättymisen jälkeen ympäristövaikutusten määrä ja merkitys vähenevät. Maisemavaikutukset pienenevät, melun ja pölyn leviäminen lppuu kiinteistöllä harjitettavan timinnan lppuessa. 1 Ssiaali- ja terveysministeriö 1999: Ympäristövaikutusten arviinti. Ihmisiin khdistuvat terveydelliset ja ssiaaliset vaikutukset. Ssiaali- ja terveysministeriön ppaita 1999:1. / Ssiaali- ja terveysministeriön www-sivuilla: Luettu Merseyside Health Impact Assessment Training Cnsrtium (1999). Vanclay (2001). Scial Impact Assessment. T appear in the Encyclpedia f glbal envirnmental change Vlume 5.

15 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 57 (96) 8.2 Vaikutukset pinta- ja phjavesiin sekä maaperään Vaikutukset pintavesiin Hankealueen uudet varastkentät n tarkitus päällystää asfalttimurskeella ja se jyrätään tiiviiksi. Näin mudstettu pintarakenne n vastaavien kkemusten mukaan varsin tiivis. Hankkeesta aiheutuvia pintavesivaikutuksia vivat lla sameuden ja kiintainepitisuuden kasvaminen alueen alapulisessa jastssa. Hankkeen timinnt tapahtuvat pääasiassa avimella kentällä, jten vaikutukset riippuvat suuresti säälista. Hulevesien määrä riippuu sateisuudesta, lämpötilasta (yli vai alle nlla astetta, eli esiintyykö vesi nestemäisenä vai lumena/jäänä) sekä lumen ja jään sulamisvesistä. Hankealueella mudstuvat hulevedet jhdetaan viivytys- ja laskeutusaltaisiin ja niistä lemassa leviin jiin. Vesi pistuu altaasta sutautumalla hiekkapadn läpi purkujaan. Harvemmin tistuvissa tilanteissa viivytystilavuuden täytyttyä sa vesistä saattaa purkautuu myös ylivudn kautta. Kaakkn hjautuville vesille ei tässä vaiheessa le esitetty allasta. Tarve tarkastellaan tarkemmin lupamenettelyn yhteydessä. Altaiden sijittuminen n esitetty kuvassa 36. Hulevesivirtaama ja -määrä määräytyvät mititussateen, pisimmän valumareitin ja alueen valumakertimen mukaan. Mititusvirtaama ja -vesimäärä laskettiin sulan kauden rankkasateen perusteella. Mititussade määritetään perustuen valuma-alueen pisimpään valumareittiin ja haluttuun tistuvuuteen, jtka määräävät sateen kestajan ja rankkuuden. Hankealueen mititussateeksi valittiin 20 minuuttia perustuen valumareitin pituuteen. Mititussateen tistuvuudeksi n valittu kerran viidessä vudessa, jllin sateen keskimääräinen rankkuus n 106 l/s. Hankealueen pinta-ala n mlemmissa vaihtehdissa (VE 0 ja VE 1) sama. Hankealueella mudstuvan pintavalunnan määrän arviimiseksi määritettiin eri maankäyttötyypeille ja siten savaluma-alueille valumakertimet. Valumakerrin kuvaa alueelta pintavaluntana pistuvan veden suutta alueelle satavasta kknaisvesimäärästä erilaisten häviöiden jälkeen. Taulukssa 5 n esitetty altaiden mititus rankkasade -vesimäärän perusteella. Taulukssa 6 n esitetty altaiden mititus lisääntyvän sademäärän perusteella ja taulukssa 7 nrmaalitilanteen sademäärän perusteella. Lisääntyvillä sademäärillä n humiitu rankkasateiden yleistyminen ilmastnmuutksen myötä (esim. nykyään kerran 10 vudessa tapahtuva sade saattaa tapahtua tulevaisuudessa kerran 5 vudessa).

16 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 58 (96) Taulukk 5. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mititus rankkasade -vesimäärän perusteella. Valuma-alue Kk [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun krkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Phjinen 16,7 0,48 0, Kaakk 1,7 0,57 0, (128) (128) Lunais 7,6 0,18 0, Mititussade 20 min, tistumisaika 5 v sateen rankkuus 105,7 l/s*ha Taulukk 6. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mititus lisääntyvän sademäärän perusteella. Valuma-alue Kk [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun krkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Phjinen 16,7 0,48 0, Kaakk 1,7 0,57 0, (152) (152) Lunais 7,6 0,18 0, Mititussade 20 min, tistumisaika 10 v sateen rankkuus 125,8 l/s*ha Taulukk 7. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mititus nrmaalitilanteen sademäärän perusteella. Valuma-alue Kk [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun krkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Phjinen 16,7 0,48 0, Kaakk 1,7 0,57 0, (95) (95) Lunais 7,6 0,18 0, Mititussade 20 min, tistumisaika 2 v sateen rankkuus 78,7 l/s*ha

17 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 59 (96) Kuva 36. Vesien hjautuminen alueella sekä laskeutusaltaiden sijainnit Huleveden viivytysmenetelmillä tarkitetaan rakenteita, jilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkituksena n varastida menetelmään jhdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulvirtaaman lppumisen jälkeen. Viivytysmenetelmillä vidaan tehkkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapulisilla purkureiteillä, vähentäen näin tulvariskejä ja ersita. Hulevesien määrään ja virtaamaan khdistuvan hallinnan lisäksi viivytysmenetelmillä pystytään myös parantamaan hulevesien laatua, kun kiintaines ja siihen mahdllisesti situtuneet epäpuhtaudet ennättävät laskeutua ennen purkautumistaan alapulisiin vesistöihin. Viivytysmenetelmiin usein liittyvä kasvillisuus lisää puhdistusvaikutusta sitmalla itseensä huleveden kuljettamia ravinteita. Kiintaineksesta sekä fsfrista saadaan puhdistettua jpa % 3. Vähäsateisina aikina tai pakkasjaksina valumavesien määrä n vähäinen, eikä alueen timinnilla sillin käytännössä le vaikutuksia pintavesiin juuri 3 Suunnittelukeskus Oy. 2007: Hulevesien lunnnmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluhje, Kupin kaupunki.

18 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 60 (96) lainkaan. Runsasvetisempinä aikina pintavesien mukana kulkee kiintainesta (pölyä, eri kkisia hiukkasia). Osa kiintaineksesta pidättyy murskepintaiselle alueelle ja sa kulkeutuu veden mukana laskeutusaltaisiin. Suurin sa veden mukana kulkeutuvasta kiintaineksesta laskeutuu altaan phjaan. Hankealueen alapulisten jien/purjen veden laatuun vaikuttavat kknaisuudessaan selvästi eniten valuma-alueen peltjen aiheuttama kurmitus sekä taajama-alueelta tulevat hulevedet. Vähäsateisina aikina, ei kuitenkaan pakkasilla, pölyämisen estämiseen käytetään kastelua, mikä vi lisätä pintavaluntaa. Kasteluvesi situtuu kuitenkin pääasiassa murskattavaan ainekseen ja haihtuu sittain ilmaan; vähäisiä määriä kasteluvedestä saattaa imeytyä myös murskepintaisen kentän maaperään. Kastelun ei arviida lisäävän pintavaluntaa merkittävästi tai aiheuttavan haitallisia pintavesivaikutuksia liettyvän hiukkasaineksen mudssa. Puretun asfaltin ja siitä tehdyn murskeen varastinti ei vaadi erityisiä rakenteita varastalueelta, sillä asfalttimassan sisältämä bitumi n kemiallisesti reagimatn aine. Bitumi ei myöskään merkittävästi haihdu, haja tai muutu lunnssa. Vesi tai vesiliukset eivät liuta bitumia. Hankealueen ja sen ympäristön kalliperässä esiintyy tyypillisenä pääkivilajina liuskerakenteisia kiviä, kiilleliuskeita ja gneissejä. K. kivilajit vat inerttejä, jten kalliluheesta ja murskeesta ei liukene haitallisia aineita veteen 4. Hankealueelle vastaantettava rakennusmateriaalijäte ei saa sisältää raskasmetalleja, PCB:tä, asbestia tai muita ngelmajätteitä. Jätteen timittaja n vastuullinen selvittämään materiaalien puhtauden. Betnijätteen laadunvalvnnassa nudatetaan standardia SFS 5884 Betnimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä, jnka mukaan jäte vi sisältää yhden prsentin muuta kuin puhdasta betnia. Tämä suus vi sisältää puuta, eristevillaa ja muvia. Standardi sallii näiden sisältyvän myös lppututteeseen eli betnimurskeeseen. Tämän perusteella hankealueelta ei kulkeudu ngelmajätettä ympäristöön. Betnimurskeesta liukenevia aineita ja niiden määriä kskevien tutkimusten 5,6 mukaan betnimurskeesta saattaa liueta jnkin verran sulfaattia ja klridia sekä pieniä määriä mlybdeenia, krmia, kuparia ja alumiinia. Yleensä mlybdeenin, kuparin, alumiinin sekä klridin liukisuus betnimurskeesta n samaa suuruuslukkaa kuin lunnnmukaisesta kiviaineksesta liukenevat pitisuudet. Myös krmin ja sulfaatin liukisuudet n yleisesti tdettu alhaisiksi; pitisuudet vat usein lähellä tai alle esim. kanadalaisia hjearvja, jtka n asetettu makean veden vesieliöiden sujelemiseksi. Liukisuus vi lisäksi pienentyä betnin uudelleen lujittumisen vaikutuksesta. Hankkeesta ei siten arviida aiheutuvan haitta-aineiden kulkeutumista pintavesiin Vaikutukset phjavesiin sekä maa- ja kalliperään Khdealueella n vimassa leva maa-aineslain mukainen kallikiviaineksen ttlupa. Luhinta-alueen kalliperän mut muuttuu samansuuruisesti mlemmista tarkasteluvaihtehdissa VE0 ja VE1. Luvan mukaan kallikiviainesta saadaan hyödyntää enintään 4 m etäisyydelle ylimmästä phjaveden pin- 4 Räisänen, M-L : Kiviainesten tt-laatu ja käytettävyys, ikeanlaista materiaalia ikeaan paikkaan. Seminaariesitys. 5 Eskla, P., Mrueh, U-M., Juvankski, M., Rutistenmäki, A. 1999: Maarakentamisen elinkaariarviinti. VTT Tiedtteita: Wahlström, M., Laine-Ylijki, J., Walavaara, M., Vahanne, P. 2001: Tellisuusjätteiden kaatpaikkakelpisuus -VTT Tiedtteita 2086.

19 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 61 (96) nantassta. Kallikiviaineksen murskaus- ja ttamistiminnalla ei le vaikutuksia alueen kalliperään ttamisalueen ulkpulella. Kiviainesten tn yhteydessä tarvittavat räjäytykset rikkvat kalliperää. On mahdllista, että räjäytyksessä käytettävät aineet vivat kulkeutua syntyneitä ruhjeita pitkin pinta- ja phjaveteen. Luhinta vi lisätä alueen kknaistypen kurmitusta. Räjähdysaineiden käyttö vi lisätä sekä pinta- että phjaveden typpipitisuutta. Hankealueen valumavesiä vivat imeytyä päällystämättömällä alueella kallirakilun kautta phjaveteen. Hankealueen kalliperän arseenipitisuutta n tutkittu FCG Finnish Cnsulting Grup Oy:n tekemässä selvityksessä :n kallikiviaineksen arseenipitisuus, raprtti 0155-D2277, Luhittavan kallikiviaineksen arseenipitisuutta selvitettiin ttamalla luhealueelta kivinäytteet klmesta tutkimuspisteestä pintanäytteinä 0 0,5 m syvyydeltä. Kahteen eri raekkn murskatuista näytteistä tutkittiin labratrissa arseenipitisuus ja arseenin liukisuus. Kivinäytteissä ei tdettu arseenia (pitisuus li alle labratrin määritysrajan 5 mg/kg). Arseenin liukisuus tdettiin alhaiseksi (< 0,2 mg/kg). Raprtti n esitetty liitteessä 2. Kiviaineksen murskaus ei aiheuta arseenin leviämistä kiviainespölyn tai pintavesien mukana. Murskaus- ja ttamistiminnan jälkeen tasitettua kallialuetta tullaan hyödyntämään mahdllisesti varastintikenttänä. Alueen peittäminen tiiviillä asfaltilla ja muilla rakenteilla pienentää edelleen alueella mudstuvan phjaveden määrää, jka alueen maaperästä jhtuen n muutenkin vähäinen. Kalliluhinnan phjavesivaikutukset vat vähäiset mlemmissa tarkasteluvaihtehdissa VE0 ja VE1. Alueen timinnissa käytetään kemikaaleja ja varastidaan kemikaaleja. Asfaltin valmistuksessa tarvittava bitumi varastidaan kaksisvaipallisissa säiliöissä. Bitumia vi jutua maaperään bitumin kuljetuksen ja siirrn tai säiliön rikkutumisen yhteydessä. Bitumi ei merkittävästi liukene veteen ja n lähes kulkeutumatnta maaperässä, jten mahdllisen nnettmuuden seurauksena maaperään jutuva bitumi pidättyy maan pintakerrkseen ja n siitä helpsti pistettavissa. Bitumin säilytys alueella ei mudsta merkittävää ympäristöriskiä alueella. Sadevesikaivjen phjahiekan käsittelykenttä varustetaan tiiviillä phjalla ja öljynertuskaivlla. Phjahiekan mahdllisesti sisältämiä haitta-aineita (esim. raskasmetallit) vi pieninä määrinä kulkeutua pinta- ja phjaveteen, js hiekkja pääsee tiiviin varastkentän ulkpulelle esim. aineksen siirrn yhteydessä. Maaperään tai phjaveteen ei khdistu nrmaalissa timintatilanteessa merkittävää päästöriskiä, sillä timinta-alue n varustettu tiiviillä pintakerrksella. Vedet hjataan ertinten jälkeen sadevesiviemäriin. Välivarastitavien hylättyjen ajneuvjen akkujen ja nesteiden pistaminen tapahtuu mlemmissa vaihtehdissa VE0 ja VE1 hiekan- ja öljynerttimella varustetulla betnikentällä. Yksittäisten mttri- ja vaihteistöljyjen ym. nesteiden vudt eivät pääse kulkeutumaan betnipinnan läpi maaperään/phjaveteen, vaan ne hjautuvat ertinkaivn. Haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan maaperään tai phjaveteen sadevesien mukana nrmaalitiminnassa, sillä tila n katettu. Vaihtehdssa VE1 esitetty betninmurskaustiminta vi vaikuttaa alueen pinta- ja phjaveden laatuun. Betni n emäksinen materiaali ja vi nstaa ympäristön ph-arva. VTT:n testien perusteella betnimurskasta vi liueta sulfaatin ja klridin lisäksi pieniä määriä krmia, kuparia ja alumiinia. Betnijätteen vastaantta, välivarastintia, murskausta ja murskeen välivarastin-

20 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 62 (96) 8.3 Vaikutukset ilman laatuun Liikenteen päästöt tia varten rakennetaan ma päällystetty kenttä ertuskaivineen. Vedet hjataan ertinten jälkeen sadevesiviemäriin. Alueen phjaveden laadussa ei le tdettu muutksia vesistötarkkailun tulsten perusteella tutkittujen haitta-aineiden salta. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vutuisia päästöjen määriä n arviitu taulukssa 8. Oletuksena n llut, että kuljetusten keskimääräinen pituus n nin 20 km, mikä n keskimääräinen etäisyys hankealueelta Tampereen kantakaupungin alueille. Päästöjen määrä n arviitu vuden 2008 mukaisella ajneuvkannalla, ja tulevaisuudessa ajneuvteknlgian kehittyminen pienentää keskimääräisiä päästöjä. Päästöjen määrä n arviitu kummassakin vaihtehdssa erikseen. Lisäksi n tarkasteltu päästöjen määrän lisääntymistä nykytilanteeseen verrattuna, sillä hankealueelle n j nykyisin liikennettä. Taulukk 8. Hankkeen kuljetusten aiheuttamat vutuiset päästöt vuden 2008 mukaisella ajneuvkannalla. Liikenteen päästöt (kg) VE0 VE1 VE0, lisäys nykytilanteeseen VE 1, lisäys nykytilanteeseen CO (häkä) HC (hiilivedyt) NOx (typen ksidit) PM (pienhiukkaset) CH 4 (metaani) 9,7 11 2,3 4,2 N 2 O (typpiksiduuli) ,1 7,3 NH 3 (metaani) 4,4 5,6 1,3 2,6 SO 2 (rikkidiksidi) 4,0 4,6 0,9 1,7 CO 2 (hiilidiksidi) Seudullisesti hankkeen vaikutukset liikenteen kknaispäästöihin jäävät hyvin pieniksi, sillä hankkeen aiheuttama lisäys kk seudun liikenteeseen n erittäin vähäinen. Hankkeella ei vida siten katsa levan myöskään ilmastnmuutksen kannalta merkityksellisiä hiilidiksidipäästöjä. Liikenteen päästöt valtatien 9 ympäristössä Hankkeen aiheuttaman liikenteen päästövaikutukset khdistuvat vimakkaimmin hankealueen ja valtatien 9 ympäristöön Tarastenjärven ja Aitvuren eritasliittymien välillä. Hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen vaikutuksia tälle alueelle vidaan parhaiten arviida vertaamalla päästöjen suhteellista lisäystä valtatien 9 päästöihin. Taulukssa 9 n esitetty valtatien 9 sekä hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen päästöt hankealueen ympäristössä grammina kilmetriä ja arkivurkautta khden. Päästöt n laskettu nykytilanteelle VTT:n Lipast-laskentajärjestelmän avulla.

21 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 63 (96) Taulukk 9. Valtatien 9 sekä hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen päästöt hankealueen ympäristössä grammina kilmetriä ja arkivurkautta khden nykytilanteessa sekä hankkeen liikenteen aiheuttama suhteellinen lisäys päästöihin. Liikenteen päästöt (g/km/arki-vrk) Valtatie 9 lisäys nykytilanteeseen suhteellinen lisäys VE0 VE 1 VE 0 VE 1 CO (häkä) ,1 % 0,3 % HC (hiilivedyt) ,0 16 0,5 % 0,9 % NOx (typen ksidit) ,3 % 2,3 % PM (pienhiukkaset) 290 4,0 7,0 1,4 % 2,4 % CH 4 (metaani) 83 0,4 0,8 0,5 % 1,0 % N 2 O (typpiksiduuli) 90 0,8 1,4 0,9 % 1,6 % NH 3 (metaani) 380 0,2 0,5 0,06 % 0,1 % SO 2 (rikkidiksidi) 21 0,2 0,3 0,9 % 1,6 % CO 2 (hiilidiksidi) ,8 % 1,4 % Työkneiden päästöt Tauluksta 9 nähdään, että hankkeen aiheuttama liikenne lisää suhteellisesti eniten typen ksidien (NOx) ja pienhiukkasten (PM) päästöjä. Näistä pienhiukkaset vaikuttavat vimakkaimmin paikallisen ilman laatuun. Muiden päästöjen lisäys n marginaalista, eikä juuri vaikuta ilman laatuun. Kknaisuutena hankkeen aiheuttama päästöjen lisäys hankealueen ympäristössä n niin vähäistä, ettei sillä le merkittävää ilmanlaatua heikentävää vaikutusta alueella. Vertailuna vidaan tdeta, että liikenteen yleinen kasvu lisää päästöjä nin 2 % vudessa, mikä n lähes kaikissa päästölajeissa enemmän kuin hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen lisäys päästöihin. Kaikkien murskaimien letettiin saavan käyttöviman valtakunnan sähköverksta, jllin niiden aina päästö ilmaan n pöly. Murskauksessa sähköntutantn käytetään tarvittaessa aggregaattia. Pölyäminen n käsitelty kappaleessa Kaivinkneiden ja kauhakurmaimien keskimääräiset päästökertimet n esitetty taulukssa 10. Riktin n kaivinknekäyttöinen työkne, jllin sen päästöt vat samat kuin kaivinkneen. Reunakivien valmistuksessa käytettävän trukin letettiin levan dieselkäyttöinen. Kallipralle ei le saatavissa päästöarvja. Hankkeen yhteydessä ei le muita laitteita, jiden päästöt ilmaan lisivat merkittäviä. Taulukk 10. Työkneiden päästökertimet. Päästöt g/kwh Työkne Nimellisteh CO HC NO X PM CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kaivinkne 104 kw 2,2 0,7 7,1 0,3 0,043 0,02 0,0 801 Kauhakurmain 94 kw 2,7 1,0 8,2 0,5 0,043 0,02 0,0 806 Trukki 33 kw 4,6 1,9 8,4 0,9 0,047 0,02 0,0 880

22 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 64 (96) Alueen muiden timintjen, reunakivien valmistuksen, kantjen vastaantn ja rmuajneuvjen käsittelyn, aiheuttamien kaasumaisten päästöjen vidaan lettaa levan vähäisiä. Näiden timintjen yhteydessä n vähän päästöjä aiheuttavia työvaiheita tai niiden timinta ei le laajaa. Kiinteän asfalttiaseman ilmapäästöt n laskettu keskimääräisellä plttöljyn kulutuksella 170 t/a ja käyntiajalla 350 h/a sekä suurimmalla plttöljyn kulutuksella 400 t/a ja käyntiajalla 500 h/a. Kulutukset ja käyntiajat n saatu Tarastenjärven asfalttiaseman ympäristölupahakemuksesta. Hankevaihtehdissa VE0 ja VE1 asfalttiaseman kapasiteetti n sama, tällöin myös päästöt asfalttiasemalta vat samat. Taulukssa 11 n esitetty asfalttiaseman päästöt. Taulukk 11. Asfalttiaseman päästöt. Aine Vusipäästö Vusipäästö keskimääräisellä maksimitutannlla (t/a) tutannlla (t/a) SO 2 9,8 3,4 NO x 4,0 1,4 Hiukkaset 0,6 0,4 CO ,3 543,4 VOC 0, Pölyäminen Asfaltin ja uusiasfaltin valmistuksessa syntyviin rikkidiksidi- ja typpiksidipäästöihin vaikutetaan plttainevalinnalla sekä öljyplttimen kunnlla ja hulllla. Laitksessa käytetään raskasta plttöljyä, jnka rikkipitisuus n alle 0,9 %. Asfalttimassan valmistuksen yhteydessä kivimateriaalien lämpötilaa tarkkaillaan, jtta timinnasta ei aiheudu PAH -päästöjä. Laitksesta puhaltimen ja piipun kautta ulkilmaan jhdettavan kaasun hiukkaspitisuus n alle 50 mg/m Ilmanlaadun hje- ja raja-arvt Ilmanlaadun hje- ja raja-arvt n annettu ilman pilaantumisen aiheuttamien terveydellisten haittjen ehkäisemiseksi sekä kasvillisuuden ja eksysteemien sujelemiseksi. Ohjearvjen lähtökhtana n terveydellisten ja luntn sekä sittain myös viihtyvyyteen khdistuvien haittjen ehkäiseminen. Ohjearvt vat sa ilmansujelun hallinnllista hjausta. Niillä ilmaistaan ilmanlaadun tavitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tarkituksena n estää hjearvjen ylittyminen ennaklta. Ohjearvt n tettava humin ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan timinnan ympäristölupamenettelyssä. Valtineuvstn päätöksessä VNp 480/ n annettu terveydellisten haittjen ehkäisemiseksi hjearvt hiilimnksidin, typpiksidin, rikkidiksidin, kknaisleijuman, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden pitisuuksista ulkilmassa. Ohjearvt kskevat alueita, missä asuu tai leskelee ihmisiä ja missä ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arvlla tarkitetaan ilman epäpuhtauksien pitisuutta, jka n alitettava määräajassa ja jka ei saa ylittyä sen jälkeen, kun se n alitettu. Raja-arvt vat lunteeltaan hjearvja tiukempia. Raja-arvjen ylityksistä n tiedtettava ja niiden phjalta kuntien n ryhdyttävä timenpiteisiin uusien ylitysten 7 Valtineuvstn päätös ilmanlaadun hjearvista ja rikkilaskeuman tavitearvsta 480/1996.

23 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 65 (96) ehkäisemiseksi. Ympäristön laatua kskevien asetusten nudattamisesta luvanvaraisessa timinnassa n säädetty erikseen ympäristönsujelulaissa. Valtineuvstn asetuksessa VNa 711/ n annettu terveyshaittjen ehkäisemiseksi raja-arvt rikkidiksidin, typpidiksidin ja muiden typen ksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), lyijyn sekä hiilimnksidin ja bentseenin pitisuuksista ulkilmassa. Em. asetuksen raja-arvt kskevat alueita, jilla asuu tai leskelee ihmisiä ja jilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arv katstaan ylitetyksi vasta, kun numerarvn ylityksiä n yli sallitun määrän. Numerarvn ylityksistä n kuitenkin tiedtettava viipymättä alueen asukkaille. Alueilla, jilla ilman epäpuhtauksien pitisuudet eivät ylitä raja-arvja, ilmanlaatu n pyrittävä pitämään mahdllisimman hyvänä. Taulukissa 12 ja 13 n esitetty hankkeen tapauksessa merkittävimmät hjeja raja-arvt eli hiukkasten kknaisleijuma ja hengitettävien hiukkasten määrä. Taulukk 12. Hiukkasten kknaisleijuman hjearv Hiukkaset, Tilastllinen määrittely kknaisleijuma (TSP), μg/m 3 Ohjearv 1) 50 Vusikeskiarv 120 Vuden vurkausikeskiarvjen 98. prsenttipiste 2) 1) Valtineuvstn päätös 480/ ) Prsenttipiste tarkittaa pitisuusarva, jta pienempiä pitisuusarvja aineistssa n kyseinen prsenttimäärä. Esimerkiksi 98. prsenttipiste tarkittaa, että kalenterivuden havainnista enintään 2 % saa ylittää vurkausikeskiarvn. Taulukk 13. Hengitettävien hiukkasten (PM10) hje- ja raja-arvt Hengitettävät Tilastllinen määrittely hiukkaset (PM 10 ), μg/m 3 Ohjearv 1) 70 Kuukauden tiseksi suurin vurkausiarv Raja-arv 2) tuntia, 35 sallittua ylitystä vudessa 1 vusi 1) Valtineuvstn päätös 480/ ) Valtineuvstn asetus 711/2001. Saavutettava mennessä. Tulkset ilmaistaan ulkilman lämpötilassa ja paineessa. Pienhiukkasille eli PM 2,5 pitisuudelle ei tistaiseksi le annettu raja- tai hjearvja, mutta EU:ssa valmistellaan pienhiukkasten vusipitisuudelle rajaarva 25 μg/m 3. WHO 9 (Wrld Health Organizatin, Maailman terveysjärjestö) n antanut pienhiukkaspitisuudelle vusihjearvn 10 μg/m 3 ja vurkausipitisuudelle hjearvn 25 μg/m 3. 8 Valtineuvstn asetus ilmanlaadusta 711/ WHO 2005: Air quality guidelines glbal update Reprt n a Wrking Grup meeting, Bnn, Germany, Octber 2005

24 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 66 (96) Betni- ja luhepöly Betni kstuu sementistä, kiviaineksesta, mahdllisista lisäaineista ja vedestä. Sementti ei sisällä kvartsia, mutta betnin kiviaines n kvartsipitista. Kiviaineksesta riippuen betnipöly sisältää muutamia prsentteja kvartsia. 10 Kvartsipöly vi aiheuttaa pitkäkestisessa vimakkaassa altistuksessa pölykeuhksairauden, siliksin. Tällainen vimakas altistuminen tulee kyseeseen leiltaessa pitkiä aikja välittömästi pölylähteen vierellä työmailla rakennusja purkutöissä. Kvartsipöly n myös syöpää aiheuttava altiste. Emäksisyytensä takia (ph 10 12) betnipöly ärsyttää hengitysteitä ja iha. Sementissä n lisäaineina krmaattia, nikkeliä ja kblttia, jtka saattavat aiheuttaa allergista ihttumaa. Krmiallergian lisäksi sementtipitiset tutteet kuten betnipöly vivat aiheuttaa kblttiallergiaa. Betnin lisäaineissa n iha ärsyttäviä aineita, mutta ne eivät yleensä lisää merkittävästi betnin tavanmaisia terveyshaittja. 10 Betni- ja luhepölystä ei le käytettävissä julkaistua tieteellistä tutkimustieta, jten pölyvaikutuksia n tarkasteltu sveltuvissa vastaavissa laitksissa suritettujen seurantjen phjalta. FCG Planek Oy n aikaisemmin mitannut hiukkaspitisuuksien vurkausikeskiarvja luhetta murskaavien laitsten (sujausaste B) ympäristössä standardin SFS 3863 mukaisesti 11. Mittauspisteen etäisyys murskausasemalta li m. Kknaisleijumapitisuuksien keskiarvt vaihtelivat 1-5 viikn pituisilla mittausjaksilla välillä μg/ m 3 jääden hjearva (taulukk 12) alhaisemmiksi. Lisäksi kaikki leijumahavainnt livat 98. prsenttipisteen hjearva (120 μg/m 3 ) alhaisempia. Minimiarv li 12 μg/m 3 ja maksimi 52 μg/m 3. Mittausajankhtana työmaalla li myös muita timintja, jtka aiheuttavat pölyämistä (mm. kallin praus ja työmaaliikenne). Edellä esitettyihin leijuma-arviihin sisältyy myös näiden timintjen aiheuttama pölyleijuma. Ämmässun jätteenkäsittelykeskuksen alueella n mitattu pölyn kknaisleijumaa huhtikuusta heinäkuuhun vunna ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitisuuksia vudesta 2005 lähtien 12. Vusina 2004, 2005 ja 2006 mittauksia suritettiin jätteenkäsittelykeskusalueen lisäksi lähimmässä häiriintyvässä khteessa Laitamaan asuinalueella nin 400 metriä jätteenkäsittelykeskuksesta. Mittauksilla selvitettiin jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella tapahtuvan luhinnan ja kiviaineksen murskauksen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitisuuksiin. Kesäkautena 2004 pölypitisuudet Laitamaan asuinalueella livat pääsan ajasta nrmaalilla taslla. Ajittain mitattiin kuitenkin khnneita pitisuuksia. Murskausalueen välittömässä läheisyydessä mitattiin keskimäärin kymmenen kertaa krkeampia pitisuuksia kuin Laitamaan asuinalueella. Laitamaan asuinalueella tehdyissä mittauksissa li selvästi havaittavissa luhinnasta ja kiviaineksen murskauksesta aiheutuneiden pölypäästöjen vaikutus pölypitisuuksiin. Laitamaantiellä mitattiin krkeimmat kknaisleijumapitisuudet tuulen puhaltaessa murskausalueen suunnalta ja pitisuudet livat suurempia työpäivinä kuin viiknlppuisin, jllin luhintaa tai murskausta ei tapahtunut. Vusien 2005 ja 2006 mittaustulksissa li niin ikään havaittavissa luhinnasta ja kiviaineen murskauksesta aiheutuva ajittainen hiukkaspitisuuksien k- 10 Työterveyslaitksen www-sivut: 11 Suunnittelukeskus Oy Keravan läjitysalueen luhinta- ja murskaustöihin liittyvät leijumamittaukset. 12 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehult 2006: Ilmanlaadun mittaukset Ämmässulla ja Laitamaalla vunna 2006.

25 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 67 (96) haminen tuulen puhaltaessa laajennusalueen suunnalta. Pitisuudet livat hieman krkeampia vunna 2006 kuin 2005, kska kesä 2006 li selvästi vähäsateisempi. Vunna 2006 PM 10 pitisuus ylitti hjearvn tuk- ja elkuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvt eivät ylittyneet. Pitisuuden keskiarv li 15 μg/m 3, mikä n 38 % raja-arvsta. Vunna 2007 hiukkasmittauksia tehtiin vain jätteenkäsittelykeskuksen alueella 13, missä n erityyppisiä timintja kuin Tarastenjärven varastalueella. Ämmässun mittausasema n sijitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulien alapulelle jätteentäyttöalueeseen nähden, eli tulkset kertvat pitisuuksista jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Vuden 2007 mittauksissa hengitettävien hiukkasten vusikeskiarv li 22 μg/m 3 (56 % prsenttia raja-arvsta). Pitisuus ylitti hjearvn maalis-, huhti- ja tukkuussa, mutta hengitettävien hiukkasten raja-arvt eivät ylittyneet kertaakaan vuden 2007 aikana. Vunna 2007 Ämmässulla alitettiin myös pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaaminen. PM 2,5 pitisuuden vusikeskiarv li vunna 2007 Ämmässulla 6 μg/m 3, jka jää alle WHO:n vusihjearvn. Tarastenjärven varastalueen tapauksessa lyhin etäisyys lähimpään häiriintyvään khteeseen eli asuinkiinteistöön Lintukallintien varrella hankealueen länsipulella n nin 380 metriä ja nin 420 m etäisyys valtatien 9 eteläpulisiin asuinrakennuksiin. Lintukallintien ja hankealueen väli n metsäinen ja puust n melk tiheää. Tampereen seudulla vallitseva tuulensuunta n etelä lunaasta eli pölyn leviämissuunta n pääasiassa phjiseen killiseen, pispäin häiriintyvistä khteista. Tuulen puhaltaessa idästä vidaan pölyn arviida leviävän lähimmälle häiriintyvälle khteelle asti, mikäli sää n kuiva. Tällaisissa lsuhteissa pölyämistä vidaan vähentää hankkeessa kappaleessa esitetyillä menetelmillä. Siten pölyämisen ei arviida ylittävän terveydellisin perustein annettuja ilmanlaadun raja-arvja eli pölyhaittaa lähiympäristölle ja asutukselle ei vida pitää merkittävänä. Tielaitksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamjen ympäristönsujelu n pölyn salta esitetty, että lähimmässä altistuvassa khteessa kahden tunnin pölyn leijumapitisuus ei saa ylittää 400 µg/m 3 ja että B- lukan luhetta murskaavan laitksen aiheuttaman kivipölyn kahden tunnin leijumapitisuus 400 µg/m 3 alittuu viimeistään nin 300 metrin etäisyydellä laitksesta. Betnijätteen murskauksen pölypäästöistä ei le käytettävissä vastaavaa julkaistua tieta, jten sille vidaan sveltaa luheen murskauksen mukaisia suja-etäisyyksiä. Tarastenjärven varastalueen tapauksessa leijumapitisuus arviidaan vastaavilla khteilla tehtyjen mittausten phjalta sekä alueen ympäristötekijöiden perusteella jäävän lähimmällä häiriintyvällä khteella alle 400 µg/m 3. Murskausaseman välittömässä läheisyydessä pölypitisuudet vat suuria, mutta kska kyseessä n työmaa-alue, ilmanlaadun raja- ja hjearvja ei svelleta. Tällöin työntekijöiden altistumisen arviimiseksi käytetään Ssiaali- ja terveysministeriön antamia 15,16, epärgaanisen pölyn haitalliseksi tunnettuja pitisuuksia (HTP). Epärgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-arv n 10 mg/m 3. Esimerkiksi YTV:n Ämmässulla tekemien mittausten mukaan 17 suuren (tutant 13 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehult 2008: Ilmanlaadun mittauksen Ämmässulla Tielaits 1994: Asfalttiasemien ja kivenmurskaamjen ympäristönsujelu. 15 Ssiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitisuuksista 109/ Ssiaali- ja terveysministeriö HTP-arvt Ssiaali- ja terveysministeriön ppaita 2005: YTV Leijuvan pölyn mittaukset Ämmässun murskausaseman ympäristössä.

26 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 68 (96) Pölymallinnus Pölypäästöjen vähentäminen Haju tnnia päivässä) murskausaseman välittömässä läheisyydessä HTP-arva ei ylitetty. Työntekijöiden terveys ei tällä perusteella le vaarassa. Pölyn leviämistä tutkittiin laskennallisella leviämismallilla (SundPLAN 7.0 hjelma). Laskentamalliin lähtötiediksi käytetään päästötietja eli päästökertimia, maastmallia ja säätietja. Hankkeen merkittävin pölylähde n murskaus. Sumesta ei le saatavilla lutettavia ja kriittisen arviinnin kestäviä pölypäästömääriä, jtka syntyvät murskauksesta, luhinnasta, ajneuvjen renkaista tai varastkasista päästölähteellä. Pölylähteeksi vaihtehdssa VE0 valittiin kiviaineksen murskaus ja vaihtehdssa VE1 kiviaineksen ja betnijätteen murskaus, kska ne vat jatkuvatimisin timint alueella. Esim. räjäytyksien pölypäästö n vain hetkittäin tapahtuva, kun murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä vidaan pitää lähes päivittäisenä. Tässä hankkeessa murskauksen synnyttämän pölyn päästökertimen suuruus n arviitu knsultin aiemmin surittamien pölymittausten perusteella. Syntyvän pölyn letettiin mallinnuksessa levan hengitettävää eli kltaan PM10 pölyä. Kiinteän asfalttiaseman ja uusiasfalttiaseman timinnasta aiheutuu pölypäästöjä laitksen lähialueelle. Asfalttiasemat vat ns. A lukan asfalttiasemia (TIEL ) tarkittaen, että leijuvan pölyn pistamiseksi asemat n varustettu sudatinpölynpistlaitteistlla. Laitteistn ertusteh päästöistä n yli 99 %. Myös luhinnassa käytettävä pravaunu n varustettu pölynpistlaitteilla. 40 μg/m 3 raja-arv hengitettävien hiukkasten, PM 10, ei ylity lähimmissä häiriintyvissä khteissa. Mallinnettu pölypäästö jää pääsin hankealueelle. Pölypäästöjen vaikutus ei ultu lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeille alueille. Pölymallinnuksen tulkset n esitetty liitteessä 3 levassa melu- ja pölyselvityksessä. Murskauksen aiheuttamaa pölypäästöä vidaan pienentää pääasiassa laitteiden ktelinnilla ja kuljettimen pudtuskrkeuden ikealla säätämisellä. Lisäksi uudemmat laitteet pääsääntöisesti aiheuttavat vähemmän päästöjä kuin vanhat. Srateiden ja varastkasjen ym. vastaavien pölypäästöä vidaan vähentää kuivina aikina kastelulla ja/tai sulauksella. Hankevaihtehtjen merkittävin hajulähde n asfaltinvalmistus. Alueen muissa timinnissa ei varastida tai käsitellä aineita, jtka aiheuttavat merkittävässä laajuudessa hajupäästöjä. Alueella ei varastida tai käsitellä haisevia jätejakeita. Asfaltinvalmistuksessa hajupäästö aiheutuu asfaltinvalmistukseen käytettävästä bitumista. Bitumin hajupäästö n vimakkainta sillin, kun bitumia n lämmitetty prsessissa. Kylmänä bitumista ei aiheudu vimakasta hajupäästöä, minkä vuksi mm. asfaltin murskauksesta ei synny merkittäviä hajupäästöjä. Hajupäästöjen ei arviida leviävän lähimpiin häiriintyviin khteisiin.

27 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 69 (96) Rskaantuminen 8.4 Meluvaikutukset sekä tärinä Melu Yleistä melusta Alueella ei käsitellä tai säilytetä sellaista materiaalia, mikä aiheuttaisi rskaantumista. Hankealueella ei käsitellä jätteitä, jtka hukuttelisivat paikalle lintuja tai haittaeläimiä, jllin näiden aiheuttamaa rskaantumista ei tapahdu. Valtineuvstn päätöksessä 993/ n annettu hjeelliset ympäristömelutasn maksimiarvt erilaisissa khteissa, taulukk 14. Taulukk 14. Yleiset melutasn hjearvt ulkna Alue Melun ekvivalenttiäänitas L aeq (db) Päivällä, kl 7-22 Yöllä, kl 22-7 Asuntalueet 1) ja ) Hitlaitkset Oppilaitkset 55 - Lma-asunnt, leirintäalueet ja taajamien ulkpulella levilla virkistysalueilla 2) ja lunnnsujelualueilla 1) Uusilla asuinalueilla hjearv n 45 db 2) Taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä levilla lmaasuinnilla ja virkistysalueilla käytetään asuntalueiden hjearvja 3) Yöhjearva ei svelleta sellaisilla lunnnsujelualueilla, jita ei yleisesti käytetä leskeluun tai lunnn havainnintiin yöllä. Valtineuvstn päätöstä svelletaan meluhaittjen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei kske ampuma- ja mttriurheiluratjen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään svelleta tellisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuja-alueiksi tarkitetuilla alueilla. Puheen nrmaali äänenvimakkuus n nin db. Kun ympäristömelun tas lähestyy tätä arva, puheviestintä vaikeutuu. Taustamelu vaikeuttaa puheen ymmärtämistä ja jhtaa äänen krttamiseen. Tämä n tärkeä saperuste 55 db:n hjearvlle asuntalueilla, kska puhetta haittaavan melun vaikutus pihjen viihtyisyyteen ja käyttöarvn n humattava. Valtineuvstn päätöksellä 19 (621/2001) rajitetaan ulkna käytettävien laitteiden melupäästöjä. Asetuksen sveltamisalaan kuuluu kaikkiaan 63 laitetta, jilta edellytetään melumerkintää. Näistä 22 laitetyypille n määritelty melupäästöjen enimmäisarvt. Asetuksella tteutetaan EU:n tukkuussa Valtineuvstn päätös melutasn hjearvista 993/ Valtineuvstn asetus ulkna käytettävien laitteiden melupäästöistä 621/2001.

28 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 70 (96) Meluselvitys antamaa ns. laitemeludirektiiviä (2000/14/EY) ulkna käytettävien laitteiden melupäästöjä kskevan jäsenvaltiiden lainsäädännön yhtenäistämisestä. Meluselvityksessä tarkasteltiin hankevaihtehtjen VE0 ja VE1 melutilanteet kahdella luhintavaihtehdlla. Tisessa luhintavaihtehdssa luhintasuunta n idästä länteen, jllin murskain, riktin ja pra sijaitsevat luhittavan alueen itäpulella. Tisessa luhintavaihtehdssa luhinta tapahtuu lännestä itään, jllin edellä mainitut laitteet sijaitsevat luhinta-alueen länsisassa. Lisäksi selvitettiin alueen melutilanne ilman hanketta, eli tilanne, jssa n tieliikenne ja alueen muiden timijiden melulähteet. Selvityksessä humiitiin paitsi Tarastenjärven varastalueen tellisuusmelulähteet myös Pirkanmaan jätehulln Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen sekä Ysipuu Oy:n melulähteet. Alueella tehtiin melupäästömittauksia. Mallinnusten perusteella ei hankevaihtehtjen VE0 ja VE1 välillä le merkittäviä erja. Ilman meluntrjuntatimenpiteitä hankevaihtehtjen melu leviää hyvin samankaltaisesti. Ohjearvt ylittyvät mlemmissa hankevaihtehdissa hankealueelta länteen ja lunaaseen sijaitsevissa lähimmissä häiriintyvissä khteissa. Meluntrjuntatimenpiteinä tarkasteltiin mallintamalla kaksi vaihtehta kahdella eri krkeudella: 5 ja 10 m krkeita meluvalleja hankealueen rajalla 7 ja 10 m krkeita meluvalleja melulähteiden välittömässä läheisyydessä Hankealueen rajalle sijitetun meluvallin teh jäi vähäiseksi 10 m krkeanakin. Tämä selittyy pääsin sillä, että meluvalli sijaitsee kaukana melulähteistä, jllin ääni pääsee kaartumaan esteen ylitse vaimenematta. Kummassakin hankevaihtehdssa 7m krkeat meluvallit timivat, kun luhinta ja murskaus n sijitettu alueen itäsaan. Kun kiviaineksen käsittely n sijitettu alueen länsisaan tilanteessa, jssa luhinta-alue mudstaa mäen ja timii heijastavana elementtinä, ei 10 m krkeat meluvallit murskaimen, pran ja rikttimen ympärillä riitä vaimentamaan hankkeen melua lähimmissä häiriintyvissä khteissa yöaikaan. Hankevaihtehtjen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä khteissa hjearvja, kun merkittävimmät melulähteet, murskaimet, ympäröidään 7 tai 10 m krkeilla meluvalleilla. Js murskain sijittuu esim. lähelle luhintaseinämää sen länsipulelle, ei tällöin idän suuntaan tarvita erillistä meluntrjuntaa, vaan luhintaseinä timii meluesteenä. Tilanteessa, jssa murskain, riktin ja pra n sijitettu alueen länsisaan, n melun leviämisen kannalta hunin mahdllinen tilanne. Laitteista itään n maastssa vielä luhittavaa ainesta, eli maast nusee itään päin edettäessä, jllin se timii melua heijastavana elementtinä länteen päin. Hankkeen mlempien vaihtehtjen yöaikainen 45 db:n melualue, jka n hjearv uudelle kaavitettavalle asuinalueelle, yltää ilman meluntrjuntaa phjisessa nin Kantapartlantielle. Lännessä hankkeen 45 db:n melualue yhtyy Mt388:n 45 db:n melualueeseen. Näille alueille ei tulisi kaavittaa uusia

29 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 71 (96) Ihmisen kkema melu Tärinä asuinalueita. Muuta maankäytön suunnittelua hanke ei ilman meluntrjuntatimenpiteitä rajita. Hankkeen timinnasta aiheutuvaa melua sekä sen leviämisen ehkäisyä n käsitelty yksityiskhtaisesti liitteenä 3 levassa meluselvityksessä. Melu n ääntä, jnka ihminen kkee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun kkeminen n kuitenkin subjektiivista. Sama ääni vi tilanteesta ja ajankhdasta riippuen lla melua, merkityksetöntä ääntä tai jpa nautittavaa ääntä. Melun häiritsevyys lisääntyy, js sen vimakkuus vaihtelee. Vimakkaasti häiritsevä melu vi kuitenkin myös aiheuttaa terveyshaittja. Melu häiritsee myös lunnnympäristöä. Kaikkia vaikutuksia lunnneliöihin ei kuitenkaan vielä tunneta. Kska alueella n muitakin melulähteitä, jista aiheutuu melua tasaisesti ympäri vurkauden, tasittaa se hankealueen melun kkemista. Timinnasta syntyvä melu n melk tasaista kk päivän ajan. Lähimpiin häiriintyviin khteisiin n matkaa hankealueelta nin 700 m ja Vt9:ltä näihin khteisiin n matkaa nin 500 m. Tällöin etäisyydestä ja muista melulähteistä jhtuen hankealueen melu tasittuu, mahdllinen iskumaisuus vähenee merkityksettömäksi, jllin yksittäisiä selkeitä ääniä n vaikeampi havaita. Hankevaihtehdista jhtuvaa melutasa vidaan pitää vähäisenä lähimmissä häiriintyvissä khteissa hankealueen ulkpulella. Js meluavia timintja ei suriteta yöaikaan, ei melusta le haittaa yöllä ja se ei siten häiritse unta ja nukkumista lähimmissä häiriintyvissä khteissa. Hankevaihtehtjen melutas hankealueen välittömässä läheisyydessä vidaan kkea häiritseväksi. Lainsäädännössä tärinä rinnastetaan nykyisin meluun, kuitenkaan tärinämittauksista tai tärinän hjearvista ei Sumessa le virallisia säädöksiä. Tärinämittauksista n esitetty hjearvt Ssiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräyksissä 16:0 vudelta 1998 perustuen valtineuvstn päätökseen 410/1986. Tärinän laajuuden arviiminen n vaikeaa, kska siihen vaikuttavat räjähdysaineen määrä, etäisyydet, luhittava materiaali, maaperälsuhteet luhintaalueella ja sen ympäristössä. Varmaa tieta tärinän leviämisestä ympäristöön vidaan saada vain keräjäytyksillä. Lähin asuinrakennus sijaitsee nin 400 m etäisyydellä lunaaseen. Tärinän vaikutus arviidaan vähäiseksi Asutuksen ja varastalueen väliin jäävä maaperä n pääsin mreenia. Tarastenjärven varastalueen aiheuttama liikennemäärien lisäys n niin vähäinen, ettei liikenteestä arviida aiheutuvan tärinähaittja. Murskaustiminnasta vi aiheutua lievää tärinää, mutta häiriintyvien khteiden etäisyyden vuksi sen ei arviida aiheuttavan häiriötä. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei aiheuta rakenteellisia vauriita lähimmällä asuinkiinteistöllä.

30 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 72 (96) 8.5 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikennemäärien lisäys ja liikenneverkn timivuus Hankkeen aiheuttama liikenne suuntautuu suraan hankealueelta Tarastenjärven eritasliittymän kautta valtatielle 9 ja sieltä edelleen Tampereen kaupungin eri alueille. Tulevaisuudessa hankealueelta tulee uusi katuyhteys Nurmi-Srilan alueelle, jka kuitenkin vaikuttaa hankkeen liikenteen suuntautumiseen vain vähän. Lähinnä Nurmi-Srilaan kulkeva ja sieltä tuleva liikenne käyttäisi uutta katua, mutta suurin sa liikenteestä kulkisi yhä Tarastenjärven eritasliittymän kautta. Nykytilanteeseen verrattuna hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys lisi Tarastenjärventiellä vaihtehdssa 0 nin 5 % ja vaihtehdssa 1 nin 10 %. Valtatiellä 9 Tarastenjärven ja Aitlahden eritasliittymien välillä liikenteen lisääntyminen lisi kknaisuutena marginaalista, 0,2 0,4 %. Raskaan liikenteen määrä kuitenkin lisääntyisi enemmän, vaihtehdssa 0 vajaat 2 % ja vaihtehdssa 1 nin 3 %. Kknaisuutena liikenteen lisääntyminen nykytilanteeseen verrattuna n hyvin maltillista. Vuden 2030 ennustetilanteessa hankkeen liikenteen suhteellinen suus valtatien 9 liikenteestä vähenee selvästi, sillä tien liikennemäärä kasvaa vimakkaasti erityisesti maankäytön kehittymisen takia. Uudella Tarastenjärveltä Nurmiin jhtavalla tiellä hankkeen liikenteen suus tien liikennemäärästä lisi vajaan prsentin mlemmissa vaihtehdissa. Myöskään vuden 2030 hankkeen aiheuttama liikenne ei siis aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä hankealueen lähiympäristössä. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutus liikenteen sujuvuuteen verrattuna nykytilanteeseen n vähäinen. Tarastenjärventiellä ja Tarastenjärven eritasliittymässä liikennemäärät vat nykyisin melk pienet ja liittymä n tteutettu raskaan liikenteen tarpeet humiiden, jten hankkeen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ei aiheuta sujuvuusngelmia kummassakaan vaihtehdssa. Valtatiellä 9 liikennemäärien suhteellinen lisääntyminen n kummassakin vaihtehdssa hyvin vähäistä, jten myös vaikutukset valtatien 9 liikenteen lisääntymiseen jäävät lieviksi. Tiellä n j nykyisin sujuvuusngelmia ruuhka-aikina. Lisääntyvä raskas liikenne vi vimistaa hieman valtatien sujuvuusngelmia. Selvimmin tämä näkyisi Tarastenjärven eritasliittymästä Tampereen suuntaan tulevan rampin päässä, jssa alueelta tuleva liikenne liittyy valtatien liikenteeseen. Linjasuuksilla vaikutukset liikenteeseen vat vähäiset. Vuteen 2030 mennessä n letettu, että valtatie 9 n hankealueen khdalla tteutettu nelikaistaisena mttritienä. Tämä parantaa liikenteen sujuvuutta verrattuna nykytilanteeseen merkittävästi, eikä hankealueelle tuleva raskas liikenne aiheuttaisi tällaisessa tilanteessa sujuvuusngelmia. Nurmi-Srilan ja Tarastenjärven sayleiskaavjen ehdtuksissa n sitettu uusi katuyhteys Tarastenjärven alueelta Nurmiin. Tteutuessaan tämä katu kulkisi hankealueen läpi, jllin alueen timinnt sijittuvat uuden kadun mlemmin pulin. Vaihtehdssa 0 varastinti sekä sa muista timinnista sijittuisi kadun phjispulelle, mikä aiheuttaa hankealueen timintjen välistä liikennettä tulevan kadun yli. Kuitenkin tämän liikenteen määrä n varsin khtuullinen, ja myös suunnitellun kadun ennustettu liikennemäärä n matala, jten alueen timintjen välinen liikenne ei merkittävästi heikentäisi tulevan kadun liikenteellistä timivuutta. Vaihtehdssa 1 suunnitellun kadun phjispulelle sen sijaan sijittuisi ainastaan kasvihuneita ja muut timinnt sijittuisivat kadun eteläpulelle. Näin hankealueen timintjen välistä uuden

31 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 73 (96) Liikenneturvallisuus kadun ylittävää liikennettä lisi hyvin vähän. Hankealueelle kulkevan liikenteen sekä sen eri timintjen välisen liikenteen haitallisia vaikutuksia suunnitellun kadun timivuuteen vidaan vähentää ttamalla tämä liikenne humin katua tteutettaessa mm. liittymäratkaisujen sekä pikkileikkauksen ja tarkemman linjauksen salta. Näihin asiihin tulisikin kiinnittää humita kadun tarkemmassa suunnittelussa. Hankkeen liikenteen aiheuttamat vaikutukset liikenneturvallisuuteen vat kummassakin vaihtehdssa kknaisuutena vähäiset, sillä liikenteen kknaislisäys n maltillista. Hankealueen ympäristön liikenneverkk n myös tteutettu raskaan liikenteen tarpeet humiiden, mikä tukee myös turvallista liikenneympäristöä. Hankkeen merkittävin vaikutus liikenneturvallisuuteen kummassakin vaihtehdssa n se, että sa hankealueen eri timintjen välisestä liikenteestä jutuu tulevaisuudessa kulkemaan uuden, Tarastenjärven ja Nurmin yhdistävän kadun pikki. Vaihtehdssa 0 tätä liikennettä n enemmän kuin vaihtehdssa 1, jten myös vaikutukset liikenneturvallisuuteen vat vaihtehdssa 0 vimakkaammat. Kuitenkin tämän liikenteen kknaismäärä n mlemmissa vaihtehdissa melk pieni. Myös uuden kadun ennustettu liikennemäärä vunna 2030 n pieni, jten vaikutukset liikenneturvallisuuteen jäävät lieviksi. Oleellisinta liikenneturvallisuuden kannalta n se, miten hankealueen tnttiliittymät uudelle kadulle järjestetään ja millainen uuden kadun linjaus ja pikkileikkaus n. Näiden seikkjen turvalliseen järjestämiseen tulisikin kiinnittää humita kadun tarkemmassa suunnittelussa. Uuden Tarastenjärveä ja Nurmia yhdistävän kadun varrelle sijittuu myös kevyen liikenteen reitti, jka yhdistää Nurmi-Srilan alueen Ruutanan alueeseen. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta n tärkeää, että tnttiliittymät hankealueelle järjestetään siten, että niissä n humiitu kevyen liikenteen turvallisuus. Tämäkin seikka tulisi varmistaa kadun tarkemmassa suunnittelussa. 8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja lunnn mnimutisuuteen Hankealueen ja vaikutusalueen kasvillisuus, eläimistö ja lunnnsujelulliset arvt n kuvattu kappaleessa 5.6. Luntn khdistuvia vaikutuksia n tarkasteltu hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä, erityisesti hankealueen phjispulen tummaverkkperhsesiintymällä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia lunnnsujelullisesti ja lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaita khteita vat purt, sistuneet painanteet ja rehevä krpi, jtka vat metsälunnn arvkkaita ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä (kuva 26). Luntdirektiivin liitteen IV(a) lajeista n arviitu hankkeen vaikutuksia lepakkn ja liit-ravaan. Laajemmalta alueelta n käsitelty erityisesti sujeltavaan ja erittäin uhanalaiseen tummaverkkperhseen khdistuvat vaikutukset. Muilta sin vaikutusalueen kasvillisuus, eläimistö ja lunnnsujelulliset arvt vat tavanmaisia Kasvillisuus ja arvkkaat luntkhteet Hankealueen läheisyydessä sijaitsevien arvkhteiden pinta-alat eivät pienene, khteiden minaispiirteet eivät muutu eikä niille ultu merkittävää reunatai pölyvaikutusta sillä hankealueen ja khteiden väliin jää metsää. Hankealueeseen phjisessa rajautuvan purkhteen (MK 7, 98) ksteuslsuhteet ei-

32 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 74 (96) vät muutu nykyisestä. Hankealueelta vi levitä ajittain jnkin verran pölyä, mutta purnvarsikasvillisuus ei le erityisen herkkää pölyvaikutuksille. Länsipulella sijaitsevan purn (MK 8) vesimäärä saattaa lisääntyä jnkin verran etenkin runsasvetisempinä aikina keväällä ja rankkasateiden yhteydessä. Vedet jhdetaan krpisistumaan, jssa n ruhisen sarakrven (99) kasvillisuutta. Hankealueelta tulevien valumavesien määrä ei leellisesti lisäänny nykyisestä kummassakaan vaihtehdssa, jten purnvarren ja sarakrven kasvillisuus säilyy ennallaan. Sarakrpi vi pitkällä aikavälillä muuttua lievästi ksteampaan suuntaan. Vaikutukset arvkhteiden ksteuslihin vat kaiken kaikkiaan vähäiset, sillä timinnt tai hulevesien määrä eivät leellisesti muutu nykyisestä ja hankealueen pinta-ala n pieni verrattuna kk valumaalueeseen. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat purkhteet säilyvät tteutusvaihtehdsta riippumatta, eikä niille arviida aiheutuvan haitallisia pintavesivaikutuksia. Runsasvetisempinä aikina, etenkin keväällä ja rankkasateiden yhteydessä, pintavesivaikutuksia vidaan havaita hankealueelta lähtevissä jissa, etenkin länsipulen purkujassa. Tämä näkyy tilapäisenä veden sameutena sekä kiintaines- ja fsfripitisuuden kasvamisena. Hankealueelta tulevat vedet eivät sisällä haitallisia aineita suurina pitisuuksina. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei le tiedssa lunnntilaisia lähteitä, jihin khdistuisi haitallisia vaikutuksia. Lähimmät lähteet sijaitsevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hankealueelta vi levitä ajittain srapäällysteisillä alueilla ajsta aiheutuvaa, murskauksesta sekä varastkasista leviävää pölyä. Vimakas pölyäminen vi muuttaa kasvilajisuhteita ja heikentää kasvien kasvua hankealueeseen rajittuvilla reuna-alueilla. Vaikutukset jäävät lieviksi, sillä pölypäästöjen arviidaan jäävän pääsin hankealueelle, ympäröivä havupuuvaltainen puust sit tehkkaasti pölyä ympäri vuden, eikä arvkkailla luntkhteilla esiinny pölyvaikutuksille erityisen herkkää lajista. Pölyämistä vidaan tehkkaasti vähentää teknisin ratkaisuin sekä kastelemalla/sulaamalla srateitä ja varastkasja kuivina kausina Luntdirektiivin liitteen IV(a) lajit, erityisesti sujeltavat lajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat lepakkkeskittymät vat lepakiden (viiksisiippa/isviiksisiippa, phjanlepakk ja krvayökkö) rukailualueita, jilla n varttunutta kuusimetsää, sistumia ja jumapaikkja (kuva 29). Näistä Srri-Sivula sijaitsee lähimmillään nin 100 metrin etäisyydellä hankealueesta länteen, Tiiknjan lammet yli 500 metrin etäisyydellä phjiseen. Hankkeen vaikutukset eivät ultu lepakiden rukailualueelle, rukailualueiden pinta-ala ei pienene eikä niiden lunnntila muutu. Lepakiden lisääntymis- ja levähdyspaikkja ei le havaittu hankealueella eikä sen läheisyydessä, jten näille khteille ei hankkeen tteuttamisesta aiheudu lunnnsujelulain 49 :n tarkittamaa heikennystä. Hankealueen lähiympäristöön ei sijitu liit-ravan elinalueita eikä lajin elinympäristöiksi hyvin sveltuvia metsäalueita. Hankealueen ja valtatien 9 eteläpulella sijaitsevalle liit-ravan lisääntymis- ja levähdyspaikalle (Haapakrven alue) ei aiheudu lunnnsujelulain 49 :n tarkittamaa heikennystä. Hanke ei pienennä esiintymän pinta-alaa, ei muuta khteen minaispiirteitä eikä heikennä liit-ravan kulkuyhteyksiä. Liit-ravan elinalue sijaitsee vilkasliikenteisen valtatien liikennemelualueella, jten hankealueella tapahtuva murskaus- ja muu timinta ei leellisesti lisää esiintymään khdistuvaa melu-

33 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 75 (96) vaikutusta. Hankealueen länsipulella sijaitsevat liit-ravalle välttävästi sveltuviksi arviidut alueet vat talusmetsää eivätkä muutu tai pienene hankkeen vaikutuksesta. Hankkeen tteuttamisella ei le vaikutuksia liit-ravan kulkuyhteyksiin. Hankealueen välittömässä läheisyydessä phjispulella, puustiseen sujavyöhykkeeseen rajautuen, n erityisesti sujeltavan tummaverkkperhsen esiintymispaikkana tärkeitä niittyjä, jilla lajia esiintyy tdennetusti (kuva 27). Tummaverkkperhnen elää lehtvirmajuurta kasvavilla ksteilla ja heinikkisilla niityillä. Tukkavaiheen aina ravintkasvi n lehtvirmajuuri, jnka kasvupaikat vat ksteaphjaisia (mm. av-jien pientareet). Tummaverkkperhsen säilymisen kannalta leellista n esiintymisalueiden säilyttäminen laajina, yhtenäisinä vyöhykkeinä, jilla maaperän ksteuslt turvataan. Vesitasapainn säilyminen n tärkeää lajin elämänkierrn kannalta välttämättömän lehtvirmajuuren kasvupaikkavaatimusten vuksi. Tummaverkkperhsen ppulaatirakenne n metappulaati. Kannan säilyminen edellyttää useita paikallisppulaatiiden elinympäristölaikkuja, jiden välillä perhset vivat siirtyä. Tämän vuksi perhsen asuttamia niittyverkstja n sujeltava kknaisuuksina, jihin kuuluu asuttujen niittyjen lisäksi lähellä sijaitsevia lajille sveliaita niittyjä ja niiden välisiä kulkuyhteyksiä. Tummaverkkperhsniityt ja kulkuyhteydet mudstavat hankealuetta phjisesta, lännestä ja etelästä kiertävän ketjun. Hankkeen tteuttaminen ei hävitä lajin esiintymiä, lajille sveliaita niittyjä eikä katkaise niittyjen välisiä yhdyskäytäviä. Hankealueen phjissan varastkentiltä mudstuvat hulevedet jhdetaan laskeutusaltaaseen, jsta vedet jhdetaan maastn hankealueen phjispulelle perhsniityille. Muualta valuma-alueelta tulevien vesien määrä säilyy ennallaan. Niityn ksteuslt eivät muutu nykyisestä, jten lehtvirmajuuren kasvupaikkavaatimukset täyttyvät jatkssakin. Tummaverkkperhsniitylle ei leviä merkittäviä määriä pölyä, jten niityn kasvilajisuhteet eivät muutu, ravintkasvina tärkeän lehtvirmajuuren kasvu ei heikkene eikä perhsen yksilönkehityksen eri vaiheille aiheudu merkittävää haittaa kummassakaan vaihtehdssa. Pölyhaittaa aiheuttava asfaltinmurskausalue sijaitsee lähimmillään nin 150 metrin etäisyydellä tummaverkkperhsniitystä, ja suurin sa pölystä pistetaan murskausvaiheessa. Vaihtehdssa VE0 tummaverkkperhsniityn läheisyydessä sijaitsevien varastkenttien pintarakenne n varsin tiivis ja pölyämätön. Vaihtehdssa VE1 niityn läheisyyteen sijittuu kasvihunealue, jta ympäröi asfaltitu hulttila. Lisäksi hankealueen phjisreunan puustinen sujavyöhyke sit alueelta mahdllisesti leviävää pölyä. Laskeuma pienenee npeasti ensimmäisten kymmenien metrien matkalla. Mlemmissa vaihtehdissa hankealueella varastidaan mm. ylijäämämaita, jiden mukana tulevien vierasperäisten kasvilajien leviäminen lähiympäristöön n mahdllista. Maa-ainesten käsittelykenttä ei rajaudu suraan phjisreunan sujavyöhykkeeseen tai tummaverkkperhsniittyyn, jten vieraslajien kulkeutuminen niitylle n epätdennäköistä. Edellä esitetyn perusteella vidaan tdeta, että hanke ei hävitä erityisesti sujeltavan tummaverkkperhsen esiintymispaikkja, ei aiheuta lunnnsujelulain 47 :n mukaista heikennystä lajin säilymiselle tärkeille esiintymispaikille eikä heikennä lajin sutuisaa sujelutasa. Tummaverkkperhsniityn minaispiirteiden säilymistä turvaa hankealueen phjisreunaan jätettävä

34 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 76 (96) Eklgiset yhteydet puustinen, 45 m leveä, sujavyöhyke, jka varjstaa niityn eteläreunaa ja sit hankealueelta mahdllisesti leviävää pölyä. Hankkeen tteuttamisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia lähialueen uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien esiintymille, sillä niiden kasvupaikat eivät häviä tai muutu. Uhanalaisen sutaitsukeltajan löytöpaikat eivät sijitu hankkeen vaikutusalueelle. Näätäsun alueella pesivään tiltalttiin ja hiirihaukkaan khdistuu lievää meluhaittaa mlemmissa vaihtehdissa. Hankkeen vaikutusalueelle sijittuvat eklgiset käytävät sijittuvat hankealueen phjis- ja eteläpulelle luntaisesti jien ja purjen varsille, jssa puust säilyy tulevaisuudessakin. Näillä kulkuyhteyksillä n merkitystä etenkin tummaverkkperhsen kannalta. Liit-ravan ja muun eliöstön kulku- ja leviämisreitit suuntautuvat pääasiassa phjiseen ja lunaaseen. Etelässä valtatie 9 mudstaa mnille lajeille kulun esteen. Kska hankealue sijittuu j lemassa levien timintjen alueelle, se ei katkaise tai heikennä eklgisia yhteyksiä. 8.7 Vaikutukset maisemaan, sujelualueisiin ja kulttuuriperintöön Vaihtehdssa 0 näkymä valtatieltä 9 hankealueelle säilyy nykyisen kaltaisena, sillä alue ei laajene etelään päin nykyisestä, eivätkä timinnt alueella muutu siten, että se näkyisi tielle nykyistä vimakkaammin. Vaihtehdssa 1 sen sijaan alue laajenisi etelään päin lähemmäksi valtatietä. Tämä kaventaisi hankealueen ja valtatien 9 väliin jäävää sujavyöhykettä, jten alue näkyisi nykyistä pidemmältä matkalta ja nykyistä vimakkaammin valtatieltä. Näkymän avautuminen mttritieltä hankealueelle ja sen haitallisuuden arviiminen ei le yksiselitteistä. Avautuvaa näkymää tuskin vi lunnehtia kauniiksi, mutta se kuvastaa Tarastenjärven alueella levia timintja, lu paikalle tienkäyttäjän näkökulmasta identiteettiä ja helpttaa paikan tunnistamista. Tisaalta vidaan ajatella, että tieympäristön tulisi lla tienkäyttäjän näkökulmasta mahdllisimman neutraali ja tällaisessa tapauksessa hankealueen näkyminen tielle ketaan häiritsevänä. Alueen hit ja siisteys vaikuttavat myös siihen, kuinka häiritseväksi avautuva maisema ketaan. Tarastenjärven ja Nurmin välille suunnitellun uuden kadun ympäristöä hallitsisivat hankealueen rakenteet, mikä lu katumaisemasta tellisuusympäristömäisen ja sin ankean. Ottaen humin Tarastenjärven alueen tellisuuteen ja jätteenkäsittelyyn keskittyneen lunteen sekä kadun rlin alueen sisällä kulkevana väylänä ei tätä kuitenkaan vine pitää merkittävänä ngelmana. Vaikutukset kaukmaisemaan vat mlemmissa vaihtehdissa samanlaiset. Kaukmaisemassa näkyvät ainastaan alueen krkeimmat rakenteet, jtka vat alueella j nykyisin levat asfalttiaseman rakenteet. Nykyisin rakennelmat näkyvät kaukmaisemassa ainastaan luteesta Nurmin suunnasta peltalueiden yli. Nurmin sayleiskaavan ehdtuksen mukaan nämä peltalueet tettaisiin suurilta sin asumis- ja työpaikkatimintjen käyttöön. Tämä sulkisi nykyisiä avimia maisemia ja muuttaisi ne rakennetuiksi. Tämä muuts jhtaisi siihen, että hankealueen rakennelmat eivät enää näkyisi Nurmin suunnasta yhtä vimakkaasti kuin nykyisin ja suurimmassa sassa alueista, jista se nyt erttuu, rakentaminen peittäisi näkymät alueelle. Maankäytön muutkset siis vähentävät alueen näkymistä kaukmaisemassa. Hankealueen phjispulelle n Tarastenjärven sayleiskaavassa sitettu alueen sa, jlla n lunnnsujelullista arva. Tämän alueen erttaa hanke-

35 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 77 (96) alueen timinnista sujavyöhyke. Tarkemmin tähän sujelualueen khdistuvia vaikutuksia n arviitu lunnnympäristöön khdistuvien vaikutusten arviinnissa. Välittömästi hankealueen länsipulella n muinaismuistlain rauhittama kiinteä muinaisjäännös. Hankealue sijittuu siten, että muinaisjäännös sujavyöhykkeineen jää hankealueen ulkpulelle. Hanke ei siis uhkaa muinaisjäännöksen säilymistä. Hankealueen lähiympäristössä ei le muuta merkittävää kulttuuriperintöä, jhn hankkeella visi lla vaikutusta. 8.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen Hankkeen välittömällä vaikutusalueella 500 m tai lähempänä ei sijaitse asuinkiinteistöjä. Hankkeen vaikutukset ihmisiin vat näin llen melk vähäisiä. Kuvassa 37 n läheisen haja-alueen asuinpientalja ja jälleenrakennuskauden pientila valtatien eteläpulella 700 m 1 km hankealueesta. Näkymät pientilan pellilta vimajhtreitin suuntaisesti (400 kv kv) etelä-lunaaseen ja phjiseen hankealueen suuntaan. Kuva 37. Hankealueen lähimmät rakennetut kiinteistöt.

36 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Tampereen kaupunki 78 (96) Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviimiseksi n selvitetty hankkeen vaikutukset väestöön, terveyteen, asumiseen ja liikkumiseen, taluteen ja palveluihin, yhteisöön ja alueeseen, asenteisiin ja ristiriitihin sekä sallisuuteen. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen jhtuvat lähinnä liikenteen, työkneiden ja eri timintjen melusta, pölystä ja hajusta, päästöistä ilmaan, rskaantumisesta, vaikutuksista virkistysmahdllisuuksiin ja muutksista alueiden arvstuksessa. Raskaan liikenteen kuljetusten lisääntymisen tuma viihtyvyyden sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden alentuminen n tettu arviinnissa humin. Vaikutusten merkittävyys n arviitu erityisesti lähimpien asuinalueiden sekä virkistysalueiden ja reittien kannalta. Taulukssa 15 n esitetty hankkeen ihmisiin khdistuvat vaikutukset. Taulukk 15. Vaihtehtjen ihmisiin khdistuvat vaikutukset 700 m:n 1 km:n etäisyydellä hankealueesta (8 talutta, arvilta 16 asukasta) Arviitava vaikutus VE 0 VE 1 Ihmisiin khdistuvat vaikutukset lähialueen taluksissa 700 m:n - 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. 1 talus hankealueen lunaispulella, 7 talutta valtatien 9 vastakkaisella pulella etelässä, arvilta yhteensä 16 asukasta. Vaikutukset väestöön Väestön määrä ja rakenne Väestörakenteen mnipulisuus Muuts erityisten väestö- VE 0: Nykyisten ympäristölupien mukainen timinta jatkuu alueella (21 ha), mm. asfaltin valmistus ja asfalttijätteen välivarastinti, kallin luhinta ja murskaus, hylättyjen ajneuvjen välivarastinti, sadevesikaivjen phjahiekan käsittely. VE 1: Nykytimintja laajennetaan alueella (26 ha) seuraavasti: asfalttijätteen hyödyntämisen kapasiteetti kasvatetaan nykyisestä tnnista tnniin, maa- ja kiviaineisten välivarastintimäärää kasvatetaan tnniin, uutena betnijätteen murskaus tnnia vudessa; mahdllisesti uusia kasvihuneita, reunakivien valmistusta ja tiilien ja kantjen välivarastintia. Hylättyjen ajneuvjen välivarastinti jatkuu. Työskentelyajat: Asfaltinvalmistus ma-pe kl Räjäytykset ma-pe kl Luhinta ja murskaus vain talvikaudella ma-pe Ei vaikutusta. Lähialue n tellisuusaluetta, metsää ja haja-asutusaluetta. Lähimmät tulevat Nurmi-Srilan yk:n mukaiset AP-alueet vat yli kilmetrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Valtatien 9 eteläpuliselle hajaalueelle ei khdistu rakentamispaineita. Ei vaikutusta, alue n tellisuusaluetta, metsää ja haja-aluetta. Melulle tai pölylle herkistyneet saattavat saada hankkeen timinnasta ireita.